Samalla suomalaiseen kateuskulttuuriin kuuluu jatkuva keskustelu Wahlrosin palkoista tai rikkaiden rikastumisesta. Jos statusta olisi niukkuus ja aika, näistä ei valitettaisi.
Itse ainakin ymmärsin niukkuuden viittaavan vallitsevaan materialismiin.
Raha = materialismi, ja tästä suomalaisessa kateudessa on kysymys
Jos otetaan vaikka 100 levyseppähitsaajaa kadulta ja sanotaan että vaihdapa 7.5 tuntinen 12 tuntiseen mutta 10 kertaistat palkan, niin väliinjättäjät ovat vähissä. Sama toisinpäin, en olisi valmis puolittamaan palkkaani jos tuplaisin oman vapaa-aikani vaikka sillä palkalla selviäisin kyllä.
Rajanvetoa tehdään aina. Monesti tehtävien vaativuuden lisääntyessä firma edellyttää ns. 24/7-sopimusta. Palkka ei tuossa vaiheessa kaksinkertaistu. Itse en tuollaiseen ansaan mene, mielummin pysyttelen nykyisissä tehtävissäni tai vaihtoehtojen puutteessa jopa jään kotiin. Sen sijaan, että stressaisin itseltäni terveyden piloille, hyväksyn alemman tulotason. Tämä ajatus ainakin tuntuu olevan linjassa artikkelissa esitettyjen ajatusten kanssa.
Et ehkä sinä, väitänkin että 100 levyseppähitsaajaa hyppää tähän. Palkan kymmenkertaistuminen 12 tunnilla ei ole niin tavatonta, ja muutenkin esimerkki oli hypoteettinen. Pointti on että ottajia olisi taatusti, ei tarvitse olla 24/7.
En myöskään näe esim meneillään olevissa palkkaneuvotteluissa että työntekijät hakisivat statusta niukkuudella sen missään muodoissaan.
Tavanomaisissa tupokierroksissa ei ole kyse statuksesta.
Mutta jos vapaa aika oli rahaa tärkeämpää, niin miksi siinä puhutaan rahasta eikä vapaa-ajasta joka on artikkelin mukaan ihmisille tärkeämpää?
Loppuun vielä että tämähän on vain oma näkemykseni. Jos tutkimukset osoittavat muuta niin väärässähän minä olen. Itse en vain näe mediassa mitään merkkejä tästä trendistä.
Kolmekymppiset ajattelee monista asioista eri tavalla kuin varttuneempi väestö. Tutkimuksen mukaan esim. työelämässä ei palkka ole niin tärkeä seikka kuin ennen. Edelle menee hyvä porukka ja muut viihtyvyyten vaikuttavat asiat.
Itse olen kyllä kolmet kympit ohittanut jo ajat sitten, mutta myös he ovat osa statistiikkaa.
Sinänsä henkilökohtaisella tasolla tällä ei ole väliä, jos autoista puhutaan. Minä en valitsisi kaksivetoista Rangea statuksen paljouden tai vähyyden perusteella.
En minäkään. Mutta ilmeisesti RR'n valmistajat uskovat että monet valitsevat.
Monenlaisille maastureille löytää varmasti tarvetta, kun itselleen tai vaimolle oikein osaa perustella. Useimmille citymaasturin tarvitsijoille tärkein ominaisuus lienee se, että autoon sisälle ja ulos kulkeminen on helpompaa, kuin matalampaan henkilömalliin. Toinen asia on parempi näkyväisyys liikenteessä ja ehkä jonkinlainen turvallisuudentunne hieman muuta liikennettä korkeammalla. Noihin ei nelivetoa vielä tarvita.
Toinen ryhmä on ne, jotka kaipaavat lisää maavaraa esim. mökkitielle. Ja auttaahan se hieman parkkipaikkojen valinnassakin aurausvallien aikaan. Silloin tietysti nelivetokin helpottaa jo liikkumista. Mutta kesäaikaan pelkällä takavedollakin etenee yllättävän pitkälle vaikkapa safaripoluilla, kuten aikoinaan muutaman kerran tuli huomattua, kun olin unohtanut kytkeä maasturin manuaaliset etunavat kiinni ja joissain jyrkemmissä ylämäissä olikin sitten oudon irtonaisen tuntuista soraa takapyörien alla. Tuonne ei millään citymaasturilla olisi kuitenkaan selvinnyt helmamuovit ehjinä ja ilman pohjakosketuksia.
