«12»
Varaston nurkasta löytyy sarja kitkarenkaita ja nastarenkaita, joista olen ajatellut ottaa toisen sarjan tilapäisesti kesäkäyttöön ennen "oikeiden" kesärenkaiden ostoa. Jos nypin nastarenkaista nastat pois, kummassa sarjassa on huonompi pito asfaltilla? Vai riippuuko tämä merkistä / mallista? Vai Kanada? Kuvittelisin että kitkarenkaat olisivat asfaltilla pitävämmät - kuvittelenko oikein?
Kirjaudu kommentoidaksesi.
Et. Lue oikea vastaus TM:n talvirengasvertailuista!
nastamunkki on kovempi eli pitää paremmin kovalla pinnalla
Ajan aina vanhat nastarenkaat loppuun kesällä. Nastat tietysti poisnypittynä. Tilannenopeus oikein niin ei ole mitään ongelmia.
Joskus olen ajanut kesäkelillä autoa, jossa on ollut kitkat tai nastattomaksi nypityt talvirenkaat alla. Onneksi ei tarvitse säästää tässä asiassa. Edes H-nopeusluokan saksankitkat ei olleet kehuttavat ajaa.
Olen ajellut myös "nypityillä" nastarenkailla kesällä ja jos nopeus on alle 160 niin ei mitään ongelmia!
Kovemmassa vauhdissa "velttous" alkaa hirvittään! 
Rengaskulut ovat niin mitätön osa autoilun kustannuksia, etten enää aja talvirenkaita loppuun kesällä. Olen tuota kokeillut, mutta lopputulos oli surkea, samoin hyöty/kustannussuhde. Kyllähän normaali ajo sujuu kun ei liikoja odota, mutta pienikin yllätys todella yllättää ääriominaisuuksien huonoudellaan.
En suosittele kenellekään ajamista kesällä talvirenkailla. Oli sitten kysymyksessä kitkat tai nypityt nastarenkaat, ovat ominaisuudet surkeat, suorastaan luokattomat, verrattuna oikeisiin kesärenkaisiin. Kuten Herbert jo viisasti totesikin, on rengaskulut autoilussa niin pienessä osassa, että miettisin kahdesti ennen talvirenkaiden loppuunajamista kesäkelillä.
Jos talvirenkailla pärjää talvella, niin ei kyllä niillä pitäisi olla täysin mahdollista pärjätä kesälläkin. Kesällä ne tarjoavat varmasti paljon paremman pidon kuin talvella.
NHB:
En olisi tästä ihan 100% varma jos miettii, että talvirenkaan ja varsinkin pohjoismaisen kitkarenkaan hyvin pehmeä kumiseos ja lamellirakenne on suunniteltu toimimaan kylmissä olosuhteissa. Kesällä jos sitten hellekelissä ajelee niin onko pintakumin lämpötila enää sellainen että pito on edes yhtä hyvä kuin jossain nollakelillä (kuivalla asfaltilla)?
Kitkarenkaiden osalta ongelmana on ainakin TM:n testeissä pidetty juuri huonoa märkäpitoa sulalla asfaltilla. Mutta varmasti niillä pärjätä voi, kun vain tietää ajavansa liukkailla renkailla.
Mikä mahtanee olla rengastuksen vaikutus polttoaineenkulutukseen?
Pienikin polttoaineenkulutuksen lisäys hukkaa nopeasti rengaskuluissa saavutettua hyötyä. Desi lisää bensaa sadalle nostaa polttoainekulua sen 0,16 senttiä/km ja normi rengaskulu taitaa olla alle sentti kilometrille. Puoli litraa sadalle voisi olla kannattavuusrajoilla. Riipuen toki autosta ja kuljettajasta.
Muistaakseni monet taloudellisuusajoissa menestyneet käyttivät ainakin ennen nastattomia talvirenkaita kesäkumeja pienemmän vierimisvastuksen vuoksi. Miten lienee nykyisin, kun kesäkumien vierimisvastukseen on kiinnitetty enemmän huomiota.
