Maavara vois joskus vilkaista jonkun oikean moottoripyörän renkaita. Esim. takarenkaan yleisimmät koot ovat 180/55-17 ja 190/50-17. Eihän nämä nyt mitään yyber matalia ole autojen 30-35-sarjalaisiin verrattuna, mutta ihan muuta kuin -70 luvulla. Vain kustomeissa (harrikoissa kopioineen) on korkeaprofiiliret museorenkaat - tyylin vuoksi.
Mutta mitä tekemistä näillä on nykyisen matalaprofiilivillityksen kanssa autoissa? Moottoripyörien renkaat ovat suunniteltu tyystin eri tavalla. Ja kyllähän niissä ilmatilaa on ja kulutuspintakin ja sen muoto on muotoiltu erilailla.
Maavara vois joskus vilkaista jonkun oikean moottoripyörän renkaita. Esim. takarenkaan yleisimmät koot ovat 180/55-17 ja 190/50-17. Eihän nämä nyt mitään yyber matalia ole autojen 30-35-sarjalaisiin verrattuna, mutta ihan muuta kuin -70 luvulla. Vain kustomeissa (harrikoissa kopioineen) on korkeaprofiiliret museorenkaat - tyylin vuoksi.
Mutta mitä tekemistä näillä on nykyisen matalaprofiilivillityksen kanssa autoissa? Moottoripyörien renkaat ovat suunniteltu tyystin eri tavalla. Ja kyllähän niissä ilmatilaa on ja kulutuspintakin ja sen muoto on muotoiltu erilailla.
Tiedän kyllä moottoripyörien takarenkaiden koon, koska lähes parinsadan hevosvoiman huipputeho pitää välittää tiehen em renkaiden kautta.
Eturenkaat ovat sitten hieman kapeampia, koska ohjattavuus on siten parempi. Vesiliirron vaaraa ei pahemmin ole, koska renkaiden muoto ja kulutuspinta ovat hieman eri muotoiset kuin henkilöauton renkaissa. Eturenkaalla on moottoripyörissä erittäin suuri merkitys jarrutettaessa.
Jos kerran olet niin kokenut ymmärrät varmaan ne muut turvallisuuteen vaikuttavat tekijät, joissa leveämpi rengas on kiistattomasti parempi? Eikö niillä ole väliä?
Kuivalla asfaltilla jarrutettaessa leveä on selvästi parempi, ja kuluneena jarrutuspito kuivalla asfaltilla vielä paranee.
Kuiva asfaltti on kuitenkin optimialusta, jolla kaikki renkaat toimivat hyvin.
Renkaiden tulee toimia myös kohtuullisesti myös kuluneina vesisateessa uraisilla teillä.
Renkaat testataan uusina, kun niiden pito-ominaisuudet ovat parhaimmillaan. Samoilla renkailla ajetaan kuluneina syksyn märillä ja pimeillä keleillä urautuneilla teillä luottaen rengastestien tulokseen, vaikka pito-ominaisuudet ovat em tilanteessa aivan toiset kuin testitulokset.
Vesiliirto-onnettomuudet painottuvat syksyihin ja kuluneisiin renkaisiin, koska suurin osa kesärenkaista ostetaan keväisin ajetaan loppuun syksyllä vesisateisilla keleillä, jolloin sitä parasta pitoa tarvittaisiin eniten.
Kapeampi rengas on kuluneena vähemmän vesiliirtoherkkä kuin leveäämpi kuluneena, joten käytännön kokemus on se, joka vaikuttaa rengasvalintoihini.
Kapeampi perusrengas on noin 30- 50 % edullisempi, kuin pari tuumaa suuremmille vanteille asennettava matalaprofiilirengas.
Kun ostaa kolmet perusrenkaat kaksien matalaprofiilirenkaiden hinnalla, voi ajaa keskimäärin turvallisemmilla renkailla, kun voi vaihtaa ne perusrenkaat uusiin useammin ja vähemmän kuluneina.
No eipä ole vielä tullu vastaan tilannetta jossa pito loppuisi edes kuluneilla renkailla. Aina on ollu leveet renkaat ja aina ne ajan myös loppuun. Jos ajaa rajoitusten mukaan ja järkeä käyttäen niin eipä ole ongelmia odotettavissa jatkossakaan. Eli sinua hyvä maavara lainaten: leveiden renkaiden pito ei optimeissa olosuhteissa on "riittävän hyvä". Yhden hirvenväistön olen kylläkin joutunut tekemään ja epäilen, että ilman leveitä huippupitoa tarjoavia renkaita en olisi tässä kirjoittamassa...
Suomi on maa, jossa tiestö on heikosti hoidettua ja ja ...
Melkein samaa mieltä, mutta en lähtisi vasta 35 vuoden ajokokemuksella ketään nimittelemään lapselliseksi.
On nimittäin olemassa autoja, joilla Suomessakin ajaa mieluummin vakiorengasta matalammalla aikuinenkin, mistä esimerkkinä tämän threadin aloittajan autoa edeltäneen version S80, jonka ohjauksen keskialueen epämääräisyys ei kaipaa tuekseen yhtään lisää löysää renkaista.
Toisen varauman jättäisin ajettavaksi tehdyille autoille, joiden leveille renkaille suunniteltu alusta saattaa alkaa toimia hyvinkin omituisesti jos alle vaihdetaan paksut pallot.
Rekisteriotteeseen merkitystä rengaskoosta voi poiketa +/- 1 tuuman eli esim. 195/65/R15 on täysin laillinen rengaskoko S80:een.
Olen nähnyt vanhemmassa S80:ssä 15 " renkaita, kun siinähän se oli ostettaessa perusmallin renkaina, mutta koomiselta ne kyllä näyttivät ison auton alla. Mutta autojen alustat ja renkaat kehittyy ja autot suunnitellaan toimimaan nykyään isompien renkaiden kanssa eli kottikärryn kokoluokan pyöriin ei enää ole paluuta.
Tämä on tietysti jonkin verran mielipidekysymys, mutta juuri tuossa on hyvä esimerkki autosta, joka ainakin minun mielestäni selvästi paranee leveämmällä ja matalammalla renkaalla.
Suuntavakavuus ja ohjaustuntuma eivät ehkä ole oikein tuon Volvon vahvuuksia, mutta korkeilla 15" palloilla molemmat kärsivät.
Kiinnostaviahan nuo testit ovat, mutta näin syrjäkylillä tarvittaisiin hiukan erilaista rengasta kuin nuo asvaltti-huiput. Pito soralla on heikon puoleista, eikä näiden renkaiden rakenne kestä heikkoja päällysteitä ja metsäteiden kivikoita.
Kiinnostaisi lukea asiaa millaisia vaihtoehtoja meille jotka kaipaavat kestävää, mukavaa ja hiljaista (so. kapeaa ja korkeaa?) rengasta.