Noissa perinteisen Range Roverin kokoluokan maastureissa on sitten suurimmassa osassa jo vetokoukkukin kertomassa, että autolla saattaisi olla toisinaan myös enemmän tai vähemmän raskasta vetotarvetta. Mutta nämähän ovatkin Euroopassa lähes poikkeuksetta aina nelivetoisia toisin kuin Ameriikassa. Siellä varmaankin myös imagokysymys on useammin oleellisempi asia.
Menee jo vähän ohi aiheen, mutta täällä ilmoittautuu yksi ajotaidoton, joka on (varsinkin kahtena viimeisenä runsaslumisena talvena) onnistunut jäämään kiinni lumeen aivan Helsingin ydinkeskustassa. Näytti noita muitakin ajotaidottomia olevan liikkellä (tai siis jumissa) aika runsaasti. Samoin mäkilähdöt tuntuivat olevan monille autoilijoille liian vaikeita, kun tie oli peilijäässä.
Tietysti jos olisi joka kerta kadun varteen pysäköidessään ensin tehnyt sen verran lapiohommia, että saa lumet ja jäät pois, olisi noilta varmaan välttynyt. Plus tietty uudelleen liikkeelle lähtiessä pitää kaivaa auran jättämä lumi/jäävalli pois.
Voisiko NHB ystävällisesti kertoa miten on mahdollista ettei jolla kulla ole mahdollisuutta jäädä kiinni lumeen??? Eikö esimerkkisi henkilö/henkilöt asu Suomessa???
Land Rovereita myydään todella vähän Suomeen. Niiden arviominen pelkästään suomalaisesta näkökulmasta on melkolailla typerää. Kerro jo viimein, että millä tavalla etuvetoisuus tekee Evoquesta turhan esimerkiksi Kalifornian auringon alla kruisailtaessa?
Maasturi on nelivetoinen jo oletusarvoltaan, myös katumaasturi. Tällöin se on odotuksiin ja imagoonsa nähden rampa. Kun ihminen näkee kadulla katumaasturin väitän heidän automaattisesti olettavan, että siinä on neliveto.
Jos ostan auton, niin ostan sen vastaamaan omia tarpeitani. Minua ei kiinnosta yhtään se, mitä kadulla kulkevat ihmiset odottavat autoltani.
Se on siis rampa sen vuoksi, että sen nimessä on sellainen pieni sana kuin MAASTURI.
Miten esimerkiksi mennään vaikka niillä kertaluokkia isommilla markkinoilla, joissa Rangesta käytetään termiä SUV? Siellä ei sitten ilmeisesti vaadita nelivetoa.
Oko farkkujen pitäminen jalassa ja farkulla ajaminen sallittua vain maanviljelijöille? Rikonko noin toimiessa kapeakatseisen termipoliisin odotuksia?
Onko sallittua ajaa Volvolla pyörimättä? Saako kerrostalossa asuva omistaa kartanovolvon? Pitääkö olla urheilija, jos ajaa Sportswagonilla? Mitä kaduilla kulkevat ihmiset sinusta oikein ajattelevat, jos noin julkeasti rikot termien pyhyyttä?
Itse olen usein joutunut talvella puskemaan auraamattomilla teillä ja muutaman kerran/talvi jäänyt myös kiinni. Eli en siis ole päässyt autollani perille asti. En tiedä missä asut, mutta ainakaan maalla ei ole mitenkään harvinaista, että aamulla töihin lähdettäessä totuus on se ettei aura ole ehtinyt käydä, jolloin lunta saattaa pahimmillaan olla liikaa varsinkin nykyautoille (esim uusi Passat ja sen minimaalinen maavara). Kaikissa ajamissani maastureissa sitä on sitävasten ollut 15-20 cm. Niin paljon sitä ei taida olla missään tavallisessa henkilöautossa.
Kotoisin olen hyvin harvaanasutulta seudulta, jossa lunta riittää ja teiden kunnossapitoon ei liiaksi rahaa käytetä. Sikäläinen pitkä lumirikas talvi antaa kyllä mahdollisuuden kokeilla auton etenemiskykyä. Vain kerran olen siellä joutunut pysähtymään lumen vuoksi. Eräässä notkossa oli niin paljon lunta, että auton konetila meni täyteen lunta. Matka toki jatkui sen jälkeen kun lumet oli putsattu niistä kohdista, missa se voi aiheittaa ongelmia.
Vaikka tuolla on hyvin talviset olosuhteet, niin eipä siellä kovin paljon nelivetoisia autoja näe. Eikä kyllä näy kiinni juuttuneita autojakaan. 80-luvulla niitä vielä näkyi. Liekö sen jälkeen autot ja renkaat kehittyneen riittävän hyvinksi, vai ovatko vain ihmiset rikastuneet sen verran, että on varaa pitää kunnollisia renkaita. Renkaistahan riippuu paljon. Taunuksen saa kyllä varmasti jätettyä kiinni, jos alla on aivan loppuun ajetut renkaat. Nykyautoista en ole kovin varma. Taunukseen verrattuna pitoa on kaikissa nykyautoissa todella hyvin.