Tässä nuukailussa on lisäksi hankala huomioida uusien talvirenkaiden hinnan eroa keväällä ja syksyllä hankittuina. Yleensähän samoille vanteille on joka tapauksessa saatava seuraavaksi talveksi uudet talvikumit, jotka vielä perinteisesti hankkiessa laitatetaan vanteille.
235+255:
Kun puhun talvesta, niin en tarkoita nollakeliä ja kuivaa asfalttia. Pointti on siinä, että jos talvirenkailla pärjää talven liukkailla keleillä, niin pitäisi niillä päjätä kesälläkin. Olipa kesällä pouta- tai sadesää, niin kitkaa on silti paljon enemmän kuin talven liukkailla.
Avaruusvektori:
Kaikissa näkemissäni mittauksissa kulutuserot ovat olleet useita desejä ääripäiden välillä. Oletettavasti parhaiten rullaava rengas on loppuun kulunut kitkarengas. Pehmeä runko parantaa rullaavuutta. Mitä kuluneempi rengas, sitä helpommin kulutuspinta taipuu ja sitä vähemmän vastusta.
NHB:
Mielenkiintoista. Millähän peerusteella kulutuspinnan taipuminen vähentää vastusta? Olettaisin pienimmän vierintävastuksen olevan täysin taipumattomalla teräspyörällä. Sellaisilla niinkuin junissa.
Kitkojen kesärenkaita pienempi vastus perustuu uskoakseni siihen, että kulutuspinta ei taivu ajossa. Kulutuspinta on lähes tasainen reunasta reunaan, toisinkuin kesärenkailla jotka ovat pyöreäolkaisia.
drive:
Kulutuspinnan taipuminen tietenkin aiheuttaa vastusta. Ikävä kyllä kulutuspintaa taipuu pituussuunnassa joka tapauksessa. Koska taipuminen on väistämätöntä, vastuksien minimointi on taipumiseen kuluvan energian vähentämistä. Mitä helpommin kulutuspinta taipuu, sitä vähemmän siihen kuluu energiaa. Tämän vuoksi kulunut rengas on parempi. Samoin renkaan paineiden nostaminen vähentää taipumista, joka tietenkin vähentää vastusta. Jos haluaa minimoida kulutuksen, kannattaa valita kuluneet renkaat, käyttää mahdollisimman suurta painetta niissä ja säätää pyörien auraus/haritus mahdollisimman vähäiseksi.
Tasaisella alustalla mahdollisimman vähän joustava pyörä rullaa parhaiten. Sileillä raiteilla menevä juna on hyvä esimerkki. Alustan epätasaisuus sotkee tilannetta. Kova rengas epätasaisella aiheuttaa tärinää ja hyppimistä, joka taasen hukkaa energiaa. Parhaiten rullaava kovuusaste riippuu tien tasaisuudesta.
Ilmeisesti ajattelet niin, että renkaan kylki kantaa kuorman ja sen vuoksi pyöreäolkainen kulutuspinta taipuisi sivusuunnassa, koska pyöreä olka vie kosketuspisteen kauas renkaan kylkilinjasta. Renkaassa kuorman kantaa kuitenkin ilman paine, jolloin olkapään muoto ei aiheuta taipumista. Renkaan muoto tulee rungon rakenteesta ja paineen vaikutuksesta.
Aivan hyvin voi nyhtäää nastat renkaista ja ajaa ne loppuun etenkin kakkos-kolmosautolla, jolla ei juuri ikinä käydä taajaman ulkopuolella.
Taajamanopeuksissa on vanha talvirengas riittävän hyvä märälläkin, jos ei ole niin kyllä se kuski ajaa sitten jo sellaisia vauhteja että olisi ihan oikeasti syytä miettiä riittävän pitkää ajokieltoa kun ei osaa taajamassa ajaa ihmisiksi.