Kun puhutaan uudesta S80:stä, joka ketjun aloittajallakin on, niin sen vahvuus on nykyautojen parhaimmistoa oleva suuntavakavuus. Ohjaustuntuma on korkeintaan keskinkertainen ja ei kaipaa heikennystä kapeammista renkaista. Jousitus on mukavuuspainotteinen, eikä kaipaa lisää mukavuutta kapeammista ja korkeaprofiilisemmista renkaista. Auto on hiljainen, eikä kaipaa lisähiljennystä korkeampiprofiilisista renkaista. S80:n alla 17 " renkaat ei ole käytännössä vielä mitkään matalaprofiilirenkaat, vaan normaalirenkaat ja auton ajettavuus on rakennettu juuri sellaisille renkaille.
On paljon autoja, joiden alle ei kannata laittaa edes 17 " renkaita, vaan niistä tulee meluisia ja täristäviä uraohjuksia Suomen teillä.
En kyllä ymmärrä yhtään tuota "maavaran" nillitystä. Jos nyt esimerkiksi minä tai joku muu haluaa ajaa matalaprofiilirenkailla, niin miten se on häneltä pois? Vai että pikkupoikia? Eiköhän ne suurimmat pikkupojat liikenteessä löydy nimenomaan maastureiden rattien takaa jos yhtään katsoo liikennekäyttäytymistä.
Jos on oikeasti leveät puolisliksit, niin onhan se hyvä pitää mielessä, että ne lähtevät vesiliirtoon herkemmin. Itse olen koittanut puolisliksejä 325/30 19" 275/35 18" sekarengastuksella ja mainiosti pärjäsin. Kyllä noilla jo toki ihan oikeasti on hyvä pitää se rajallinen märkäpito mielessä, mutta kun sen muistaa ei suurempia ongelmia pitäisi tulla. Sitten himmataan jos sataa kaatamalla.
Eikä mulla kyllä koskaan ole renkaiden vaihtaminen ollut rahasta kiinni. Vaihdetaan sitten, kun pintaa on liian vähän. Renkaiden valinta voi jo olla vähän rahasta kiinni. Nuo ratarenkaat saivat lähteä, koska kuluvat niin s-tanan nopeasti loppuun.
Nyt alla on Misukan pilot Super Sportit, joihin olen oikein tyytyväinen.
Näyttäkääpä nyt se testi jossa esim. 225 tai 245 leveä rengas pitää kuivalla kelilläkään olennaisesti paremmin kuin esim. 205 levyinen. Ei ole itselleni ainakaan tullut vastaan. Kyllä se ero vesiliirtoherkkyydessä ja matalan profiilin epämukavuudessa on minusta suurempi kuin hyvin pieni ero kuivan kelin pidossa. Ei tuo kuivan kelin pito minkään kokoisella kunnollisella kesärenkaalla ole normaaliliikennettä rajoittava tekijä.
Mielenkiintoista, että moni nastarenkaiden puolustaja pitää vesiliirtoa riskinä, mutta kuitenkin puolustaa liirto-olosuhdeinen muodostumista.
Mielenkiintoisempaa on minusta se, miksi Suomessa jossa sinun mukaasi on kovin huonot tiet saa ajaa kesärenkailla 1,6 mm urasyvyyteen asti.
Saksassa jossa tiet ovat sileät raja on 3 mm.
Saksalaiset siis pitävät vesiliirtoa huomattavasti merkittävämpänä uhkana kuin suomalaiset viranomaiset. Jos vesiliirto ei ole myös sileällä tiellä merkittävä uhka, niin miksi ihmeessä Saksassa on tuollainen rengassäädös olemassa?
Aika moni auto toimii parhaiten suunnilleen niillä renkailla mille se on suunniteltu.
(eikä minulle ole uuden S80:n ajamisesta mitään pahaa sanottavaa. Kommentoin vain kun tuo meidän vanha malli näytti nousseen esille threadissa aiemmin)
Mielenkiintoista, että moni nastarenkaiden puolustaja pitää vesiliirtoa riskinä, mutta kuitenkin puolustaa liirto-olosuhdeinen muodostumista.
Mielenkiintoisempaa on minusta se, miksi Suomessa jossa sinun mukaasi on kovin huonot tiet saa ajaa kesärenkailla 1,6 mm urasyvyyteen asti.
Saksassa jossa tiet ovat sileät raja on 3 mm.
Saksalaiset siis pitävät vesiliirtoa huomattavasti merkittävämpänä uhkana kuin suomalaiset viranomaiset. Jos vesiliirto ei ole myös sileällä tiellä merkittävä uhka, niin miksi ihmeessä Saksassa on tuollainen rengassäädös olemassa?
Tuskin tämä asia on noin yksiselitteinen. Lain säätämiseen liittyy aina politiikka ja lobbaus, ei pelkästään se, miten asiaan liittyvä uhka koetaan eri valtioiden välillä. Vrt. keskustelu Suomen promillerajan laskusta. Uhka ei ole päällimmäinen syy, vaan viesti alkoholin sopimattomuudesta liikenteeseen.
Kuten jossain vaiheessa totesin, renkaiden märkäpito ja vesiliirto sekoitetaan herkästi. Kuluneen renkaan ominaisuudet eivät ole pelkästään vesiliirron osalta uutta heikommat. Myös märkäpito heikkenee. Vaikka uria olisikin jäljellä, lamelleja ei ehkä enää olekaan.
Näyttäkääpä nyt se testi jossa esim. 225 tai 245 leveä rengas pitää kuivalla kelilläkään olennaisesti paremmin kuin esim. 205 levyinen. Ei ole itselleni ainakaan tullut vastaan. Kyllä se ero vesiliirtoherkkyydessä ja matalan profiilin epämukavuudessa on minusta suurempi kuin hyvin pieni ero kuivan kelin pidossa. Ei tuo kuivan kelin pito minkään kokoisella kunnollisella kesärenkaalla ole normaaliliikennettä rajoittava tekijä.
Vertailua ei tietenkään pidä tehdä erilaisilla autoilla, joissa on erilaiset renkaat. Tällöin renkaan vaikutusta ei saada selville. Siitä huolimatta TM ekoautovertailu 20/2008 on tämän keskustelun kannalta kiinnostava. Mukana on Skoda Fabia, jossa on nykyaikaan poikkeuksellisen kapeat ja korkeat renkaat, 165/70-14. Kaarteissa auton sanotaan tuntuvan vaappuvan ja kallistelevan, mutta pehmeällä jousituksella on varmasti osansa asiaan. Varsinainen ääritilannekäytös todetaan silti hyväksi. Jarrutusmatka 100-0 km/h on tavanomainen 42m. Ääritilanteissa testin paras eli urheilulliseksi suunniteltu Mini (195/55-16H) sai 10 p, pehmeäalustainen perhe-Skoda (165/70-14T) 9 p.
