Näin otsikoi Autopiltti. Kun juttua luki pidemmälle huomasi että tuo määrä polttoainetta kului 90 km:n matkalla, josta 70,7 km ajettiin sähköllä ja loput bensalla. Tuosta voi laskea että kesällä verkkosähköllä pääsee noin 70 km ja sen jälkeen auto kuluttaa yli 8 litraa sadalla kilometrillä bensiiniä.
Kun noita lukemia pohtii, niin tulee mieleen että ainakaan tuossa plug in hybridissä ei taida olla paljoakaan järkeä. Varsinkin kun otetaan huomioon korkea hinta ja mahdollinen akun vaihtokustannus sekä Suomen talvi, jolloin tarvitaan myös sitä hukkalämpöä. Muutenkin voimansiirron rakenne vaikuttaa niin monimutkaiselta kolmine kytkimineen etten usko aivan pieniin huolto tai korjauskuluihinkaan. Auto on ehdottomasti kuitenkin TM:n kestotestin arvoinen.
Vertailtavina tuossa olivat myös tavallinen Prius, joka ei kulje verkkosähköllä yhtään mutta kulki 90 km neljällä litralla ja Plug in Prius joka kulki 20,1 km verkkosähköllä ja 69,9 km kolmella litralla.
Valtaosa ihmisten ajoista on alle 70 km. Jos tuollaisen määrän pääsee sähköllä, on kulutus oikeastikin todella pieni. Ajattele nyt vaikka työmatkaliikennettä.
Tokihan tarpeitakin on erilaisia, mutta aika hyvään rakoon tuo Ampera iskee.
Sinänsähän tuosta kestävyydestä ehkä kannattaakin huolestua, kun katsoon TM:n kestotestiä Astrasta. Ei mennyt kovin hyvin.
Kuten:
Autobildin jutussa kerrottiin amerikkalaisesta Voltin omistajasta joka oli tankannut autonsa ostettuaan sen tankki täynnä ensimmäisen kerran 4000km kohdalla!
Kyseisen henkilön tarpeisiin tämän kaltainen konsepti käy erittäin hyvin.
LMJ:
Näinhän se on. Samalla pitäisi kieltää myös avoautot, maastoautot, pakettiautot jne. Ei niidenkään ominaisuuksia läheskään aina voida hyödyntää.
Samalla voisi määrätä vaikkapa kolme tai neljä wirallista autoa, joilla suomalaisten tulisi ajaa. Myös lippalakista tulisi pakollinen kuljettajan varuste.
Skoda Octavia farkku, Tojota Avensis sedan ja vaikkapa Volvo V70.
Hybridiautojen kulutus- ja päästömittaukset pitäisi standardisoida järkevämmiksi. Nythän polttomoottoripäästöihin tottuneilla tulee helposti ymmärrettyä väärin hybridiautojen todelliset päästöt.
Millaiseksi ilmoitetaan auton CO2-päästöt kun autossa on akut joilla voidaan ajaa 100 km ja sen jälkeen käynnistyy polttomoottori jonka avulla matka jatkuu?
>> Lisää aiheesta <<
Mitenkähän paljon Amppeeri vie polttoainetta talvella kun kabiinikin pitää lämmittää? Prius on tuossa todella kova luu. Lämpiää nopsemmin tai yhtä nopeasti kuin webastoviritykset.
sjvirt:
Tuossa kieltämisessä olen kyllä aivan eri linjoilla - mitään autotyyppiä ei pitäisi kieltää. Itse asiassa olen ollut varsin innostunut hybrideistä ym. sähköautoista, mutta aika usein joutuu toteamaan, että perinteisemmät vaihtoehdot vain kuitenkin ovat ne lompakolle taloudellisimmat.
LMJ:
Väitän päinvastoin, että plug-inissa on erittäin paljon järkeä erityisesti Suomen oloissa, jos tavoitteena on sähköautoiluun siirtyminen.
Talvi tuottaa lämmöntarpeen ja akkuteknologian vuoksi monenlaista pientä haastetta kaikille sähköautoille. Pelkässä sähköautossa ongelmat ovat melkoisia, plug-in voi aina leikkiä polttomoottoriautoa. Ja kun sudeettisavolaisten pitää kuitenkin aina päästä juhannukseksi Saimaan rannalle, sähköauton toimintasädekään ei riitä. Plug-in sen sijaan porskuttaa iloisesti pidemmällekin.