NHB:
En ajattele että kylki kantaa kuorman, mutta pyöriessään enemmän muotoa muuttava kulutuspinta ja olka-alue saattaisi lisätä vierintävastusta. Kitkarengas menee lyttyyn vain sivuseinämästä, mutta kesärenkaassa tietä koskee leveämpi alue, kuin mitä tasainen pinta kuormittamattomalla renkaalla on.
NHB:
Tottahan melkein millä tahansa pärjää, vaikka kuplavolkkarilla ja rättirenkailla. Eri asia on se, mistä säästöä kannattaa hakea. Minusta loppuun kuluneiden renkaiden hyödyntäminen ei ole hyvä tapa säästää.
NHB:
En ota kantaa siihen, kuinka rengas teknisesti toimii tässä asiassa. Viimeksi kuitenkin renkaita uusiessani TM:n testin mukaan laskettuna vierintävastuksella ei ollut taloudellista merkitystä. Hyvät renkaat olivat sen verran kalliimpia, mitä polttoainekuluissa olisi säästänyt. Noissa laskelmissa ei ehkä ollut molempia ääripäitä mukana, surkeimmat renkaat jätin huomiotta.
Kyllä täytyy ihmetellä eräiden vähäistä tietoa renkaiden ominaisuuksista.
Otetaan esimerkiksi se, että nypitty talvirengas olisi sovelias kaupunkiliikenteeseen, no ei todellakaan ole. Eipä enää ole syytä ihmetellä yleisintä kolarityyppiä, eli peräänajoja jos edes osalla autolijoita on näin ohut tietämys renkaidensa ominaisuuksista.
Otetaan esimerkki kaupungista, katu on märkä ajetaan jonossa lyhyillä väleillä 4-6m jonon ensimmäinen panikoi hyvillä kesärenkailla valöjen vaihtumista ja pysähtyy reilussa kymmenessä metrissä. Toinen sankari nypityllä renkailla yrittää saada pysähtymään, mutta tuntuma on silloin lähes se ettei vauhti edes tunnu vähentyvän, ja matka venyy vähintään lähes kaksikertaiseksi ja peltiä rypistyy.
Miksi näin tapahtuu, siksi että talvirengas on liian pehmeä pystyäkseen pureutumaan asfaltin pintaan, ja ehkä vielä tärkeämpi syy on se ettei renkaan kumipintaala ole suhteessa kesärenkaaseen läheskään samansuuruinen eli kun ei ole pintaalaa ei ole myöskään jarrutustehoa.
Talvella ei ongelma ole läheskään sama, koska kaikki ovat velvoitettuja käyttämään samankaltaisia renkaita, tosin joukossa on huonomman pidon omaavia kitkoja mutta kuitenkin tilanne on huomattavasti tasaisempi.
On erittäin vaikea käsittää, miksi ei viranomaiset ole näin selkeää ongelmaa mitenkään huomioineet, ja kieltäneet kesällä vastaavasti talvirenkaiden käytön koska ongella on kohtalaisen iso näitten tyhmien säästäjien takia, jotka eivät näköjään tiedosta olevansa vaaraksi itselleen ja kanssa autoilijoille.
Itse ymmärsin asian -90 luvun alkupuolella näennäisen harmittomassa tilanteessa, jossa huolimatta 15-20m turvavälistä ja 50km nopeudesta märällä kadulla jäi noim 20cm edellisen puskuriin. Tilannetta pahensi huomattavasti ABS-jarrut, jotka laukaisivat jarrut pois toistuvasti. Koska ennen kuin kunnon jarrutustehoa ehti syntyä, niin olemattoman pidon takia rengas lukkiintui, ja mitään jarrutusvoimaa ei ehtinyt kehittyä ja tunne oli kuin ei mitään olisi tapahtunut. Opettavan tapauksen jälkeen analysoin tapaukseen johtaneet syyt, eikä sen jälkeen ole tarvinnut miettiä mahdollisia rengas säästöjä peränajokolarin vaihtoehtona.
Herbert:
Olen vähän toista mieltä kanssasi tuosta vierintävastuksen säästöpotentiaalista.
