No eihän se elämää suurempi ongelma se alaväännöttömyys ole, mutta ongelma kuitenkin koneessa, joka on muuten niin hyvä. Ihan samalla tavalla jos menet volkkarinstajilta kysymään, niin sen huonon lämmityksen tai muiden "ongelmien" kanssa elää "just fine".
Olihan tuolla aikasemmin joku Subarun omistaja jo kuvannut ihan konkreettisen ongelman tuon alaväännöttömyyden kanssa.
Ja ettei nyt Subaruleiristä hyökätä tummat lasit silmillä päälle, on sanottava, että kokonaisuutena tuo kone on hyvinkin onnistunut.
No eihän se elämää suurempi ongelma se alaväännöttömyys ole, mutta ongelma kuitenkin koneessa, joka on muuten niin hyvä. Ihan samalla tavalla jos menet volkkarinstajilta kysymään, niin sen huonon lämmityksen tai muiden "ongelmien" kanssa elää "just fine".
-Diesel kaipaisi tosiaan sen alennusvaihteiston, jolla tuo ominaisuusvika on korjattu loistavasti bensakoneissa.
Jostain syistä, kenties kustannus tai luotettavuuden hiomis syistä sitä ei ole tuon dieselin yhteydessä.
On voitu myös laskea sen varaan, että jättämällä se pois säästetään niin paljon, että poisjättämisen hyödyt on haittoja suuremmat.
Tämä on sitä tinkimistä ja aidan ali menemistä mikä on pelin henki automaailmassa nykyään vaikeina aikoina.
Olihan tuolla aikasemmin joku Subarun omistaja jo kuvannut ihan konkreettisen ongelman tuon alaväännöttömyyden kanssa.
-minusta ongelma on tuo mahdollinen kytkimenhaju, ei se dieselkuskille valtava nöyryytys, että pitää painaa vähän kaasua kun lähtee liikkeelle. Sammuilua en kokenut ongelmaksi.
Ikävä ominaisuus/puute, mutta taitaa haitata vakavasti vain niitä jotka joutuvat raskaampia vetoja vetelemään ja pakittelemaan.
Ja ettei nyt Subaruleiristä hyökätä tummat lasit silmillä päälle, on sanottava, että kokonaisuutena tuo kone on hyvinkin onnistunut.
-niin, tuohan on monessa testauksessa osoittanut olevansa porukan ripeintä suorituskykyä, silti hyvällä kulutuksella, ja dieseliksi mielyttävällä äänellä, JA sangen edullisella hinnalla.
Subaru on tehnyt emämunauksen jättämällä 6-lovisesta manuaalista(kin) pois sen alennusvaihteen, joka 5-pykäläisessä vielä on saatavilla (surkean bensakoneen yhteydessä ).
Paljonko olisit valmis maksamaan lisävarusteena alennusvaihteistosta?
Eiköhän tuo Subarun alaväännön puute ole taas yksi näistä TM:n 'neronleimauksista'. On niitä ennenkin ollut. Usein ovat keksineet jonkin käsittämättömän asian josta valittavat ja jota jankkaavat kaikkien testien ajan ja sen varjolla haukkuvat ja perustelevat huonon menestyksen testissä. Normaalit ihmset (tarkoituksellinen ilmaisu) taas ihmettelevät että miten he sellaisen ovat edes keksineet ongelmaksi (joskus on aivan lievä asia jota tuskin edes huomaa ja joskus ei oikea ongelma lainkaan) ja ovat aivan epäuskoisia kun katsovat että tuolla naurettavalla 'keksinnöllä' teilaavat sitten koko auton!
Noita TM:n 'vikoja' on nähty ennenkin. 'Eräät' autot taas ovat 'tasaisia kokonaisuuksia' ja vaikkeivät ole kovin erottuvia (Suomeksi ovat paljon huonompia eräillä osa-alueilla mutta TM:läisillä ei riitä taito käsitellä näitä asioita tai eivät vain suostu myöntämään eron määrää ) missään niin 'tasaisten suoritusten myötä' voittavat. Ihan miten vaan...
omien boxerdiesel kokemuksien perusteella voisin todeta, että moottorin alaväännöllä pärjää, mutta mitään hienostunutta tai puhdasta voimaa ei boxerdiesel tuota alle kahden tuhannen kierroksen.
"Subaru on tehnyt emämunauksen jättämällä 6-lovisesta manuaalista(kin) pois sen alennusvaihteen, joka 5-pykäläisessä vielä on saatavilla (surkean bensakoneen yhteydessä ). Miksi näin? Se jos mikä olisi traileri-, tms. maastoajomaisessa tarpeessa toimivaa."
Tuota samaa äimistelin itsekin silloin, kun Outbackia testailin. Lyhyemmällä ykkösellähän koko ongelmaa ei välttämättä olisi tai se olisi ainakin oleellisesti pienempi.
Ylipäätään en tajua sitä, ettei manuaali-katumaastureihin tehdä vaihteistoja siten, että olisi pahaa paikkaa varten erityisen lyhyt ykkönen, jota ei arkilikenteessä edes tarvitsisi käyttää. Osassa VAG:n nelivetomalleja tämä tosin on ainakin hiukkasen oivallettu, ainakin neliveto-Octavian vaihteet ovat vakioversiota lyhyemmät, eli auton satunnainen raskaampikin käyttö on otettu huomioon.
Katumaastureiden alaväännöttömät koneet, pilalle pitkät ykköset, vaikeat kaasut ja käryävät kytkimet eivät muuten ole ollenkaan yksin Subarun probleemi. Esimerkiksi korean katumaastureissa on samaa vikaa ja Toyotan RAV4 manuaalina on myös melko toivoton, jos sen kanssa joutuu raskaaseen paikkaan. Toyota nyt on vihdoin saanut RAV:n dieselversioonkin automaatin, joten kehitys kehittyy ja RAV4:kin nousee siten varteenotettavaksi veturiksi. Vitsikästä on, että Toyota-kauppiaskin myönsi nyt, ettei se manuaali RAV4 tosiaan ole häävi raskaan kärryn veturi...
Subaru, Ford, Honda ja Renault olivat testissä myös Moottori-lehden viimeisimmässä numerossa. Siinä järjestys oli tuo yllämainittu joskaan erot eivät enää pienemmät olisi voineet olla. Subarusta moitittiin erityisesti tahmeaa vaihteensiirtoa, kytkimestä tai sammuilusta ei puhuttu mitään. Tekstissä väitettiin kaikkien huoltovälin olevan sama 20000km vaikka TM:n testissä Subarun huoltoväliksi mainitaan 15000km. Mutta osaa TM:kin sekoilla. Subarun renkaiden hinta on laskettu 17" mukaan, mutta toisaalla taulukossa mainitaan talvirengaskooksi 215/65R16 (eli tasan sama kuin Volkkarissa, jonka rengassarja on n. 650 halvempi).
Subaru on tehnyt emämunauksen jättämällä 6-lovisesta manuaalista(kin) pois sen alennusvaihteen, joka 5-pykäläisessä vielä on saatavilla (surkean bensakoneen yhteydessä ).
Paljonko olisit valmis maksamaan lisävarusteena alennusvaihteistosta?
Nykyisen Foresterin tapauksessa XS ja XE -varustelutasojen ero on hinnastosta riippuen 3.7-4 k. Jälkimmäisessä on mm. nahkapenkit ja sähkösäädöt (ostohinta 38.7-40 k). Jos XS:ään saisi noiden hintaerolla edes optiona sen alennusvaihteiston, niin minusta se olisi parempi sijoitus kuin XE ilman sitä.
En ole tosin tietoinen, että mihinkään nelivetoon saisi alennusvaihdetta lisävarusteena. Joko se on vakiona tai sitä ei saa edes optiona.
Riippuu tietysti tarpeesta, mutta jos olisin ostamassa alennusvaihteellista mallia ja ilman sitä sen saisi pari tonnia halvemmalla, en hetkeäkään miettisi, kumman ottaisin. Ilman alennusvaihdetta.
En kyllä usko, että alennusvaihde on kovin kallis toteuttaa, olihan ainakin Mitsun Trediassa 80-luvulla samanlainen systeemi, vaikka auto oli ihan tavallinen perhesedan. Hiukan ihmeellistä on Legacy-dieselistä sen poisjättäminen.
Mutta kerro nyt sinäkin kunnon TM uskovaisena, että miten tuo luonnehdinta ''kiitettävä'' maastoajo on mahdollista, jos kerran kuski pyörtyy hajuhaittoihin jo liikkeellelähdössä?
Ihan samalla tavalla, kun Golf voitti talvitestin. Tosin en usko katumaasturitestin maastokokeen olleen kovin vaativa. Heikko alavääntö on vain yksi ominaisuus autossa. Ja haju tuskin on ongelma. Omistajatasolla sen sijaan kannattaisi olla huolissaan kytkimen käyttöiästä vaikeassa käytössä.
Minä kommentoin jo tuolla aiemmin ja kommentoin uudelleen. Eli meillä on Outback diesel jolla olen kohta ajanut parikymmentä tuhatta kilometriä.
Alavääntö (tyhjäkäynnin tuntumassa) on yhtä heiväröinen kuin suurimmassa osassa turbodieseleitä tänäpäivänä.
Itse olen kokenut ongelmalliseksi lähinnän vain sellaiset tilanteet joissa auto on KIINNI, eli se ei enää lähde kohtuullisesti liikkeelle. Vene + traileri ei tällaista tilannetta aiheuta, eikä reilu puukuorma 3m kärryssä metsätiellä.
Perustelut: em vetotilanteissa auton kuitenkin saa heti liikkeelle ja siten ongelma on ohitettu. Mutta jos auto ei liiku. SIIS ei liikahda ollenkaan niin kone sammuu. Koska jatkuvassa nelivedossa pitoa on maksimaalisesti (ellei sudi, joka on taas toinen ongelma eikä riipu autosta ) kohdistuu nähdäkseni moottorille todella suuri kuorma heti tyhjäkäynnin tuntumassa. Ja tästä selviää vain nostamalla kierrokset yli 1500rpm, luistattamalla ja huolehtimalla ettei kierrokset tipu. Ja muistaa pitää nenästä kiinni.
N.800kg vene + traileri yhdistelmä nousi merestä ILMAN KAASUA kun nostolle ei ollut estettä. Vedettiin tasaista veneliuskaa pitkin. Moniko 2-litrainen diesel auto nousee tuon tyhjäkäynnillä?
Vielä kerran, mielestäni alakierrosvääntö on ihan normaalia luokkaa kun oppii tuntemaan moottorin/kytkimen tavat. Mutta PITOA on enemmän kuin etuvetoisessa, joten tietyissä tilanteissa tämä pitää tiedostaa.
