Saabin tulevaisuus on aina ollut loistava juuri tulevien "uusien mallien" johdosta. Innovaatioita on ollut paljon, mutta johonkin se vaan on sitten hävinnyt siinä matkan varrella se loistava tulevaisuus. No, ehkä nyt? Mutta MatLog on mielestäni oikeassa, ei se että menestystä tehtäisiinkin Saabin merkillä kerro välttämättä jatkossa itse autosta mitään. Voi olla, että Ruotsissa on tulevaisuudessa vain kapea-alainen tuotekehitysyksikkö ja muuta tekemistä autoilla ei Ruotsin kanssa sitten olekaan. Näinhän se jo alkaa olla pitkälti nytkin. Saab kuuluu kyllä omassa arvostuksessani niihin merkkeihin, joista en merkkinä ole valmis maksamaan mitään ekstraa. Hinnoittelusta päätellen en ole ainut.
9-3 nykyasussaan on kyllä ihan hyvä auto ja sen paikka tässä testissä ihan oikea, ei siinä mitään. Jälleenmyyntiarvo on aina pieni kysymysmerkki, jos testissä vertaillaan ostohintoja niin pitäisi tuo myyntihintakin tavallaan ottaa huomioon. Eihän nuo ostohinnatkaan sitä aina ole mitä hinnastossa lukee.
Saabin turvallisuusetu? Vaikea sanoa onko sillä tässä etumatkaa, toki turvallinen auto on kyseessä. Mutta eiköhän nuo kaikki aika turvallisia ja moderneja turvavarustelultaan ole.
Koneesta Saab sai testissä paljon hyvitystä, mutta tulos olisi tietysti ollut erilainen jos verrokkeina olisivat olleet 220 CDI, 320d ja 2.0 TDI 170 hv versiona.
Polttoainetoiminen lämmitin on omaan käyttööni varsin kätevä. Mutta lisäpisteiden antaminen siitä on aika vaikeaa, koska on totta että monelle normaali lohkolämmitin on puhtaampi ja edullisempi vaihtoehto. Riippuu tietysti missä ajaa ja millaista ajo on, mutta jos kyseessä on tavallinen ajelija joka ajaa yleensä samoja matkoja edestakaisin niin ilman tuota lämmitintäkin hyvin pärjää.
Saabin sisustoja kyllä ihmettelen. Siistit nahkasisustukset, hyvät penkit, mutta voi kiesus tuota kojelautaa...olisivat nyt sen uudistaneet samalla.
Sama pohjalevy niissä ainakin on ja koneetkin ovat erittäin läheistä sukua toisilleen.
Jenkit oppivat peltien taivuttelun vaikutukset jo 50-luvulla.
Tuli käsite "vuosimalli": joka vuosi malli (=ulkonäkö ) vaihtui, vaikka itse tekniikka alla ei muuttunut miksikään.
Toinen "hieno juttu" oli, että näinhän voi tehdä myös eri merkkisiä autoja samalle alustalle ja tekniikalle - vaihdetaan vain peltikuoret (+sisustus) toisen näköisiin. GM:llä Chevrolet, Buick, Oldsmobile, Pontiac, osin myös Cadillac oli sama auto; Fordilla Ford, Mercury ja osin Lincoln; Chryslerillä Chrysler,Plymouth ja Dodge.
Muistettakoon että Fordin halvin 4-ovinen henkilöauto Ford Falcon oli 60-luvulla sama auto kuin Mustang, jos peltikuoria ei huomioida.
Siis nykyinen 640hv Corvette ZR1 on sama auto kuin ikivanhat jenkkilotjat, koska se on samalla pohjalevyllä? Peltiä on vain väännetty ja sisustus vaihdettu? Selvä.
Ja Jaguar XF, Ford Thunderbird ja Lincoln LS ovat kaikki samoja autoja? Selvä tämäkin.
Siis nykyinen 640hv Corvette ZR1 on sama auto kuin ikivanhat jenkkilotjat, koska se on samalla pohjalevyllä? Peltiä on vain väännetty ja sisustus vaihdettu? Selvä.
Ja Jaguar XF, Ford Thunderbird ja Lincoln LS ovat kaikki samoja autoja? Selvä tämäkin.
Aika erikoinen ajatusrakennelma. Mutta jokaisella on oikeus tehdä johtopäätöksensä ihan omilla aivoillaan.
"Ikivanhat jenkkilotjat" eivät olleet pohjalevyllä ollenkaan, vaan niissä oli erillinen runko.
Jos Fordilta kysyy, Jaguar, Ford ja Lincoln ( +Volvo) ovat ihan eri autoja. Tokihan ne on tehtykin ihan eri periaatteella, esimerkiksi XF on tehty Mondeon lyhennetylle alustalle aivan kuten Saab 9-3 on tehty Vectran lyhennetylle alustalle. Jenkkien näkemys "Premiumista": lyhennetty alusta.
Tämähän karkaa hieman sivuraiteille, mutta minusta konsernin sisäisten merkkien yhteistyötä liioitellaan aika usein. Jos ajaa esim Mondeon ja V70 Volvon peräkkäin, ei autot kyllä tunnu samalta. Autot ovat erinäköisiä päältä ja sisältä, laatuvaikutelma on eri, ajettavuuskin on erilainen (ei nyt yö/päivä, mutta kuitenkin).
Se että jakaa samoja osia ja moottorit, eivät rajoita aivan erilaisen auton tekemistä. Tietty tähän toimintaan liittyy aina joitain kompromisseja, mutta vastaavasti esim kustannusetu joka toivottavasti siirtyy hintaan voidaan käyttää hyväksi.
Btw, tuo Astran alustaan perustuva Saab 93 ei ole sinällään ankka, mutta asian on toisinpäin. Käsitykseni mukaan Astran pohjalevy tulee Saabin tuotekehitysosastolta jota Opel muokkaa sitten omakseen. Pohjalevyhän ei sinänsä kerro auton koosta kaikkea, ja toisekseen automalleilla on taipumus kasvaa joka uudistuksen yhteydessä. Aika harvoin automallit pienenevät uudistusten yhteydessä.
Tämähän karkaa hieman sivuraiteille, mutta minusta konsernin sisäisten merkkien yhteistyötä liioitellaan aika usein. Jos ajaa esim Mondeon ja V70 Volvon peräkkäin, ei autot kyllä tunnu samalta. Autot ovat erinäköisiä päältä ja sisältä, laatuvaikutelma on eri, ajettavuuskin on erilainen (ei nyt yö/päivä, mutta kuitenkin).
Se että jakaa samoja osia ja moottorit, eivät rajoita aivan erilaisen auton tekemistä. Tietty tähän toimintaan liittyy aina joitain kompromisseja, mutta vastaavasti esim kustannusetu joka toivottavasti siirtyy hintaan voidaan käyttää hyväksi.
Tuo on sinänsä totta - jo jousituksen, iskunvaimennuksen ja ohjauksen säädöillä autot saa ajoltaan ihan omanlaisekseen, vaikka alustan osat sinänsä olisivat samanlaiset.