Lisäksi tuo väite siitä ettei jää kiinni jos käyttää päätään on naurettava. Tai no enhän minä olisi jäänyt kiinni jos en olisi yrittänyt mennä töihin! Ilmeisesti tällaisessa tilanteessa Simppa soittaa pomolleen, että tulen myöhässä koska olen fiksu... Entä jos olisi lyönyt itseään kirveellä polveen tai vaimo olisi synnyttämässä??? Todella fiksua tosiaan. Ainakin oma kokemukseni on osoittanut, että nelivetoisella autolla en olisi jäänyt kiinni koskaan. Etuvetoisella vuosien saatossa noin 20 kertaa näin on kuitenkin käynyt. Ja asun sentään aivan etelä-Suomessa...
Mitenhän ihmiset pääsevät töihin kotikunnassani? Lieköhän siellä kukaan ikinä ostanut uutta Rangea? Joka aamu siellä ihmiset töihin menevät. Tietty sielläkin ihmisillä on erilaisia tarpeita. Jotku työskentelevät maastossa ympäri vuoden. Heille neliveto on varmasti tarpeellinen. Esimerkiksi Hilux sopii tuohon käyttöön.
Nykyisin asun taasen miljoonakaupungissa, jossa noita isoja Rangeja pyörii joka kadunkulmassa. Mitäpä luulet, ovatko niillä kulkevat merkkipukuihin pukeutuneet bisnesmiehet mallityttöystävineen menossa testaamaan auton pääsykyvyn rajoja
Auton ostoa en myöskään perustele todennäköisyydeltään Loton päävoittoa lähentelevillä tapahtumilla. Piruja voi maalailla loputtomasti seinillä. Entäpä jos jäätkin tienpäälle sen vuoksi, ettet muistanut tankata ja nelivedon suuremman kulutuksen vuoksi et pääse lähimmälle tankille? Pakkasta on tietenkin sata astetta ja kuolet kylmyyteen raskaana olevan vaimosi kanssa. Täysin sattumanvaraiset tapahtumat ovat "parempia". Jos olisit jäänyt kotipihaasi jumiin etuvetoisellasi, niinmeteoriitti ei olisi osunut päähäsi tienpäällä. Osta etuveto koska meteoriitti.
Niin, jos asuu jossain susirajalla tiettömän tien päässä niin toki silloin voi neliveto olla välttämätön. Eli ei muuta kuin Defender alle ja töihin möyrimään.
Varsinaissuomessakin tehdään päivittäin susihavaintoja.
Voisiko NHB ystävällisesti kertoa miten on mahdollista ettei jolla kulla ole mahdollisuutta jäädä kiinni lumeen??? Eikö esimerkkisi henkilö/henkilöt asu Suomessa??? Maasturi on nelivetoinen jo oletusarvoltaan, myös katumaasturi. Tällöin se on odotuksiin ja imagoonsa nähden rampa.
Ehkä viittaus kiinnijäämättömyyden merkityksettömyyteen tarkoitti katumaasturien suurimpia markkina-alueita, joissa ei oikeaa maasturia tarvita? Tässäkin threadissa on parikin kuljettajaa, joille vetovoima ei näytä olevan talviominaisuuksien kynnyskysymys, koska sitä on nykyautoissa joka tapauksessa meille riittävästi.
Maasturin imagesta olen samaa mieltä, etenkin jos sen on valmistanut joku oikeista maastureistaan tunnettu yritys. Vajaavetoinen Jeep tai Land Rover voi olla ihan hyvä auto, mutta minusta se kuulostaa vähän samalta kuin Ferrari 1.2 TFSI. Eli kuorien sisällä oleva tekniikka ei kykene lunastamaan ulkoisen vaikutelman kirjoittamia shekkejä.
Nuori autoilija:
En tiedä missä asut...totuus on se ettei aura ole ehtinyt käydä...ajamissani maastureissa sitä on sitävasten ollut 15-20 cm. Niin paljon sitä ei taida olla missään tavallisessa henkilöautossa...väite siitä ettei jää kiinni jos käyttää päätään on naurettava...Entä jos olisi lyönyt itseään kirveellä polveen tai vaimo olisi synnyttämässä...Etuvetoisella vuosien saatossa noin 20 kertaa näin on kuitenkin käynyt.
