Mutta osaako joku sanoa UC:n maastokelpoisuudesta jotain? Autohan on olevinaan eräänlainen katumaasturi. Miltä pohjan alla näyttää, paljonko löytyy maavaraa ja mikä osuu ensimmäisenä? Eli onko auto normaalia henkilöautoa huolettomampi tuossa suhteessa?
Asfalttimaasturien perinteitä kunnoitetaan kiitettävästi. Alusta näyttää siltä, että pohjakosketukseen ei ole varaa missään kohdassa. Ja maavara on sitä luokkaa, että kosketus tapahtuu ennemmin kuin myöhemmin. Hyvällä säkällä neliveto on niin huono, että kummankaan pulman suhteen ei ehdi tapahtua liian kalliita vahinkoja, ja sitten vain ryhdytään odottelemaan vetoapuja.
Muistaakseni maavara 190mm ja ekana taitaa ottaa kiinni etupyörien edessä olevat "lärpäkkeet". Akseliväli on melkolyhyt niin melko jyrkkä pitää nypyn olla jos mahasta saa kiinni.
Joo ja en meinannut pitää 3-5vuotta vaan on jo menossa vaihtoon joulun jälkeen. Otan todennäköisesti samanlaisen mutta eri värisen ja erivarusteilla.
Eikä se neliveto nyt mikään yltiö paska ole, samaa tavaraa kuin rav4:n alla. Sisältä löytyy oiken nappikin lukolle.
Eikä sitä nyt ihan rehellisesti sanottuna tullut maastoajoa varten hankittuakaan vaan ainostaan parempaa etenemiskykyä hain normaaliin talviliikenteeseen.
Luulen kyllä vahvasti että toyota reagoi Urban Cruiserin huonoon törmäystestitulokseen nopeasti...? En usko että millään autonvalmistajalla on tällä hetkellä "varaa" suhtautua kovinkaan ylimielisesti tuollaisiin testituloksiin.. Nykyään kuitenkin eräs automyynnin valttina on vedota erilaisiin turvallisuustekijöihin.
Tuosta UB:n maastokyvystä.. Luuleeko joku OIKEASTI tällä palstalla että joku kuka tarvitsee maasturia, ostaa Urban Cruiserin? UB:n neliveto ja maavara tekevät kulkemisen helpoksi säässä kuin säässä ja huonommissakin olosuhteissa mutta mikäli jonkun tarvitsee mennä auton maastokykyä koetteleviin olosuhteisiin, kannattaa unohtaa kaikki nelivetoiset henkilöautot sekä citymaasturit.. Katu ja maasto ajoon suunnitellut ja rakennetut autot ovat ihan ääripäitä oli merkit sitten mitä tahansa..
UB:n neliveto ja maavara tekevät kulkemisen helpoksi säässä kuin säässä ja huonommissakin olosuhteissa mutta mikäli jonkun tarvitsee mennä auton maastokykyä koetteleviin olosuhteisiin, kannattaa unohtaa kaikki nelivetoiset henkilöautot sekä citymaasturit.. Katu ja maasto ajoon suunnitellut ja rakennetut autot ovat ihan ääripäitä oli merkit sitten mitä tahansa..
Mikä ihmeen maavara? Näissä asfalttimaastureissa se ei eroa valtaosin silmämääräisesti yhtään perusautoista. Ja jos mittanauhalla tai ilmoitetuissa tiedoissa eroaakin, niin mittaus on tehty väärin! Mielestäni auton maavara on sama kuin välimatka korkeussuunnassa renkaiden alustasta auton alustaan, sen matalimpaan kohtaan.
Tuosta UB:n maastokyvystä.. Luuleeko joku OIKEASTI tällä palstalla että joku kuka tarvitsee maasturia, ostaa Urban Cruiserin?
En tiedä, ei kukaan ainakaan mitään tuonsuuntaista ole todennut. Mikäli minun kysymykseeni tuolla viittasit, kysyin vain onko UC normaalia henkilöautoa huolettomampi maavaran ansiosta.
UB:n neliveto ja maavara tekevät kulkemisen helpoksi säässä kuin säässä ja huonommissakin olosuhteissa mutta mikäli jonkun tarvitsee mennä auton maastokykyä koetteleviin olosuhteisiin, kannattaa unohtaa kaikki nelivetoiset henkilöautot sekä citymaasturit.. Katu ja maasto ajoon suunnitellut ja rakennetut autot ovat ihan ääripäitä oli merkit sitten mitä tahansa..
Mikä ihmeen maavara? Näissä asfalttimaastureissa se ei eroa valtaosin silmämääräisesti yhtään perusautoista. Ja jos mittanauhalla tai ilmoitetuissa tiedoissa eroaakin, niin mittaus on tehty väärin! Mielestäni auton maavara on sama kuin välimatka korkeussuunnassa renkaiden alustasta auton alustaan, sen matalimpaan kohtaan.
Mahdoitko ollenkaan lukea kirjoitustani? Mikäli sait käsityksen että tarkoitin maavaran olevan ratkaisevasti suurempi näissä nelivetoisissa henkilöautoissa, kannattaa lukea tekstini uudestaan.. Monissa nelivetoisissa henkilöautoissa maavaraa saattaa olla muutamia senttejä enemmän kuin kaksivetoisissa sisarmalleissaan.. Tämä auttaa kulkua huonossa kelissä jolla tarkoitan reilumpaa lumisohjoa mutta minkäänlaista maastoajoa en sillä tarkoita.
Tuosta UB:n maastokyvystä.. Luuleeko joku OIKEASTI tällä palstalla että joku kuka tarvitsee maasturia, ostaa Urban Cruiserin?
En tiedä, ei kukaan ainakaan mitään tuonsuuntaista ole todennut. Mikäli minun kysymykseeni tuolla viittasit, kysyin vain onko UC normaalia henkilöautoa huolettomampi maavaran ansiosta.
Huolettomampi? Ei. Maavara saattaa tehtaan ilmoitusten perusteella olla nelivetoisissa malleissa hieman suurempi mutta ero normaaliin kaksivetoiseen on niin pieni että käytännössä sitä ei juuri ole. Henkilöautoissa nelivedon edut tulevat käytännössä liukkailla liikkeelle lähdöissä ja vaikkapa oikein lumisessa/sohjossa ajettaessa esille. Nelivedon avulla auto kulkee vakaammin huonommassakin säässä ja kelissä mutta itse en kyllä sen huolettomammin päätieltä poikkeaisi.
Mikä ihmeen maavara? Näissä asfalttimaastureissa se ei eroa valtaosin silmämääräisesti yhtään perusautoista. Ja jos mittanauhalla tai ilmoitetuissa tiedoissa eroaakin, niin mittaus on tehty väärin! Mielestäni auton maavara on sama kuin välimatka korkeussuunnassa renkaiden alustasta auton alustaan, sen matalimpaan kohtaan.
Onhan Urban Cruiserin maavarassa kuitenkin 40 millin ero Yarikseen verrattuna, joten mielestäni kyse on ihan mukavasta korotuksesta. Eihän sillä toki maastoon kannata vielä lähteä, mutta kaupungissa lumikinosten ylittäminen varmasti sujuu tietyissä paikoissa helpommin. En ota kantaa kuinka mittaus on tehty, varmasti mielestäsi väärin, mutta luulisi olevan vertailukelpoinen Yariksen kanssa, jonka alustalle tuo on tehty.
Huolettomampi? Ei. Maavara saattaa tehtaan ilmoitusten perusteella olla nelivetoisissa malleissa hieman suurempi mutta ero normaaliin kaksivetoiseen on niin pieni että käytännössä sitä ei juuri ole. Henkilöautoissa nelivedon edut tulevat käytännössä liukkailla liikkeelle lähdöissä ja vaikkapa oikein lumisessa/sohjossa ajettaessa esille. Nelivedon avulla auto kulkee vakaammin huonommassakin säässä ja kelissä mutta itse en kyllä sen huolettomammin päätieltä poikkeaisi.
Onko nelivetoisessa UC:ssä korkeampi maavara kuin kaksivetoisessa? Maahantuojan tiedoissa korkeus eri mallien välillä vaihtelee 15 mm. Mistään ei käy ilmi, mikä tuon eron tekee.
Jos tieto 190 mm (nelivetoisen?)maavarasta pitää paikkaansa, onko etuvetoisessa 175 mm?
Tietenkään UC ei maasturi ole, mutta kyllä muutama senttikin lisää tavanomaisen henkilöauton maavaraan toisi hiukan lisää huolettomuutta esim. metsäautoteille, talvikeleille yms tilanteisiin. Ei auton maasturi tarvitse olla ollakseen tavallista henkilöautoa huolettomampi. Ehkä Hiluxilla ajavalta tämä joskus unohtuu. Itsellä vain tarve (siis ihan oikea tarve, ei pelkästään kiva olla olemassa-asia) Hiluxin kaltaiselle autolle on tällä hetkellä sen verran vähäinen, etten sen kustannuksia oikein pysty perustelemaan. Jatkossa Hiluxin kilpailukyky vain heikkenee, kun vuosimaksut porrastetaan päästöjen mukaan.