Kun siihen lisää peltiosien muotoilun, sisustusmateriaalit ja äänieristyksen, saadaan vaikutelma "kokonaan eri autoista" kuluttajan kannalta täydelliseksi.
Yritän itse olla enää puhumatta pohjalevyistä. Autoteollisuus on siirtymässä modulaariseen alustasuunnitteluun, jolloin uusia automalleja voi luoda "palapelinä". Vaikkapa Skoda Roomster tai uusi Superb ovat esimerkkeinä tällaisesta - vaikka niissä käytetään pelkästään konsernin yhteisiä alustakomponentteja, niiden ei voi sanoa alustaltaan (ja akseliväliltään) olevan suoraa sukua millekään muulle konsernin automallille.
Saabin kehityskeskus saattaa hyvinkin kehittää myös "pohjalevyjä" - en tiedä, onko näin, mutta varmasti tiedän sen, että "pohjalevy"kokonaisuutta ei kehitetä pelkästään yhtä automallia varten, vaan siitä tulee "GM-pohjalevy", sisäinen koodi jotain.
Btw, tuo Astran alustaan perustuva Saab 93 ei ole sinällään ankka, mutta asian on toisinpäin. Käsitykseni mukaan Astran pohjalevy tulee Saabin tuotekehitysosastolta jota Opel muokkaa sitten omakseen. Pohjalevyhän ei sinänsä kerro auton koosta kaikkea, ja toisekseen automalleilla on taipumus kasvaa joka uudistuksen yhteydessä. Aika harvoin automallit pienenevät uudistusten yhteydessä.
Automotorsport.se -sivustolla näytti olevan uutinen että uuden 9-3:n pohjalevyksi valittaneen Delta. Samalla 9-3:n sukupolven vaihdos tulee viivästymään.
Tällaisen uutisen löysin uudesta "Delta II" eli toisen sukupolven Delta-pohjalevystä.
"Automotive News cites a number of vehicles projected to be spawned from Delta II:
Chevrolet Volt
Minivan-like vehicle for Chevrolet in 2009
Seven passenger minivan that will replace the Opel Zafira
Corvette ZR1 on GM:n Y-alustalla, jolle on aikanaa pykätty myös tällaisia menopelejä:
* Chevrolet Corvair (1960-64)
* Buick Special (1961-63)
* Buick Skylark (1962-63)
* Oldsmobile F-85 (1961-63)
* Oldsmobile Cutlass (1961-63)
* Oldsmobile Jetfire (1962-63)
* Pontiac Tempest (1961-63)
* Pontiac Tempest LeMans (1961-63)
* Pontiac LeMans (1963)
Mutta eikö se pohjalevy tee sen auton? Corvette on siis sama auto noiden kanssa.
Ja ihan oikeasti, käykää ajamassa Lincoln LS ja Jaguar XF peräkkäin. Niissä on sama alusta, ja pitkälti samat koneetkin(V6 täysin sama, V8 erittäin pitkälle sama kone). Idioottikin tajuaa, että nuo autot ovat aivan eri maailmoista. Ei se pohjalevy autoa tee todellakaan.
Miten niin XF on Mondeon kanssa samalla alustalla? Se ei nimittäin todellakaan jaa alustaansa Mondeon kanssa vaan Lincoln LS:n. Lisäksi olisi aika hassua, että Mondeon alustaa oltaisiin XF:ää varten lyhennetty, kun XF on ulkomitoiltaan Mondeota isompi auto.
Niille, jotka eivät vieläkään usko, suosittelen Corvairin ja vaikkapa Z06 veten ajoa peräkkäin.
Tuosta Tuulilasin vertailusta vielä. Autojen ikähaitari. Saab tuli myyntiin 2002 samalla peruskontruktiolla, Audi 2007 ja Mersu 2007, BeeEmWeestä en muista. Sinänsä siis herättää ajattelua, että vielä kuusi vuotta vanha kerää pisteitä uusien premiumien rinnalla.
Mutta eikö se pohjalevy tee sen auton? Corvette on siis sama auto noiden kanssa.
Ja ihan oikeasti, käykää ajamassa Lincoln LS ja Jaguar XF peräkkäin. Niissä on sama alusta, ja pitkälti samat koneetkin(V6 täysin sama, V8 erittäin pitkälle sama kone). Idioottikin tajuaa, että nuo autot ovat aivan eri maailmoista. Ei se pohjalevy autoa tee todellakaan.
Miten niin XF on Mondeon kanssa samalla alustalla? Se ei nimittäin todellakaan jaa alustaansa Mondeon kanssa vaan Lincoln LS:n. Lisäksi olisi aika hassua, että Mondeon alustaa oltaisiin XF:ää varten lyhennetty, kun XF on ulkomitoiltaan Mondeota isompi auto.
Niille, jotka eivät vieläkään usko, suosittelen Corvairin ja vaikkapa Z06 veten ajoa peräkkäin.
Pohjalevy EI tehnyt autoa 60-luvulla, koska SILLOIN EI KÄYTETTY JENKKIAUTOISSA ITSEKANTAVAA KORIRAKENNETTA !!! Autoissa oli erillinen runko, jonka päälle peltikuori asennettiin.
Aikaisemmin olen jo kirjoittanut, miten paljon jousituksen, iskunvaimennuksen ja ohjauksen säädöt vaikuttavat auton ajokäyttäytymiseen. Edelleen olen samaa mieltä.
En kuitenkaan aio käydä ajamassa XF:ää ja Lincolnia, koska ne autot eivät minua kiinnosta, ovat tarkoitettu keski-ikäisille, jotka kaihoavat mennyttä nuoruuttaan. Lieneekö noita molempia edes paikallisissa liikkeissäkään?? Puhumattakaan jenkkien 60-lukuisista jäykällä taka-akselilla ja lehtijousilla varustetuista autoista, joiden ajo-ominaisuudet nykykatsannossa ovat hirveitä.
Corvetessa on muuten myös lehtijouset. Jo Z06 on nopeampi kuin moni Lambo tai Ferrari.
Jaa, no XF nyt vaan sattuu olemaan luokkansa kivoin auto ajaa. Ei sitä tarvitse menneitä haikailla, jos sellaisen haluaa. Linzoln LS:n ominaisuudet jäävät aika kauas taakse tuosta jaggesta kaikilla osa-alueilla.