Enkä ihan osta argumenttia teknologian monimutkaisuudesta mekaaniselta kannalta. Amperan voimansiirto on yksinkertaisuuden ylistys verrattuna tavalliseen automaattivaihteistoon. DSG:ssäkin on nippu kytkimiä, eikä manuaalivaihteisto ole kovin paljon yksinkertaisempi synkrononteineen ja vaihdettavine välityksineen.
Amperan voimansiirto on läheistä sukua Priuksen voimansiirrolle, joka taas lienee mekaanisesti kaikkein yksinkertaisin polttomoottoriautoissa käytettävä systeemi. Näissä hybrideissä monimutkaisuus on sähköpuolella ja etenkin ohjausalgoritmeissa. Toyota on saanut omat hybridinsä hyvinkin luotettaviksi, eikä Fordin vastaavista ole kovin paljon pahoja sanoja kuulunut, joten mikään itsestäänselvä pommi tuo GM:n viritys ei ole. Jos se on hyvin tehty, se on erittäin luotettava.
Oma kritiikkini plug-in -hybridejä kohtaan perustuu ihan puhtaasti siihen, ettei sähköautoilu välttämättä ole sen parempi ajatus kuin bensiinillä ajaminen. Jos CO2-päästöjä katsotaan, Ampera päästää sähkölläkin kulkiessaan enemmän kuin vaikkapa Prius bensiinillä kulkiessaan. Varsinaista päästöetua sähköautosta tulee meidän oloissamme vain, jos sillä ajetaan lähes yksinomaan hyvin lyhyitä kaupunkipätkiä.
Rahallisesti laskettuna vaikuttaa siltä, että plug-inille on olemassa ideaalikapasiteetti. Sen kapasiteetin alapuolella bensiini maksaa liikaa, yläpuolella akut maksavat liikaa. Optimin paikka riippuu ajoprofiilista (latausten välisten ajomatkojen pituudesta) sekä bensiinin, sähkön ja akkujen hintasuhteesta. Toistaiseksi suomalaisilla hinnoilla optimi on lähes aina siinä kohdassa, että auto ei ole edes hybridi.
no, kannattaa muistaa että saksassa sukkulointi töihin on ehkäpä hieman erilaista kuin täälläpäin, jossa motarillakaan ei saa ajaa täysillä ja saksassa on kaupunkejakin eu-määritelmien mukaan toisin kuin suomessa. autopiltin käännösjuttuja. eli täällä kulutukset voi olla aika eri.
ja kantsii muistaa, että jenkeissä prius maksaa noin 23000 dollaria (+verot) eli jotain 16000 euroa (+verot) eli kalliin polttoaineen eurooppaa käytetään tuotannon tasaajana ja kuoritaan kermat. ei nuo akut yms mitään käsittämättömiä summia maksa. alussa saa uutuudesta hyvää hintaa ja mainosta, ja vähäisen tuotantokapasiteetin myytyä loppuun helposti kovemmallakin hinnalla.
hiilidioksidijutskissa laskettuna jos 70km pääsee 10kWh:lla niin suomen nykyisellä noin 200g/kWh vastaa reilun litran bensanpolton hiilitasetta /100km, eli aika "vähällä kulkee". kiinassa sitten noin nelinkertainen hiilidioksidimäärä /kWh
surffari:
Valitettavasti todellisuus ei ole yhtä ruusuinen.
Jos Suomeen tulee yksi sähköauto lisää, sähköverkkoalueella pitää tuottaa sähköä sen sähköauton kulutuksen verran enemmän verrattuna tilanteeseen, jossa sitä sähköautoa ei ole. Kysymys on siitä, millä tämä lisäsähkö tuotetaan. Käytännössä vastaus on hiilivoima, koska mitään muuta tuotantotapaa ei ole keinoja lisätä.
Matemaattisesti sanottuna sähkönkulutuksen keskiarvopäästöt saadaan ottamalla tuotannon kokonaispäästöt ja jakamalla ne kulutuksella. Sen sijaan sähkönkulutusta lisäävien tai vähentävien investointien kohdalla syntyvät todelliset päästöt tai säästöt saadaan katsomalla kokonaispäästöjen muutosta kulutuksen muuttuessa (derivaatta). Jälkimmäisessä tapauksessa Suomen kohdalla lukema on noin 800 g/kWh.