Itse kaipaan enemmän maavaraa kuin nelivetoa. Useammin korkeus on minimitekijä kuin pito, ainakin minulla. Toisaalta tavallista matalaa nelivetoa en edes haluaisi. Minulle siitä olisi enemmän haittaa kuin hyötyä.
Olen kaivannut TM:n koeajoista tätä maavara tietoa, ei pelkästään maastureiden vaan myös henkilöautojen osalta. Varsinkin nyt kun eko-malleissa se on entistä niukempi.
Olisi mukavaa jos TM alkaisi mittaamaan koeajamistaan autoista maavaran. Jos mittaaminen on vaikeaa, voisi ainakin kertoa valmistajan ilmoittaman maavaran.
Monen valmistajan eri automallien maavaratietoa on vaikea löytää.
En ole missään vaiheessa kirjoittanut että Urban Cruiserissa olisi korkeampi maavara kuin tavallisessa Yariksessa tai vaikkapa etuvetoisessa UB:ssa.. Ei ole oikeastaan edes kiinnostanut niin paljoa että kävisi Toyotan nettisivuilta katsomassa..
Tosiasia kuitenkin on se että mielestäni UB:n kaltainen nelikko henkilöauto on mielenkiintoinen ja sopisi itselleni kuin nenä päähän mutta mikäli maavaraa löytyy joitan "senttejä" vaikka sisarmalleihin verrattuna enemmän.. En menisi nelivetoisen mallin kanssa yhtään pidemmälle kuin kaksivetoisen kanssa. En usko että vaikkapa parin sentin eroa käytännössä kukaan huomaa.. Mikäli metsätiellä on terävä kivi keskellä tietä.. Saa olla aika guru jos pystyy ratin takaa sanomaan että hyvin voi mennä kun on pari senttiä enemmän tilaa alla
Kuten jo aiemmin kirjoitin ja pari muutakin täällä, nelikkohenkilöauton edut tulevat lähinnä suht normaalissa ajoympäristössä ja näyttää kyntensä kun keli menee huonoksi.. Talvella omiaan liukkaalla ja korkeammassakin lumen pöppörössä
Olisi mukavaa jos TM alkaisi mittaamaan koeajamistaan autoista maavaran. Jos mittaaminen on vaikeaa, voisi ainakin kertoa valmistajan ilmoittaman maavaran.
Monen valmistajan eri automallien maavaratietoa on vaikea löytää.
Mittaaminen olisi parempi tapa kuin valmistajan ilmoitukseen luottaminen. Ainakin jossain Qashkain koeajoissa on mitattu 15,5 cm, vaikka valmistaja ilmoittaa 20 cm.
Samalla matalimpia kohtia pitäisi muutamalla sanalla luonnehtia, koska sentit eivät kerro koko totuutta. Jos alin kohta on vaikkapa katalysaattori auton keskellä, on se paljon hankalampi asia kuin tukivarren pää pyörän vieressä.
Avolavojen (ja varmaan maastureidenkin) maavara on alimmasta kohdasta mitattuna n. 20-23 cm. Korotetut henkilöautot (kuten katumaasturit ja ilmeisesti myös UC) ei tuosta paljon jää jälkeen. Erona vain on se, että em. autoissa matalin kohta on yleensä taka-akselin tasauspyörästö, muualla löytyy 5-10 cm enemmän tilaa. Tavallisissa autoissa on lähes koko pohja matalalla. Lisäksi avolavan perä ei pienistä kolhuista säikähdä kuten henkilöautojen osumille alttiit paikat.
No veikkaisin että, aika turhaa sitä on alkaa niin tarkkaan mittailemaan. Lähinnä siksi, että pelkkä rengaspaineiden muutos, auton kuormauksen muutos, tai renkaiden koon vaihtelut voivat muuttaa maavaraa helpostikkin muutamasta sentistä - 5cm, maastureissa jopa enempikin.
Ei kai parin sentin ero maavarassa mikään valtavan suuri hyöty/haitta ole.
Mittaahan ne kiihtyvyyttä ja kulutustakin oikein perusteellisesti, vaikka pelkkä rengaspaineiden muutos, auton kuormauksen muutos, tai renkaiden koon vaihtelut voivat muuttaa tuloksia helpostikkin muutamasta desistä litraluokkaan.
Ei parin sentin ero maavarassa mikään valtavan suuri hyöty/haitta ole, mutta kuitenkin joillekin auton hyvyyteen/huonouteen vaikuttava seikka. Varmasti tärkeämpi, kiihtyykö auto 0-100 km/h 9,9 vain 10,2 s tai 3. vaihteella 60-120 km/h 16,7 vai 17,6 sekuntia.
No veikkaisin että, aika turhaa sitä on alkaa niin tarkkaan mittailemaan. Lähinnä siksi, että pelkkä rengaspaineiden muutos, auton kuormauksen muutos, tai renkaiden koon vaihtelut voivat muuttaa maavaraa helpostikkin muutamasta sentistä - 5cm, maastureissa jopa enempikin.
Ei kai parin sentin ero maavarassa mikään valtavan suuri hyöty/haitta ole.
Minulle ainakin maavara tieto on tärkeämpi kuin kiihtyvyys.
Eko autoista useasti kerrotaan että maavaraa on laskettu niin ja niin monta mm, mutta ei kerrota sen paremmin paljonko se oli ennen ja paljonko se on nyt.
Aika moinen VAG netti tuo ajovalo netti. Paljon asiavirheitäkin on. Olen usein lukenut ko. sivua aiemmin ja todennut, että kannattaa ihan itse käydä vertailemassa, voi asiat todeta tyysin eriksi mitä tuolla annetaan ymmärtää. Jos parhaat luokkaa lukee, niin kannattaa myös tarkistaa arvosteluperusteet ja painoarvot eri asiolle. Meinaan uskon, että useimmilla ne ovat hyvinkin erit.
Esimerkki citymaastureista, lämmityslaitteesta saa vajaa 20p, missä etenemiskyvylle jää 5. No eipä siinä mitään, kukin taplaa tyylillään mutta jos jotain tuollaista haetaan niin painoarvo voisi keskivertoihmisille olla hitusen eri. Tuon luokittelutavan ongelma on myös se, että paljon testatut autot menestyy merkittävästi vähän testattuja paremmin. Joten VAG paljon testattuna ja vamlistettuna menestyy hyvin. Se lienee maailman toiseksi suurin autonvalmistaja, tai no ainakin top 5:essä. GM lienee toiseksi suurin, tai suurin. Mutta GM ei ole kovin menestynyt Euroopassa, josta tuon pohjana käytettyjen testien voi olettaa olevan.
Tuossahan myös on myös kirjoittajalla todella suuri mahdollisuus tehdä luokittelusta puoltava. Koska kirjoittajaa itseään mielyttämättömät testit voidaan jättää huomioitta.
Maavarasta, en toki väitä etteikö se ole merkittävä. Sanoin vain, että onko sitä tarvetta ihan niin tarkkaan alkaa mittaamaan kun valmistajakin sen aika tarkkaan kertoo ja erot kuitenkin loppujen lopuksi ovat pieniä samanluokan autojen kesken.
Kiihtyvyyttä tuskin mitataan siksi, että mitattaisiin pelkästään kiihtyvyyttä itseään. Vaan kiihtyvyys antaa yleensä kohtalaisen hyvän kuvan auton kokonaissuorituskyvystä. Se kertoo enempi mitä hv/nm lukemat paperilla, koska kiihtyvyydessä myös autojen painoerot tulevat otetuksi huomioon. Toki sekin voi vaihdella paljon riippuen välityksistä jne, mutta se antaa hyvää vertailuarvoa autojen välille käytännön suorituskyvystä.
Joten VAG paljon testattuna ja vamlistettuna menestyy hyvin. Se lienee maailman toiseksi suurin autonvalmistaja, tai no ainakin top 5:essä. GM lienee toiseksi suurin, tai suurin. Mutta GM ei ole kovin menestynyt Euroopassa, josta tuon pohjana käytettyjen testien voi olettaa olevan.
taitaa valmistajien suuruus järjestys olla???
1. toyota
2. vw
3. GM
4. huyndai/kia
5.ford
puhut ilmeisesti vw-konsernista kun tuo vag on kuollut...
Mihin tarvitsee normaalia korkempaa maavaraa kaupunkiliikenteessä? Onko autolla tarve ajella rotvallien yli vai mikä? Etenkin jos kyseessä on alle 4 metriä pitkä kulkine, jonka ei kuvittelisi kovin helposti raapivan maata ainakaan pitkien etu- tai takaylitysten tai akselivälin takia. Kaikkein huvittavinta tämä on sitten, kun näkee tuollaisen auton varustetun matalaprofiilirenkailla...