Aiheesta on erillinen kommentti, joka on mielestäni ajatuksia herättävä:
"Jyrkimmän tulkinnan mukaan turvallisuudesta ei pitäisi tinkiä tippaakaan säästetyn polttoaineen hyväksi. Jyrkkä linja on mielekäs, jos sitä noudatetaan järjestelmällisesti. Renkaiden kohdalla tämä tarkoittaa yleisempien riskitekijöiden eli renkaiden huonon kunnon, keliin sopimattomien renkaiden ja alhaisten rengaspaineiden eliminoimista. Jos sepalus tahtoo aueta pienveneessä, paini karhun kanssa kiinnostaa tai pihatie jää talvella hiekoittamatta, muutamakaan renkaasta johtuva lisämetri jarrutuksessa ei ole kokonaisriskin kannalta olennainen."
Jos ominaisuuksia haetaan kustannustehokkaasti asiaa turvallisuudella perustellen, on tosiaan syytä huomioida renkaiden hankintahinta. Halpoja renkaita voi uusia vähemmän kuluneena kuin kalliita. Ihan sama kuin pohdinnassa neliveto vs kaksiveto. Polttoaineenkulutuksen erolla ostaa helposti uuden rengassarjan vuosittain. Toisaalta kuten tiedämme, nopeuden merkitys on varsin suuri. Auto- ja rengastesteissä mitataan parin metrin eroja jarrutusmatkoihin tai parin km/h:n nopeuseroja väistökokeesta selviytymiseen ja niiden perusteella autoja luokitellaan hyviin tai vähemmän hyviin. Kuitenkaan käytännössä 5-10 km/h nopeuserot eivät kuitenkaan kuljettajaan vaikuta, vaikka merkitys jarrutusmatkaan on paljon suurempi kuin tavanomaiset autojen tai renkaiden väliset erot.
Mutta jokainen itse päättää, mille tekijälle antaa painoarvoa.
Tuskin tämä asia on noin yksiselitteinen. Lain säätämiseen liittyy aina politiikka ja lobbaus, ei pelkästään se, miten asiaan liittyvä uhka koetaan eri valtioiden välillä.
Minä en usko, että esimerkiksi Saksan rengasmääräykset ovat syntyneet täysin vailla perusteita esim. lobbauksen perusteella. Kyllä 3 mm perustuu paljon enemmän konkreettiseen tietoon renkaiden ominaisuuksien heikkenemisestä kuin Suomen 1,6 mm. Ainakin kuluneiden renkaiden testitulokset puoltavat selvästi enemmän Saksan linjaa kuin Suomen, renkaiden ominaisuudet kun heikkenevät merkittävästi juuri tuon 3-2,5 mm alituksen jälkeen.
Vertailua ei tietenkään pidä tehdä erilaisilla autoilla, joissa on erilaiset renkaat. Tällöin renkaan vaikutusta ei saada selville.
Siksi halusinkin tietää löytyykö testiä jossa on saatu aikaiseksi merkittävä kuivapidon ero esimerkiksi saman nopeusluokan 205/55 R16 ja 225/45 R 17 renkaiden välille. Minä en ole sellaista löytänyt. Mitä olen testien lukuarvoja katsellut, niin vakioautossa tuolla lisäleveydellä ja mataluudella ei näytä olevan suurta merkitystä edes kuivapitoon. En nyt puhu mistään Z-luokan urheiluauton renkaista.
Renkaiden kohdalla tämä tarkoittaa yleisempien riskitekijöiden eli renkaiden huonon kunnon, keliin sopimattomien renkaiden ja alhaisten rengaspaineiden eliminoimista.
Minusta nuo asiat ovat itsestään selviä. Mutta jos ajaa leveillä matalaprofiilirenkailla, on noista huolehdittava vielä paljon tarkemmin.
Jos ominaisuuksia haetaan kustannustehokkaasti asiaa turvallisuudella perustellen, on tosiaan syytä huomioida renkaiden hankintahinta. Halpoja renkaita voi uusia vähemmän kuluneena kuin kalliita.
Siksi kannattaakin suosia yleisiä rengaskokoja erikoisuuksien sijaan. Jää rahaa ostaa kunnon renkaat joka sarjalle eikä tarvitse ajaa niitä aivan loppuun. Koko ajoajan ominaisuudet ovat näin paremmat kuin kalliilla erikoiskoon renkailla, joita ei pysty uusimaan riittävän tiheästi jotta niiden (mahdollisista) ominaisuuksista olisi hyötyä.
Minä en usko, että esimerkiksi Saksan rengasmääräykset ovat syntyneet täysin vailla perusteita esim. lobbauksen perusteella. Kyllä 3 mm perustuu paljon enemmän konkreettiseen tietoon renkaiden ominaisuuksien heikkenemisestä kuin Suomen 1,6 mm. Ainakin kuluneiden renkaiden testitulokset puoltavat selvästi enemmän Saksan linjaa kuin Suomen, renkaiden ominaisuudet kun heikkenevät merkittävästi juuri tuon 3-2,5 mm alituksen jälkeen.
Pointtini tuli hiukan huonosti esille. 1,6 mm on surullinen kunto kesärenkaalle. Siksi se onkin hyvä esimerkki siitä, miten epäjohdonmukaista lainsäädäntö on. Ennenhän raja oli 1 mm, ja jos oikein muistan, sitä nostettiin 1,6 milliin. Myöhemmin kuitenkin lievennettiin siten, että 1,6 mm pitää löytyä vain pääurista.
Ylipäätään kymmenyksen tarkkuudella ilmoitettu urasyvyys on erikoinen.
Mutta ei ole tämä asia linjassa esim. ylinopeuksiin suhtautumisen kanssa. Onneksi yleisesti tunnustetaan rajan löysyys ja suositus on järkevä 3-4 mm.
"Laittomaan, alle 1,6 mm:n urasyvyyteen kuluneilla renkailla ajettiin vuonna 2007 touko?lokakuussa noin 900 miljoonaa kilometriä ja vähintään 4 mm:n urilla varustetuilla renkailla 18 600 miljoonaa kilometriä. Riski joutua kuolonkolarin aiheuttajaksi oli renkaiden laittomalla, alle 1,6 mm:n urasyvyydellä lähes kolminkertainen verrattuna riskiin vähintään 3,5 mm:n urasyvyydellä. Myös laillisella mutta pienellä 1,6-?2,4 mm:n urasyvyydellä riski joutua kuolonkolarin aiheuttajaksi oli suurempi kuin hyväkuntoisilla renkailla 1,4-kertainen. Riski joutua kuolonkolarin muuksi osalliseksi kuin aiheuttajaksi on kuluneilla renkailla sama tai jopa hieman pienempi kuin urasyvyyksiltään hyvillä renkailla.