Ongelma on siis siinä, että jos sähkönkulutus muuttuu, myös tuotannon keskiarvopäästöt muuttuvat. Tämän takia keskiarvopäästöt eivät ole toimiva laskutapa, vaikka ne näyttävätkin houkuttelevalta ja helpolta.
Tuolla päästölukemalla laskettuna tilanne on valitettavasti se, että sähköauton CO2-päästöt ovat korkeammat kuin vastaavan teknologiatason polttomoottoriautolla. Syy on siinä, että hiilen polttaminen tuottaa enemmän hiilidioksdia energiayksikköä kohden kuin öljyn polttaminen. Ero on käytännössä ajosta riippuvainen, lämpmän ajan lyhyen pätkän kaupunkiajossa sähköauto pääsee hiilivoimallakin tasoihin, talvella tai maantiellä häviää taas selvästi.
Tulevaisuus on sitten toinen juttu, koska oletettavasti hiilivoimasta päästään eroon jollain aikavälillä. Lisäksi öljystäkin päästään eroon tavalla tai toisella, ja sen jälkeen päästötilanne onkin toinen.
Välillä voisi pitää taukoa CO2 päästöistä jauhamisesta. Kohta varmaan pitää lopettaa hengittäminenkin kun tulee niitä CO2 päästöjä - ja syödyn ruoan tuotannosta vielä kymmenkertaisesti lisää.
Hybridien ja sähköautojen pitää tarjota samoilla kokonaiskustannuksilla enemmän tai vähintään yhtä paljon autoa kuin perinteisen tekniikan, ennen kuin niistä tulee todellinen vaihtoehto.
Ihan hyvä tuo CO2-päästö on pitää mielessä. Se kertoo että ilmankehään tulee enemmän kaasua, ainetta joka aiemmin oli kiinteää. Syöminen ja vaikkapa polttopuut poikkeaa siten että samat aineet kiertävät, eli sitä varten ei vapauteta maan sisältä uutta materiaalia kiertoon.
Naapuriplaneetoista tiedetään että silloin kun kaasua on liian vähän on planeetta kylmä, ja jos sitä on paljon niin kuuma.
Kustannuksista ei oikein ota selvää koska hinnoista voi iso osa olla veroa, eli valintoja ohjaavaa hinnoittelua. Amerikassa verotus, tai pikemminkin sen puute on ohjannut ostamaan sitä mitä fiiliksen perusteella halutaan, eli isoja bensiinimoottoreita.
CS2800:
Eipä se syöminen poikkea, sillä on laskettu, että jokaista syötyä Joulea kohti käytetään noin 10 Joulea fossiilista energiaa, ennen kuin ruoka on pöydässä. Tämä seikka hiukan huonontaa pyöräilijöidenkin päästötasoja. Samoin on uutisoitu, että esim. lemmikkikoira aiheuttaa päästöjä enemmän kuin citymaasturi.
LMJ:
Calculating that the modern Fido chows through about 164kg of meat and 95kg of cereals a year, the Vales estimated the ecological footprint of cats and dogs, based on the amount of land needed to grow common brands of pet food.
Erona on taas se että se esimerkin 4,6 litran Toyota Landcruiser päästää 10 tkm ajolla maan uumenista pumpatusta öljystä tulevaa CO2:ta, kun taas koira syö "samaa" ruokaa kuin ihminen. Ruoka on sitä mikä kasvaa ja maatuu ja sitten taas kasvaa, elämän kiertokulkua. Kiertokulku ei lisää kaasun määrää, vaan se pysyy ennallaan ja yhteen osaan sitä kiertokulkua voi jopa astua...
lyhyellä aikavälillä tuo noin 800g/kWh (vanhat hiilivoimalat, uudet noin 500g/kWh jos sitä rakennetaan ja ajetaan kovilla kuormituksilla) tuotannon muutoksena pitää paikkansa, mutta pidemmällä aikavälillä saadaan ehkäpä OL3 ja neljäkin pystyyn ja tuulivoimaakin pohjoismaiseen verkkoon. erityisesti kesäaikaan luultavasti "rajasähkö" eli "derivaatta" on tällöin tuulisella säällä nolla, ja "tasaisen kulutuksen" osalta päästötöntä tai vähäpäästöisempää tuotantoa saadaan verkkoon. monta tapaa laskea... ja monta järkevää perustelua niille. yleensä käytetään keskiarvoa. ehkä ei järkevää, mutta ei tuo lyhyen aikavälin eli nykyhetken käyttökään ole.
ja ruoka... sitä kuljetellaan, muokataan, kuumennetaan, viilennetään... ja lannoitteiden tekemiseen menee hyvin paljon energiaa.