Alennusvaihde olisi ehdottomasti loistava lisä ja AUTOMAATTI varsinkin tekisi hommasta helppoa. Mutta siihen käyttöön mihin tätä Outback dieseliä voitanee kuvitella käytettäväksi, ei koneen kanssa ole mitään isompaa ongelmaa.
Itse hankin auton siis tällaiseen kevyeen vetohommaan ja metsäautotie kelponen maavara oli tarpeen. Auto on täyttänyt paikkansa ilman isompia murheita.
Ensimmäinen 2000km auto tosiaan meinasi sammua välillä risteyksiin. Joko itse tottui/oppi kytkimen ja moottorin tavoille, tai kone "hioutui" jouhevammaksi?
Mutta, ettei pelkkää kehua vääntäisi niin kerrotaan nyt kuten nim. Petos mainitsi, että pakittaessa haisee. Ei tarvitse olla kummoinen nyppylä, jos empii pakittaessa ja luistattaa kytkintä niin kyllä haisee viemäri
Muilta ominaisuuksiltaan, kuten ääni, kierrosherkkyys ja värinättömyys tämä bokseri onkin sitten kaksilitraisten joukossa täysin omassa luokassaan. Vertailuna käy esimerkkinä tuttavan CR dieselillä varustettu Audi. Autot talvella käynnissä pihalla vierekkäin pakkas aamuna. Kuuluvissa oli vain yhden moottorin ääni...
Katumastureiden hinnat on noussut ihan älyttömälle tasolle. Jokunen aika sitten niitä vielä pystyi vertailemaan ylemmän keskiluokan autoihin, mutta nyt hinnat alkaen-mallit on jo ylemmän keskiluokan parempien mallien kanssa tasoissa tai sitten Audi A4, BMW 300 jne tyylisten autojen kanssa.
Muoti se on mikä maksaa. USA:ssahan syyt SUVien tekemiseen ovat olleet selkeitä - niistä sai hyvän katteen. Näköjään näin myös Euroopassa, tosin vähän pienemmän luokan autojen kohdalla.
Jos katsoo ns. premium-luokkaisten pikkumaasturien hintaa ja vertaa sitä isomman luokan premium-autoihin, niin huomaa tuon hinnanmuutoksen. Esim. BMW 5-sarja hinnat alkaen 46 tonnia, X3 hinnat alkaen 52 tonnia.
Ehkä se rajoittaa kiinnostusta noihin autoihin, etenkin kun (tavara)tilaa katumaastureissa on yllättävän vähän.
Se on useampaan kertaan todettu, että sitä on tosiaankin vähemmän kuin moni kuvittelee. Ja jos tila-automaista rakennetta ja istuma-asentoa ym. kaipaa, niin varsinaiset tila-autot siinä kuitenkin etevämpiä ovat, ilman turhia hintalisiä ja ominaisuuksia.
Ylipäätään en tajua sitä, ettei manuaali-katumaastureihin tehdä vaihteistoja siten, että olisi pahaa paikkaa varten erityisen lyhyt ykkönen, jota ei arkilikenteessä edes tarvitsisi käyttää.
Johtuisiko siitä, että näitä autoja ei tosiasiassa paljon myydä tuon kaltaiseen käyttöön?
"Johtuisiko siitä, että näitä autoja ei tosiasiassa paljon myydä tuon kaltaiseen käyttöön?"
Muna-kana -ongelma. Eihän niitä kukaan oikeasti tarvitseva täysjärkinen tietenkään ole ostanut semmoiseen käyttöön, johon ne eivät sovi. Vähänkin totisempaan tarpeseen on pitänyt ostaa saman tien oikea maasturi. Pointtini olikin se, että pienillä lisäyksillä monissa katumaastureissa olisi ihan tarpeeksi ominaisuutta monelle sellaiselle, joka esimerkiksi tarvitsee hyvää veto- ja etenemiskykyä mutta ei kaipaa pätkääkään varsinaisten maastureiden offroad-ominaisuuksia. Voisi joku "turha" oikea maasturi jäädä ostamatta.
Myönnän tämän valitukseni sikäli jälkijättöiseksi, että nyt tosiaan jo saa moneen dieselkatumaasturin automaatin ja kytkeytyvät nelivedot ovat kehittyneet paljon. Jos nyt olisin omaan käyttööni uutta autoa hankkimassa, saisin veto- ja muut tarpeeni tyydytettyä paljon kevyemmällä ja kaikin tavoin taloudellisemmalla ratkaisulla kuin vuonna 2003. Nythän joissain katumaastureissa on jo peräti isot tilatkin. Aikoinaanhan perus perhekäyttöön surkeat tavaratilat olivat useimmissa riesana. Nyt tilaa on paljon CRV:n lisäksi jo esimerkiksi Outlanderissa ja X-trailissa. Kaikki nuo yltävät tiloiltaan ylemmän keskiluokan tasolle ja ylikin. Jos hakee sekä dieselautomaattia että paljon tavaratilaa, ei valikoima keskiluokan katumaasturien joukossa itse asiassa vieläkään kovin ruhtinaallinen ole. Tosin CRV:n ja Outlanderin dieselit eivät ole manuaalinakaan mahdottoman hankalia käyttää.
Mitäpä sanotte tällaisesta esimerkistä. Kun ohitetaan sohjoisella/liukkaalla, onko jatkuvanelivetoisen sivuttaispito parempi kuin kaksivetoisen/kytkeytyvänelivetoisen? Väitän, että kytkeytyvä neliveto ei tunnista sivupidon irtoamista ainakaan kovin herkästi. Sivupidon irtoaminenhan voi tapahtua hyvinkin alhaisella nopeudella. Ilmiön huomaa esim. liikenneympyrää kiertäessä, kun pinta on todella jäinen.
Riippu nelivedosta. Kovaa vauhtia yleistyvä uusimman polven - vaikkei se kytkeytyvä sanan varsinaisessa mielessä ole (esipaine 5%) - sisältää anturin, joka mittaa sivuttaiskiihtyvyyksiä ja sovittaa nelivedon toiminnan sen mukaan. Dataa se kerää tämän lisäksi mm. ohjauspyörän asennosta, kaasupolkimen asennosta ja se muistaa vanhat luistot.
Muna-kana -ongelma. Eihän niitä kukaan oikeasti tarvitseva täysjärkinen tietenkään ole ostanut semmoiseen käyttöön, johon ne eivät sovi. Vähänkin totisempaan tarpeseen on pitänyt ostaa saman tien oikea maasturi.
...Jos hakee sekä dieselautomaattia että paljon tavaratilaa, ei valikoima keskiluokan katumaasturien joukossa itse asiassa vieläkään kovin ruhtinaallinen ole.
Oikeiden maastureiden määrästä päätellen noita tositarvitsijoita on kuitenkin ollut aika vähän.
Suurin osa tämän luokan autojen ostajista ei tarvitse nelivetoakaan mihinkään. Lähinnä tykkäävät ajaa muodikkaalla autolla. Ehkä lähimpänä järkisyytä on mahdollisesti parempi näkyvyys autosta ulos ja kenties helpompi pääsy autoon ja pystympi istuma-asento. Kaikissa maastureissahan eivät nuokaan toteudu henkilöautomalleja paremmin.
Jos hakee diesel-automaattia ja paljon tilaa, on valikoima yleensäkin aika vähissä. Mielestäni mikään noista maastureista ei ole kovin tilava. Isomman luokan maasturit ovat jo tilavia, mutta on niillä sitten massaa ja ulkomittojakin liian kanssa.
Lähinnä tilaa tarvitsevalle kohtuuhintaista diesel-automaattia etsivälle tulee mieleen esim. S-max 2.0 TDCI. Noihin maastureihin verrattuna se on huipputilava. Paino ja kulutukset samaa luokkaa ja epäilenpä että se vetää kärryäkin riittävästi useimpien tarpeisiin.
Simpalle: mitenkäs älykäs tuollainen kiihtyvyyksiä mittaava anturisysteemi on ja miten vikaherkkä? Jos joka pyörä vetää jatkuvasti ja vieläpä samalla teholla, ei tarvita mitään antureita ja aina tietää paljonko on vetoa. Perinteisestä maasturiversiosta minulla on hyvät kokemukset, vaikka onhan systeemi tietenkin kankea. Mutta liukkaalla mainio.
AkiK:lle: muodikkuudesta en tiedä, mutta katumaasturin viisaus on siinä, että sillä pääsee liikkeelle ja etenee aika huonoissakin tie- ja kelioloissa. Se ja korkea maavara on monelle juuri se ratkaiseva peruste.
Varsinaiseen maastoajoon on sitten ihan eri autot (Defender, Unimog yms.)
Simpalle: mitenkäs älykäs tuollainen kiihtyvyyksiä mittaava anturisysteemi on ja miten vikaherkkä? Jos joka pyörä vetää jatkuvasti ja vieläpä samalla teholla, ei tarvita mitään antureita ja aina tietää paljonko on vetoa. Perinteisestä maasturiversiosta minulla on hyvät kokemukset, vaikka onhan systeemi tietenkin kankea. Mutta liukkaalla mainio.
AkiK:lle: muodikkuudesta en tiedä, mutta katumaasturin viisaus on siinä, että sillä pääsee liikkeelle ja etenee aika huonoissakin tie- ja kelioloissa. Se ja korkea maavara on monelle juuri se ratkaiseva peruste.
Varsinaiseen maastoajoon on sitten ihan eri autot (Defender, Unimog yms.)
Eipä noissa Haldexeissa ennenkään ole paljoa vikoja ollut, jotten tokkopa tuokaan mikään vikapesä on. Varsin älykäs se systeemi näyttäisi olevan. Esimerkiksi EVO-lehti kirjoitti, että sportti-Saab on jopa tylsä nelivedosta huolimatta (tai oikeastaan siitä johtuen), kun sitä ei älykkään takalukon kautta saa sivuluistoon millään.
Tuota eLSD:tä ei toistaiseksi saa kuin GM:n vehkeisiin, mutta samaa dataa ne muutkin neljännen polven Haldexit keräävät. Niissä järjestelmä ei vaan jaa vetoa takapyörien kesken, vaan toimii kuten esimerkiksi X-drive eli voimaa jaetaan akseleiden välillä.
Vielä palatakseni testiin: en tiedä kuinka paljon TM on korjannut niitä mokia tuohon PDF versioon, kun sitä en saa ladattua maksamatta vaikka olen lehden ostanut!