Suuri kuolonkolaririski renkaiden alle 1,6 mm:n urasyvyydellä on pääosin seurausta muusta kuin renkaiden kunnosta, lähinnä ylinopeudesta ja rattijuopumuksesta. Noin yksi vuotuinen kuolonkolari olisi vältettävissä sillä, että liikenteen pääsääntöjä noudattavat kuljettajat käyttäisivät vähintään 3,5 mm:n urasyvyydellä varustettuja renkaita alle 1,6 mm:n urasyvyisten renkaiden sijaan.
Tulokset renkaiden urasyvyyden 1,6-3,4 mm:n vaikutuksesta kuolonkolaririskiin olivat ristiriitaisia. Toisaalta liikenteen pääsääntöjä noudattavat kuljettajat joutuivat tällaisia renkaita käyttäessään keskimääräistä useammin märän kelin kuolonkolareihin; toisaalta kuolonkolarien määrä suhteessa liikennesuoritteeseen oli alhaisempi kuin suuremmilla urasyvyyksillä. Päihteettömille, turvavöitä käyttäville ja nopeusrajoitusta noudattaville kuljettajille tapahtuu verraten harvoin (kesäkaudessa noin kuusi) kostean tai märän kelin kuolonkolareita, joissa autossa on alle 3,5 mm:n urasyvyydellä varustetut renkaat.
Viiden tiesääaseman kelijakaumaan perustuen arvioitiin, että kostean tai märän kelin kuolonkolaririski oli renkaiden urasyvyydestä riippuen 1,2-1,6-
kertainen kuivan kelin riskiin verrattuna.
Tulokset eivät tue ehdotusta kesärenkaiden laillisen urasyvyyden alarajan nostamisesta nykyisestä 1,6 mm:stä. Tuloksissa korostuu, että rengasvalistus on tärkeää kytkeä osaksi muuta turvallisten ajotapojen opetusta, sillä suuri enemmistö kuluneilla renkailla kuolonkolariin joutuneista rikkoi myös liikenteen perussääntöjä."
Meni näköjään perusteet vaihtaa renkaat ajoissa. Jos kerran 1,6 mm rajan korottamiselle ei ole perusteita, lienee koko keskustelu aiheesta ominaisuuksien suhteen lillukan varsiin takertumista ja huomio voidaan keskittää kustannuksiin, ulkonäköön ja fiilikseen.
Mitä sitten vaikka todennäköisyys joutua hirvikolariin on hyvin pieni??? Se ei mitenkään vähennä kokemukseni arvoa. Vaikka todennäköisyys on pieni niin kun tilanne sattuu on suuri todennäköisyys että käy huonosti. Nyt ei käynyt kiitos leveiden renkaiden, joiden pito riitti todella rajuun väistöliikkeeseen. jollain 185/65/15 sirkkelirenkailla olisi todennäköisesti siunattu vainajia ensi sunnuntaina...
Ja ennen kuin AkiK alkaa selittää mitättömistä eroista niin sanon, että väistö mentiin aivan pidon rajamailla ja auto pysyi juuri ja juuri hanskassa. Kapeammilla olisi varmasti lähtenyt nelipyöräluisuun ja mennyt metsään koko auto. JA nämä minimaaliset erot voivat merkitä eroa elämän ja kuoleman välillä! Myöskään kapeampien renkaiden puolustelu "tiheämmällä kierrätysvälillä" ei ole mielestäni paikkaansa pitävä. Väitän, että todellakin suurin osa autoilijoista ajaa aina renkaat loppuun asti ennen uusien ostoa. Vertailu voidaan toki tehdä 2mm pinnalla olevan kapean ja 2mm pinnalla olevan leveämmän välillä. Kumpi pysähtyykään paremmin? Niinpä. Vai verrataanko uutta kapeaa ja kaljua leveää? Kyllä ne leveät renkaat on sitten paskoja!
Mitä sitten vaikka todennäköisyys joutua hirvikolariin on hyvin pieni??? Se ei mitenkään vähennä kokemukseni arvoa. Vaikka todennäköisyys on pieni niin kun tilanne sattuu on suuri todennäköisyys että käy huonosti. Nyt ei käynyt kiitos leveiden renkaiden, joiden pito riitti todella rajuun väistöliikkeeseen. jollain 185/65/15 sirkkelirenkailla olisi todennäköisesti siunattu vainajia ensi sunnuntaina...
En kirjoittanut hirvikolariin joutumisen todennäköisyydestä vaan siitä, että hirvikolariin joutuessa ei todennäköisesti kuole. Hirvikolarissa kuoleman todennäköisyys on alle puoli prosenttia.
Volvon rekisteriotteessa lukee, että 18-tuumaisten renkaiden koko on 245/40/18, mutta 18-tuuman matalaprofiilirenkaita myydään myös 225/40/18 ja 225/45/18-kokoa
Viimeksi mainitut ovat vain kaksi senttiä leveämmät kuin Volvo S80:in vakiorenkaat (205/60/16), mutta saako rekisteriotteeseen merkitystä koosta poiketa tuon verran?
Toinen renkaisiin liittyvä kysymys: miksi matalaprofiilirenkaiden täytyy olla niin leveät?
Eli miksei valmisteta leveiden ohella myös kapeampia matalaprofiilirenkaita, eli saman levyisinä mitä nämä standardi korkeaprofiilirenkaat yleensä ovat?
Minä pidän uuden S80:n vakiorenkaina 225/55/16 -kokoa, jotka ne olivat alunperin auton tullessa markkinoille 2006. 205 -leveä 16 " on vakiorenkaita korkeampiprofiilinen ja en pidä sitä suositeltavana omien ajokokemusteni perusteella S80:n alle.
Eiköhän nuo kaikki vkassin mainitsemat 18" renkaat voi laittaa S80:n alle, itse laittaisin melkein nuo leveimmät, koska ei tuo leveys ole mikään ongelma S80:n alla. Leveämmät renkaat tekee vaan hyvää S80:n ajettavuudelle. Monella autolla asia on aivan päinvastoin. Mutta jos ei ihan pakko ole saada 18 " renkaita, niin laita 225/50/17 -koko, joka toimii varmasti erinomaisesti.
Toinen renkaisiin liittyvä kysymys: miksi matalaprofiilirenkaiden täytyy olla niin leveät?
Ei ehkä Volvoon sopivia, mutta 185 ja 195 levyisiä saa ainakin 55 sarjana, muistaakseni myös 50-sarjana. Fiat 500 käyttää kokoa 185/55-15. Toyota Aygossa on 155/65-14. 195/60-16 on myös olemassa.
Mielenkiintoinen yksityiskohta on uuden Golfin rengaskoko. Vakiona on rekisteriotteen mukaan 185/70-15. Tuollaista ei taida enää olla olemassa (80-luvun Volvo tai Saab taisi tuollaista käyttää ), niinpä alla pyörii ainakin perusmalleissa 205/55-16 tai 195/65-15, jotka ovat halkaisijaltaan samankokoisia.