Kertokaa nyt mulle tyhmälle mikä tässä keskustelussa viljalti esiintynyt pohjalevy on? Autoteollisuuden käyttämän platform käsitteen tiedän ja ymmärrän, kuten myös sen että suomen autolehdistö ei osannut sitä aikanaan suomentaa vaan käänsi sen epämääräiseksi "pohjalevy" käsitteeksi. Samalla joku voisi oikein kuvan kanssa näyttää missä tämä mystinen pohjalevy mahtaa nykyautossa sijaita kun sitä ollaan niin innokkaasti lyhentämässä, pidentämässä tai erilaisia autoja sen päälle kyhäämässä
Kertokaa nyt mulle tyhmälle mikä tässä keskustelussa viljalti esiintynyt pohjalevy on? Autoteollisuuden käyttämän platform käsitteen tiedän ja ymmärrän, kuten myös sen että suomen autolehdistö ei osannut sitä aikanaan suomentaa vaan käänsi sen epämääräiseksi "pohjalevy" käsitteeksi. Samalla joku voisi oikein kuvan kanssa näyttää missä tämä mystinen pohjalevy mahtaa nykyautossa sijaita kun sitä ollaan niin innokkaasti lyhentämässä, pidentämässä tai erilaisia autoja sen päälle kyhäämässä
Alunperin autoissa oli erillinen runko, eli käytännössä kaksi pitkittäispalkkia, jotka oli sitten yhdistetty muutamalla poikittaispalkilla. Joissakin maastureissa ja raskaammassa kalustoss tätä rakennetta käytetään edelleen. Jenkit käyttävät tästä rakenteesta nimikettä "body". Sille tyypillistä on, että valmistuslinjoilla "alaosa" ja "yläosa" kasataan eri linjoilla, "alaosa" on täysin ajettavissa oleva rakenne, sen päälle sitten linjojen loppupäässä "naitetaan" peltikuori, joka on siis vain muotosuoja.
Kun itsekantavat korit yleistyivät, ei voitu enää puhua auton "rungosta", pohjassa oli vain profiloitu levy, mutta se ei ottanut vastaan kaikkia rasituksia, vaan jakoi niitä kiinteästi levyn päällä olevaan koriin.
"Platform" on laajempi käsite kuin pohjalevy, siinä on mukana kaikki tarvittavat alustan rakenteet, mm. pyöräntuenta.
Aikaisemmin oli juttua 60-luvun jenkkiautoista. 60-luvulla GM kehitteli kaikenlaista, oli mm. jäykän akselin tilalla heilurijousitus, ja myös takamoottorirakennetta kokeiltiin.
Molemmat olivat jenkkitoteutuksena epäonnistuneita rakenteita. Ao. rakenteet yhdistyivät Chevrolet Corvairissa, josta Ralph Nader kirjoitti kuuluisan kirjansa "Unsafe at any speed".
Tästä katsotaan julkishallinnollisen turvallisuusajattelun syntyneen - kolaritesteineen kaikkineen.
Chevrolet teki myös lasikuitukorisia autoja - sehän oli helppoa, kun alla oli kantava runko. Nehän ovat toki kevyitä,ja siten nopeita, mutta "ajo-ominaisuuksia" niistä löytyy parhaimmillaan vain tasaisella asfaltilla.
Btw, tuo Astran alustaan perustuva Saab 93 ei ole sinällään ankka, mutta asian on toisinpäin. Käsitykseni mukaan Astran pohjalevy tulee Saabin tuotekehitysosastolta jota Opel muokkaa sitten omakseen.
Automotorsport.se -sivustolla näytti olevan uutinen että uuden 9-3:n pohjalevyksi valittaneen Delta.
Ei taida olla "Saabin kehittämä" pohjalevy.
Eiköhän nuo konsernituotteet mene juuri noin. Ei se ole "kenenkään oma" pohjalevy, jota toiset käyttää. Markkinoinnissa kuitenkin halutaan sellainen käsitys luoda. Aikanaan kun Saab 900 ensimmäisen kerran käytti Opel Vectran kanssa yhteisiä rakenteita, kerrottiin, että Saab perustuu Calibraan. Kuulosti kai paremmalta kuin Vectra, joka oli ainakin silloin puoli luokkaa Saabia alempana. Samoin Skoda käyttää markkinamiesten mukaan Audin osia, ei toisin päin. Jaguarin myyjille on kova paikka keskustella yhteistyöstä Fordin kanssa jne.
Okei, Matlogin mukaan pohjalevy on sama asia mistä autoteollisuus käyttää käsitettä Floorpan. Väitän kuitenkin, että yksikään tässä ketjussa mainittu "pohjalevy" ei oikeasti tarkoita tuota Floorpania vaan nimen omaan platformia. En tiedä tarkkaan autoteollisuudesta, mutta muussa samantyyppisessä teollisuudessa kun puhutaan platformista tarkoitetaan:
-suunnitellaan osat ja niiden kiinnitykset tiettyjen sääntöjen mukaan.
-suunnitellaan kalliita työvaiheita tai työkaluja tarvitsevat osat tiettyjen sääntöjen mukaan, jolloin työkalujen määrää voidaan vähentää.
- Käytetään mahdollisimman paljon jo valmiita osia, vältetään suunnittelemasta osia uudelleen.
- Tehdään valmiita osakokoonpanopaketteja joiden ominaisuudet tiedetään ja joita voidaan käyttää eri tuotteissa,
Eli autonvalmistajat suunnittelevat pyöränripustukset, jousitukset, korin niihin liittyvät kiinnitykset, ohjauksen jne. tiettyjen platformin määrittelemien ohjeiden mukaan. Samalla niistä tulee hallitusti räätälöitävä kokonaisuus eivätkä esimerkiksi työkalukustannukset karkaa pilviin.
Paras esimerkki räätälöitävyydestä on varmaan skoda roomster, se kun sisältää etupään "fabian platformista (mikä vW-konsernin platform se sitten onkaan) sekä taka-akseliston octavian platformista (mikä vW-konsernin platform se sitten onkaan)
Eli mulle on ainakin turha tulla väittämään että samaa platformia käyttävät autot olisivat samanlaisia tai välttämättä edes verrattavissa suoraan toisiinsa.
Paras esimerkki räätälöitävyydestä on varmaan skoda roomster, se kun sisältää etupään "fabian platformista (mikä vW-konsernin platform se sitten onkaan) sekä taka-akseliston octavian platformista (mikä vW-konsernin platform se sitten onkaan)
Eli mulle on ainakin turha tulla väittämään että samaa platformia käyttävät autot olisivat samanlaisia tai välttämättä edes verrattavissa suoraan toisiinsa.
jjvi kertoi juuri suuntauksesta, mihin autoteollisuus on menossa. VW-konserni ensimmäisten joukossa on alkanut käyttämään modulaarista alustan suunnittelua, eli eräänlaista "palapeli"-strategiaa.
Tämä ei ole ollut VW:nkään strategia kovin kauaa. Nykyiseen
Golf- "platformiin" pohjautuvia automalleja on tälläkin hetkellä myynnissä VW, Skoda, Seat ja Audi-merkkisinä ainakin 8 kappaletta. Tarkoittaa sitä, että joitain moottorin suojalevyjä tai pakoputkiston osia lukuunottamatta ao. mallit näyttävät altapäin katsoen täsmälleen samanlaisilta.
Asiasta kun en mitään tiedä, mutta minun käsitykseni mukaan esim Saabin muotoilu on aivan omaa "tuotantoa".