Mietin jo, että en tuhlaa kaistaa vanhaan tarinaan, mutta kun noin kauniisti pyydetään
Varoitan jo etukäteen: en yritä todistaa 740 GLE:tä maastoautoksi enkä itseäni loistavaksi kuljettajaksi, koska oikeitakin maastureita ajaneena tiedän ettei kumpikaan ole totta. Tämä tarina kertoo vain siitä, että vaatimattomillakin resursseilla voi edetä talvella kiinni jäämättä kun malttaa ajaa tietä pitkin.
En tiedä millä ajalla jäit kiinni 20 kertaa lähes lumettomassa osassa Suomea. Minä asun Oulun pohjoispuolella (juuri ja juuri) ja harrastan mm. laskettelua ja hiihtämistä. Olen ollut Iso-Syötteen avajaisviikonloppuna paikalla ja muutaman kerran sen jälkeenkin. Mökki on samalla suunnalla, mutta ei suinkaan Syötteelle menevän ison ja helpon KT 862:n varrella, vaan kesäisin sorapintaiselta tieltäkin poiketaan puoli kilometriä sivuun, harjulta alas järven rantaan. Vaaramaisemassa järven syvyys on kaikuluotaimen mukaan 50 metriä rannasta 13 metriä vettä. Mökille ajan tietä, jonka vieressä maastokartan korkeuskäyrät ovat tiheämmässä kuin Iso-Syötteen eturinteessä. Kerron tämän saadaksesi mielikuvan ajoympäristöstä, jossa käyn talvisin usein. Pudasjärven-Taivalkosken-Kuusamon alue on useinkin juuri se paikka jossa Suomessa virallinen lumensyvyys talvisin ylittää Enontekiön tapaan 100 cm.
740 GLE on ollut minulla huhtikuusta 1987 alkaen. Se on ainoa auto, jonka olen tuona aikana ajanut kiinni mihinkään ja näin on tapahtunut kahdesti.
Ensimmäinen kerta oli Oulun Läänin ja Lapin läänin rajalta nelostieltä sivuun poikkeava pätkä vanhaa nelostietä, jota ei talvisin aurata lainkaan. Kyydissäolijat vähän toppuuttelivat, kun ehdotin, että käydään katsomassa, onhan siitä näköjään joku mennyt traktorilla (jo ennen meitäkin ). 740 menee muuten hienon näköisesti kynnysten syvyisessä lumessa, kun etuspoileri nostaa lumikuohun ikkunoiden tasalle, ihan kuin nopea vene. Venemäistä sitä oli kyllä ohjatakin. Tuossa tilanteessa pohjapanssari painaa lumeen tasannetta, josta erottuu kaksi matalampaa kohtaa, 14 sentissä roikkuva taka-akselin pitkittäistukivarren silmukka ja vetopyörästön banjo joillekin maasturimaiselta kuulostavassa korkeudessa muutaman sentin ylempänä. Pysähdyttiin kuvaamaan ja jatkettiin sitten matkaa. Kiinni jäin kilometrin päässä toisessa liittymässä, jota ei ollut kuljettu koko talvena ja josta yritin ajaa aurausvallin läpi vauhdilla. Auto jäi pohjalevynsä varaan killumaan pyörät n. 30 senttiä irti tiestä. Tämä tapahtui jo Lapin Läänin puolella kevättäalvella. Oli ehkä vähän hulluttelun makua, vai mitä? Tuon olisin voinut välttää jättämällä maastoajon vajaavetoisella sulan kelin aikaan. Tämä tarina kertoo vajaavetoisenkin etenevän aika hyvin sopivissa lumiolosuhteissa kun on uudet ja hyvät 90-luvun alun talvirenkaat.
Toisen kerran tartuin mökiltä lähtiessäni. Silloin 740 GLE oli liikkeellä viimeistä talveaan talviautona, eikä talvirenkaisiin ollut enää pariin vuoteen paljon panostettu. Olivat varmaan jotain 7 vuotiaat Nokian Ykköset. Keli oli jäinen eikä liiterissä vielä silloin ollut hiekoitussäkkiä. Normaalisti ei tuostakaan ole ollut hankala nousta, eikä kunnon talvirenkailla koskaan. Olen toki Seiskan perässä talvikelillä nostanut suuren tavaraperävaunun sohvakalustoineen plus muutaman muun kierrätykseen lähteneen nippelin kera ylös sieltä järven rannasta. Tämä ainoa kerta kun tiellä tai edes sen lähellä olen jäänyt kiinni Volvolla osoittaa, ettei ylpeyteen ole varaa, vaan talvirenkaat on pidettävä kunnossa vaikka kuski ajaisikin tuttua autoa.