Olisi kiinnostava kokeilla 185/70-15-renkaalla. Hiljenisikö auto vihdoin ja muuttuisiko se huojakaksi?
Eli miksei valmisteta leveiden ohella myös kapeampia matalaprofiilirenkaita, eli saman levyisinä mitä nämä standardi korkeaprofiilirenkaat yleensä ovat?
Kapea matalan profiilisuhteen rengas on kantavuuden suhteen huono.
Vaihdettiin reilu 10 vuotta sitten -98 Lanceriin melko vetelärunkoisten 175-70/13 tilalle 205-50/15 kumit. Auto oli aiemmin hyvin hiljainen ja mutkaisella asfaltilla hiukan hutera ajettava. Mutkissa tuntui kuin ohjaus olisi toiminut viiveellä. Jälkimmäisillä kumeilla autosta tuli tosi tarkka, mutta rengasäänet motarilla moninkertaistuivat.
Mulla on smart Roadsterissa vakiona 185/55R15 kumit edessä ja takana ja bling bling vanteilla edessä Hankook EVO1 195/40R17 ja takana 215/35R17, ja kesän ratapäiviä varten 15" vanteille on ostettuna Yokohaman AD08:t kokoa 185/55 ja 205/50. Muuten ihan kivat noi 17" pyörätkin, mutta bensaa kuluu melkein litra satasella enemmän kuin 15":lla, mikä prosenteissa tekee lähemmäs 20%. Ei tuota nyt huteraksi voinut väittää vakiokunnossakaan, mutta noilla 17" pyörillä ja n. 30mm madalluksella voi käyttää jo melkein kulunutta vertausta mikroautoon, paitsi että tällä kertaa se pitää paikkansa moneen muuhun autoon verrattuna
Miten ajo-ominaisuudet muuttuvat, kun Volvo S80 vm. 2010 vakiorenkaiden (205/60/16) tilalle vaihdetaan matalaprofiilirenkaat (245/40/18)?
Kyse siis kesärenkaista ja kysyn tätä siksi, että tämän päivän Hesarissa varoiteltiin matalaprofiilirenkaiden turmiollisuudesta
Vesiliirto-ominaisuudet heikentyvät kulumisen myötä enemmän kuin esim. 60 %:n profiileissa. Melu lisääntyy huomattavasti ja renkaitten kesto on käänteinen hankintahintaan nähden. Puhun omasta kokemuksesta - nykyiset kesärenkaat Bridgestone Potenza 225/45/17. Renkaiden kovuutta (melua) nostetaan lisäämään kestoa.
nastaterroristi:
Ei tuossa mitään ihmeellistä ole. Ihan kuten jokainen pitää uusia renkaita parempina kuin käytettyjä, jokainen kuluttaa alla olevia renkaitaan.
Itse pyrin nastoilla ajamaan siten, että liirto-olosuhteet vähenisivät eli ajamaan urien ulkopuolella.
Mutta mitä tekemistä näillä on nykyisen matalaprofiilivillityksen kanssa autoissa? Moottoripyörien renkaat ovat suunniteltu tyystin eri tavalla. Ja kyllähän niissä ilmatilaa on ja kulutuspintakin ja sen muoto on muotoiltu erilailla.
Nasse:
Tiedän kyllä moottoripyörien takarenkaiden koon, koska lähes parinsadan hevosvoiman huipputeho pitää välittää tiehen em renkaiden kautta.
Eturenkaat ovat sitten hieman kapeampia, koska ohjattavuus on siten parempi. Vesiliirron vaaraa ei pahemmin ole, koska renkaiden muoto ja kulutuspinta ovat hieman eri muotoiset kuin henkilöauton renkaissa. Eturenkaalla on moottoripyörissä erittäin suuri merkitys jarrutettaessa.
Ilmatilaa kummissakin on riittävästi.
Nuori autoilija:
Kuivalla asfaltilla jarrutettaessa leveä on selvästi parempi, ja kuluneena jarrutuspito kuivalla asfaltilla vielä paranee.
Kuiva asfaltti on kuitenkin optimialusta, jolla kaikki renkaat toimivat hyvin.
Renkaiden tulee toimia myös kohtuullisesti myös kuluneina vesisateessa uraisilla teillä.
Renkaat testataan uusina, kun niiden pito-ominaisuudet ovat parhaimmillaan. Samoilla renkailla ajetaan kuluneina syksyn märillä ja pimeillä keleillä urautuneilla teillä luottaen rengastestien tulokseen, vaikka pito-ominaisuudet ovat em tilanteessa aivan toiset kuin testitulokset.
Vesiliirto-onnettomuudet painottuvat syksyihin ja kuluneisiin renkaisiin, koska suurin osa kesärenkaista ostetaan keväisin ajetaan loppuun syksyllä vesisateisilla keleillä, jolloin sitä parasta pitoa tarvittaisiin eniten.
Kapeampi rengas on kuluneena vähemmän vesiliirtoherkkä kuin leveäämpi kuluneena, joten käytännön kokemus on se, joka vaikuttaa rengasvalintoihini.
Kapeampi perusrengas on noin 30- 50 % edullisempi, kuin pari tuumaa suuremmille vanteille asennettava matalaprofiilirengas.
Kun ostaa kolmet perusrenkaat kaksien matalaprofiilirenkaiden hinnalla, voi ajaa keskimäärin turvallisemmilla renkailla, kun voi vaihtaa ne perusrenkaat uusiin useammin ja vähemmän kuluneina.
No eipä ole vielä tullu vastaan tilannetta jossa pito loppuisi edes kuluneilla renkailla. Aina on ollu leveet renkaat ja aina ne ajan myös loppuun. Jos ajaa rajoitusten mukaan ja järkeä käyttäen niin eipä ole ongelmia odotettavissa jatkossakaan. Eli sinua hyvä maavara lainaten: leveiden renkaiden pito ei optimeissa olosuhteissa on "riittävän hyvä". Yhden hirvenväistön olen kylläkin joutunut tekemään ja epäilen, että ilman leveitä huippupitoa tarjoavia renkaita en olisi tässä kirjoittamassa...
Nuori autoilija:
Todennäköisyys kuolla hirvikolarissa on hyvin pieni.
maavara:
Melkein samaa mieltä, mutta en lähtisi vasta 35 vuoden ajokokemuksella ketään nimittelemään lapselliseksi.
On nimittäin olemassa autoja, joilla Suomessakin ajaa mieluummin vakiorengasta matalammalla aikuinenkin, mistä esimerkkinä tämän threadin aloittajan autoa edeltäneen version S80, jonka ohjauksen keskialueen epämääräisyys ei kaipaa tuekseen yhtään lisää löysää renkaista.