Mihin tarvitsee nelivetoa manuaalivaihteisessa pikkuautossa suomalaisessa kaupunkiliikenteessä? Kuulemma 1 sekunti 0-100 arvossa ei merkkaa monelle mitään, mutta se "vaivattomuus" ja 1 sekunti liikennevalokiihdytyksessä seuraaviin valoihin ilmeisesti satunnaisilla liukkailla keleillä sitten merkkaa. Vaihteiston vaivattomuus koko vuoden ajan ei ilmeisesti ole niin tärkeää?
Mihin tarvitsee nelivetoa autossa, jossa on noinkin vähän tehoa? Aika erikoista jos tuota "voimaa" ei saa tienpintaan säädyllisellä kaasunkäytöllä siirrettyä.
Itse jos olisin autoa kaupunkikäyttöön ostamassa, niin muutaman tonnin sijoitus automaattilaatikkoon menisi kyllä huomattavasti nelivedon edelle. Onhan Toyotallakin mallistossa auto, joka on oikeasti tehty kaupunkiliikkumisen tarpeisiin, Prius nimeltään.
Mihin tarvitsee normaalia korkempaa maavaraa kaupunkiliikenteessä?"
En minä ja tuskin kukaan muukaan ajaa pelkästään esimerkiksi kaupunkiajoa tai pelkkää maantieajoa tai esimerkiksi maastoautolla pelkkää maastoajoa. Pakettiautoillakin erään tutkimuksen mukaan (julkaistu Auto, Tekniikka ja kuljetus-lehdessä jokunen vuosi sitten) tavarankuljetusta on ajoista vajaa puolet. Loput on henkilökuljetusta. Monipuolista on siis autojen käyttö. Varmaan myös ns. kaupunkiautojen kohdalla.
Kaupunkiliikenteessä pärjää hyvin tavanomaisella autolla. Minusta silti hiukan normaalia korkeampi maavara lisää auton käyttömukavuutta. Ihan kuten ilmastointilaite, lisävalot, lohkolämmitin, radio, säädettävä ristiseläntuki jne. Onko sinun autovalintasi hyvin perusteltu, jos tarveharkintaa aletaan käyttää vai olisiko pykälää pienempi ja karumpi malli ajanut saman asian? Miten päädyit aikanaan Audi Quattroon? Tai nykyiseen autoosi(4,7 metriseen Hondaan?)
Tietysti voi myös kysyä, mikä on normaali maavara. 80-luvulla se oli samaa suuruusluokkaa kuin kuin monissa nykyisissä katumaastureissa eli 15-19 cm.
"Kaikkein huvittavinta tämä on sitten, kun näkee tuollaisen auton varustetun matalaprofiilirenkailla..."
Ymmärtäisin, jos naureskelisit matalaprofiilirenkaiselle Pajerolle. Katumaastureissa on varmaan kaikissa 65-sarjan renkaat tai matalammat. Siinä naurua piisaa. Niissä olosuhteissa, joissa UC:llä tai muilla katumaastureilla ajetaan, matalaprofiilirengas toimii ihan yhtä hyvin tai huonosti kuin hiukan korkeampikin. Edes metsäautotiellä ei rengasvalinta (profiili) ole merkitsevä. Maastoajo on sitten asia erikseen.
Tavallisessa perheautossa jotkut 60-sarjan renkaat tai matalammat ovat minusta yhtä koomiset kuin katumaasturissa. Itselläni on 65- ja 70-sarjan renkaat henkilöautoissani. Yhtään matalampaa en kaipaa, vaikka moottoritiellä ison osan ajoistani ajan.
"Mihin tarvitsee nelivetoa manuaalivaihteisessa pikkuautossa suomalaisessa kaupunkiliikenteessä?"
Harva sitä tarvitsekaan, mutta osa on valmis maksamaan sen tarjoamasta mukavuudesta, erikoisuudesta tai jostain muusta syystä johtuen.
Myydäänhän paljon muutakin tarpeetonta. Mihin tarvitsee alumiinivanteita (autotyypistä riippumatta), mihin tarvitsee Skoda Suberbia tai Ford Focusta?
Tarvitseeko sitten suomalaisessa maantieajossa nelivetoa? Audi, VW, Subaru ja monet muut myyvät tavallisiin henkilöautoihin nelivetoja. Mihin niitä tarvitaan? Tuskin kaikki ovat asuntovaunujen vetureita.
"Kuulemma 1 sekunti 0-100 arvossa ei merkkaa monelle mitään, mutta se "vaivattomuus" ja 1 sekunti liikennevalokiihdytyksessä seuraaviin valoihin ilmeisesti satunnaisilla liukkailla keleillä sitten merkkaa."
Kyllähän autokuumeiselle ostajalle voidaan myydä paljon tarpeetontakin tavaraa. Mielikuvillahan asiat hoituu.
"Vaihteiston vaivattomuus koko vuoden ajan ei ilmeisesti ole niin tärkeää?"
Toisille on, toisille ei. Jotkut ajavat mielummin manuaalilla. Makuasia.
"Mihin tarvitsee nelivetoa autossa, jossa on noinkin vähän tehoa? Aika erikoista jos tuota "voimaa" ei saa tienpintaan säädyllisellä kaasunkäytöllä siirrettyä."
Auton tehokkuus on minusta viimeisin kriteeri nelivedolle. Jos vaikka tavallinen kaksilitrainen tai jopa tehokkaampi henkilöauto tarvitsee nelivetoa voiman siirtämiseksi tiehen, on luultavasti ajotavassa jotain perustavaa laatua olevaa ongelmaa.
Silloin kun kitka on heikko, harvoin autossa teho on etenemistä rajoittava tekijä. Katso vaikka, millaisia teho-painosuhteita muutama vuosi sitten oli avolavoissa. Silti niillä on ihan mukava ajella. Kaiken lisäksi voi kuskata liki tonnin kuormiakin.
"Itse jos olisin autoa kaupunkikäyttöön ostamassa, niin muutaman tonnin sijoitus automaattilaatikkoon menisi kyllä huomattavasti nelivedon edelle."
Minä en valitsisi kumpaakaan. Mutta maavaraa haluaisin hiukan nykyistä enemmän.
"Onhan Toyotallakin mallistossa auto, joka on oikeasti tehty kaupunkiliikkumisen tarpeisiin, Prius nimeltään."
Loppuuko sen käyttökelpoinen alue taajaman rajalle? Millainen auto on perusteltu valinta, jos joskus tuon rajan taakse pitää mennä?
Herbert: En minä ja tuskin kukaan muukaan ajaa pelkästään esimerkiksi kaupunkiajoa tai pelkkää maantieajoa tai esimerkiksi maastoautolla pelkkää maastoajoa.
Ei tietenkään. Mutta jos auto on nimensä mukaisesti Urban, niin oletan sen pääkäyttötarkoituksen olevan kaupungissa. Yleensä kannattaa autoa hankkiessaan miettiä mihin sitä käyttää. Maastoauton tarpeen ymmärrän kyllä, se koskettaa kuitenkin hyvin pientä osaa autoilijoista.
Pakettiautoillakin erään tutkimuksen mukaan (julkaistu Auto, Tekniikka ja kuljetus-lehdessä jokunen vuosi sitten) tavarankuljetusta on ajoista vajaa puolet.
Liekö verotuksella paljonkin tekemistä sen kanssa, miksi niillä ajetaan niin paljon muutakin ajoa.
Minusta silti hiukan normaalia korkeampi maavara lisää auton käyttömukavuutta.
Jossain määrin totta, samalla se tuo myös haittoja joita ei niitäkään pidä unohtaa. Maavaran suuruus ei myöskään ole ihan yksiselitteinen juttu, siihen vaikuttaa paljon se onko auton matalin kohta öljyproppu vai jokin muoviturhake, samoin se mikä on auton akseliväli, etu- ja takaylitys ym. Pikkuautossa on harvoin ongelmia maavaran kanssa, pitkä auto pitkällä etuylityksellä onkin jo vähän eri asia.
Onko sinun autovalintasi hyvin perusteltu, jos tarveharkintaa aletaan käyttää vai olisiko pykälää pienempi ja karumpi malli ajanut saman asian?
Maantieajoa olen autovalinnoissani pääosin ajatellut, koska sitä ajan paljon. Honda oli kompromissi monien ominaisuuksien kohdalla, mutta taloudellisemmin maantietä ei tuon ostoaikaan kulkenut juuri mikään auto. Ei edelleenkään, mitä olen kulutusmittauksia katsellut.
Miten päädyit aikanaan Audi Quattroon?