Jokatapauksessa, näin nykyisenä "Subaru-miehenä" täytyy lukea lehteä Forester lasit päässä.
* Takakontin tilat 450l VDA (testissä käytetty 380l ) ja erikseen vielä huomautetaan kontin koosta josta täysikokoinen vararengas syö osan.
Näiden lisäksi pisteet oli laskettu pieleen.
Ja lisää kummastuksia esimerkiksi Tiquan - maantieajo 10 pistettä!? Siis täydellinen maantiellä? Samaten ääritilannekäytös 10 pistettä? On se vain melkoinen peli. Omalla koeajolla en havainnut auton olevan näin ylivertainen kilpailijoihin nähden.
Eipä noissa Haldexeissa ennenkään ole paljoa vikoja ollut, jotten tokkopa tuokaan mikään vikapesä on.
UltimateVW foorumilla on jokunen käyttäjä asiasta kanssasi hieman eri mieltä..
Tuota eLSD:tä ei toistaiseksi saa kuin GM:n vehkeisiin, mutta samaa dataa ne muutkin neljännen polven Haldexit keräävät.
Kun tuo eLSD esiteltiin saabissa niin se kerrottiin kehitetyn GM/Saabin ja Haldexin yhteistyössä, joten siinä lienee vahva syy miksei se ole ihan yleistä bulkkitavaraa ( vielä ) .
Tarvitaanko katumaasturia - väittelyä voi mun puolesta jatkaa mieluiten vaikka Suomi24 foorumilla. Siihen en näe täällä tarvetta. Uskoakseni tällä foorumilla taso on sen verran korkeampi, ettei tuohon vääntöön tarvitse ( enää ) lähteä.
Nim. Nelivetoinen tuolla edellä esitti todella monta hyvää kommenttia. Esimerkiksi siitä, että jos maavara ja muuten auto on soveltuva, ei liene hirveää merkitystä sillä miten 4*4 on toteutettu. Se tuskin kuitenkaan on se menoa rajoittava tekijä?
Hyvä etuvetoinen soveliaalla maavaralla pystyy paljoon, jos moottori ja muu voimansiirto siihen hyvin soveltuu.
"Suurin osa tämän luokan autojen ostajista ei tarvitse nelivetoakaan mihinkään. Lähinnä tykkäävät ajaa muodikkaalla autolla. Ehkä lähimpänä järkisyytä on mahdollisesti parempi näkyvyys autosta ulos ja kenties helpompi pääsy autoon ja pystympi istuma-asento. Kaikissa maastureissahan eivät nuokaan toteudu henkilöautomalleja paremmin.
Jos hakee diesel-automaattia ja paljon tilaa, on valikoima yleensäkin aika vähissä. Mielestäni mikään noista maastureista ei ole kovin tilava. Isomman luokan maasturit ovat jo tilavia, mutta on niillä sitten massaa ja ulkomittojakin liian kanssa.
Lähinnä tilaa tarvitsevalle kohtuuhintaista diesel-automaattia etsivälle tulee mieleen esim. S-max 2.0 TDCI. Noihin maastureihin verrattuna se on huipputilava. Paino ja kulutukset samaa luokkaa ja epäilenpä että se vetää kärryäkin riittävästi useimpien tarpeisiin."
Itse en tunne suurinta osaa katumaasturien omistajista, joten paha mennä ottamaan kantaa tuon suurimman osan tarpeisiin. Toisinaan vaan hiukan hämmästyttää se varmuus, jolla jotkut ihmiset osaavat erehtymättömästi arvioida toisten ihmisten tarpeita...
Ihan kyllä mittanauhalla ja kertolaskulla pääsee siihen, että sekä CRV, Outlander että X-Trail ovat tilavia. Litroja on paljon. Toki monet isot maasturit ovat vielä tilavampia.
S-max nyt ei ole keskikokoisena etuvetoisena ollenkaan mukana laskuissa, kun hyviä vetureita raskaille kärryille myös vaikeampiin paikkoihin haetaan. Etuvedon kelvottomuutta pahentaa aisapaino, jota oikein lastatussa raskaassa perävaunussa on turvallisuussyistä oltava ihan reippaasti. Aisapaino keventää keulaa ja heikentää etupään pitoa. Kaksivetoisista kunnon vetureita ovat takavetoiset, joiden pitoa aisapaino vaan parantaa. Tavallista keulapainoisemmat etuvetoiset kuten V70 ovat etuvetoisten siedettävintä sarjaa myös painaville kärryille.
Ainakin minulle kertyi kokemuksia jumiin jäämisestä trailerin kanssa jopa päällystetyillä luiskilla etuvetoveturilla ihan tarpeeksi. Monta muutakin olen jumissa nähnyt, toisia joskus olen auttanut ylöskin. En silti osaa sanoa, olemmeko me etuvetoisilla toistuvasti jumiin jääneet suurin osa vai vähemmistö nykyisistä nelivetoisten käyttäjistä, koska en tosiaan kaikkia tunne enkä mitään selvitystäkään aiheesta ole nähnyt. Itse tuntemani nelivetoilijat yleensä ovat nelivetonsa johonkin omani kaltaiseen tarpeeseen hankkineet, mutta otokseni ei välttämättä mitään keskiarvoa kuvaa.
Kevytperävaunua maantiellä vetää ihan mikä tahansa auto, ei sitä varten todellakaan tarvitse minkään lajin maasturia tai edes nelivetoa. Itseäni kiinnostavat nelivetoiset vain oleellisesti haastavampien vetotehtävien vuoksi, niinkuin melestäni olen jankutukseen asti yrittänyt kertoa.
Eihän se raskaita kärryjä hankalissa paikoissa siirtelevien joukko tietenkään huikean suuri ole, mutta kyllä yli tonnin kärryjä kiskovia traileriveneilijöitä kuitenkin muitakin on kuin minä. Sitten on hevoskärryjä ja isompia asuntovaunuja ja muita sellaisia, joita kumminkin mieluummin vetää hyvällä kuin huonolla veturilla.
Tähän Nelivetoisen juttuun sopii hienosti karavaanarit. Usein vaunupaikat on hiekka tai nurmi pohjaisia. Oletteko joutuneet sateella tai muuten märällä siirtämään vaunuja? Märällä nurmikolla ei etuvetoinen saa vaunua siirrettyä tasamaallakaan.
Ja tähän tarkoitukseen on Lukoilla varustetut loistavasti sopivia autoja.
Mutta kyllä neliveto kuin neliveto on iso apu.
V70:llä ( etuveto ) pari kesää vedeltiin vaunua ja se oli joskus oikeaa painajaista kun sattui huonot pohjat pysäkkiin.
Ihan näin sivukaneettina on mainittava, että V70 ei todellakaan ole tavallista keulapainoisempi etuveto vaan tilanne on lähinnä päinvastoin. Mitattu D5-moottorilla Autocar-lehden toimesta 57:43.
Nelivedosta on vetohommissa varmasti suunnaton hyöty, ei sitä sovi kiistää. Eri asia on, kuinka moni sitä korotettua alustaa tarvitsee? Itse en tiedä. Mutta sinänsä vaikkapa joku A6 Quattro tai BMW 5-sarjan x-drive ovat varmaan ihan kelpo autoja vetohommiin automaattina.
Isoissa, oikeissa maastureissa, tulee vetohommissa se painokin jo avuksi. Noitahan vetohommiin hankitaankin aika paljon. Esimerkiksi Discoveryn tms. autojen perässä näkee täälläkin aika usein jonkinlaisen kärryn.
Tuollainen Outback on varmasti vetohommissa parhaimmillaan. Neliveto lukoilla ja riittävällä maavaralla. Konekin on hieno siitä ohuesta alaväännöstä huolimatta. Huippuvääntöähän siinä on täysin kilpailukykyiset 350 nm.
eLSD:tähän ei muissa ole kuin GM:n merkeissä siitä syystä, että GM teki sopimuksen Haldexin kanssa eLSD:n toimittamisesta vain omiin autoihinsa. Vähän samaan tapaan kuin Fiatilla oli sopimus, että alle 2l VAG-konsernin vehkeisiin ei Common Railia myydä. Sen takiahan ne pumpparilla olivat niin pitkään.
Itse en tunne suurinta osaa katumaasturien omistajista, joten paha mennä ottamaan kantaa tuon suurimman osan tarpeisiin. Toisinaan vaan hiukan hämmästyttää se varmuus, jolla jotkut ihmiset osaavat erehtymättömästi arvioida toisten ihmisten tarpeita...
Näen vuoden mittaan tiellä aika paljon katumaastureita. Ei ole useinkaan raskaita kärryjä perässä. Tunnen useita niiden omistajia. Erittäin harvalla tällaisen ostoon liittyy mitään suurta vetotarvetta tai vastaavaa. Isojen maasturien perässä näkee kyllä kärryjä useammin. Kaikki tuntemani puheena olevan katumaasturiluokan autojen omistajat ovat hankkineet sellaisen ihan samanlaiseen käyttöön kuin minä itsekin olen autoni hankkinut: työajoon (yksin) ja satunnaiseen muuhun käyttöön. Ainoat jotenkin tuntemani 2 hevosmiestä vetävät heppojaan takaveto-Mersulla ja etuveto-Volvolla.
Ihan kyllä mittanauhalla ja kertolaskulla pääsee siihen, että sekä CRV, Outlander että X-Trail ovat tilavia.
Eivät mitään ihmeellisyyksiä tarjoa kuitenkaan. Jos tiloista puhutaan, tila-autot tarjoavat sitä aina eniten muuhun kokoon nähden.
S-max nyt ei ole keskikokoisena etuvetoisena ollenkaan mukana laskuissa, kun hyviä vetureita raskaille kärryille myös vaikeampiin paikkoihin haetaan...Kaksivetoisista kunnon vetureita ovat takavetoiset, joiden pitoa aisapaino vaan parantaa. Tavallista keulapainoisemmat etuvetoiset kuten V70 ovat etuvetoisten siedettävintä sarjaa myös painaville kärryille.
S-max on hyvin pitkälle sama auto kuin V70. Keskikokoinen auto se ei mielestäni ole, vaan kuuluu kokonsa puolesta suurten autojen sarjaan siinä missä isot Volvot, Bemarit, Mersut ym. Äkkiseltään ei tule mieleen merkittävästi suurempiakaan henkilöautoja, oikeastaan vain edustusluokan autot ovat isompia. Diesel-automaatin omapaino on 1743 kg, joten kevyen sarjan autostakaan ei ole kyse. Kyllä tuon kaltaisella autolla pitäisi useimpien kärryjen niiden normaalikäytössä liikahtaa aivan riittävästi, ja tilaa onkin sitten jo merkittävästi enemmän kuin pikkuluokan maastureissa.