Otetaan TM:n testivoittaja Continental se vierinvastus oli 1,7% suurempi kuin pienimmän eli Michelinin 0,0% testin kakkonen eli Nokia V toi 4,7% kulutulisän. Oletetaan että laadukas kesärengas kestää kilometreissä n. 40000km ja otetaan nykyinen polttoainehinta n.1,58/l niin itse päädyin oman auton kulutuksen mukaan seuraaviin säästöihin.
Testivoittaja Conti aiheuttaa käyttöiällä 75-100 euron
Nokia noin 250-320 Euron lisän kuluihin kun otetaan poltoaineen nykyhinta ja hinnannousu huomioon jälkimmäisessä hinnassa, verrattuna Micheliniin joka kuitenkin oli pilannut muut
ominaisuudet ilmeisesti vierinvastuksen kustannuksella.
Onneksi testistä löytyi rengas jossa ominaisuuksista ei tarvitse juurikaan tinkiä, ja kulutuslisä oli olematon 0,1%
Itse olen uusien tarpeessa ja valitsen Goodyear EfficientGrip renkaan. Sitä en vielä tiedä mikä sen Treadwhear lukema on, ja jos se on lineaarinen kuten oletan joten esim 250-500 niin ero tarkoittaisi kaksikertaista kulutuskestävyyttä suuremmalla luvulla. Oma käsitys on että näillä pienella vierintävastuksen omaavilla renkailla se on pääsääntöisesti suurempi mikä vielä puoltaisi niiden hankintaa.
Olenkin selkeäsi sitä mieltä että pystymme järkevillä valinnoilla, säästämään puolet tai enemmän rengaskuluissa jöka jättää tuollaiset typerät talvirengaskikkailut sarjaan "naurettat valinnat" joka voi vielä typeryydessään maksaa oman, tai sivullisen hengen.
NHB:
erona tietty se, että hyvillä kesärenkailla varustetut autot pysähtyvät paljon nopeammin kuin ylikuumilla talvirenkailla varustetut autot. jos ero on esim kuivalla tiellä 100-0 km/h kesärenkaiden alle 40 metriä ja talvikumien ehkä 70-80 m --> 40m turvavälistä menetetty rengasvalinnalla.
lisäksi talvirenkaat tyypillisesti ovat huonompia vesiliirron kanssa.
usein myös tuo säästö taitaa olla kyseenalaista, ns karkeat renkaat kuluttavat enemmän polttoainetta, joten jos niillä ajaa vaikkapa 15tkm ja polttoainetta kuluu vaikkapa puoli litraa enemmän satkulla, niin on hukannut 75 litraa bensaa, eli reilun satasen rahassa.
surffari:
Luepa Teknarin kesärengastesti 2010 ja heitä uusi arvaus jarrutusmatkojen erosta.
misar:
Kuvailemassasi tilanteessa on yksi ja sama renkaille. 40 km/h on 11 m/s ja se antaa puolen senkunnin reaktioajan aloittaa jarrutus. Teknari mittasi kuluneen kitkan jarrutusmatkan olevan 50 prosenttia pidempi märällä kuin uuden kesärenkaan. Metreissä tuo on paljon vähemmän kuin mitä talvella on kuluneiden ja parhaiden renkaiden ero.
Pinta-ala auttaa silloin, kun kitkaa on paljon ja kumin pintakerros leikkautuu ennemmin kuin kitka loppuu. Tämä on kuivan puhtaan asfaltin tilanne. Märällä kelillä pinta-ala ei auta. Samoin tuo purevuus asfaltin pintaan on aika "mielenkiintoinen" ajatus. Saa olla nimittäin todella kovat kumit ennen kuin se "puree" kiveen. Ja kovat kumit ovat tunnetusti parhaimmillaan juurikin märkäpidossa...
Ajatusten Kokemäenjokea lainatakseni:
Kyllä täytyy ihmetellä eräiden vähäistä tietoa renkaiden ominaisuuksista.