Tuohon aikaan ei ollut autoissa ajonvakautuksia, joten Audi oli vakaa peli ajaa. Ja olihan se laite jota ei monella tuolloin ollut. Sen haittoja en sitä ostaessani niin paljon pohtinut (kulutus, hinta, kankea kääntyvyys), nyttemmin olisin varmasti valinnut toisin. Kun minulla oli pitkään myös etuveto-Audi, tuli aika selväksi että se ajoi itse asiassa saman asian 8 litran kulutuksella minkä tuo kutoskoneinen quattro 12 litran.
Ymmärtäisin, jos naureskelisit matalaprofiilirenkaiselle Pajerolle. Katumaastureissa on varmaan kaikissa 65-sarjan renkaat tai matalammat. Siinä naurua piisaa. Niissä olosuhteissa, joissa UC:llä tai muilla katumaastureilla ajetaan, matalaprofiilirengas toimii ihan yhtä hyvin tai huonosti
Matalaprofiilirenkaan suurimmiksi haitoiksi yleensä listataan urissa vetely ja meluisuus. Jää huomioimatta se, että ne ovat hankalat pysäköinneissä, kun pitää varoa katukiviä komeiden vanteiden takia. Kaupunkiliikenteessä matalaprofiilirenkaista on minusta siksi enemmän haittaa kuin maavarasta tai nelivedosta on hyötyä.
Tavallisessa perheautossa jotkut 60-sarjan renkaat tai matalammat ovat minusta yhtä koomiset kuin katumaasturissa.
Peruskoko rengastuksessa taitaa nykyään olla 205/55 16. Pösössä minulla oli 205/60 16 renkaat, ne olivat jo paremmat Suomen oloihin.
Harva sitä tarvitsekaan, mutta osa on valmis maksamaan sen tarjoamasta mukavuudesta, erikoisuudesta tai jostain muusta syystä johtuen.
Siinä ei olekaan mitään vikaa että maksaa jostain. Ei kuitenkaan kannata alkaa perustella asiaa tyyliin muulla ei pärjää tai vastaavaa. Voi suoraan sanoa että tuli hankittua kun sellainen teki mieli ostaa.
Mihin tarvitsee alumiinivanteita (autotyypistä riippumatta)
Ulkonäköön ja pienentämään pyöriviä massoja.
Tarvitseeko sitten suomalaisessa maantieajossa nelivetoa?
Ei todellakaan. Paitsi mikahe, joka ei rajoitusten mukaisella nopeudella pysy tiellä ilman oikeanlaista nelivetoa. Haldexkin riittää heittämään hänet pusikkoon.
Audi, VW, Subaru ja monet muut myyvät tavallisiin henkilöautoihin nelivetoja. Mihin niitä tarvitaan?
Joillakin niille on tarvetta, tehtaan kannalta tarve liene katteen kasvattaminen.
Auton tehokkuus on minusta viimeisin kriteeri nelivedolle.
Täytyy autossa olla jonkin verran tehoa jotta nelivedosta saa hyötyä irti. Niissä oloissa tai käytössä joissa nelivetoa oikeasti tarvitsee, ei vähätehoinen auto enää kummoisesti etene. Esim raskaan kärryn veto talvella tai äärimmäiset lumiolot. Normaali talvinen liukas tie ei minusta edellytä nelivetoa. Puhun tässä nyt henkilöautoista, en työkoneista ja työkaluista joihin lasken mm. pick-upit.
Silloin kun kitka on heikko, harvoin autossa teho on etenemistä rajoittava tekijä.
Jos puhutaan normaalista tieliikenteestä, tuskin auton etenemiskyky on nykyautoilla rajoittava tekijä vetotavasta riippumatta.
Loppuuko sen käyttökelpoinen alue taajaman rajalle?
Ei lainkaan, mutta sen ideaali käyttöalue on taajamassa. Tästä olen tullut sellaiseen johtopäätökseen, että erityisesti kaupunkiliikenteessä enemmän ajavan kannattaa tuollainen auto hankkia. Mökkinaapuri ajelee sellaisella Helsingistä mökilleen.
Millainen auto on perusteltu valinta, jos joskus tuon rajan taakse pitää mennä?
Miten usein pitää olla joskus että kannattaisi hankkia pääasiallisesta käyttötarkoituksesta poikkeava auto? Kysyn siksi, että usein näihin tarpeisiin liittyy aika paljon kuvittelua.
Kun minulla oli pitkään myös etuveto-Audi, tuli aika selväksi että se ajoi itse asiassa saman asian 8 litran kulutuksella minkä tuo kutoskoneinen quattro 12 litran.
Itse huomasin juuri päinvastaista, kun valitsin aikanaan Subaru specB:n etuvetovastineen ( accord, 6, ave jne. ) sijaan: sain paljon enemmän vastinetta rahalle, mukavuutta, turvallisuutta, ja huikeaa talviajon luxusta.
Bensa maistui vähän enemmän, mutta sen erotuksen maksoi mielellään.
Ylipäätään nämä tarvitsemis-märehdinnät ( ja suoranaiset syyllistämiset joihin välillä törmää )ovat mitä suurinta idiotismia.
Jos joku haluaa talviajoon huolettomuutta, niin mitäs siinä on vikaa? ei minua ainakaan kiinnosta pätkääkään jos joku taas haluaa ehdottomasti helpoutta ajamiseen automaattivaihteiden muodossa. Ihan sama mulle. Nelivedon kulutuslisään ei maailma kaadu.
Koko ekoilu paniikki autoihin liittyen on monen henkilön toimesta suurta itsepetosta muutenkin.
Nyt on pakko olla samaa mieltä petoksen kanssa. OIKEASTI auton tarve on siirtää ihmisiä paikasta a paikkaan b joidenkin (työajoneuvot erikseen), loppu on luksusta.
Siinä mielessä "perustelut" auton ominaisuuksiin mitä ne nyt sattuvatkaan olemaan, ovat yleensä aika hataralla pohjalla. Jokainen ostakoon mistä tykkää
AkiK: "Jossain määrin totta, samalla se tuo myös haittoja joita ei niitäkään pidä unohtaa."
Aavistuksen isompi ilmanvastus (=kulutus) ja ainakin periaatteessa hiukan huonompi ajovakaus. Ja tietysti hinta, vaikka valmistuskustannukset teoriassa ovat samat kuin matalassa autossa. Markkinat sitten määrää hinnan.
"Pikkuautossa on harvoin ongelmia maavaran kanssa, pitkä auto pitkällä etuylityksellä onkin jo vähän eri asia."
Riippuu käyttäjän tarpeista. Minä ajan pääosan ajoistani autolla, jonka pituus on 430, akseliväli 247, raideleveys 146/147 ja maavaraa 14 cm. Pikkuauton mittoja siis, vaikka alempaan keskiluokkaan kuuluukin. Ehkei päivittäin, mutta ainakin viikoittain tulee tilanteita, jossa pitää varoa osumia. Tähän mennessä ei isoja kolhuja ole tullut riittävän huolellisuuden ansiosta.
Seuraavaan autoon tulee luultavasti korkeampi alusta, mutta ensin ajan vanhan auton loppuun.
"Kaupunkiliikenteessä matalaprofiilirenkaista on minusta siksi enemmän haittaa kuin maavarasta tai nelivedosta on hyötyä.
...
Peruskoko rengastuksessa taitaa nykyään olla 205/55 16."
Minusta 55-sarja on matalaprofiilirengas. Ennen 70-sarjakin laskettiin sellaiseksi, ei kai enään. Mutta ennen reunakivet olivat yhtä korkeita kuin nykyäänkin, vain renkaat ovat madaltuneet.
"Siinä ei olekaan mitään vikaa että maksaa jostain. Ei kuitenkaan kannata alkaa perustella asiaa tyyliin muulla ei pärjää tai vastaavaa. Voi suoraan sanoa että tuli hankittua kun sellainen teki mieli ostaa."
Juuri näin.
"Ei todellakaan. Paitsi mikahe, joka ei rajoitusten mukaisella nopeudella pysy tiellä ilman oikeanlaista nelivetoa. Haldexkin riittää heittämään hänet pusikkoon."
Heh, pidän huumorintajustasi.
"Täytyy autossa olla jonkin verran tehoa jotta nelivedosta saa hyötyä irti. Niissä oloissa tai käytössä joissa nelivetoa oikeasti tarvitsee, ei vähätehoinen auto enää kummoisesti etene. Esim raskaan kärryn veto talvella tai äärimmäiset lumiolot. Normaali talvinen liukas tie ei minusta edellytä nelivetoa. Puhun tässä nyt henkilöautoista, en työkoneista ja työkaluista joihin lasken mm. pick-upit."
Edelleen olen eri mieltä tästä asiasta pl kohdasta normaali talvinen liukas tie ei minusta edellytä nelivetoa. Jos nelivetoa tarvitaan liukkaalla raskaan kärryn vetoon, ei se kärry pitävällä pinnalla yhtään paremmin kulje, jos tehon puute on merkitsevänä tekijänä eikä vetotapa.