...
Tuo "Saabaru" oli kyllä ankea harharetki tyylin eri maski ja keulamuotoilu, mutta ei edustane tätä päivää.
Vai mitä autoa mikään Saab muotoilultaan (sisältä tai päältä oikein muistuttaa?
Minusta Saab 9-2 oli oikein hyvin näöltään Saabin mallistoon sopiva, varsinkin farkkuna. Selvää sukulaisuutta 9-5 mallin farkkuun sedan-mallin takaovien farkussa käyttämisen ansiosta, ei pelkästään kosmeettisen maskin. Taustoja tuntemattomalle olisi mennyt aivan täydestä.
Tämä "premiumien" varustelupolitiikka on aina ihmetyttänyt minua
Eikö "premiumia" tai "prestigeä" ole myös se että esim mukavuuteen liittyvät varusteet ovat vakiona? En voi käsittää miten automerkki voi ottaa satoja Euroja SISÄVALOPAKETISTA!!!
Eikä tässä vielä mitään. Se että useat jo tänä päivänä perusvarustukseen normaaliautossa kuuluvat jutut ovat lisävarusteita premikoissa, ylimääräisistä varusteista saa sen lisäksi maksaa enemmän.
Vai millä voi perustella esim saman konsernin sisäistä hinnoittelua vrt Skoda/Audi:
- Kaasupurkausvalot Vakio/850 vs 1.800 EUR
- Metalliväri 500 vs 1.380 EUR
- Täysnahka+nahk ohj pyörä 2.475 vs 7.530 EUR
Voiko ihan oikeasti perustella metallivärin tai nahkaverhoilun olevan noin paljon parempi Audissa kuin Skodassa? Vaikea uskoa.
Tähän on sitten kehitetty "on premiumia kun saa itse päättää mitä varusteita ottaa" slogan. Aika harvasta varusteesta on haittaa, joten jos sen saa pakettina edullisemmin tai jopa vakiona, mitä järkeä custom varusteen tuplahinnasta on?
Bugracer! Ei voisi juuri paremmin tuotakaan ilmaista. Skodaan saa kaiken mahdollisen pelkästään Audin najkapenkkine hinnalla.
Melko premium tyhmää sanoisin, esim.50tonnin audissa ei ratissa ole audiosäätimiä! Kait niissä sentään kampi-ikkunoista on luovuttu.
Vaikka aiheesta on täälläkin aika paljon provoiltu niin olen itse kovasti miettinyt mitä lisää saa Audin ostamalla verrattuna esim. uuteen Mondeoon, Accordiin, C5:seen, jne? Pikkuhiljaa alkaa oma mielipide selkiintymään.
Monet "perusautot" joista on juuri tullut uusi malli vaikuttavat kovin laadukkailta ja hyvinvarustelluilta hintaisikseen. Koeajojen perusteella premium-merkit vaikuttava usein paremmilta moottoreiden ja automaattien osalta. Usein myös se kiistelty "laatuvaikutelma" on kunnossa. Em. asiat painavat itsellä vaakakupissa aika paljon - ei niinkään se merkki siinä keulalla.
Muutoin ei välttämättä löydä tarpeeksi eroa ostaa premium-merkki, joiksi koen, Audin, BWM:n, Mersun, Jaguarin ja Lexuksen (Volvo varauksin). Noista merkeistä ainostaan BMW erottuu selvästi jos pitää dynaamisesta ajettavuudesta (ainakin 3-sarja). Uusi A4 on oman koeajon perusteella hieman huonompi ajettavuudeltaan kuin uusi Mondeo.
Jälleenmyyntihinta on tietysti asia joka tuntuisi puoltavan premium-merkin ostamista.
Oikein odotan innolla mihin autoon päädyn kun etsin perheelle kakkosautoa (ykkösauto on Mini Cooper Clubman S)
Jos 300 Chryslerin saisi oikeasti laadukkaalla sisustuksella niin voisi olla kaupat lähellä - se vain näyttää aina niin hyvältä!
Ainakaan oma tarkoitukseni ei ollut provoilla, vaan ottaa esiin ainakin minusta hyvin selkeä epäkohta premikoiden hinnoittelussa.
Se mitä rahalla saa, ja minkä arvon autolleen antaa, on tietty henkilökohtainen asia. Itse olen omistanut premikoita (BMW, Audi), wannabe-premikoita (Saab, nykyinen) sekä peruskauraa Mitsuja, Toyotia ja Hondia.
Kyllä autoissa on edelleen eroja joita ei testeissä näe, mutta nämä erot kyllä kavenevat koko ajan. Jos tykkää nelivedosta tai jonkun automerkin muotoilusta, niin johan alkaa pehmeää katetta löytymään.
Esim itse olisin valmis maksamaan A4'sta reippaasti ekstraa Skodaan nähden pelkästään ulkonäon perusteella. Vaikka mielipide on henkilökohtainen, on minusta Octavia susiruma ja uusi A4 todella kaunis.
Ei siis varmasti löydy sitä oikeaa vastausta mikä on oikea arvo, mutta tuo lisävarusteiden hinnoittelu ihmetyttää.
Tämä "premiumien" varustelupolitiikka on aina ihmetyttänyt minua Vai millä voi perustella esim saman konsernin sisäistä hinnoittelua vrt Skoda/Audi:
- Kaasupurkausvalot Vakio/850 vs 1.800 EUR
- Metalliväri 500 vs 1.380 EUR
- Täysnahka+nahk ohj pyörä 2.475 vs 7.530 EUR
Voiko ihan oikeasti perustella metallivärin tai nahkaverhoilun olevan noin paljon parempi Audissa kuin Skodassa? Vaikea uskoa.
En puolustele Audin älyttömiä hintoja, mutta Audissa on ilmeisesti tuohon rahaan bixenonit/kääntyvät sellaiset ja nahkakin lienee kertaluokkaa laadukkaampaa materiaaliltaan ja yksityiskohdiltaan Skodaan verrattuna. Mutta onhan tuo yli 7ke hinta melko mieletön. Premiumien metallivärien hinnat ovat oma sitten ihan oma lukunsa.
Ainakaan oma tarkoitukseni ei ollut provoilla, vaan ottaa esiin ainakin minusta hyvin selkeä epäkohta premikoiden hinnoittelussa.
Se mitä rahalla saa, ja minkä arvon autolleen antaa, on tietty henkilökohtainen asia. Itse olen omistanut premikoita (BMW, Audi), wannabe-premikoita (Saab, nykyinen) sekä peruskauraa Mitsuja, Toyotia ja Hondia.
Kyllä autoissa on edelleen eroja joita ei testeissä näe, mutta nämä erot kyllä kavenevat koko ajan. Jos tykkää nelivedosta tai jonkun automerkin muotoilusta, niin johan alkaa pehmeää katetta löytymään.