Toisen varauman jättäisin ajettavaksi tehdyille autoille, joiden leveille renkaille suunniteltu alusta saattaa alkaa toimia hyvinkin omituisesti jos alle vaihdetaan paksut pallot.
A-utoilija:
Tämä on tietysti jonkin verran mielipidekysymys, mutta juuri tuossa on hyvä esimerkki autosta, joka ainakin minun mielestäni selvästi paranee leveämmällä ja matalammalla renkaalla.
Suuntavakavuus ja ohjaustuntuma eivät ehkä ole oikein tuon Volvon vahvuuksia, mutta korkeilla 15" palloilla molemmat kärsivät.
Kiinnostaviahan nuo testit ovat, mutta näin syrjäkylillä tarvittaisiin hiukan erilaista rengasta kuin nuo asvaltti-huiput. Pito soralla on heikon puoleista, eikä näiden renkaiden rakenne kestä heikkoja päällysteitä ja metsäteiden kivikoita.
Kiinnostaisi lukea asiaa millaisia vaihtoehtoja meille jotka kaipaavat kestävää, mukavaa ja hiljaista (so. kapeaa ja korkeaa?) rengasta.
Kun puhutaan uudesta S80:stä, joka ketjun aloittajallakin on, niin sen vahvuus on nykyautojen parhaimmistoa oleva suuntavakavuus. Ohjaustuntuma on korkeintaan keskinkertainen ja ei kaipaa heikennystä kapeammista renkaista. Jousitus on mukavuuspainotteinen, eikä kaipaa lisää mukavuutta kapeammista ja korkeaprofiilisemmista renkaista. Auto on hiljainen, eikä kaipaa lisähiljennystä korkeampiprofiilisista renkaista. S80:n alla 17 " renkaat ei ole käytännössä vielä mitkään matalaprofiilirenkaat, vaan normaalirenkaat ja auton ajettavuus on rakennettu juuri sellaisille renkaille.
On paljon autoja, joiden alle ei kannata laittaa edes 17 " renkaita, vaan niistä tulee meluisia ja täristäviä uraohjuksia Suomen teillä.
En kyllä ymmärrä yhtään tuota "maavaran" nillitystä. Jos nyt esimerkiksi minä tai joku muu haluaa ajaa matalaprofiilirenkailla, niin miten se on häneltä pois? Vai että pikkupoikia? Eiköhän ne suurimmat pikkupojat liikenteessä löydy nimenomaan maastureiden rattien takaa jos yhtään katsoo liikennekäyttäytymistä.
Jos on oikeasti leveät puolisliksit, niin onhan se hyvä pitää mielessä, että ne lähtevät vesiliirtoon herkemmin. Itse olen koittanut puolisliksejä 325/30 19" 275/35 18" sekarengastuksella ja mainiosti pärjäsin. Kyllä noilla jo toki ihan oikeasti on hyvä pitää se rajallinen märkäpito mielessä, mutta kun sen muistaa ei suurempia ongelmia pitäisi tulla. Sitten himmataan jos sataa kaatamalla.
Eikä mulla kyllä koskaan ole renkaiden vaihtaminen ollut rahasta kiinni. Vaihdetaan sitten, kun pintaa on liian vähän. Renkaiden valinta voi jo olla vähän rahasta kiinni. Nuo ratarenkaat saivat lähteä, koska kuluvat niin s-tanan nopeasti loppuun.
Nyt alla on Misukan pilot Super Sportit, joihin olen oikein tyytyväinen.
Näyttäkääpä nyt se testi jossa esim. 225 tai 245 leveä rengas pitää kuivalla kelilläkään olennaisesti paremmin kuin esim. 205 levyinen. Ei ole itselleni ainakaan tullut vastaan. Kyllä se ero vesiliirtoherkkyydessä ja matalan profiilin epämukavuudessa on minusta suurempi kuin hyvin pieni ero kuivan kelin pidossa. Ei tuo kuivan kelin pito minkään kokoisella kunnollisella kesärenkaalla ole normaaliliikennettä rajoittava tekijä.
nastaterroristi:
Mielenkiintoisempaa on minusta se, miksi Suomessa jossa sinun mukaasi on kovin huonot tiet saa ajaa kesärenkailla 1,6 mm urasyvyyteen asti.
Saksassa jossa tiet ovat sileät raja on 3 mm.
Saksalaiset siis pitävät vesiliirtoa huomattavasti merkittävämpänä uhkana kuin suomalaiset viranomaiset. Jos vesiliirto ei ole myös sileällä tiellä merkittävä uhka, niin miksi ihmeessä Saksassa on tuollainen rengassäädös olemassa?
Aika moni auto toimii parhaiten suunnilleen niillä renkailla mille se on suunniteltu.
(eikä minulle ole uuden S80:n ajamisesta mitään pahaa sanottavaa. Kommentoin vain kun tuo meidän vanha malli näytti nousseen esille threadissa aiemmin)
AkiK:
Tuskin tämä asia on noin yksiselitteinen. Lain säätämiseen liittyy aina politiikka ja lobbaus, ei pelkästään se, miten asiaan liittyvä uhka koetaan eri valtioiden välillä. Vrt. keskustelu Suomen promillerajan laskusta. Uhka ei ole päällimmäinen syy, vaan viesti alkoholin sopimattomuudesta liikenteeseen.
Kuten jossain vaiheessa totesin, renkaiden märkäpito ja vesiliirto sekoitetaan herkästi. Kuluneen renkaan ominaisuudet eivät ole pelkästään vesiliirron osalta uutta heikommat. Myös märkäpito heikkenee. Vaikka uria olisikin jäljellä, lamelleja ei ehkä enää olekaan.
AkiK:
Vertailua ei tietenkään pidä tehdä erilaisilla autoilla, joissa on erilaiset renkaat. Tällöin renkaan vaikutusta ei saada selville. Siitä huolimatta TM ekoautovertailu 20/2008 on tämän keskustelun kannalta kiinnostava. Mukana on Skoda Fabia, jossa on nykyaikaan poikkeuksellisen kapeat ja korkeat renkaat, 165/70-14. Kaarteissa auton sanotaan tuntuvan vaappuvan ja kallistelevan, mutta pehmeällä jousituksella on varmasti osansa asiaan. Varsinainen ääritilannekäytös todetaan silti hyväksi. Jarrutusmatka 100-0 km/h on tavanomainen 42m. Ääritilanteissa testin paras eli urheilulliseksi suunniteltu Mini (195/55-16H) sai 10 p, pehmeäalustainen perhe-Skoda (165/70-14T) 9 p.