En myöskään osaa rajata pick-uppeja tämän asian ulkopuolelle. Noillahan kuskataan painavia kuormia, silti niissä on (oli) vähän tehoa. Kuitenkin neliveto on hyödyllinen eikä tehon puute mitenkään rajaa auton käyttökelpoisuutta tai syö nelivedon hyötyä.
Jos nelivetoa hyödynnetään ajonopeuksien nostoon, silloin ehkä tarvitaan tehoa. Mutta silloin ei puhuta turvallisesta liikentestä, vaan jostain muusta.
"Jos puhutaan normaalista tieliikenteestä, tuskin auton etenemiskyky on nykyautoilla rajoittava tekijä vetotavasta riippumatta."
Normaalissa liikenteessä raja syntyy nopeusrajoituksista ja muusta liikenteestä. Mutta ehkä tästä ei ollut kyse.
"Miten usein pitää olla joskus että kannattaisi hankkia pääasiallisesta käyttötarkoituksesta poikkeava auto? Kysyn siksi, että usein näihin tarpeisiin liittyy aika paljon kuvittelua."
Hyvä kysymys. Useimpien varmaan taloudelliselta kannalta kannattaisi hankkia pikkuauto. Satunnaisiin tarpeisiin riittäisi taksi, linja-auto, vuokra-auto, peräkärry tms. ratkaisu.
Mutta käsitteen "joskus" osuus ajoista ei yksin ole merkitsevä. Tarpeellisuus (korvattavuus, merkitys tai tms. määritelmä ) pitää myös ottaa huomioon. Vähän kuten ajonhallintajärjestelmä. On taatusti yksi turhin vapaaehtoinen varuste minun autossani, jos käyttömäärien perusteella hommaa ajatellaan. Silti en mielelläni siitä luopuisi. Kuten et sinäkään.
kulkuepeli:
Ai E36 vai? Eihän sen esittelystä olekaan kuin kohta 20 vuotta...
ensimmäiset ncap testit on vuodelta 97
Herbert:
Asfalttimaasturien perinteitä kunnoitetaan kiitettävästi. Alusta näyttää siltä, että pohjakosketukseen ei ole varaa missään kohdassa. Ja maavara on sitä luokkaa, että kosketus tapahtuu ennemmin kuin myöhemmin. Hyvällä säkällä neliveto on niin huono, että kummankaan pulman suhteen ei ehdi tapahtua liian kalliita vahinkoja, ja sitten vain ryhdytään odottelemaan vetoapuja.
Muistaakseni maavara 190mm ja ekana taitaa ottaa kiinni etupyörien edessä olevat "lärpäkkeet". Akseliväli on melkolyhyt niin melko jyrkkä pitää nypyn olla jos mahasta saa kiinni.
Joo ja en meinannut pitää 3-5vuotta vaan on jo menossa vaihtoon joulun jälkeen. Otan todennäköisesti samanlaisen mutta eri värisen ja erivarusteilla.
Eikä se neliveto nyt mikään yltiö paska ole, samaa tavaraa kuin rav4:n alla. Sisältä löytyy oiken nappikin lukolle.
Eikä sitä nyt ihan rehellisesti sanottuna tullut maastoajoa varten hankittuakaan vaan ainostaan parempaa etenemiskykyä hain normaaliin talviliikenteeseen.
Niin sitä Yeti:n hinnasta:
-2.0tdi 110 adventure maksaa 31070
-toimituskulut 600
-2renkaat 1300
-lisälämmitn 1040
-monitoimiratti 244
-bluetooth 321
Yhteensä=34575
Nyt on siis suurinpiirtein samoilla kamoilla kuin urbani ja maksaa 34600-28000=6600 enemmän =20% joten miten tuo kilpailee Cruisenrin kanssa?
Ryne:
eihän kukaan osta autoa ajaaksen kolarin.
kyllähän toyotan tavoite varmasti oli 5 tähteä kuten saivat jo muista teststuita malleistaan tänä vuonna
en tiedä perustuuko tuo urban jotenkin USAn scion malliin mutta siellähän kolaritesti on vielä tiukempi.
Luulen kyllä vahvasti että toyota reagoi Urban Cruiserin huonoon törmäystestitulokseen nopeasti...? En usko että millään autonvalmistajalla on tällä hetkellä "varaa" suhtautua kovinkaan ylimielisesti tuollaisiin testituloksiin.. Nykyään kuitenkin eräs automyynnin valttina on vedota erilaisiin turvallisuustekijöihin.
Tuosta UB:n maastokyvystä.. Luuleeko joku OIKEASTI tällä palstalla että joku kuka tarvitsee maasturia, ostaa Urban Cruiserin? UB:n neliveto ja maavara tekevät kulkemisen helpoksi säässä kuin säässä ja huonommissakin olosuhteissa mutta mikäli jonkun tarvitsee mennä auton maastokykyä koetteleviin olosuhteisiin, kannattaa unohtaa kaikki nelivetoiset henkilöautot sekä citymaasturit.. Katu ja maasto ajoon suunnitellut ja rakennetut autot ovat ihan ääripäitä oli merkit sitten mitä tahansa..
Jan79:
Mikä ihmeen maavara? Näissä asfalttimaastureissa se ei eroa valtaosin silmämääräisesti yhtään perusautoista. Ja jos mittanauhalla tai ilmoitetuissa tiedoissa eroaakin, niin mittaus on tehty väärin! Mielestäni auton maavara on sama kuin välimatka korkeussuunnassa renkaiden alustasta auton alustaan, sen matalimpaan kohtaan.
Jan79:
En tiedä, ei kukaan ainakaan mitään tuonsuuntaista ole todennut. Mikäli minun kysymykseeni tuolla viittasit, kysyin vain onko UC normaalia henkilöautoa huolettomampi maavaran ansiosta.
mikahe:
Mahdoitko ollenkaan lukea kirjoitustani? Mikäli sait käsityksen että tarkoitin maavaran olevan ratkaisevasti suurempi näissä nelivetoisissa henkilöautoissa, kannattaa lukea tekstini uudestaan.. Monissa nelivetoisissa henkilöautoissa maavaraa saattaa olla muutamia senttejä enemmän kuin kaksivetoisissa sisarmalleissaan.. Tämä auttaa kulkua huonossa kelissä jolla tarkoitan reilumpaa lumisohjoa mutta minkäänlaista maastoajoa en sillä tarkoita.
Herbert:
Huolettomampi? Ei. Maavara saattaa tehtaan ilmoitusten perusteella olla nelivetoisissa malleissa hieman suurempi mutta ero normaaliin kaksivetoiseen on niin pieni että käytännössä sitä ei juuri ole. Henkilöautoissa nelivedon edut tulevat käytännössä liukkailla liikkeelle lähdöissä ja vaikkapa oikein lumisessa/sohjossa ajettaessa esille. Nelivedon avulla auto kulkee vakaammin huonommassakin säässä ja kelissä mutta itse en kyllä sen huolettomammin päätieltä poikkeaisi.
Onhan Urban Cruiserin maavarassa kuitenkin 40 millin ero Yarikseen verrattuna, joten mielestäni kyse on ihan mukavasta korotuksesta. Eihän sillä toki maastoon kannata vielä lähteä, mutta kaupungissa lumikinosten ylittäminen varmasti sujuu tietyissä paikoissa helpommin. En ota kantaa kuinka mittaus on tehty, varmasti mielestäsi väärin, mutta luulisi olevan vertailukelpoinen Yariksen kanssa, jonka alustalle tuo on tehty.
Jan79:
Onko nelivetoisessa UC:ssä korkeampi maavara kuin kaksivetoisessa? Maahantuojan tiedoissa korkeus eri mallien välillä vaihtelee 15 mm. Mistään ei käy ilmi, mikä tuon eron tekee.
Jos tieto 190 mm (nelivetoisen?)maavarasta pitää paikkaansa, onko etuvetoisessa 175 mm?
Tietenkään UC ei maasturi ole, mutta kyllä muutama senttikin lisää tavanomaisen henkilöauton maavaraan toisi hiukan lisää huolettomuutta esim. metsäautoteille, talvikeleille yms tilanteisiin. Ei auton maasturi tarvitse olla ollakseen tavallista henkilöautoa huolettomampi. Ehkä Hiluxilla ajavalta tämä joskus unohtuu. Itsellä vain tarve (siis ihan oikea tarve, ei pelkästään kiva olla olemassa-asia) Hiluxin kaltaiselle autolle on tällä hetkellä sen verran vähäinen, etten sen kustannuksia oikein pysty perustelemaan. Jatkossa Hiluxin kilpailukyky vain heikkenee, kun vuosimaksut porrastetaan päästöjen mukaan.
Itse kaipaan enemmän maavaraa kuin nelivetoa. Useammin korkeus on minimitekijä kuin pito, ainakin minulla. Toisaalta tavallista matalaa nelivetoa en edes haluaisi. Minulle siitä olisi enemmän haittaa kuin hyötyä.