LMJ:
Noinhan se on jos oletetaan, että kyseinen yksilö syö enemmän kun pyöräilee. Itse en huomaa alle sadan kilometrin päivämatkoilla minkäänlaista vaikutusta syömiseen. Kahden sadan kilometrin päivämatkoilla on taasen jo todellisia vaikeuksia pystyä syömään kulutuksen verran.
CS2800:
Moniko käy keräämässä ruokansa suoraan luonnontilassa olevilta kunnailta? Nykypäivänä ruoka tuotetaan suurelta osin teollisesti, prosessoidaan rankasti, säilytetään kylmässä, kuumennetaan ennen syöntiä ja iso osa menee suoraan kaatopaikalle tai kompostiin monissa eri ketjun vaiheissa. Hyvä esimerkikki energian tuhlauksesta on tomaattien viljely Suomessa talvella. Sitä voisi pitää suorastaan ympäristörikoksena. Omilla valinnoilla voi toki vaikuttaa. Esimerkiksi sillä on iso ero, pyytääkö kalat kotirannastaan vai ostaako kaupasta toisesta maanosasta lennätettyjä kaloja.
...ja lisäksi koira syö lihaa, joka on kasvatettu ja kasvaessaan syönyt suuret määrät kasvatettua rehua, jonka viljelyyn, lannoitukseen, korjuuseen ym. ym. tarvitaan paljon fossiilisia polttoaineita ja jokaisessa tuotannon vaiheessa ilmoille pääsee paljon hiilidioksidia.
Välillä, varsinkin autojen osalta, CO2 hömpötys taitaa mennä liiallisuuksiin, mutta myös muutenkin.
Itse pidän kyllä pelkästään positiivisena sitä, että päästöjen saama huomio on potkinut autovalmistajat kehittämään taloudellisuutta ennen näkemättömällä innolla.
LMJ:
Tämän koiranomistajan päästöt ovat siis melkoiset.
>> Kolme koiraa <<
NHB:
Olen ehdottomasti samaa mieltä, mutta itse pidän kuitenkin CO2-päästöjä tärkeämpänä sitä, että säästämme rajallisia öljyvaroja ja samalla rahaa, vaikka ne kaikki kulkevatkin käsi kädessä. Tarkoittaa siis sitä, että 5000 polttoainesäästöstä ei kannata maksaa 10000, vaikka pakoputken päästä tulevat CO2-päästöt vähenisivätkin.
Ihmisen aiheuttamat CO2-päästöt ovat kuitenkin pienenpieni murto-osa luonnon omasta hiilidioksidikiertokulusta. Ja jos ilman hiilidioksiidipitoisuus hieman nouseekin niin mitä sitten. Ilmasto vähän lämpenee ja meren pinta nousee. Meren elävät saavat lisää elintilaa ja jäätiköiden alta sitä elintilaa paljastuu meille maan päällä elävillekin. Pitää ottaa huomioon se, että viimeisen 10000-15000 vuoden aikana merien pinta on noussut jo 120 metriä ilman mitään katastrofia. Onneksi emme olleet saavuttaneet tätä nykyistä teknis-tieteellistä kehitystasoa 10000 vuotta sitten. Ihmiskunta varmasti olisi yrittänyt tehdä vaikka mitä ihmetemppuja jääkauden loppumisen ehkäisemiseksi.
Paljon enemmän olen huolestunut siitä, että meitä on niin paljon, että otamme vähitellen käyttöömme joka ikisen maatilkun maapallolta ja hävitämme siinä samalla monia elinympäristöjä ja lajeja sukupuuttoon. Samalla pienennämme maapallon "hiilinieluja" muuttamalla niitä pelloiksi, teiksi ja kaupungeiksi jotka eivät sitten enää käytä sitä hiilidioksidia niin paljoa kuin metsät. Samaten olen sitä mieltä, että on todennäköisesti luonnon kannalta parempi polttaa enemmän maasta pumpattua öljyä, kuin raivata miljoonia hehtaareita metsää pelloiksi biopolttoaineiden tuotantoon.