Aiheesta on erillinen kommentti, joka on mielestäni ajatuksia herättävä:
"Jyrkimmän tulkinnan mukaan turvallisuudesta ei pitäisi tinkiä tippaakaan säästetyn polttoaineen hyväksi. Jyrkkä linja on mielekäs, jos sitä noudatetaan järjestelmällisesti. Renkaiden kohdalla tämä tarkoittaa yleisempien riskitekijöiden eli renkaiden huonon kunnon, keliin sopimattomien renkaiden ja alhaisten rengaspaineiden eliminoimista. Jos sepalus tahtoo aueta pienveneessä, paini karhun kanssa kiinnostaa tai pihatie jää talvella hiekoittamatta, muutamakaan renkaasta johtuva lisämetri jarrutuksessa ei ole kokonaisriskin kannalta olennainen."
Jos ominaisuuksia haetaan kustannustehokkaasti asiaa turvallisuudella perustellen, on tosiaan syytä huomioida renkaiden hankintahinta. Halpoja renkaita voi uusia vähemmän kuluneena kuin kalliita. Ihan sama kuin pohdinnassa neliveto vs kaksiveto. Polttoaineenkulutuksen erolla ostaa helposti uuden rengassarjan vuosittain. Toisaalta kuten tiedämme, nopeuden merkitys on varsin suuri. Auto- ja rengastesteissä mitataan parin metrin eroja jarrutusmatkoihin tai parin km/h:n nopeuseroja väistökokeesta selviytymiseen ja niiden perusteella autoja luokitellaan hyviin tai vähemmän hyviin. Kuitenkaan käytännössä 5-10 km/h nopeuserot eivät kuitenkaan kuljettajaan vaikuta, vaikka merkitys jarrutusmatkaan on paljon suurempi kuin tavanomaiset autojen tai renkaiden väliset erot.
Mutta jokainen itse päättää, mille tekijälle antaa painoarvoa.
Herbert:
Minä en usko, että esimerkiksi Saksan rengasmääräykset ovat syntyneet täysin vailla perusteita esim. lobbauksen perusteella. Kyllä 3 mm perustuu paljon enemmän konkreettiseen tietoon renkaiden ominaisuuksien heikkenemisestä kuin Suomen 1,6 mm. Ainakin kuluneiden renkaiden testitulokset puoltavat selvästi enemmän Saksan linjaa kuin Suomen, renkaiden ominaisuudet kun heikkenevät merkittävästi juuri tuon 3-2,5 mm alituksen jälkeen.
Herbert:
Siksi halusinkin tietää löytyykö testiä jossa on saatu aikaiseksi merkittävä kuivapidon ero esimerkiksi saman nopeusluokan 205/55 R16 ja 225/45 R 17 renkaiden välille. Minä en ole sellaista löytänyt. Mitä olen testien lukuarvoja katsellut, niin vakioautossa tuolla lisäleveydellä ja mataluudella ei näytä olevan suurta merkitystä edes kuivapitoon. En nyt puhu mistään Z-luokan urheiluauton renkaista.
Minusta nuo asiat ovat itsestään selviä. Mutta jos ajaa leveillä matalaprofiilirenkailla, on noista huolehdittava vielä paljon tarkemmin.
Siksi kannattaakin suosia yleisiä rengaskokoja erikoisuuksien sijaan. Jää rahaa ostaa kunnon renkaat joka sarjalle eikä tarvitse ajaa niitä aivan loppuun. Koko ajoajan ominaisuudet ovat näin paremmat kuin kalliilla erikoiskoon renkailla, joita ei pysty uusimaan riittävän tiheästi jotta niiden (mahdollisista) ominaisuuksista olisi hyötyä.
AkiK:
Pointtini tuli hiukan huonosti esille. 1,6 mm on surullinen kunto kesärenkaalle. Siksi se onkin hyvä esimerkki siitä, miten epäjohdonmukaista lainsäädäntö on. Ennenhän raja oli 1 mm, ja jos oikein muistan, sitä nostettiin 1,6 milliin. Myöhemmin kuitenkin lievennettiin siten, että 1,6 mm pitää löytyä vain pääurista.
Ylipäätään kymmenyksen tarkkuudella ilmoitettu urasyvyys on erikoinen.
Mutta ei ole tämä asia linjassa esim. ylinopeuksiin suhtautumisen kanssa. Onneksi yleisesti tunnustetaan rajan löysyys ja suositus on järkevä 3-4 mm.
"Laittomaan, alle 1,6 mm:n urasyvyyteen kuluneilla renkailla ajettiin vuonna 2007 touko?lokakuussa noin 900 miljoonaa kilometriä ja vähintään 4 mm:n urilla varustetuilla renkailla 18 600 miljoonaa kilometriä. Riski joutua kuolonkolarin aiheuttajaksi oli renkaiden laittomalla, alle 1,6 mm:n urasyvyydellä lähes kolminkertainen verrattuna riskiin vähintään 3,5 mm:n urasyvyydellä. Myös laillisella mutta pienellä 1,6-?2,4 mm:n urasyvyydellä riski joutua kuolonkolarin aiheuttajaksi oli suurempi kuin hyväkuntoisilla renkailla 1,4-kertainen. Riski joutua kuolonkolarin muuksi osalliseksi kuin aiheuttajaksi on kuluneilla renkailla sama tai jopa hieman pienempi kuin urasyvyyksiltään hyvillä renkailla.
Suuri kuolonkolaririski renkaiden alle 1,6 mm:n urasyvyydellä on pääosin seurausta muusta kuin renkaiden kunnosta, lähinnä ylinopeudesta ja rattijuopumuksesta. Noin yksi vuotuinen kuolonkolari olisi vältettävissä sillä, että liikenteen pääsääntöjä noudattavat kuljettajat käyttäisivät vähintään 3,5 mm:n urasyvyydellä varustettuja renkaita alle 1,6 mm:n urasyvyisten renkaiden sijaan.
Tulokset renkaiden urasyvyyden 1,6-3,4 mm:n vaikutuksesta kuolonkolaririskiin olivat ristiriitaisia. Toisaalta liikenteen pääsääntöjä noudattavat kuljettajat joutuivat tällaisia renkaita käyttäessään keskimääräistä useammin märän kelin kuolonkolareihin; toisaalta kuolonkolarien määrä suhteessa liikennesuoritteeseen oli alhaisempi kuin suuremmilla urasyvyyksillä. Päihteettömille, turvavöitä käyttäville ja nopeusrajoitusta noudattaville kuljettajille tapahtuu verraten harvoin (kesäkaudessa noin kuusi) kostean tai märän kelin kuolonkolareita, joissa autossa on alle 3,5 mm:n urasyvyydellä varustetut renkaat.
Viiden tiesääaseman kelijakaumaan perustuen arvioitiin, että kostean tai märän kelin kuolonkolaririski oli renkaiden urasyvyydestä riippuen 1,2-1,6-
kertainen kuivan kelin riskiin verrattuna.