Sitten on hevoskärryjä ja isompia asuntovaunuja ja muita sellaisia, joita kumminkin mieluummin vetää hyvällä kuin huonolla veturilla.
Totta kait neliveto on parempi ratkaisu raskaaseen vetohommaan kuin etuveto. Aika monenlaisella kalustolla näyttää kuitenkin hevoskärrytkin kulkevan. Maastureita on jonkin verran, mutta aika usein veturina näkee ihan tavallisia autoja. Vanhahko Mersu näyttää olevan kova sana...
Olen aina ihmetellyt miksi "pilipali" katumaasturit ovat monien hampaissa "turhuuden" takia vaikka niillä on henkilöautoon verrattuna ihan todistettavasti etuja. Menkää vaikka mieluummin postaamaan jokaiseen urheilullisia autoja koskevaan threadiin miksi on järkevämpää ostaa 1.4 polo kuin audi tt.
Iso oikea maasturi olisi ainakin mulle huomattavasti katumaasturia turhempi, katumaasturin jo hieman henkilöautoa parempi maavara ja jonkinlainen neliveto auttavat juuri riittävästi.
Ei hyvät ihmiset tämä voi olla näin vaikeaa. Ei kai kukaan täysjärkinen ota sitä raskasta kärryä aina mukaan ihan vaan sen takia, että sitä autolla pystyy vetämään. Jos auton perässä ei aina tai edes pääosalla kilometreistä ole sitä kärryä, ei siitä voi päätellä, ettei vetotarvetta olisi. Täysjärkinen ei päättele siitä yhtään mitään, koska yleiskäytössä olevilla autoilla tehdään monenlaisia asioita. (Ja toisaalta monet katumaasturit ovatkin niiden pienten puutosten takia kehnoja vetureita. Jos niitä puutoksia ei olisi, moni voisi ostaa tarpeeseensa ison järeän maasturin sijasta kevyemmän ja taloudellisemman vaihtoehdon. Tämäkin menee jankuttamiiseksi ja saman toistamiseksi kun luetun ymmärtäminen on näemmä ihan mahdottoman vaikea laji.)
Minunkin maasturini on monta kertaa nähty liikenteessä ilman kärryä, tämäkö siis aukottomasti todistaa että sen auton vetokyvylle ei voi olla mitään tarvetta? Logiikka on kyllä aika huikeaa. Samalla ruudinkeksijän logiikalla kolmas, neljäs ja viides istumapaikka autossa eivät ole ollenkaan tarpeellisia, koska useimmilla kilometreillä niillä ei istu kukaan. (Todistusaineistoksi kelpaa se, että minä olen nähnyt pyöräillessäni monta autoa, joissa istuu vain yksi mies. Toisen etuistuimenkin voisi siis painon säästämiseksi poistaa niistä autoista...)
Mutta miten sitten hoidetaan se viidesosa kilometreistä, joilla näille "turhille" paikoille sattuukin olemaan tarvetta. Ehkä jokaisella pitäisi sitten olla erikseen auto yhden, kahden, kolmen, neljän ja viiden henkilön kuljettamista varten. Ja kaikista tietysti sitten erikseen se vetokykyinen versio, jonka voi ottaa käyttöön vain ja ainoastaan sitten, kun on kuljetettavana vaikkapa kolme henkilöä ja raskas perävaunu.
Pääosa perheistä pystyy tai haluaa kuitenkin kahdenkymmenen auton sijasta hankkia ja ylläpitää vain yhden tai enintään kaksi autoa ja silloin sen ainokaisen ominaisuuksien pitää riittää kaikkiin toistuviin käyttötarpeisiin, myös niihin jotka eivät ihan joka matkalla toistu.
Esimerkiksi itseltäni on luultavasti lähdössä kierätykseen nurkka-ajoon hankittu pikkuauto. Kun yritän välttää ylenmääräistä turhaa autolla pörräämistä enkä todellakaan aja 50000 kilometriä vuodessa, ei kahdellekaan autolle riitä alkuunkaan järkeviä kilometrimääriä. Pikkuautolla tehdyt matkat voin tehdä myös jalkaisin, polkupyörällä, julkisilla tai sitten sillä möhköllä. Mutta venetrailerini liikkuu pirun huonosti polkupyörän vetämänä eikä siinä pikkuautossakaan riittäisi vetolupa kyvystä puhumattakaan.
Tuota V70 keulapainoisuutta en tosiaan ole mistään tarkastanut. Kun täällä jotkut ovat sitä keulapainoiseksi haukkuneet( minun näkökulmastani siis kehhuneet) ja toisaalta tiedän omista ympyröistäni joidenkin pärjäävän tuolla melko painavienkin kärryjen kanssa, yhdistin päässäni nämä kaksi asiaa. Oikeastihan etuvetoisten kesken syntyy vetokykyeroja muistakin syistä kuin vain painojaon vuoksi, alustojen viritykset vaihtelevat.
Edellisen polven Mondeon yksi kalakaverini hylkäsi nopeasti täysin toivottomana veturina, vaikka hänen kuormansa on kevytvaunuluokkaa. Liian moontaa kertaa jumissa. Tilalle osti neliveto-Passatin, joka ratkaisi täydelisesti hänen nosto-ongelmansa. Itse ajelin tuoreimman vuosimallin Mondeota talvella Lapissa vuokra-autona, ja melko kevyeltä tuntui keulansa tai ainakin herkästi sutivalta. Muuuten aivan loistava auto ja riittäisi esimerkiksi minun tarpeisiini, jos en vetelisi sitä kärryäni. Luulisin että näistä sukulaisiista S-max on kuitenkin lähempänä Mondeota kuin V70:tä.
Takavetoisina vanhat tai uudet Mersut ovat kovia sanoja mihin tahansa vetoon, kunhan ei kamalan pahoihin jorpakoihin kärryn kanssa joudu ajamaan. Takavetomersu saattaisi minullekin riittää, Vehon kanssa vaan en haluaisi olla enää missään tekemisissä. Mataluuskin vähän arveluttaa, koska jotkut päällystämättömistä nostoluiskista ovat melkoista perunapeltoa.
Kaikkiaan haaveeni siis on, että satunnaisiin tositarpeisiinkaan ei joutuisi ostamaan hirmu isoja möhköjä, koska pääosa kilometreistä on kuitenkin kevyempää ajoa. Siksi olisi hyvä, että katumaastureissa olisi satunaiset raskaat työt paremmin huomioitu. Toivon toisin sanoen teille vähemmän isomöhköjä, mitä olen kuvitellut monen muunkin täällä toivoneen, mutta ilmeisesti siis olen ymmärtänyt väärin. Sille taas en voi mitään, että katumaastureita kuten muitakin keskiarvoa painavampia ja kuluttavampia autoja saavat ostaa kaikki jotka haluavat, ihan itse arvioimiensa tarpeiden ja halujen mukaan.
Kirjoitin tämän peruspointtini nyt noin tuhannennen kerran vaikka vähitellen alkaa valjjeta, että tämä on niin ylimaallisen vaikea ajatus, ettei se kaikille avaudu miljoonallakaan lukukerralla. Kirjoitusta numero tuhatyksi ei ilmesty.
Hyvä kirjoitus, vaikka ko. autoihin (V70 tai Mondeo) en sen koommin ota kantaa. Toinen mulla vain noista on itsellä ollut.
Lainaan tuolta ylempää itseäni:
"Tarvitaanko katumaasturia - väittelyä voi mun puolesta jatkaa mieluiten vaikka Suomi24 foorumilla. Siihen en näe täällä tarvetta. Uskoakseni tällä foorumilla taso on sen verran korkeampi, ettei tuohon loputtomaan vääntöön tarvitse ( enää ) lähteä."
Jos ei asiaan ole mitään lisättävää, on parempi olla kirjoittamatta mitään. Ja vielä vois heittää yhden äitini neuvoista: "jos ei ole mitään positiivista sanottavaa, kannattaa usein jättää sanomatta."
["nelivetoinen"]Ei hyvät ihmiset tämä voi olla näin vaikeaa. Ei kai kukaan täysjärkinen ota sitä raskasta kärryä aina mukaan ihan vaan sen takia, että sitä autolla pystyy vetämään.
Ei tietenkään ota, varsinkaan kun moni raskaalla vetokykyisellä autolla ajeleva ei edes omista tai käytä mitään kärryjä.
Samalla ruudinkeksijän logiikalla kolmas, neljäs ja viides istumapaikka autossa eivät ole ollenkaan tarpeellisia, koska useimmilla kilometreillä niillä ei istu kukaan.
Auton istumapaikat eivät kuitenkaan ole välttämättä suhteessa sen painoon tai kokoon. On paljon pieniä autoja, joissa on hyvät tilat.
Aika paljon turhaa massaa tosiaan raahataan mukana, useimmat tulisivat oikeasti toimeen Slowgearin tapaan Smartilla. Itse olen pyrkinyt optimoimaan asiaa siten, että en ole ostanut E-Mersun kokoisia autoja, koska en niitä tarvitse. Niin mukavia kuin ne olisivatkin. Aivan pikkuautoakaan taloon ei silti ilmesty niin kauan kuin teillä liikkuva kalusto on tavallisesti tuota luokkaa 1500 kg+.
Mutta miten sitten hoidetaan se viidesosa kilometreistä, joilla näille "turhille" paikoille sattuukin olemaan tarvetta.
Kalusto tietenkin hankitaan tarpeen mukaan. Minä väitän ainoastaan, että melko merkittävä osa nykyisistä hankinnoista on muoti-ilmiö, eikä pohjaudu mihinkään todellisiin tarpeisiin. Ei tämä tietenkään ole ainoa muoti-ilmiö, eikä erityisen tuomittavakaan jos kalusto pysyy kohtuutasolla kulutuksiltaan. En yleistä asiaa niin, että kaikki maasturit olisivat tarpeettomia tai turhia, joillakin on oikeasti tarvetta niiden ominaisuuksille.
Ja kaikista tietysti sitten erikseen se vetokykyinen versio,
Valtaosa ihmisten kärrynvetotarpeista hoituu aivan tavallisella autolla, siis myös katumaasturilla joka veto-ominaisuuksiltaan vastaa kuitenkin lähinnä henkilöautoa.
Luulisin että näistä sukulaisiista S-max on kuitenkin lähempänä Mondeota kuin V70:tä.
Nykyisellään nämä kolme ovat täysin samaa kantaa olevia autoja. 2.0, 2.0D ja 2.5T jopa konetta myöten.