Esim itse olisin valmis maksamaan A4'sta reippaasti ekstraa Skodaan nähden pelkästään ulkonäon perusteella. Vaikka mielipide on henkilökohtainen, on minusta Octavia susiruma ja uusi A4 todella kaunis.
Ei siis varmasti löydy sitä oikeaa vastausta mikä on oikea arvo, mutta tuo lisävarusteiden hinnoittelu ihmetyttää.
Hyviä pointteja. Olen täysin samaa mieltä tuosta Audi Skoda vertailusta Olennaisin asia jonka mainitsit on juuri tuo erojen kapeneminen premien ja perusautojen välillä.
Mikä siitä tekee persoonallisen? Sekö kun ostaa selliset varusteet ns.lisävarusteina jotka ovat jo halvemmissakin vakiona.
Juuri se. Naapurin premiumissa on kojelaudassa alumiinilista, kun toisella on puujäljitelmä. Se, mikä omassa Corollassa on, se ei liity tähän, koska autokin on erilainen.
Myönnän, että vähän provohenkinen kommenttini (Mutta sitenhän autosta saadaan persoonallinen, ei ole mikään massa-auto...) oli, vaikka ei varsinaiseksi provoksi ollut tarkotettu. Mahdollisuudella rakentaa persoonallinen auto laajaa lisävarustelistaa nimenomaan markkinoidaan. Ja varmaan monet tuohon koukkuun vielä menevät. Ainakin puheista päätellen. Ihan samoin kun joku citymaasturin ostaja puhuu samaa kieltä automainoksen kanssa pitäen itseään aktiivisena ihmisenä ja siksi tarvitsevan citymaasturin, koska se on aktiivisen ihmisen auto. Eikä tuo ilmiö noihin ryhmiin rajoitu. Termit vain vaihtuu sen mukaan, mistä tuotteesta tai ominaisuudesta on kyse.
Elämäntapa, dýnaaminen... Mitä noita kaikkia onkaan. Automainoksia on hauska lukea silloin, kun ei itse pode autokuumetta.
Saabin tulevaisuus on aina ollut loistava juuri tulevien "uusien mallien" johdosta. Innovaatioita on ollut paljon, mutta johonkin se vaan on sitten hävinnyt siinä matkan varrella se loistava tulevaisuus. No, ehkä nyt? Mutta MatLog on mielestäni oikeassa, ei se että menestystä tehtäisiinkin Saabin merkillä kerro välttämättä jatkossa itse autosta mitään. Voi olla, että Ruotsissa on tulevaisuudessa vain kapea-alainen tuotekehitysyksikkö ja muuta tekemistä autoilla ei Ruotsin kanssa sitten olekaan. Näinhän se jo alkaa olla pitkälti nytkin. Saab kuuluu kyllä omassa arvostuksessani niihin merkkeihin, joista en merkkinä ole valmis maksamaan mitään ekstraa. Hinnoittelusta päätellen en ole ainut.
9-3 nykyasussaan on kyllä ihan hyvä auto ja sen paikka tässä testissä ihan oikea, ei siinä mitään. Jälleenmyyntiarvo on aina pieni kysymysmerkki, jos testissä vertaillaan ostohintoja niin pitäisi tuo myyntihintakin tavallaan ottaa huomioon. Eihän nuo ostohinnatkaan sitä aina ole mitä hinnastossa lukee.
Saabin turvallisuusetu? Vaikea sanoa onko sillä tässä etumatkaa, toki turvallinen auto on kyseessä. Mutta eiköhän nuo kaikki aika turvallisia ja moderneja turvavarustelultaan ole.
Koneesta Saab sai testissä paljon hyvitystä, mutta tulos olisi tietysti ollut erilainen jos verrokkeina olisivat olleet 220 CDI, 320d ja 2.0 TDI 170 hv versiona.
Polttoainetoiminen lämmitin on omaan käyttööni varsin kätevä. Mutta lisäpisteiden antaminen siitä on aika vaikeaa, koska on totta että monelle normaali lohkolämmitin on puhtaampi ja edullisempi vaihtoehto. Riippuu tietysti missä ajaa ja millaista ajo on, mutta jos kyseessä on tavallinen ajelija joka ajaa yleensä samoja matkoja edestakaisin niin ilman tuota lämmitintäkin hyvin pärjää.
Saabin sisustoja kyllä ihmettelen. Siistit nahkasisustukset, hyvät penkit, mutta voi kiesus tuota kojelautaa...olisivat nyt sen uudistaneet samalla.
Onkos muuten jonkun mielestä Corvette ZR1 sama auto kuin tämä:
http://en.wikipedia.org/wiki/Oldsmobile_Cutlass#1962
GM:n Y-pohjalevyllä on tuokin auto Corveten tapaan. Sama auto siis? Myös Pontiac Solsticen alusta on johdettu tuosta levystä. Samoja autoja siis?
Onko kenties uusi Jaguar XF sama auto kuin tämä?:
http://en.wikipedia.org/wiki/Lincoln_LS
Sama pohjalevy niissä ainakin on ja koneetkin ovat erittäin läheistä sukua toisilleen.
simppa:
Jenkit oppivat peltien taivuttelun vaikutukset jo 50-luvulla.
Tuli käsite "vuosimalli": joka vuosi malli (=ulkonäkö ) vaihtui, vaikka itse tekniikka alla ei muuttunut miksikään.
Toinen "hieno juttu" oli, että näinhän voi tehdä myös eri merkkisiä autoja samalle alustalle ja tekniikalle - vaihdetaan vain peltikuoret (+sisustus) toisen näköisiin. GM:llä Chevrolet, Buick, Oldsmobile, Pontiac, osin myös Cadillac oli sama auto; Fordilla Ford, Mercury ja osin Lincoln; Chryslerillä Chrysler,Plymouth ja Dodge.
Muistettakoon että Fordin halvin 4-ovinen henkilöauto Ford Falcon oli 60-luvulla sama auto kuin Mustang, jos peltikuoria ei huomioida.
Siis nykyinen 640hv Corvette ZR1 on sama auto kuin ikivanhat jenkkilotjat, koska se on samalla pohjalevyllä? Peltiä on vain väännetty ja sisustus vaihdettu? Selvä.
Ja Jaguar XF, Ford Thunderbird ja Lincoln LS ovat kaikki samoja autoja? Selvä tämäkin.
simppa:
Aika erikoinen ajatusrakennelma. Mutta jokaisella on oikeus tehdä johtopäätöksensä ihan omilla aivoillaan.
"Ikivanhat jenkkilotjat" eivät olleet pohjalevyllä ollenkaan, vaan niissä oli erillinen runko.
Jos Fordilta kysyy, Jaguar, Ford ja Lincoln ( +Volvo) ovat ihan eri autoja. Tokihan ne on tehtykin ihan eri periaatteella, esimerkiksi XF on tehty Mondeon lyhennetylle alustalle aivan kuten Saab 9-3 on tehty Vectran lyhennetylle alustalle. Jenkkien näkemys "Premiumista": lyhennetty alusta.