Tulokset eivät tue ehdotusta kesärenkaiden laillisen urasyvyyden alarajan nostamisesta nykyisestä 1,6 mm:stä. Tuloksissa korostuu, että rengasvalistus on tärkeää kytkeä osaksi muuta turvallisten ajotapojen opetusta, sillä suuri enemmistö kuluneilla renkailla kuolonkolariin joutuneista rikkoi myös liikenteen perussääntöjä."
http://www.vtt.fi/inf/pdf/tiedotteet/2010/T2525.pdf
Meni näköjään perusteet vaihtaa renkaat ajoissa. Jos kerran 1,6 mm rajan korottamiselle ei ole perusteita, lienee koko keskustelu aiheesta ominaisuuksien suhteen lillukan varsiin takertumista ja huomio voidaan keskittää kustannuksiin, ulkonäköön ja fiilikseen.
Mitä sitten vaikka todennäköisyys joutua hirvikolariin on hyvin pieni??? Se ei mitenkään vähennä kokemukseni arvoa. Vaikka todennäköisyys on pieni niin kun tilanne sattuu on suuri todennäköisyys että käy huonosti. Nyt ei käynyt kiitos leveiden renkaiden, joiden pito riitti todella rajuun väistöliikkeeseen. jollain 185/65/15 sirkkelirenkailla olisi todennäköisesti siunattu vainajia ensi sunnuntaina...
Ja ennen kuin AkiK alkaa selittää mitättömistä eroista niin sanon, että väistö mentiin aivan pidon rajamailla ja auto pysyi juuri ja juuri hanskassa. Kapeammilla olisi varmasti lähtenyt nelipyöräluisuun ja mennyt metsään koko auto. JA nämä minimaaliset erot voivat merkitä eroa elämän ja kuoleman välillä! Myöskään kapeampien renkaiden puolustelu "tiheämmällä kierrätysvälillä" ei ole mielestäni paikkaansa pitävä. Väitän, että todellakin suurin osa autoilijoista ajaa aina renkaat loppuun asti ennen uusien ostoa. Vertailu voidaan toki tehdä 2mm pinnalla olevan kapean ja 2mm pinnalla olevan leveämmän välillä. Kumpi pysähtyykään paremmin? Niinpä. Vai verrataanko uutta kapeaa ja kaljua leveää? Kyllä ne leveät renkaat on sitten paskoja!
Nuori autoilija:
En kirjoittanut hirvikolariin joutumisen todennäköisyydestä vaan siitä, että hirvikolariin joutuessa ei todennäköisesti kuole. Hirvikolarissa kuoleman todennäköisyys on alle puoli prosenttia.
Volvon rekisteriotteessa lukee, että 18-tuumaisten renkaiden koko on 245/40/18, mutta 18-tuuman matalaprofiilirenkaita myydään myös 225/40/18 ja 225/45/18-kokoa
Viimeksi mainitut ovat vain kaksi senttiä leveämmät kuin Volvo S80:in vakiorenkaat (205/60/16), mutta saako rekisteriotteeseen merkitystä koosta poiketa tuon verran?
Toinen renkaisiin liittyvä kysymys: miksi matalaprofiilirenkaiden täytyy olla niin leveät?
Eli miksei valmisteta leveiden ohella myös kapeampia matalaprofiilirenkaita, eli saman levyisinä mitä nämä standardi korkeaprofiilirenkaat yleensä ovat?
Minä pidän uuden S80:n vakiorenkaina 225/55/16 -kokoa, jotka ne olivat alunperin auton tullessa markkinoille 2006. 205 -leveä 16 " on vakiorenkaita korkeampiprofiilinen ja en pidä sitä suositeltavana omien ajokokemusteni perusteella S80:n alle.
Eiköhän nuo kaikki vkassin mainitsemat 18" renkaat voi laittaa S80:n alle, itse laittaisin melkein nuo leveimmät, koska ei tuo leveys ole mikään ongelma S80:n alla. Leveämmät renkaat tekee vaan hyvää S80:n ajettavuudelle. Monella autolla asia on aivan päinvastoin. Mutta jos ei ihan pakko ole saada 18 " renkaita, niin laita 225/50/17 -koko, joka toimii varmasti erinomaisesti.
vkassi:
Ei ehkä Volvoon sopivia, mutta 185 ja 195 levyisiä saa ainakin 55 sarjana, muistaakseni myös 50-sarjana. Fiat 500 käyttää kokoa 185/55-15. Toyota Aygossa on 155/65-14. 195/60-16 on myös olemassa.
Mielenkiintoinen yksityiskohta on uuden Golfin rengaskoko. Vakiona on rekisteriotteen mukaan 185/70-15. Tuollaista ei taida enää olla olemassa (80-luvun Volvo tai Saab taisi tuollaista käyttää ), niinpä alla pyörii ainakin perusmalleissa 205/55-16 tai 195/65-15, jotka ovat halkaisijaltaan samankokoisia.
Olisi kiinnostava kokeilla 185/70-15-renkaalla. Hiljenisikö auto vihdoin ja muuttuisiko se huojakaksi?
vkassi:
Kapea matalan profiilisuhteen rengas on kantavuuden suhteen huono.
Vaihdettiin reilu 10 vuotta sitten -98 Lanceriin melko vetelärunkoisten 175-70/13 tilalle 205-50/15 kumit. Auto oli aiemmin hyvin hiljainen ja mutkaisella asfaltilla hiukan hutera ajettava. Mutkissa tuntui kuin ohjaus olisi toiminut viiveellä. Jälkimmäisillä kumeilla autosta tuli tosi tarkka, mutta rengasäänet motarilla moninkertaistuivat.
Mulla on smart Roadsterissa vakiona 185/55R15 kumit edessä ja takana ja bling bling vanteilla edessä Hankook EVO1 195/40R17 ja takana 215/35R17, ja kesän ratapäiviä varten 15" vanteille on ostettuna Yokohaman AD08:t kokoa 185/55 ja 205/50. Muuten ihan kivat noi 17" pyörätkin, mutta bensaa kuluu melkein litra satasella enemmän kuin 15":lla, mikä prosenteissa tekee lähemmäs 20%. Ei tuota nyt huteraksi voinut väittää vakiokunnossakaan, mutta noilla 17" pyörillä ja n. 30mm madalluksella voi käyttää jo melkein kulunutta vertausta mikroautoon, paitsi että tällä kertaa se pitää paikkansa moneen muuhun autoon verrattuna
vkassi:
Vesiliirto-ominaisuudet heikentyvät kulumisen myötä enemmän kuin esim. 60 %:n profiileissa. Melu lisääntyy huomattavasti ja renkaitten kesto on käänteinen hankintahintaan nähden. Puhun omasta kokemuksesta - nykyiset kesärenkaat Bridgestone Potenza 225/45/17. Renkaiden kovuutta (melua) nostetaan lisäämään kestoa.