Edellisen korisarjan Mondeo ja V70 taas eivät olleet mitään sukua keskenään.
Mutta venetrailerini liikkuu pirun huonosti polkupyörän vetämänä eikä siinä pikkuautossakaan riittäisi vetolupa kyvystä puhumattakaan.
...
Edellisen polven Mondeon yksi kalakaverini hylkäsi nopeasti täysin toivottomana veturina, vaikka hänen kuormansa on kevytvaunuluokkaa. Liian moontaa kertaa jumissa. Tilalle osti neliveto-Passatin, joka ratkaisi täydelisesti hänen nosto-ongelmansa.
Neliveto-Passat on varmaan loistava ratkaisu rampeille, kuten katumasturikin. Tiedän ihan tarkkaan, kuinka huonossa kunnossa ne joskus voivat olla. Meren pyöreäksi kuluttamaa kuulalaakerisora ja suht jyrkkä luiska ei ole herkullinen yhdistelmä. Siksi erinäisiä näytelmiä on tullut seurattua noilla rampeilla. Yleensä pääosassa on ollut suht iso vene vetoautoon verrattuna.
Käsittelit aihetta siitä näkökulmasta, mikä on käyttäjän tarve ja autokaluston puolesta siihen ratkaisu. Itse en valinnut nelivetoista autoa, saati katumaasturia. Valitsin veneen, joka liikkuu ihan tavallisen perheauton perässä helposti. Yhdistelmä jarruton kärry (200 kg) + 4,4 m Yamarin (125 kg) + 15 hv kone (35 kg) + bensatankki (20 kg) painaa 380 kg. Tuolla paketilla pääsee kalastamaan ja muutenkin liikkumaan hienosti niillä keleillä, jolloin merellä viitsii liikkua. Jopa silloin, kun kotijoukot kyseenalaistavat homman järkevyyden. Kertaakaan en ole yhdistelmällä jäänyt jumiin. Edellisellä autolla (Sunny) piti joskus olla tarkkana pahoissa paikoissa, mutta nyt pykälää isompi etuvetoinen perhefarkku riittää hienosti. Ja itse ylipäätään ajattelen niin, ettei ihan kaiken tarvitsekaan olla mahdollista. Jos joku ramppi on niin huono, ettei sitä uskalla käyttää, en käytä. Muualtakin pääsee.
Tilanne olisi toinen auton suhteen, jos haluaisin jonkun Buster X:n (480 kg) + 60 hv moottorin (120 kg). Tuohon vielä varusteet ja lain kirjainta hipoen jarruton traileri, niin päästään yli 800 kg kuormaan. Ei varmasti tule joka paikasta ongelmitta ylös etuvetoisella. Ja tuollainen pakettihan ei ole kalastajilla raskaimmasta päästä, mielummin lähempänä keskiarvoa kuin yläpäätä.
Eli pointtini on se, ettei auto ole tässä yhtälössä ainoa muuttuja. En kuitenkaan yritä sanoa, että minun mielestäni omaa venettäni raskaammat ovat tarpeettomia.
Neliveto-Passat on varmaan loistava ratkaisu rampeille, kuten katumasturikin...
Yhdistelmä jarruton kärry (200 kg) + 4,4 m Yamarin (125 kg) + 15 hv kone (35 kg) + bensatankki (20 kg) painaa 380 kg.
Passatilla (siis vanhalla Torsenilla, Haldexista en sano mitään) vetelee myös hieman pikkuvenettä painavampaa moottorikelkkaa ja kuomukärryä huomattavasti etuvetoista paremmin. Kertaakaan en jäänyt autolla kiinni (kelkalla kylläkin, ojiin).
Olematon maavara aiheuttaa kylläkin sen, ettei läheskään joka paikkaan tule edes mieleen yrittää minne mieli tekisi. Tosin esim. RAV4:n ja nyky-CR-V:n yhtä olematon maavara ja kyseenalainen nelivetoratkaisu puoltavat sitä että ehkä niilläkin on syytä jättää mm. kauan sitten auratut tiet väliin.
No eihän se elämää suurempi ongelma se alaväännöttömyys ole, mutta ongelma kuitenkin koneessa, joka on muuten niin hyvä. Ihan samalla tavalla jos menet volkkarinstajilta kysymään, niin sen huonon lämmityksen tai muiden "ongelmien" kanssa elää "just fine".
Olihan tuolla aikasemmin joku Subarun omistaja jo kuvannut ihan konkreettisen ongelman tuon alaväännöttömyyden kanssa.
Ja ettei nyt Subaruleiristä hyökätä tummat lasit silmillä päälle, on sanottava, että kokonaisuutena tuo kone on hyvinkin onnistunut.
simppa:
mikahe :
Paljonko olisit valmis maksamaan lisävarusteena alennusvaihteistosta?
Eiköhän tuo Subarun alaväännön puute ole taas yksi näistä TM:n 'neronleimauksista'. On niitä ennenkin ollut. Usein ovat keksineet jonkin käsittämättömän asian josta valittavat ja jota jankkaavat kaikkien testien ajan ja sen varjolla haukkuvat ja perustelevat huonon menestyksen testissä. Normaalit ihmset (tarkoituksellinen ilmaisu) taas ihmettelevät että miten he sellaisen ovat edes keksineet ongelmaksi (joskus on aivan lievä asia jota tuskin edes huomaa ja joskus ei oikea ongelma lainkaan) ja ovat aivan epäuskoisia kun katsovat että tuolla naurettavalla 'keksinnöllä' teilaavat sitten koko auton!
Noita TM:n 'vikoja' on nähty ennenkin. 'Eräät' autot taas ovat 'tasaisia kokonaisuuksia' ja vaikkeivät ole kovin erottuvia (Suomeksi ovat paljon huonompia eräillä osa-alueilla mutta TM:läisillä ei riitä taito käsitellä näitä asioita tai eivät vain suostu myöntämään eron määrää ) missään niin 'tasaisten suoritusten myötä' voittavat. Ihan miten vaan...
omien boxerdiesel kokemuksien perusteella voisin todeta, että moottorin alaväännöllä pärjää, mutta mitään hienostunutta tai puhdasta voimaa ei boxerdiesel tuota alle kahden tuhannen kierroksen.
Mikahe:
"Subaru on tehnyt emämunauksen jättämällä 6-lovisesta manuaalista(kin) pois sen alennusvaihteen, joka 5-pykäläisessä vielä on saatavilla (surkean bensakoneen yhteydessä ). Miksi näin? Se jos mikä olisi traileri-, tms. maastoajomaisessa tarpeessa toimivaa."
Tuota samaa äimistelin itsekin silloin, kun Outbackia testailin. Lyhyemmällä ykkösellähän koko ongelmaa ei välttämättä olisi tai se olisi ainakin oleellisesti pienempi.
Ylipäätään en tajua sitä, ettei manuaali-katumaastureihin tehdä vaihteistoja siten, että olisi pahaa paikkaa varten erityisen lyhyt ykkönen, jota ei arkilikenteessä edes tarvitsisi käyttää. Osassa VAG:n nelivetomalleja tämä tosin on ainakin hiukkasen oivallettu, ainakin neliveto-Octavian vaihteet ovat vakioversiota lyhyemmät, eli auton satunnainen raskaampikin käyttö on otettu huomioon.
Katumaastureiden alaväännöttömät koneet, pilalle pitkät ykköset, vaikeat kaasut ja käryävät kytkimet eivät muuten ole ollenkaan yksin Subarun probleemi. Esimerkiksi korean katumaastureissa on samaa vikaa ja Toyotan RAV4 manuaalina on myös melko toivoton, jos sen kanssa joutuu raskaaseen paikkaan. Toyota nyt on vihdoin saanut RAV:n dieselversioonkin automaatin, joten kehitys kehittyy ja RAV4:kin nousee siten varteenotettavaksi veturiksi. Vitsikästä on, että Toyota-kauppiaskin myönsi nyt, ettei se manuaali RAV4 tosiaan ole häävi raskaan kärryn veturi...
Subaru, Ford, Honda ja Renault olivat testissä myös Moottori-lehden viimeisimmässä numerossa. Siinä järjestys oli tuo yllämainittu joskaan erot eivät enää pienemmät olisi voineet olla. Subarusta moitittiin erityisesti tahmeaa vaihteensiirtoa, kytkimestä tai sammuilusta ei puhuttu mitään. Tekstissä väitettiin kaikkien huoltovälin olevan sama 20000km vaikka TM:n testissä Subarun huoltoväliksi mainitaan 15000km. Mutta osaa TM:kin sekoilla. Subarun renkaiden hinta on laskettu 17" mukaan, mutta toisaalla taulukossa mainitaan talvirengaskooksi 215/65R16 (eli tasan sama kuin Volkkarissa, jonka rengassarja on n. 650 halvempi).
Herbert:
Nykyisen Foresterin tapauksessa XS ja XE -varustelutasojen ero on hinnastosta riippuen 3.7-4 k. Jälkimmäisessä on mm. nahkapenkit ja sähkösäädöt (ostohinta 38.7-40 k). Jos XS:ään saisi noiden hintaerolla edes optiona sen alennusvaihteiston, niin minusta se olisi parempi sijoitus kuin XE ilman sitä.
En ole tosin tietoinen, että mihinkään nelivetoon saisi alennusvaihdetta lisävarusteena. Joko se on vakiona tai sitä ei saa edes optiona.
Riippuu tietysti tarpeesta, mutta jos olisin ostamassa alennusvaihteellista mallia ja ilman sitä sen saisi pari tonnia halvemmalla, en hetkeäkään miettisi, kumman ottaisin. Ilman alennusvaihdetta.
En kyllä usko, että alennusvaihde on kovin kallis toteuttaa, olihan ainakin Mitsun Trediassa 80-luvulla samanlainen systeemi, vaikka auto oli ihan tavallinen perhesedan. Hiukan ihmeellistä on Legacy-dieselistä sen poisjättäminen.
petos:
Ihan samalla tavalla, kun Golf voitti talvitestin. Tosin en usko katumaasturitestin maastokokeen olleen kovin vaativa. Heikko alavääntö on vain yksi ominaisuus autossa. Ja haju tuskin on ongelma. Omistajatasolla sen sijaan kannattaisi olla huolissaan kytkimen käyttöiästä vaikeassa käytössä.
Minä kommentoin jo tuolla aiemmin ja kommentoin uudelleen. Eli meillä on Outback diesel jolla olen kohta ajanut parikymmentä tuhatta kilometriä.
Alavääntö (tyhjäkäynnin tuntumassa) on yhtä heiväröinen kuin suurimmassa osassa turbodieseleitä tänäpäivänä.