Saa nähdä, mikä on intialaisten näkemys ??
Tämähän karkaa hieman sivuraiteille, mutta minusta konsernin sisäisten merkkien yhteistyötä liioitellaan aika usein. Jos ajaa esim Mondeon ja V70 Volvon peräkkäin, ei autot kyllä tunnu samalta. Autot ovat erinäköisiä päältä ja sisältä, laatuvaikutelma on eri, ajettavuuskin on erilainen (ei nyt yö/päivä, mutta kuitenkin).
Se että jakaa samoja osia ja moottorit, eivät rajoita aivan erilaisen auton tekemistä. Tietty tähän toimintaan liittyy aina joitain kompromisseja, mutta vastaavasti esim kustannusetu joka toivottavasti siirtyy hintaan voidaan käyttää hyväksi.
Btw, tuo Astran alustaan perustuva Saab 93 ei ole sinällään ankka, mutta asian on toisinpäin. Käsitykseni mukaan Astran pohjalevy tulee Saabin tuotekehitysosastolta jota Opel muokkaa sitten omakseen. Pohjalevyhän ei sinänsä kerro auton koosta kaikkea, ja toisekseen automalleilla on taipumus kasvaa joka uudistuksen yhteydessä. Aika harvoin automallit pienenevät uudistusten yhteydessä.
Bugracer:
Tuo on sinänsä totta - jo jousituksen, iskunvaimennuksen ja ohjauksen säädöillä autot saa ajoltaan ihan omanlaisekseen, vaikka alustan osat sinänsä olisivat samanlaiset.
Kun siihen lisää peltiosien muotoilun, sisustusmateriaalit ja äänieristyksen, saadaan vaikutelma "kokonaan eri autoista" kuluttajan kannalta täydelliseksi.
Yritän itse olla enää puhumatta pohjalevyistä. Autoteollisuus on siirtymässä modulaariseen alustasuunnitteluun, jolloin uusia automalleja voi luoda "palapelinä". Vaikkapa Skoda Roomster tai uusi Superb ovat esimerkkeinä tällaisesta - vaikka niissä käytetään pelkästään konsernin yhteisiä alustakomponentteja, niiden ei voi sanoa alustaltaan (ja akseliväliltään) olevan suoraa sukua millekään muulle konsernin automallille.
Saabin kehityskeskus saattaa hyvinkin kehittää myös "pohjalevyjä" - en tiedä, onko näin, mutta varmasti tiedän sen, että "pohjalevy"kokonaisuutta ei kehitetä pelkästään yhtä automallia varten, vaan siitä tulee "GM-pohjalevy", sisäinen koodi jotain.
Bugracer:
Automotorsport.se -sivustolla näytti olevan uutinen että uuden 9-3:n pohjalevyksi valittaneen Delta. Samalla 9-3:n sukupolven vaihdos tulee viivästymään.
Tällaisen uutisen löysin uudesta "Delta II" eli toisen sukupolven Delta-pohjalevystä.
"Automotive News cites a number of vehicles projected to be spawned from Delta II:
Chevrolet Volt
Minivan-like vehicle for Chevrolet in 2009
Seven passenger minivan that will replace the Opel Zafira
All-new Saturn Astra in 2009 or 2010
Daewoo-badged model for South Korea
Chevrolet for Europe
Premium Buick for China
Unnamed models for Africa and South America
Possible Saab model"
Saturn Astra = Opel Astra = Vauxhall Astra, tietenkin markkina-aluekohtaisin maustein.
Ei taida olla "Saabin kehittämä" pohjalevy.
Corvette ZR1 on GM:n Y-alustalla, jolle on aikanaa pykätty myös tällaisia menopelejä:
* Chevrolet Corvair (1960-64)
* Buick Special (1961-63)
* Buick Skylark (1962-63)
* Oldsmobile F-85 (1961-63)
* Oldsmobile Cutlass (1961-63)
* Oldsmobile Jetfire (1962-63)
* Pontiac Tempest (1961-63)
* Pontiac Tempest LeMans (1961-63)
* Pontiac LeMans (1963)
Mutta eikö se pohjalevy tee sen auton? Corvette on siis sama auto noiden kanssa.
Ja ihan oikeasti, käykää ajamassa Lincoln LS ja Jaguar XF peräkkäin. Niissä on sama alusta, ja pitkälti samat koneetkin(V6 täysin sama, V8 erittäin pitkälle sama kone). Idioottikin tajuaa, että nuo autot ovat aivan eri maailmoista. Ei se pohjalevy autoa tee todellakaan.
Miten niin XF on Mondeon kanssa samalla alustalla? Se ei nimittäin todellakaan jaa alustaansa Mondeon kanssa vaan Lincoln LS:n. Lisäksi olisi aika hassua, että Mondeon alustaa oltaisiin XF:ää varten lyhennetty, kun XF on ulkomitoiltaan Mondeota isompi auto.
Niille, jotka eivät vieläkään usko, suosittelen Corvairin ja vaikkapa Z06 veten ajoa peräkkäin.
Tuosta Tuulilasin vertailusta vielä. Autojen ikähaitari. Saab tuli myyntiin 2002 samalla peruskontruktiolla, Audi 2007 ja Mersu 2007, BeeEmWeestä en muista. Sinänsä siis herättää ajattelua, että vielä kuusi vuotta vanha kerää pisteitä uusien premiumien rinnalla.
simppa:
Pohjalevy EI tehnyt autoa 60-luvulla, koska SILLOIN EI KÄYTETTY JENKKIAUTOISSA ITSEKANTAVAA KORIRAKENNETTA !!! Autoissa oli erillinen runko, jonka päälle peltikuori asennettiin.
Aikaisemmin olen jo kirjoittanut, miten paljon jousituksen, iskunvaimennuksen ja ohjauksen säädöt vaikuttavat auton ajokäyttäytymiseen. Edelleen olen samaa mieltä.
En kuitenkaan aio käydä ajamassa XF:ää ja Lincolnia, koska ne autot eivät minua kiinnosta, ovat tarkoitettu keski-ikäisille, jotka kaihoavat mennyttä nuoruuttaan. Lieneekö noita molempia edes paikallisissa liikkeissäkään?? Puhumattakaan jenkkien 60-lukuisista jäykällä taka-akselilla ja lehtijousilla varustetuista autoista, joiden ajo-ominaisuudet nykykatsannossa ovat hirveitä.
http://en.wikipedia.org/wiki/GM_Y_platform
Corvetessa on muuten myös lehtijouset. Jo Z06 on nopeampi kuin moni Lambo tai Ferrari.
Jaa, no XF nyt vaan sattuu olemaan luokkansa kivoin auto ajaa. Ei sitä tarvitse menneitä haikailla, jos sellaisen haluaa. Linzoln LS:n ominaisuudet jäävät aika kauas taakse tuosta jaggesta kaikilla osa-alueilla.