Olen kaivannut TM:n koeajoista tätä maavara tietoa, ei pelkästään maastureiden vaan myös henkilöautojen osalta. Varsinkin nyt kun eko-malleissa se on entistä niukempi.
Olisi mukavaa jos TM alkaisi mittaamaan koeajamistaan autoista maavaran. Jos mittaaminen on vaikeaa, voisi ainakin kertoa valmistajan ilmoittaman maavaran.
Monen valmistajan eri automallien maavaratietoa on vaikea löytää.
Herbert:
En ole missään vaiheessa kirjoittanut että Urban Cruiserissa olisi korkeampi maavara kuin tavallisessa Yariksessa tai vaikkapa etuvetoisessa UB:ssa.. Ei ole oikeastaan edes kiinnostanut niin paljoa että kävisi Toyotan nettisivuilta katsomassa..
Tosiasia kuitenkin on se että mielestäni UB:n kaltainen nelikko henkilöauto on mielenkiintoinen ja sopisi itselleni kuin nenä päähän mutta mikäli maavaraa löytyy joitan "senttejä" vaikka sisarmalleihin verrattuna enemmän.. En menisi nelivetoisen mallin kanssa yhtään pidemmälle kuin kaksivetoisen kanssa. En usko että vaikkapa parin sentin eroa käytännössä kukaan huomaa.. Mikäli metsätiellä on terävä kivi keskellä tietä.. Saa olla aika guru jos pystyy ratin takaa sanomaan että hyvin voi mennä kun on pari senttiä enemmän tilaa alla
Kuten jo aiemmin kirjoitin ja pari muutakin täällä, nelikkohenkilöauton edut tulevat lähinnä suht normaalissa ajoympäristössä ja näyttää kyntensä kun keli menee huonoksi.. Talvella omiaan liukkaalla ja korkeammassakin lumen pöppörössä
Penteles:
Mittaaminen olisi parempi tapa kuin valmistajan ilmoitukseen luottaminen. Ainakin jossain Qashkain koeajoissa on mitattu 15,5 cm, vaikka valmistaja ilmoittaa 20 cm.
Samalla matalimpia kohtia pitäisi muutamalla sanalla luonnehtia, koska sentit eivät kerro koko totuutta. Jos alin kohta on vaikkapa katalysaattori auton keskellä, on se paljon hankalampi asia kuin tukivarren pää pyörän vieressä.
Avolavojen (ja varmaan maastureidenkin) maavara on alimmasta kohdasta mitattuna n. 20-23 cm. Korotetut henkilöautot (kuten katumaasturit ja ilmeisesti myös UC) ei tuosta paljon jää jälkeen. Erona vain on se, että em. autoissa matalin kohta on yleensä taka-akselin tasauspyörästö, muualla löytyy 5-10 cm enemmän tilaa. Tavallisissa autoissa on lähes koko pohja matalalla. Lisäksi avolavan perä ei pienistä kolhuista säikähdä kuten henkilöautojen osumille alttiit paikat.
No veikkaisin että, aika turhaa sitä on alkaa niin tarkkaan mittailemaan. Lähinnä siksi, että pelkkä rengaspaineiden muutos, auton kuormauksen muutos, tai renkaiden koon vaihtelut voivat muuttaa maavaraa helpostikkin muutamasta sentistä - 5cm, maastureissa jopa enempikin.
Ei kai parin sentin ero maavarassa mikään valtavan suuri hyöty/haitta ole.
Mittaahan ne kiihtyvyyttä ja kulutustakin oikein perusteellisesti, vaikka pelkkä rengaspaineiden muutos, auton kuormauksen muutos, tai renkaiden koon vaihtelut voivat muuttaa tuloksia helpostikkin muutamasta desistä litraluokkaan.
Ei parin sentin ero maavarassa mikään valtavan suuri hyöty/haitta ole, mutta kuitenkin joillekin auton hyvyyteen/huonouteen vaikuttava seikka. Varmasti tärkeämpi, kiihtyykö auto 0-100 km/h 9,9 vain 10,2 s tai 3. vaihteella 60-120 km/h 16,7 vai 17,6 sekuntia.
Matti-:
Minulle ainakin maavara tieto on tärkeämpi kuin kiihtyvyys.
Eko autoista useasti kerrotaan että maavaraa on laskettu niin ja niin monta mm, mutta ei kerrota sen paremmin paljonko se oli ennen ja paljonko se on nyt.
Aika moinen VAG netti tuo ajovalo netti. Paljon asiavirheitäkin on. Olen usein lukenut ko. sivua aiemmin ja todennut, että kannattaa ihan itse käydä vertailemassa, voi asiat todeta tyysin eriksi mitä tuolla annetaan ymmärtää. Jos parhaat luokkaa lukee, niin kannattaa myös tarkistaa arvosteluperusteet ja painoarvot eri asiolle. Meinaan uskon, että useimmilla ne ovat hyvinkin erit.
Esimerkki citymaastureista, lämmityslaitteesta saa vajaa 20p, missä etenemiskyvylle jää 5. No eipä siinä mitään, kukin taplaa tyylillään mutta jos jotain tuollaista haetaan niin painoarvo voisi keskivertoihmisille olla hitusen eri. Tuon luokittelutavan ongelma on myös se, että paljon testatut autot menestyy merkittävästi vähän testattuja paremmin. Joten VAG paljon testattuna ja vamlistettuna menestyy hyvin. Se lienee maailman toiseksi suurin autonvalmistaja, tai no ainakin top 5:essä. GM lienee toiseksi suurin, tai suurin. Mutta GM ei ole kovin menestynyt Euroopassa, josta tuon pohjana käytettyjen testien voi olettaa olevan.
Tuossahan myös on myös kirjoittajalla todella suuri mahdollisuus tehdä luokittelusta puoltava. Koska kirjoittajaa itseään mielyttämättömät testit voidaan jättää huomioitta.
Maavarasta, en toki väitä etteikö se ole merkittävä. Sanoin vain, että onko sitä tarvetta ihan niin tarkkaan alkaa mittaamaan kun valmistajakin sen aika tarkkaan kertoo ja erot kuitenkin loppujen lopuksi ovat pieniä samanluokan autojen kesken.
Kiihtyvyyttä tuskin mitataan siksi, että mitattaisiin pelkästään kiihtyvyyttä itseään. Vaan kiihtyvyys antaa yleensä kohtalaisen hyvän kuvan auton kokonaissuorituskyvystä. Se kertoo enempi mitä hv/nm lukemat paperilla, koska kiihtyvyydessä myös autojen painoerot tulevat otetuksi huomioon. Toki sekin voi vaihdella paljon riippuen välityksistä jne, mutta se antaa hyvää vertailuarvoa autojen välille käytännön suorituskyvystä.
Matti-:
taitaa valmistajien suuruus järjestys olla???
1. toyota
2. vw
3. GM
4. huyndai/kia
5.ford
puhut ilmeisesti vw-konsernista kun tuo vag on kuollut...
Muutama ihmettelyn aihe:
Mihin tarvitsee normaalia korkempaa maavaraa kaupunkiliikenteessä? Onko autolla tarve ajella rotvallien yli vai mikä? Etenkin jos kyseessä on alle 4 metriä pitkä kulkine, jonka ei kuvittelisi kovin helposti raapivan maata ainakaan pitkien etu- tai takaylitysten tai akselivälin takia. Kaikkein huvittavinta tämä on sitten, kun näkee tuollaisen auton varustetun matalaprofiilirenkailla...
Mihin tarvitsee nelivetoa manuaalivaihteisessa pikkuautossa suomalaisessa kaupunkiliikenteessä? Kuulemma 1 sekunti 0-100 arvossa ei merkkaa monelle mitään, mutta se "vaivattomuus" ja 1 sekunti liikennevalokiihdytyksessä seuraaviin valoihin ilmeisesti satunnaisilla liukkailla keleillä sitten merkkaa. Vaihteiston vaivattomuus koko vuoden ajan ei ilmeisesti ole niin tärkeää?
Mihin tarvitsee nelivetoa autossa, jossa on noinkin vähän tehoa? Aika erikoista jos tuota "voimaa" ei saa tienpintaan säädyllisellä kaasunkäytöllä siirrettyä.
Itse jos olisin autoa kaupunkikäyttöön ostamassa, niin muutaman tonnin sijoitus automaattilaatikkoon menisi kyllä huomattavasti nelivedon edelle. Onhan Toyotallakin mallistossa auto, joka on oikeasti tehty kaupunkiliikkumisen tarpeisiin, Prius nimeltään.
AkiK: "Muutama ihmettelyn aihe:
Mihin tarvitsee normaalia korkempaa maavaraa kaupunkiliikenteessä?"