Itse olen kokenut ongelmalliseksi lähinnän vain sellaiset tilanteet joissa auto on KIINNI, eli se ei enää lähde kohtuullisesti liikkeelle. Vene + traileri ei tällaista tilannetta aiheuta, eikä reilu puukuorma 3m kärryssä metsätiellä.
Perustelut: em vetotilanteissa auton kuitenkin saa heti liikkeelle ja siten ongelma on ohitettu. Mutta jos auto ei liiku. SIIS ei liikahda ollenkaan niin kone sammuu. Koska jatkuvassa nelivedossa pitoa on maksimaalisesti (ellei sudi, joka on taas toinen ongelma eikä riipu autosta ) kohdistuu nähdäkseni moottorille todella suuri kuorma heti tyhjäkäynnin tuntumassa. Ja tästä selviää vain nostamalla kierrokset yli 1500rpm, luistattamalla ja huolehtimalla ettei kierrokset tipu. Ja muistaa pitää nenästä kiinni.
N.800kg vene + traileri yhdistelmä nousi merestä ILMAN KAASUA kun nostolle ei ollut estettä. Vedettiin tasaista veneliuskaa pitkin. Moniko 2-litrainen diesel auto nousee tuon tyhjäkäynnillä?
Vielä kerran, mielestäni alakierrosvääntö on ihan normaalia luokkaa kun oppii tuntemaan moottorin/kytkimen tavat. Mutta PITOA on enemmän kuin etuvetoisessa, joten tietyissä tilanteissa tämä pitää tiedostaa.
Alennusvaihde olisi ehdottomasti loistava lisä ja AUTOMAATTI varsinkin tekisi hommasta helppoa. Mutta siihen käyttöön mihin tätä Outback dieseliä voitanee kuvitella käytettäväksi, ei koneen kanssa ole mitään isompaa ongelmaa.
Itse hankin auton siis tällaiseen kevyeen vetohommaan ja metsäautotie kelponen maavara oli tarpeen. Auto on täyttänyt paikkansa ilman isompia murheita.
Ensimmäinen 2000km auto tosiaan meinasi sammua välillä risteyksiin. Joko itse tottui/oppi kytkimen ja moottorin tavoille, tai kone "hioutui" jouhevammaksi?
Mutta, ettei pelkkää kehua vääntäisi niin kerrotaan nyt kuten nim. Petos mainitsi, että pakittaessa haisee. Ei tarvitse olla kummoinen nyppylä, jos empii pakittaessa ja luistattaa kytkintä niin kyllä haisee viemäri
Muilta ominaisuuksiltaan, kuten ääni, kierrosherkkyys ja värinättömyys tämä bokseri onkin sitten kaksilitraisten joukossa täysin omassa luokassaan. Vertailuna käy esimerkkinä tuttavan CR dieselillä varustettu Audi. Autot talvella käynnissä pihalla vierekkäin pakkas aamuna. Kuuluvissa oli vain yhden moottorin ääni...
["Herbert"]
Katumastureiden hinnat on noussut ihan älyttömälle tasolle. Jokunen aika sitten niitä vielä pystyi vertailemaan ylemmän keskiluokan autoihin, mutta nyt hinnat alkaen-mallit on jo ylemmän keskiluokan parempien mallien kanssa tasoissa tai sitten Audi A4, BMW 300 jne tyylisten autojen kanssa.
Muoti se on mikä maksaa. USA:ssahan syyt SUVien tekemiseen ovat olleet selkeitä - niistä sai hyvän katteen. Näköjään näin myös Euroopassa, tosin vähän pienemmän luokan autojen kohdalla.
Jos katsoo ns. premium-luokkaisten pikkumaasturien hintaa ja vertaa sitä isomman luokan premium-autoihin, niin huomaa tuon hinnanmuutoksen. Esim. BMW 5-sarja hinnat alkaen 46 tonnia, X3 hinnat alkaen 52 tonnia.
Ehkä se rajoittaa kiinnostusta noihin autoihin, etenkin kun (tavara)tilaa katumaastureissa on yllättävän vähän.
Se on useampaan kertaan todettu, että sitä on tosiaankin vähemmän kuin moni kuvittelee. Ja jos tila-automaista rakennetta ja istuma-asentoa ym. kaipaa, niin varsinaiset tila-autot siinä kuitenkin etevämpiä ovat, ilman turhia hintalisiä ja ominaisuuksia.
nelivetoinen:
Johtuisiko siitä, että näitä autoja ei tosiasiassa paljon myydä tuon kaltaiseen käyttöön?
AkiK:
"Johtuisiko siitä, että näitä autoja ei tosiasiassa paljon myydä tuon kaltaiseen käyttöön?"
Muna-kana -ongelma. Eihän niitä kukaan oikeasti tarvitseva täysjärkinen tietenkään ole ostanut semmoiseen käyttöön, johon ne eivät sovi. Vähänkin totisempaan tarpeseen on pitänyt ostaa saman tien oikea maasturi. Pointtini olikin se, että pienillä lisäyksillä monissa katumaastureissa olisi ihan tarpeeksi ominaisuutta monelle sellaiselle, joka esimerkiksi tarvitsee hyvää veto- ja etenemiskykyä mutta ei kaipaa pätkääkään varsinaisten maastureiden offroad-ominaisuuksia. Voisi joku "turha" oikea maasturi jäädä ostamatta.
Myönnän tämän valitukseni sikäli jälkijättöiseksi, että nyt tosiaan jo saa moneen dieselkatumaasturin automaatin ja kytkeytyvät nelivedot ovat kehittyneet paljon. Jos nyt olisin omaan käyttööni uutta autoa hankkimassa, saisin veto- ja muut tarpeeni tyydytettyä paljon kevyemmällä ja kaikin tavoin taloudellisemmalla ratkaisulla kuin vuonna 2003. Nythän joissain katumaastureissa on jo peräti isot tilatkin. Aikoinaanhan perus perhekäyttöön surkeat tavaratilat olivat useimmissa riesana. Nyt tilaa on paljon CRV:n lisäksi jo esimerkiksi Outlanderissa ja X-trailissa. Kaikki nuo yltävät tiloiltaan ylemmän keskiluokan tasolle ja ylikin. Jos hakee sekä dieselautomaattia että paljon tavaratilaa, ei valikoima keskiluokan katumaasturien joukossa itse asiassa vieläkään kovin ruhtinaallinen ole. Tosin CRV:n ja Outlanderin dieselit eivät ole manuaalinakaan mahdottoman hankalia käyttää.
Mitäpä sanotte tällaisesta esimerkistä. Kun ohitetaan sohjoisella/liukkaalla, onko jatkuvanelivetoisen sivuttaispito parempi kuin kaksivetoisen/kytkeytyvänelivetoisen? Väitän, että kytkeytyvä neliveto ei tunnista sivupidon irtoamista ainakaan kovin herkästi. Sivupidon irtoaminenhan voi tapahtua hyvinkin alhaisella nopeudella. Ilmiön huomaa esim. liikenneympyrää kiertäessä, kun pinta on todella jäinen.
Riippu nelivedosta. Kovaa vauhtia yleistyvä uusimman polven - vaikkei se kytkeytyvä sanan varsinaisessa mielessä ole (esipaine 5%) - sisältää anturin, joka mittaa sivuttaiskiihtyvyyksiä ja sovittaa nelivedon toiminnan sen mukaan. Dataa se kerää tämän lisäksi mm. ohjauspyörän asennosta, kaasupolkimen asennosta ja se muistaa vanhat luistot.
nelivetoinen:
Oikeiden maastureiden määrästä päätellen noita tositarvitsijoita on kuitenkin ollut aika vähän.
Suurin osa tämän luokan autojen ostajista ei tarvitse nelivetoakaan mihinkään. Lähinnä tykkäävät ajaa muodikkaalla autolla. Ehkä lähimpänä järkisyytä on mahdollisesti parempi näkyvyys autosta ulos ja kenties helpompi pääsy autoon ja pystympi istuma-asento. Kaikissa maastureissahan eivät nuokaan toteudu henkilöautomalleja paremmin.
Jos hakee diesel-automaattia ja paljon tilaa, on valikoima yleensäkin aika vähissä. Mielestäni mikään noista maastureista ei ole kovin tilava. Isomman luokan maasturit ovat jo tilavia, mutta on niillä sitten massaa ja ulkomittojakin liian kanssa.
Lähinnä tilaa tarvitsevalle kohtuuhintaista diesel-automaattia etsivälle tulee mieleen esim. S-max 2.0 TDCI. Noihin maastureihin verrattuna se on huipputilava. Paino ja kulutukset samaa luokkaa ja epäilenpä että se vetää kärryäkin riittävästi useimpien tarpeisiin.
Simpalle: mitenkäs älykäs tuollainen kiihtyvyyksiä mittaava anturisysteemi on ja miten vikaherkkä? Jos joka pyörä vetää jatkuvasti ja vieläpä samalla teholla, ei tarvita mitään antureita ja aina tietää paljonko on vetoa. Perinteisestä maasturiversiosta minulla on hyvät kokemukset, vaikka onhan systeemi tietenkin kankea. Mutta liukkaalla mainio.
AkiK:lle: muodikkuudesta en tiedä, mutta katumaasturin viisaus on siinä, että sillä pääsee liikkeelle ja etenee aika huonoissakin tie- ja kelioloissa. Se ja korkea maavara on monelle juuri se ratkaiseva peruste.
Varsinaiseen maastoajoon on sitten ihan eri autot (Defender, Unimog yms.)
Zagarat:
Eipä noissa Haldexeissa ennenkään ole paljoa vikoja ollut, jotten tokkopa tuokaan mikään vikapesä on. Varsin älykäs se systeemi näyttäisi olevan. Esimerkiksi EVO-lehti kirjoitti, että sportti-Saab on jopa tylsä nelivedosta huolimatta (tai oikeastaan siitä johtuen), kun sitä ei älykkään takalukon kautta saa sivuluistoon millään.
Tuota eLSD:tä ei toistaiseksi saa kuin GM:n vehkeisiin, mutta samaa dataa ne muutkin neljännen polven Haldexit keräävät. Niissä järjestelmä ei vaan jaa vetoa takapyörien kesken, vaan toimii kuten esimerkiksi X-drive eli voimaa jaetaan akseleiden välillä.
Vielä palatakseni testiin: en tiedä kuinka paljon TM on korjannut niitä mokia tuohon PDF versioon, kun sitä en saa ladattua maksamatta vaikka olen lehden ostanut!
Jokatapauksessa, näin nykyisenä "Subaru-miehenä" täytyy lukea lehteä Forester lasit päässä.