Kertokaa nyt mulle tyhmälle mikä tässä keskustelussa viljalti esiintynyt pohjalevy on? Autoteollisuuden käyttämän platform käsitteen tiedän ja ymmärrän, kuten myös sen että suomen autolehdistö ei osannut sitä aikanaan suomentaa vaan käänsi sen epämääräiseksi "pohjalevy" käsitteeksi. Samalla joku voisi oikein kuvan kanssa näyttää missä tämä mystinen pohjalevy mahtaa nykyautossa sijaita kun sitä ollaan niin innokkaasti lyhentämässä, pidentämässä tai erilaisia autoja sen päälle kyhäämässä
Samalla voisivat kertoa, kuinka paljon yhden "pohjalevyn" kehittäminen ja suunnittelu maksaa.
Ja että mitä siinä itseasiassa suunnitellaan?
jjvi:
Alunperin autoissa oli erillinen runko, eli käytännössä kaksi pitkittäispalkkia, jotka oli sitten yhdistetty muutamalla poikittaispalkilla. Joissakin maastureissa ja raskaammassa kalustoss tätä rakennetta käytetään edelleen. Jenkit käyttävät tästä rakenteesta nimikettä "body". Sille tyypillistä on, että valmistuslinjoilla "alaosa" ja "yläosa" kasataan eri linjoilla, "alaosa" on täysin ajettavissa oleva rakenne, sen päälle sitten linjojen loppupäässä "naitetaan" peltikuori, joka on siis vain muotosuoja.
Kun itsekantavat korit yleistyivät, ei voitu enää puhua auton "rungosta", pohjassa oli vain profiloitu levy, mutta se ei ottanut vastaan kaikkia rasituksia, vaan jakoi niitä kiinteästi levyn päällä olevaan koriin.
"Platform" on laajempi käsite kuin pohjalevy, siinä on mukana kaikki tarvittavat alustan rakenteet, mm. pyöräntuenta.
Aikaisemmin oli juttua 60-luvun jenkkiautoista. 60-luvulla GM kehitteli kaikenlaista, oli mm. jäykän akselin tilalla heilurijousitus, ja myös takamoottorirakennetta kokeiltiin.
Molemmat olivat jenkkitoteutuksena epäonnistuneita rakenteita. Ao. rakenteet yhdistyivät Chevrolet Corvairissa, josta Ralph Nader kirjoitti kuuluisan kirjansa "Unsafe at any speed".
Tästä katsotaan julkishallinnollisen turvallisuusajattelun syntyneen - kolaritesteineen kaikkineen.
Chevrolet teki myös lasikuitukorisia autoja - sehän oli helppoa, kun alla oli kantava runko. Nehän ovat toki kevyitä,ja siten nopeita, mutta "ajo-ominaisuuksia" niistä löytyy parhaimmillaan vain tasaisella asfaltilla.
MatLog:
Eiköhän nuo konsernituotteet mene juuri noin. Ei se ole "kenenkään oma" pohjalevy, jota toiset käyttää. Markkinoinnissa kuitenkin halutaan sellainen käsitys luoda. Aikanaan kun Saab 900 ensimmäisen kerran käytti Opel Vectran kanssa yhteisiä rakenteita, kerrottiin, että Saab perustuu Calibraan. Kuulosti kai paremmalta kuin Vectra, joka oli ainakin silloin puoli luokkaa Saabia alempana. Samoin Skoda käyttää markkinamiesten mukaan Audin osia, ei toisin päin. Jaguarin myyjille on kova paikka keskustella yhteistyöstä Fordin kanssa jne.
Okei, Matlogin mukaan pohjalevy on sama asia mistä autoteollisuus käyttää käsitettä Floorpan. Väitän kuitenkin, että yksikään tässä ketjussa mainittu "pohjalevy" ei oikeasti tarkoita tuota Floorpania vaan nimen omaan platformia. En tiedä tarkkaan autoteollisuudesta, mutta muussa samantyyppisessä teollisuudessa kun puhutaan platformista tarkoitetaan:
-suunnitellaan osat ja niiden kiinnitykset tiettyjen sääntöjen mukaan.
-suunnitellaan kalliita työvaiheita tai työkaluja tarvitsevat osat tiettyjen sääntöjen mukaan, jolloin työkalujen määrää voidaan vähentää.
- Käytetään mahdollisimman paljon jo valmiita osia, vältetään suunnittelemasta osia uudelleen.
- Tehdään valmiita osakokoonpanopaketteja joiden ominaisuudet tiedetään ja joita voidaan käyttää eri tuotteissa,
Eli autonvalmistajat suunnittelevat pyöränripustukset, jousitukset, korin niihin liittyvät kiinnitykset, ohjauksen jne. tiettyjen platformin määrittelemien ohjeiden mukaan. Samalla niistä tulee hallitusti räätälöitävä kokonaisuus eivätkä esimerkiksi työkalukustannukset karkaa pilviin.
Paras esimerkki räätälöitävyydestä on varmaan skoda roomster, se kun sisältää etupään "fabian platformista (mikä vW-konsernin platform se sitten onkaan) sekä taka-akseliston octavian platformista (mikä vW-konsernin platform se sitten onkaan)
Eli mulle on ainakin turha tulla väittämään että samaa platformia käyttävät autot olisivat samanlaisia tai välttämättä edes verrattavissa suoraan toisiinsa.
jjvi:
jjvi kertoi juuri suuntauksesta, mihin autoteollisuus on menossa. VW-konserni ensimmäisten joukossa on alkanut käyttämään modulaarista alustan suunnittelua, eli eräänlaista "palapeli"-strategiaa.
Tämä ei ole ollut VW:nkään strategia kovin kauaa. Nykyiseen
Golf- "platformiin" pohjautuvia automalleja on tälläkin hetkellä myynnissä VW, Skoda, Seat ja Audi-merkkisinä ainakin 8 kappaletta. Tarkoittaa sitä, että joitain moottorin suojalevyjä tai pakoputkiston osia lukuunottamatta ao. mallit näyttävät altapäin katsoen täsmälleen samanlaisilta.
Bugracer:
Minusta Saab 9-2 oli oikein hyvin näöltään Saabin mallistoon sopiva, varsinkin farkkuna. Selvää sukulaisuutta 9-5 mallin farkkuun sedan-mallin takaovien farkussa käyttämisen ansiosta, ei pelkästään kosmeettisen maskin. Taustoja tuntemattomalle olisi mennyt aivan täydestä.
http://www.teknikensvarld.se/provkorningar/saab/92x/index.xml
Nasse: "Se on eräs premium-auton etu, että voi kehua, miten paljon edestä on tullut lisävarusteita ruksattua!"
Mutta sitenhän autosta saadaan persoonallinen, ei ole mikään massa-auto...
"Herättää kunnioitusta ja osoittaa, että heebo ei aja tavan kärryllä!"
... jollaisella kaikki muut ajelevat.
Niinpä.....
Nasse: "Se on eräs premium-auton etu, että voi kehua, miten paljon edestä on tullut lisävarusteita ruksattua!"