En minä ja tuskin kukaan muukaan ajaa pelkästään esimerkiksi kaupunkiajoa tai pelkkää maantieajoa tai esimerkiksi maastoautolla pelkkää maastoajoa. Pakettiautoillakin erään tutkimuksen mukaan (julkaistu Auto, Tekniikka ja kuljetus-lehdessä jokunen vuosi sitten) tavarankuljetusta on ajoista vajaa puolet. Loput on henkilökuljetusta. Monipuolista on siis autojen käyttö. Varmaan myös ns. kaupunkiautojen kohdalla.
Kaupunkiliikenteessä pärjää hyvin tavanomaisella autolla. Minusta silti hiukan normaalia korkeampi maavara lisää auton käyttömukavuutta. Ihan kuten ilmastointilaite, lisävalot, lohkolämmitin, radio, säädettävä ristiseläntuki jne. Onko sinun autovalintasi hyvin perusteltu, jos tarveharkintaa aletaan käyttää vai olisiko pykälää pienempi ja karumpi malli ajanut saman asian? Miten päädyit aikanaan Audi Quattroon? Tai nykyiseen autoosi(4,7 metriseen Hondaan?)
Tietysti voi myös kysyä, mikä on normaali maavara. 80-luvulla se oli samaa suuruusluokkaa kuin kuin monissa nykyisissä katumaastureissa eli 15-19 cm.
"Kaikkein huvittavinta tämä on sitten, kun näkee tuollaisen auton varustetun matalaprofiilirenkailla..."
Ymmärtäisin, jos naureskelisit matalaprofiilirenkaiselle Pajerolle. Katumaastureissa on varmaan kaikissa 65-sarjan renkaat tai matalammat. Siinä naurua piisaa. Niissä olosuhteissa, joissa UC:llä tai muilla katumaastureilla ajetaan, matalaprofiilirengas toimii ihan yhtä hyvin tai huonosti kuin hiukan korkeampikin. Edes metsäautotiellä ei rengasvalinta (profiili) ole merkitsevä. Maastoajo on sitten asia erikseen.
Tavallisessa perheautossa jotkut 60-sarjan renkaat tai matalammat ovat minusta yhtä koomiset kuin katumaasturissa. Itselläni on 65- ja 70-sarjan renkaat henkilöautoissani. Yhtään matalampaa en kaipaa, vaikka moottoritiellä ison osan ajoistani ajan.
"Mihin tarvitsee nelivetoa manuaalivaihteisessa pikkuautossa suomalaisessa kaupunkiliikenteessä?"
Harva sitä tarvitsekaan, mutta osa on valmis maksamaan sen tarjoamasta mukavuudesta, erikoisuudesta tai jostain muusta syystä johtuen.
Myydäänhän paljon muutakin tarpeetonta. Mihin tarvitsee alumiinivanteita (autotyypistä riippumatta), mihin tarvitsee Skoda Suberbia tai Ford Focusta?
Tarvitseeko sitten suomalaisessa maantieajossa nelivetoa? Audi, VW, Subaru ja monet muut myyvät tavallisiin henkilöautoihin nelivetoja. Mihin niitä tarvitaan? Tuskin kaikki ovat asuntovaunujen vetureita.
"Kuulemma 1 sekunti 0-100 arvossa ei merkkaa monelle mitään, mutta se "vaivattomuus" ja 1 sekunti liikennevalokiihdytyksessä seuraaviin valoihin ilmeisesti satunnaisilla liukkailla keleillä sitten merkkaa."
Kyllähän autokuumeiselle ostajalle voidaan myydä paljon tarpeetontakin tavaraa. Mielikuvillahan asiat hoituu.
"Vaihteiston vaivattomuus koko vuoden ajan ei ilmeisesti ole niin tärkeää?"
Toisille on, toisille ei. Jotkut ajavat mielummin manuaalilla. Makuasia.
"Mihin tarvitsee nelivetoa autossa, jossa on noinkin vähän tehoa? Aika erikoista jos tuota "voimaa" ei saa tienpintaan säädyllisellä kaasunkäytöllä siirrettyä."
Auton tehokkuus on minusta viimeisin kriteeri nelivedolle. Jos vaikka tavallinen kaksilitrainen tai jopa tehokkaampi henkilöauto tarvitsee nelivetoa voiman siirtämiseksi tiehen, on luultavasti ajotavassa jotain perustavaa laatua olevaa ongelmaa.
Silloin kun kitka on heikko, harvoin autossa teho on etenemistä rajoittava tekijä. Katso vaikka, millaisia teho-painosuhteita muutama vuosi sitten oli avolavoissa. Silti niillä on ihan mukava ajella. Kaiken lisäksi voi kuskata liki tonnin kuormiakin.
"Itse jos olisin autoa kaupunkikäyttöön ostamassa, niin muutaman tonnin sijoitus automaattilaatikkoon menisi kyllä huomattavasti nelivedon edelle."
Minä en valitsisi kumpaakaan. Mutta maavaraa haluaisin hiukan nykyistä enemmän.
"Onhan Toyotallakin mallistossa auto, joka on oikeasti tehty kaupunkiliikkumisen tarpeisiin, Prius nimeltään."
Loppuuko sen käyttökelpoinen alue taajaman rajalle? Millainen auto on perusteltu valinta, jos joskus tuon rajan taakse pitää mennä?
Herbert: En minä ja tuskin kukaan muukaan ajaa pelkästään esimerkiksi kaupunkiajoa tai pelkkää maantieajoa tai esimerkiksi maastoautolla pelkkää maastoajoa.
Ei tietenkään. Mutta jos auto on nimensä mukaisesti Urban, niin oletan sen pääkäyttötarkoituksen olevan kaupungissa. Yleensä kannattaa autoa hankkiessaan miettiä mihin sitä käyttää. Maastoauton tarpeen ymmärrän kyllä, se koskettaa kuitenkin hyvin pientä osaa autoilijoista.
Pakettiautoillakin erään tutkimuksen mukaan (julkaistu Auto, Tekniikka ja kuljetus-lehdessä jokunen vuosi sitten) tavarankuljetusta on ajoista vajaa puolet.
Liekö verotuksella paljonkin tekemistä sen kanssa, miksi niillä ajetaan niin paljon muutakin ajoa.
Minusta silti hiukan normaalia korkeampi maavara lisää auton käyttömukavuutta.
Jossain määrin totta, samalla se tuo myös haittoja joita ei niitäkään pidä unohtaa. Maavaran suuruus ei myöskään ole ihan yksiselitteinen juttu, siihen vaikuttaa paljon se onko auton matalin kohta öljyproppu vai jokin muoviturhake, samoin se mikä on auton akseliväli, etu- ja takaylitys ym. Pikkuautossa on harvoin ongelmia maavaran kanssa, pitkä auto pitkällä etuylityksellä onkin jo vähän eri asia.
Onko sinun autovalintasi hyvin perusteltu, jos tarveharkintaa aletaan käyttää vai olisiko pykälää pienempi ja karumpi malli ajanut saman asian?
Maantieajoa olen autovalinnoissani pääosin ajatellut, koska sitä ajan paljon. Honda oli kompromissi monien ominaisuuksien kohdalla, mutta taloudellisemmin maantietä ei tuon ostoaikaan kulkenut juuri mikään auto. Ei edelleenkään, mitä olen kulutusmittauksia katsellut.
Miten päädyit aikanaan Audi Quattroon?
Tuohon aikaan ei ollut autoissa ajonvakautuksia, joten Audi oli vakaa peli ajaa. Ja olihan se laite jota ei monella tuolloin ollut. Sen haittoja en sitä ostaessani niin paljon pohtinut (kulutus, hinta, kankea kääntyvyys), nyttemmin olisin varmasti valinnut toisin. Kun minulla oli pitkään myös etuveto-Audi, tuli aika selväksi että se ajoi itse asiassa saman asian 8 litran kulutuksella minkä tuo kutoskoneinen quattro 12 litran.
Ymmärtäisin, jos naureskelisit matalaprofiilirenkaiselle Pajerolle. Katumaastureissa on varmaan kaikissa 65-sarjan renkaat tai matalammat. Siinä naurua piisaa. Niissä olosuhteissa, joissa UC:llä tai muilla katumaastureilla ajetaan, matalaprofiilirengas toimii ihan yhtä hyvin tai huonosti
Matalaprofiilirenkaan suurimmiksi haitoiksi yleensä listataan urissa vetely ja meluisuus. Jää huomioimatta se, että ne ovat hankalat pysäköinneissä, kun pitää varoa katukiviä komeiden vanteiden takia. Kaupunkiliikenteessä matalaprofiilirenkaista on minusta siksi enemmän haittaa kuin maavarasta tai nelivedosta on hyötyä.
Tavallisessa perheautossa jotkut 60-sarjan renkaat tai matalammat ovat minusta yhtä koomiset kuin katumaasturissa.
Peruskoko rengastuksessa taitaa nykyään olla 205/55 16. Pösössä minulla oli 205/60 16 renkaat, ne olivat jo paremmat Suomen oloihin.