Muutama outo virhe jutussa:
* Foresterin jakohammashihnan vaihto kaikkine heebeleineen!?
* Forester nopein (ei lisäpisteitä )
* Forester pienikulutuksisin (ei lisäpisteitä )
* Takakontin tilat 450l VDA (testissä käytetty 380l ) ja erikseen vielä huomautetaan kontin koosta josta täysikokoinen vararengas syö osan.
Näiden lisäksi pisteet oli laskettu pieleen.
Ja lisää kummastuksia esimerkiksi Tiquan - maantieajo 10 pistettä!? Siis täydellinen maantiellä? Samaten ääritilannekäytös 10 pistettä? On se vain melkoinen peli. Omalla koeajolla en havainnut auton olevan näin ylivertainen kilpailijoihin nähden.
UltimateVW foorumilla on jokunen käyttäjä asiasta kanssasi hieman eri mieltä..
Kun tuo eLSD esiteltiin saabissa niin se kerrottiin kehitetyn GM/Saabin ja Haldexin yhteistyössä, joten siinä lienee vahva syy miksei se ole ihan yleistä bulkkitavaraa ( vielä ) .
Tarvitaanko katumaasturia - väittelyä voi mun puolesta jatkaa mieluiten vaikka Suomi24 foorumilla. Siihen en näe täällä tarvetta. Uskoakseni tällä foorumilla taso on sen verran korkeampi, ettei tuohon vääntöön tarvitse ( enää ) lähteä.
Nim. Nelivetoinen tuolla edellä esitti todella monta hyvää kommenttia. Esimerkiksi siitä, että jos maavara ja muuten auto on soveltuva, ei liene hirveää merkitystä sillä miten 4*4 on toteutettu. Se tuskin kuitenkaan on se menoa rajoittava tekijä?
Hyvä etuvetoinen soveliaalla maavaralla pystyy paljoon, jos moottori ja muu voimansiirto siihen hyvin soveltuu.
AkiK:
"Suurin osa tämän luokan autojen ostajista ei tarvitse nelivetoakaan mihinkään. Lähinnä tykkäävät ajaa muodikkaalla autolla. Ehkä lähimpänä järkisyytä on mahdollisesti parempi näkyvyys autosta ulos ja kenties helpompi pääsy autoon ja pystympi istuma-asento. Kaikissa maastureissahan eivät nuokaan toteudu henkilöautomalleja paremmin.
Jos hakee diesel-automaattia ja paljon tilaa, on valikoima yleensäkin aika vähissä. Mielestäni mikään noista maastureista ei ole kovin tilava. Isomman luokan maasturit ovat jo tilavia, mutta on niillä sitten massaa ja ulkomittojakin liian kanssa.
Lähinnä tilaa tarvitsevalle kohtuuhintaista diesel-automaattia etsivälle tulee mieleen esim. S-max 2.0 TDCI. Noihin maastureihin verrattuna se on huipputilava. Paino ja kulutukset samaa luokkaa ja epäilenpä että se vetää kärryäkin riittävästi useimpien tarpeisiin."
Itse en tunne suurinta osaa katumaasturien omistajista, joten paha mennä ottamaan kantaa tuon suurimman osan tarpeisiin. Toisinaan vaan hiukan hämmästyttää se varmuus, jolla jotkut ihmiset osaavat erehtymättömästi arvioida toisten ihmisten tarpeita...
Ihan kyllä mittanauhalla ja kertolaskulla pääsee siihen, että sekä CRV, Outlander että X-Trail ovat tilavia. Litroja on paljon. Toki monet isot maasturit ovat vielä tilavampia.
S-max nyt ei ole keskikokoisena etuvetoisena ollenkaan mukana laskuissa, kun hyviä vetureita raskaille kärryille myös vaikeampiin paikkoihin haetaan. Etuvedon kelvottomuutta pahentaa aisapaino, jota oikein lastatussa raskaassa perävaunussa on turvallisuussyistä oltava ihan reippaasti. Aisapaino keventää keulaa ja heikentää etupään pitoa. Kaksivetoisista kunnon vetureita ovat takavetoiset, joiden pitoa aisapaino vaan parantaa. Tavallista keulapainoisemmat etuvetoiset kuten V70 ovat etuvetoisten siedettävintä sarjaa myös painaville kärryille.
Ainakin minulle kertyi kokemuksia jumiin jäämisestä trailerin kanssa jopa päällystetyillä luiskilla etuvetoveturilla ihan tarpeeksi. Monta muutakin olen jumissa nähnyt, toisia joskus olen auttanut ylöskin. En silti osaa sanoa, olemmeko me etuvetoisilla toistuvasti jumiin jääneet suurin osa vai vähemmistö nykyisistä nelivetoisten käyttäjistä, koska en tosiaan kaikkia tunne enkä mitään selvitystäkään aiheesta ole nähnyt. Itse tuntemani nelivetoilijat yleensä ovat nelivetonsa johonkin omani kaltaiseen tarpeeseen hankkineet, mutta otokseni ei välttämättä mitään keskiarvoa kuvaa.
Kevytperävaunua maantiellä vetää ihan mikä tahansa auto, ei sitä varten todellakaan tarvitse minkään lajin maasturia tai edes nelivetoa. Itseäni kiinnostavat nelivetoiset vain oleellisesti haastavampien vetotehtävien vuoksi, niinkuin melestäni olen jankutukseen asti yrittänyt kertoa.
Eihän se raskaita kärryjä hankalissa paikoissa siirtelevien joukko tietenkään huikean suuri ole, mutta kyllä yli tonnin kärryjä kiskovia traileriveneilijöitä kuitenkin muitakin on kuin minä. Sitten on hevoskärryjä ja isompia asuntovaunuja ja muita sellaisia, joita kumminkin mieluummin vetää hyvällä kuin huonolla veturilla.
Tähän Nelivetoisen juttuun sopii hienosti karavaanarit. Usein vaunupaikat on hiekka tai nurmi pohjaisia. Oletteko joutuneet sateella tai muuten märällä siirtämään vaunuja? Märällä nurmikolla ei etuvetoinen saa vaunua siirrettyä tasamaallakaan.
Ja tähän tarkoitukseen on Lukoilla varustetut loistavasti sopivia autoja.
Mutta kyllä neliveto kuin neliveto on iso apu.
V70:llä ( etuveto ) pari kesää vedeltiin vaunua ja se oli joskus oikeaa painajaista kun sattui huonot pohjat pysäkkiin.
Ihan näin sivukaneettina on mainittava, että V70 ei todellakaan ole tavallista keulapainoisempi etuveto vaan tilanne on lähinnä päinvastoin. Mitattu D5-moottorilla Autocar-lehden toimesta 57:43.
Nelivedosta on vetohommissa varmasti suunnaton hyöty, ei sitä sovi kiistää. Eri asia on, kuinka moni sitä korotettua alustaa tarvitsee? Itse en tiedä. Mutta sinänsä vaikkapa joku A6 Quattro tai BMW 5-sarjan x-drive ovat varmaan ihan kelpo autoja vetohommiin automaattina.
Isoissa, oikeissa maastureissa, tulee vetohommissa se painokin jo avuksi. Noitahan vetohommiin hankitaankin aika paljon. Esimerkiksi Discoveryn tms. autojen perässä näkee täälläkin aika usein jonkinlaisen kärryn.
Tuollainen Outback on varmasti vetohommissa parhaimmillaan. Neliveto lukoilla ja riittävällä maavaralla. Konekin on hieno siitä ohuesta alaväännöstä huolimatta. Huippuvääntöähän siinä on täysin kilpailukykyiset 350 nm.
eLSD:tähän ei muissa ole kuin GM:n merkeissä siitä syystä, että GM teki sopimuksen Haldexin kanssa eLSD:n toimittamisesta vain omiin autoihinsa. Vähän samaan tapaan kuin Fiatilla oli sopimus, että alle 2l VAG-konsernin vehkeisiin ei Common Railia myydä. Sen takiahan ne pumpparilla olivat niin pitkään.
nelivetoinen:
Olen aina ihmetellyt miksi "pilipali" katumaasturit ovat monien hampaissa "turhuuden" takia vaikka niillä on henkilöautoon verrattuna ihan todistettavasti etuja. Menkää vaikka mieluummin postaamaan jokaiseen urheilullisia autoja koskevaan threadiin miksi on järkevämpää ostaa 1.4 polo kuin audi tt.
Iso oikea maasturi olisi ainakin mulle huomattavasti katumaasturia turhempi, katumaasturin jo hieman henkilöautoa parempi maavara ja jonkinlainen neliveto auttavat juuri riittävästi.
Ei hyvät ihmiset tämä voi olla näin vaikeaa. Ei kai kukaan täysjärkinen ota sitä raskasta kärryä aina mukaan ihan vaan sen takia, että sitä autolla pystyy vetämään. Jos auton perässä ei aina tai edes pääosalla kilometreistä ole sitä kärryä, ei siitä voi päätellä, ettei vetotarvetta olisi. Täysjärkinen ei päättele siitä yhtään mitään, koska yleiskäytössä olevilla autoilla tehdään monenlaisia asioita. (Ja toisaalta monet katumaasturit ovatkin niiden pienten puutosten takia kehnoja vetureita. Jos niitä puutoksia ei olisi, moni voisi ostaa tarpeeseensa ison järeän maasturin sijasta kevyemmän ja taloudellisemman vaihtoehdon. Tämäkin menee jankuttamiiseksi ja saman toistamiseksi kun luetun ymmärtäminen on näemmä ihan mahdottoman vaikea laji.)
Minunkin maasturini on monta kertaa nähty liikenteessä ilman kärryä, tämäkö siis aukottomasti todistaa että sen auton vetokyvylle ei voi olla mitään tarvetta? Logiikka on kyllä aika huikeaa. Samalla ruudinkeksijän logiikalla kolmas, neljäs ja viides istumapaikka autossa eivät ole ollenkaan tarpeellisia, koska useimmilla kilometreillä niillä ei istu kukaan. (Todistusaineistoksi kelpaa se, että minä olen nähnyt pyöräillessäni monta autoa, joissa istuu vain yksi mies. Toisen etuistuimenkin voisi siis painon säästämiseksi poistaa niistä autoista...)
Mutta miten sitten hoidetaan se viidesosa kilometreistä, joilla näille "turhille" paikoille sattuukin olemaan tarvetta. Ehkä jokaisella pitäisi sitten olla erikseen auto yhden, kahden, kolmen, neljän ja viiden henkilön kuljettamista varten. Ja kaikista tietysti sitten erikseen se vetokykyinen versio, jonka voi ottaa käyttöön vain ja ainoastaan sitten, kun on kuljetettavana vaikkapa kolme henkilöä ja raskas perävaunu.