Mutta sitenhän autosta saadaan persoonallinen, ei ole mikään massa-auto...
Mikä siitä tekee persoonallisen? Sekö kun ostaa selliset varusteet ns.lisävarusteina jotka ovat jo halvemmissakin vakiona.
"Herättää kunnioitusta ja osoittaa, että heebo ei aja tavan kärryllä!"
... jollaisella kaikki muut ajelevat. Niin muissa ne ovat vakiona, premium autoissa lisävarusteina.
Tämä "premiumien" varustelupolitiikka on aina ihmetyttänyt minua
Eikö "premiumia" tai "prestigeä" ole myös se että esim mukavuuteen liittyvät varusteet ovat vakiona? En voi käsittää miten automerkki voi ottaa satoja Euroja SISÄVALOPAKETISTA!!!
Eikä tässä vielä mitään. Se että useat jo tänä päivänä perusvarustukseen normaaliautossa kuuluvat jutut ovat lisävarusteita premikoissa, ylimääräisistä varusteista saa sen lisäksi maksaa enemmän.
Vai millä voi perustella esim saman konsernin sisäistä hinnoittelua vrt Skoda/Audi:
- Kaasupurkausvalot Vakio/850 vs 1.800 EUR
- Metalliväri 500 vs 1.380 EUR
- Täysnahka+nahk ohj pyörä 2.475 vs 7.530 EUR
Voiko ihan oikeasti perustella metallivärin tai nahkaverhoilun olevan noin paljon parempi Audissa kuin Skodassa? Vaikea uskoa.
Tähän on sitten kehitetty "on premiumia kun saa itse päättää mitä varusteita ottaa" slogan. Aika harvasta varusteesta on haittaa, joten jos sen saa pakettina edullisemmin tai jopa vakiona, mitä järkeä custom varusteen tuplahinnasta on?
Bugracer! Ei voisi juuri paremmin tuotakaan ilmaista. Skodaan saa kaiken mahdollisen pelkästään Audin najkapenkkine hinnalla.
Melko premium tyhmää sanoisin, esim.50tonnin audissa ei ratissa ole audiosäätimiä! Kait niissä sentään kampi-ikkunoista on luovuttu.
Ryne:
Vaikka aiheesta on täälläkin aika paljon provoiltu niin olen itse kovasti miettinyt mitä lisää saa Audin ostamalla verrattuna esim. uuteen Mondeoon, Accordiin, C5:seen, jne? Pikkuhiljaa alkaa oma mielipide selkiintymään.
Monet "perusautot" joista on juuri tullut uusi malli vaikuttavat kovin laadukkailta ja hyvinvarustelluilta hintaisikseen. Koeajojen perusteella premium-merkit vaikuttava usein paremmilta moottoreiden ja automaattien osalta. Usein myös se kiistelty "laatuvaikutelma" on kunnossa. Em. asiat painavat itsellä vaakakupissa aika paljon - ei niinkään se merkki siinä keulalla.
Muutoin ei välttämättä löydä tarpeeksi eroa ostaa premium-merkki, joiksi koen, Audin, BWM:n, Mersun, Jaguarin ja Lexuksen (Volvo varauksin). Noista merkeistä ainostaan BMW erottuu selvästi jos pitää dynaamisesta ajettavuudesta (ainakin 3-sarja). Uusi A4 on oman koeajon perusteella hieman huonompi ajettavuudeltaan kuin uusi Mondeo.
Jälleenmyyntihinta on tietysti asia joka tuntuisi puoltavan premium-merkin ostamista.
Oikein odotan innolla mihin autoon päädyn kun etsin perheelle kakkosautoa (ykkösauto on Mini Cooper Clubman S
Jos 300 Chryslerin saisi oikeasti laadukkaalla sisustuksella niin voisi olla kaupat lähellä - se vain näyttää aina niin hyvältä!
Ainakaan oma tarkoitukseni ei ollut provoilla, vaan ottaa esiin ainakin minusta hyvin selkeä epäkohta premikoiden hinnoittelussa.
Se mitä rahalla saa, ja minkä arvon autolleen antaa, on tietty henkilökohtainen asia. Itse olen omistanut premikoita (BMW, Audi), wannabe-premikoita (Saab, nykyinen) sekä peruskauraa Mitsuja, Toyotia ja Hondia.
Kyllä autoissa on edelleen eroja joita ei testeissä näe, mutta nämä erot kyllä kavenevat koko ajan. Jos tykkää nelivedosta tai jonkun automerkin muotoilusta, niin johan alkaa pehmeää katetta löytymään.
Esim itse olisin valmis maksamaan A4'sta reippaasti ekstraa Skodaan nähden pelkästään ulkonäon perusteella. Vaikka mielipide on henkilökohtainen, on minusta Octavia susiruma ja uusi A4 todella kaunis.
Ei siis varmasti löydy sitä oikeaa vastausta mikä on oikea arvo, mutta tuo lisävarusteiden hinnoittelu ihmetyttää.
Bugracer:
En puolustele Audin älyttömiä hintoja, mutta Audissa on ilmeisesti tuohon rahaan bixenonit/kääntyvät sellaiset ja nahkakin lienee kertaluokkaa laadukkaampaa materiaaliltaan ja yksityiskohdiltaan Skodaan verrattuna. Mutta onhan tuo yli 7ke hinta melko mieletön. Premiumien metallivärien hinnat ovat oma sitten ihan oma lukunsa.
Bugracer:
Hyviä pointteja. Olen täysin samaa mieltä tuosta Audi Skoda vertailusta
Ongelmana on, että Skodasta ei vaan tule Audia, vaikka siihen laittaisi minkä varustepaketin.
Eikä Toyotasta Lexusta.
Ryne:
Juuri se. Naapurin premiumissa on kojelaudassa alumiinilista, kun toisella on puujäljitelmä. Se, mikä omassa Corollassa on, se ei liity tähän, koska autokin on erilainen.
Myönnän, että vähän provohenkinen kommenttini (Mutta sitenhän autosta saadaan persoonallinen, ei ole mikään massa-auto...) oli, vaikka ei varsinaiseksi provoksi ollut tarkotettu. Mahdollisuudella rakentaa persoonallinen auto laajaa lisävarustelistaa nimenomaan markkinoidaan. Ja varmaan monet tuohon koukkuun vielä menevät. Ainakin puheista päätellen. Ihan samoin kun joku citymaasturin ostaja puhuu samaa kieltä automainoksen kanssa pitäen itseään aktiivisena ihmisenä ja siksi tarvitsevan citymaasturin, koska se on aktiivisen ihmisen auto. Eikä tuo ilmiö noihin ryhmiin rajoitu. Termit vain vaihtuu sen mukaan, mistä tuotteesta tai ominaisuudesta on kyse.
Elämäntapa, dýnaaminen... Mitä noita kaikkia onkaan. Automainoksia on hauska lukea silloin, kun ei itse pode autokuumetta.