Teknari mittasi märkäpidossa kuluneelle kitkalle 42 metriä ja uusille kesärenkaille 28 metriä. Viitisikö joku katsoa, mitä talvirengastesteissä on mitattu uusien nastarenkaiden ja kuluneiden kitkojen eroksi jäällä?
Liikenteessä on monenlaisia kulkuneuvoja. Jos muutaman metrin erot jarrutusmatkassa ovat riittävä peruste, niin samalla pitänee sitten poistaa liikenteestä pakettiautot, maastoautot, raskas kalusto, matkamoottoripyörät (choppereista puhumattakaan), peräkärryn vetäminen, työkoneet...
Herbert:
Renkaan vierintävastus ja kuluminen liittyvät jossain määrin toisiinsa. Tämä näkyy mielestäni jopa yllättävän selvästi ABS:n uusimman numeron rengastestistä. Parhaiten rullaavat renkaat olivat myös pisimpään kestäviä renkaita. Yhdessä nuo ominaisuudet tarkoittavat sitä, että säästörenkaiden kustannus on edullisin. Testissä oli myös suoraan ynnäilty euroiksi nämä asiat.
drive:
Vastus syntyy kun renkaaseen muodostuu suora kantti kosketuskohtaan. Siihen verrattuna kuvailemasi ero olkapäässä hukkuu varmasti taustakohinaan.
NHB:
Mitkä olivat kulumistestin tulokset?
NHB:
tm5/2010: Aivan omaa luokkaansa oli kulunut kitkarengas. Kuivalla asfaltilla sen pito oli huono, mutta kuitenkin näköyhteys heikoimpiin kesärenkaisiin säilyi. Märällä kitkarengas oli sitten
täysin kelvoton. Sen jarrutusmatka oli peräti 60 prosenttia pidempi
kuin testin parhaalla renkaalla.
33m vs 41m kuivalla 100-5 km/h, ilmeisesti talvella etelässä ("kylmällä" ja kylmällä renkaalla) ajettuna. ja siis rengas, josta ei ole nypitty nastoja pois kun niitä ei siinä ole alunperinkään ollut.
ja märällä 80-5 27m vs 43 m... nopeuden noustessa 100km/h energiamäärä lisääntyy noin 56% --> 42m vs 67m plus tietty nuo 5-0 km/h jarrumatkat. 120km/h luvut olisivat luokkaa 60/100m
vesiliirto 90km/h kesärenkailla ja kuluneella kitkalla 62 km/h
näköjään muistin väärin tuon märkä/kuivajutskan.
surffari:
Entäs kuluneilla kesärenkailla? Ja sitten kun vaihtaa uudet kesärenkaat ennen aikojaan, pian onkin taas kuluneet kesärenkaat. Paitsi jos nekin vaihtaa pois ennen aikojaan. Kukin käyttää rahansa miten parhaaksi näkee. Jos on pakko ajaa 120km/h toisen perseessä roikkuen, suosittelen parempia renkaita kuin edelläajavalla, vaikkei sekään aina riitä.
misar:
En ole uusinta testiä lukenut, mutta muutaman vuoden takainen tilanne oli mainitsemani.
kyladie:
"Nypityt" nastarenkaat soveltuvat hyvin kevätajoon, kun asfaltti on nastarengaskauden jälkeen karheaa. Karhea pinta kuluttaa renkaita eniten, joten uusia kesärenkaita ei ole järkevää hankkia aivan ensimmäiseksi keväällä, vaan voit ajaa noilla karhennetuilla teillä aivan hyvin alkuvevään noilla nastattomilla talvirenkailla. Lämpimillä ilmoilla niiden pitokyky kuitenkin heikkenee, joten vaihda varsinaiset kesätassut alle ennen kesäkuun alkua. Niitä nypittyjä talvirenkaita voi sitten käyttää jälleen ilmojen viilennyttyä syys-lokakuulla ennen lumentuloa, ja vaihtaa ne sitten uusiin nastoihin, kun tulee lumikelit.