Pääosa perheistä pystyy tai haluaa kuitenkin kahdenkymmenen auton sijasta hankkia ja ylläpitää vain yhden tai enintään kaksi autoa ja silloin sen ainokaisen ominaisuuksien pitää riittää kaikkiin toistuviin käyttötarpeisiin, myös niihin jotka eivät ihan joka matkalla toistu.
Esimerkiksi itseltäni on luultavasti lähdössä kierätykseen nurkka-ajoon hankittu pikkuauto. Kun yritän välttää ylenmääräistä turhaa autolla pörräämistä enkä todellakaan aja 50000 kilometriä vuodessa, ei kahdellekaan autolle riitä alkuunkaan järkeviä kilometrimääriä. Pikkuautolla tehdyt matkat voin tehdä myös jalkaisin, polkupyörällä, julkisilla tai sitten sillä möhköllä. Mutta venetrailerini liikkuu pirun huonosti polkupyörän vetämänä eikä siinä pikkuautossakaan riittäisi vetolupa kyvystä puhumattakaan.
Tuota V70 keulapainoisuutta en tosiaan ole mistään tarkastanut. Kun täällä jotkut ovat sitä keulapainoiseksi haukkuneet( minun näkökulmastani siis kehhuneet) ja toisaalta tiedän omista ympyröistäni joidenkin pärjäävän tuolla melko painavienkin kärryjen kanssa, yhdistin päässäni nämä kaksi asiaa. Oikeastihan etuvetoisten kesken syntyy vetokykyeroja muistakin syistä kuin vain painojaon vuoksi, alustojen viritykset vaihtelevat.
Edellisen polven Mondeon yksi kalakaverini hylkäsi nopeasti täysin toivottomana veturina, vaikka hänen kuormansa on kevytvaunuluokkaa. Liian moontaa kertaa jumissa. Tilalle osti neliveto-Passatin, joka ratkaisi täydelisesti hänen nosto-ongelmansa. Itse ajelin tuoreimman vuosimallin Mondeota talvella Lapissa vuokra-autona, ja melko kevyeltä tuntui keulansa tai ainakin herkästi sutivalta. Muuuten aivan loistava auto ja riittäisi esimerkiksi minun tarpeisiini, jos en vetelisi sitä kärryäni. Luulisin että näistä sukulaisiista S-max on kuitenkin lähempänä Mondeota kuin V70:tä.
Takavetoisina vanhat tai uudet Mersut ovat kovia sanoja mihin tahansa vetoon, kunhan ei kamalan pahoihin jorpakoihin kärryn kanssa joudu ajamaan. Takavetomersu saattaisi minullekin riittää, Vehon kanssa vaan en haluaisi olla enää missään tekemisissä. Mataluuskin vähän arveluttaa, koska jotkut päällystämättömistä nostoluiskista ovat melkoista perunapeltoa.
Kaikkiaan haaveeni siis on, että satunnaisiin tositarpeisiinkaan ei joutuisi ostamaan hirmu isoja möhköjä, koska pääosa kilometreistä on kuitenkin kevyempää ajoa. Siksi olisi hyvä, että katumaastureissa olisi satunaiset raskaat työt paremmin huomioitu. Toivon toisin sanoen teille vähemmän isomöhköjä, mitä olen kuvitellut monen muunkin täällä toivoneen, mutta ilmeisesti siis olen ymmärtänyt väärin. Sille taas en voi mitään, että katumaastureita kuten muitakin keskiarvoa painavampia ja kuluttavampia autoja saavat ostaa kaikki jotka haluavat, ihan itse arvioimiensa tarpeiden ja halujen mukaan.
Kirjoitin tämän peruspointtini nyt noin tuhannennen kerran vaikka vähitellen alkaa valjjeta, että tämä on niin ylimaallisen vaikea ajatus, ettei se kaikille avaudu miljoonallakaan lukukerralla. Kirjoitusta numero tuhatyksi ei ilmesty.
Hyvä kirjoitus, vaikka ko. autoihin (V70 tai Mondeo) en sen koommin ota kantaa. Toinen mulla vain noista on itsellä ollut.
Lainaan tuolta ylempää itseäni:
"Tarvitaanko katumaasturia - väittelyä voi mun puolesta jatkaa mieluiten vaikka Suomi24 foorumilla. Siihen en näe täällä tarvetta. Uskoakseni tällä foorumilla taso on sen verran korkeampi, ettei tuohon loputtomaan vääntöön tarvitse ( enää ) lähteä."
Jos ei asiaan ole mitään lisättävää, on parempi olla kirjoittamatta mitään. Ja vielä vois heittää yhden äitini neuvoista: "jos ei ole mitään positiivista sanottavaa, kannattaa usein jättää sanomatta."
["nelivetoinen"]Ei hyvät ihmiset tämä voi olla näin vaikeaa. Ei kai kukaan täysjärkinen ota sitä raskasta kärryä aina mukaan ihan vaan sen takia, että sitä autolla pystyy vetämään.
Ei tietenkään ota, varsinkaan kun moni raskaalla vetokykyisellä autolla ajeleva ei edes omista tai käytä mitään kärryjä.
Samalla ruudinkeksijän logiikalla kolmas, neljäs ja viides istumapaikka autossa eivät ole ollenkaan tarpeellisia, koska useimmilla kilometreillä niillä ei istu kukaan.
Auton istumapaikat eivät kuitenkaan ole välttämättä suhteessa sen painoon tai kokoon. On paljon pieniä autoja, joissa on hyvät tilat.
Aika paljon turhaa massaa tosiaan raahataan mukana, useimmat tulisivat oikeasti toimeen Slowgearin tapaan Smartilla. Itse olen pyrkinyt optimoimaan asiaa siten, että en ole ostanut E-Mersun kokoisia autoja, koska en niitä tarvitse. Niin mukavia kuin ne olisivatkin. Aivan pikkuautoakaan taloon ei silti ilmesty niin kauan kuin teillä liikkuva kalusto on tavallisesti tuota luokkaa 1500 kg+.
Mutta miten sitten hoidetaan se viidesosa kilometreistä, joilla näille "turhille" paikoille sattuukin olemaan tarvetta.
Kalusto tietenkin hankitaan tarpeen mukaan. Minä väitän ainoastaan, että melko merkittävä osa nykyisistä hankinnoista on muoti-ilmiö, eikä pohjaudu mihinkään todellisiin tarpeisiin. Ei tämä tietenkään ole ainoa muoti-ilmiö, eikä erityisen tuomittavakaan jos kalusto pysyy kohtuutasolla kulutuksiltaan. En yleistä asiaa niin, että kaikki maasturit olisivat tarpeettomia tai turhia, joillakin on oikeasti tarvetta niiden ominaisuuksille.
Ja kaikista tietysti sitten erikseen se vetokykyinen versio,
Valtaosa ihmisten kärrynvetotarpeista hoituu aivan tavallisella autolla, siis myös katumaasturilla joka veto-ominaisuuksiltaan vastaa kuitenkin lähinnä henkilöautoa.
Luulisin että näistä sukulaisiista S-max on kuitenkin lähempänä Mondeota kuin V70:tä.
Nykyisellään nämä kolme ovat täysin samaa kantaa olevia autoja. 2.0, 2.0D ja 2.5T jopa konetta myöten.
Edellisen korisarjan Mondeo ja V70 taas eivät olleet mitään sukua keskenään.
nelivetoinen:
Neliveto-Passat on varmaan loistava ratkaisu rampeille, kuten katumasturikin. Tiedän ihan tarkkaan, kuinka huonossa kunnossa ne joskus voivat olla. Meren pyöreäksi kuluttamaa kuulalaakerisora ja suht jyrkkä luiska ei ole herkullinen yhdistelmä. Siksi erinäisiä näytelmiä on tullut seurattua noilla rampeilla. Yleensä pääosassa on ollut suht iso vene vetoautoon verrattuna.
Käsittelit aihetta siitä näkökulmasta, mikä on käyttäjän tarve ja autokaluston puolesta siihen ratkaisu. Itse en valinnut nelivetoista autoa, saati katumaasturia. Valitsin veneen, joka liikkuu ihan tavallisen perheauton perässä helposti. Yhdistelmä jarruton kärry (200 kg) + 4,4 m Yamarin (125 kg) + 15 hv kone (35 kg) + bensatankki (20 kg) painaa 380 kg. Tuolla paketilla pääsee kalastamaan ja muutenkin liikkumaan hienosti niillä keleillä, jolloin merellä viitsii liikkua. Jopa silloin, kun kotijoukot kyseenalaistavat homman järkevyyden. Kertaakaan en ole yhdistelmällä jäänyt jumiin. Edellisellä autolla (Sunny) piti joskus olla tarkkana pahoissa paikoissa, mutta nyt pykälää isompi etuvetoinen perhefarkku riittää hienosti. Ja itse ylipäätään ajattelen niin, ettei ihan kaiken tarvitsekaan olla mahdollista. Jos joku ramppi on niin huono, ettei sitä uskalla käyttää, en käytä. Muualtakin pääsee.
Tilanne olisi toinen auton suhteen, jos haluaisin jonkun Buster X:n (480 kg) + 60 hv moottorin (120 kg). Tuohon vielä varusteet ja lain kirjainta hipoen jarruton traileri, niin päästään yli 800 kg kuormaan. Ei varmasti tule joka paikasta ongelmitta ylös etuvetoisella. Ja tuollainen pakettihan ei ole kalastajilla raskaimmasta päästä, mielummin lähempänä keskiarvoa kuin yläpäätä.
Eli pointtini on se, ettei auto ole tässä yhtälössä ainoa muuttuja. En kuitenkaan yritä sanoa, että minun mielestäni omaa venettäni raskaammat ovat tarpeettomia.
Herbert:
Passatilla (siis vanhalla Torsenilla, Haldexista en sano mitään) vetelee myös hieman pikkuvenettä painavampaa moottorikelkkaa ja kuomukärryä huomattavasti etuvetoista paremmin. Kertaakaan en jäänyt autolla kiinni (kelkalla kylläkin, ojiin).
Olematon maavara aiheuttaa kylläkin sen, ettei läheskään joka paikkaan tule edes mieleen yrittää minne mieli tekisi. Tosin esim. RAV4:n ja nyky-CR-V:n yhtä olematon maavara ja kyseenalainen nelivetoratkaisu puoltavat sitä että ehkä niilläkin on syytä jättää mm. kauan sitten auratut tiet väliin.