Harva sitä tarvitsekaan, mutta osa on valmis maksamaan sen tarjoamasta mukavuudesta, erikoisuudesta tai jostain muusta syystä johtuen.
Siinä ei olekaan mitään vikaa että maksaa jostain. Ei kuitenkaan kannata alkaa perustella asiaa tyyliin muulla ei pärjää tai vastaavaa. Voi suoraan sanoa että tuli hankittua kun sellainen teki mieli ostaa.
Mihin tarvitsee alumiinivanteita (autotyypistä riippumatta)
Ulkonäköön ja pienentämään pyöriviä massoja.
Tarvitseeko sitten suomalaisessa maantieajossa nelivetoa?
Ei todellakaan. Paitsi mikahe, joka ei rajoitusten mukaisella nopeudella pysy tiellä ilman oikeanlaista nelivetoa. Haldexkin riittää heittämään hänet pusikkoon.
Audi, VW, Subaru ja monet muut myyvät tavallisiin henkilöautoihin nelivetoja. Mihin niitä tarvitaan?
Joillakin niille on tarvetta, tehtaan kannalta tarve liene katteen kasvattaminen.
Auton tehokkuus on minusta viimeisin kriteeri nelivedolle.
Täytyy autossa olla jonkin verran tehoa jotta nelivedosta saa hyötyä irti. Niissä oloissa tai käytössä joissa nelivetoa oikeasti tarvitsee, ei vähätehoinen auto enää kummoisesti etene. Esim raskaan kärryn veto talvella tai äärimmäiset lumiolot. Normaali talvinen liukas tie ei minusta edellytä nelivetoa. Puhun tässä nyt henkilöautoista, en työkoneista ja työkaluista joihin lasken mm. pick-upit.
Silloin kun kitka on heikko, harvoin autossa teho on etenemistä rajoittava tekijä.
Jos puhutaan normaalista tieliikenteestä, tuskin auton etenemiskyky on nykyautoilla rajoittava tekijä vetotavasta riippumatta.
Loppuuko sen käyttökelpoinen alue taajaman rajalle?
Ei lainkaan, mutta sen ideaali käyttöalue on taajamassa. Tästä olen tullut sellaiseen johtopäätökseen, että erityisesti kaupunkiliikenteessä enemmän ajavan kannattaa tuollainen auto hankkia. Mökkinaapuri ajelee sellaisella Helsingistä mökilleen.
Millainen auto on perusteltu valinta, jos joskus tuon rajan taakse pitää mennä?
Miten usein pitää olla joskus että kannattaisi hankkia pääasiallisesta käyttötarkoituksesta poikkeava auto? Kysyn siksi, että usein näihin tarpeisiin liittyy aika paljon kuvittelua.
AkiK:
Itse huomasin juuri päinvastaista, kun valitsin aikanaan Subaru specB:n etuvetovastineen ( accord, 6, ave jne. ) sijaan: sain paljon enemmän vastinetta rahalle, mukavuutta, turvallisuutta, ja huikeaa talviajon luxusta.
Bensa maistui vähän enemmän, mutta sen erotuksen maksoi mielellään.
Ylipäätään nämä tarvitsemis-märehdinnät ( ja suoranaiset syyllistämiset joihin välillä törmää )ovat mitä suurinta idiotismia.
Jos joku haluaa talviajoon huolettomuutta, niin mitäs siinä on vikaa? ei minua ainakaan kiinnosta pätkääkään jos joku taas haluaa ehdottomasti helpoutta ajamiseen automaattivaihteiden muodossa. Ihan sama mulle. Nelivedon kulutuslisään ei maailma kaadu.
Koko ekoilu paniikki autoihin liittyen on monen henkilön toimesta suurta itsepetosta muutenkin.
Nyt on pakko olla samaa mieltä petoksen kanssa. OIKEASTI auton tarve on siirtää ihmisiä paikasta a paikkaan b joidenkin (työajoneuvot erikseen), loppu on luksusta.
Siinä mielessä "perustelut" auton ominaisuuksiin mitä ne nyt sattuvatkaan olemaan, ovat yleensä aika hataralla pohjalla. Jokainen ostakoon mistä tykkää
AkiK: "Jossain määrin totta, samalla se tuo myös haittoja joita ei niitäkään pidä unohtaa."
Aavistuksen isompi ilmanvastus (=kulutus) ja ainakin periaatteessa hiukan huonompi ajovakaus. Ja tietysti hinta, vaikka valmistuskustannukset teoriassa ovat samat kuin matalassa autossa. Markkinat sitten määrää hinnan.
"Pikkuautossa on harvoin ongelmia maavaran kanssa, pitkä auto pitkällä etuylityksellä onkin jo vähän eri asia."
Riippuu käyttäjän tarpeista. Minä ajan pääosan ajoistani autolla, jonka pituus on 430, akseliväli 247, raideleveys 146/147 ja maavaraa 14 cm. Pikkuauton mittoja siis, vaikka alempaan keskiluokkaan kuuluukin. Ehkei päivittäin, mutta ainakin viikoittain tulee tilanteita, jossa pitää varoa osumia. Tähän mennessä ei isoja kolhuja ole tullut riittävän huolellisuuden ansiosta.
Seuraavaan autoon tulee luultavasti korkeampi alusta, mutta ensin ajan vanhan auton loppuun.
"Kaupunkiliikenteessä matalaprofiilirenkaista on minusta siksi enemmän haittaa kuin maavarasta tai nelivedosta on hyötyä.
...
Peruskoko rengastuksessa taitaa nykyään olla 205/55 16."
Minusta 55-sarja on matalaprofiilirengas. Ennen 70-sarjakin laskettiin sellaiseksi, ei kai enään. Mutta ennen reunakivet olivat yhtä korkeita kuin nykyäänkin, vain renkaat ovat madaltuneet.
"Siinä ei olekaan mitään vikaa että maksaa jostain. Ei kuitenkaan kannata alkaa perustella asiaa tyyliin muulla ei pärjää tai vastaavaa. Voi suoraan sanoa että tuli hankittua kun sellainen teki mieli ostaa."
Juuri näin.
"Ei todellakaan. Paitsi mikahe, joka ei rajoitusten mukaisella nopeudella pysy tiellä ilman oikeanlaista nelivetoa. Haldexkin riittää heittämään hänet pusikkoon."
Heh, pidän huumorintajustasi.
"Täytyy autossa olla jonkin verran tehoa jotta nelivedosta saa hyötyä irti. Niissä oloissa tai käytössä joissa nelivetoa oikeasti tarvitsee, ei vähätehoinen auto enää kummoisesti etene. Esim raskaan kärryn veto talvella tai äärimmäiset lumiolot. Normaali talvinen liukas tie ei minusta edellytä nelivetoa. Puhun tässä nyt henkilöautoista, en työkoneista ja työkaluista joihin lasken mm. pick-upit."
Edelleen olen eri mieltä tästä asiasta pl kohdasta normaali talvinen liukas tie ei minusta edellytä nelivetoa. Jos nelivetoa tarvitaan liukkaalla raskaan kärryn vetoon, ei se kärry pitävällä pinnalla yhtään paremmin kulje, jos tehon puute on merkitsevänä tekijänä eikä vetotapa.
En myöskään osaa rajata pick-uppeja tämän asian ulkopuolelle. Noillahan kuskataan painavia kuormia, silti niissä on (oli) vähän tehoa. Kuitenkin neliveto on hyödyllinen eikä tehon puute mitenkään rajaa auton käyttökelpoisuutta tai syö nelivedon hyötyä.
Jos nelivetoa hyödynnetään ajonopeuksien nostoon, silloin ehkä tarvitaan tehoa. Mutta silloin ei puhuta turvallisesta liikentestä, vaan jostain muusta.
"Jos puhutaan normaalista tieliikenteestä, tuskin auton etenemiskyky on nykyautoilla rajoittava tekijä vetotavasta riippumatta."
Normaalissa liikenteessä raja syntyy nopeusrajoituksista ja muusta liikenteestä. Mutta ehkä tästä ei ollut kyse.
"Miten usein pitää olla joskus että kannattaisi hankkia pääasiallisesta käyttötarkoituksesta poikkeava auto? Kysyn siksi, että usein näihin tarpeisiin liittyy aika paljon kuvittelua."
Hyvä kysymys. Useimpien varmaan taloudelliselta kannalta kannattaisi hankkia pikkuauto. Satunnaisiin tarpeisiin riittäisi taksi, linja-auto, vuokra-auto, peräkärry tms. ratkaisu.
Mutta käsitteen "joskus" osuus ajoista ei yksin ole merkitsevä. Tarpeellisuus (korvattavuus, merkitys tai tms. määritelmä ) pitää myös ottaa huomioon. Vähän kuten ajonhallintajärjestelmä. On taatusti yksi turhin vapaaehtoinen varuste minun autossani, jos käyttömäärien perusteella hommaa ajatellaan. Silti en mielelläni siitä luopuisi. Kuten et sinäkään.