Joskus olen osallistunut kantotalkoisiin kun etuvetoinen auto on raahattu vaikkapa siellä Syötteen maastoissa jostain kevätsohjoisesta pihasta tai hiihtoladun parkkipaikalta tielle. Sen jälkeen on Seiska ihan pakko käydä pyöräyttämässä samassa sohjossa kierros ihan vain koska niin voi tehdä. Tämä ei tee etuvetoisista huonoja ja takavetoisista hyviä maastureita, mutta jotain siitä voi ehkä päätellä. Tämän esimerkin olen toistanut joitakin kertoja ja sen kerron osittaakseni, että teoreettisesti paremman vetovoiman voi sössiä huonoihin renkaisiin, osaamattomaan kuljettajaan ja lumessa möyrimiseen sopimattomaan voimansiirtoon. Jotkut näyttävät sotkevan autonsa kiinni todella helppoihinkin paikkoihin.
Mielenkiintoisia tarinoita on näiden näytteiden lisäksi vaikka kuinka paljon, mutta kiinnijäämiseni neljännesvuosisadan ajalta ovat nuo kaksi.
Arvelit, ettei nelivetoinen jää kiinni. Oma kokemukseni on hieman toinen, mikä tietenkin todistaa eritasoisista odotuksista. Jos laajennan tarkasteluperiodia 25 vuoden ohitse, huomaan että koko ajohistoriani aikana ylivoimaisesti useimmin kiinni istunut auto on ollut Sisu A45, jollaista ajoin jonkin aikaa Jääkäriprikaatin Kuljetuskomppaniassa. Se menee jäistä jänkää kunnes alkaa rullata yli vyötärön korkeudella lentävän puskurinsa päällä lumipalloa. Sitten ei enää auta alennusvaihde, lukot eikä ketjut, vaan aletaan vetää vaijeria johonkin kiinteään esineeseen kiinni. Tai peruutetaan pois. Minä käytin vinssiä aika usein.
Minun kiinnijäämiseni eivät ole tapahtuneet onnettomien olosuhteiden uhrina, vaan kiinni jäätyäni vika on aina ollut omassa ylimielisyydessäni joko tilannetta tai varusteita kohtaan. Tarttumisen olisi voinut helposti välttää varovaisemmalla suhtautumisella. Kiinni jäämättä voi ajaa koko ikänsä, mutta se olisi yhtä hauskaa kuin laskettelu koskaan kaatumatta. Pitää olla myös haastetta, ja sitten välillä lumi pöllähtää
Minulla ei ole tarvetta myydä sinulle vajaavetoista talviautoa. Mutta olisi kivempi, jos saisi ilman valehtelijaksi leimautumisen pelkoa ajaa normaalilla autolla olosuhteissa, joissa minä en militäärikalustoa tarvitse.
Sortsi, tuli vähän tajunnanvirtaa, lisään varoituksen offtopicista...
Yllättäen en ole kiinnostunut muista maista vaan siitä maasta jossa itse asun! Tällöin ei siis voisi Kalifornia paljon vähempää kiinnostaa! Suomessa nelivetoiselle löytyy perusteita. On lisäksi aivan turha väittää ettei auton imagolla olisi merkitystä lainkaan. Varsinkin maastureissa sen merkitys on huomattavasti "tavallisia" autoja suurempi. En varmasti ole ainoa, joka pitää kaksivetoista maasturia "karvalakkimallina" eli merkkinä siitä, että rahat eivät riittäneet. Harvemmin tuota kaksivetoisuutta kuulee perusteltavan millään muulla kuin halvemmalla ostohinnalla tai pienemmällä kulutuksella = rahat eivät riittäneet, koska citymaasturin ostajaa tuskin ympäristöseikat valtavasti kiinnostavat. Nuo muut NHB:n esittämät vertaukset eivät mielestäni osu maaliinsa, koska juuri Rangeen tuo nelivetoisuus liittyy niin tärkeästi. Aivan sama juttu jos BMW poistaisi munuaiset keulaltaan tai jos mersu vaihtaisi keulamerkkinsä toiseen ja hylkäisi tähden, tai jos Volvo tekisi yhden tähden EURONCAP auton. Tuskin olen mikään termipoliisi, RANGE VAIN ON ITSESTÄÄN SELVÄSTI NELIVETOINEN! Tuskinpa olen likimainkaan ainoa joka näin ajattelee. Ehkä olen termipoliisi, koska en ole NHB:n kanssa samaa mieltä??? Kaikkia vakiintuneita käytäntöjä kun ei tosiaankaan tarvitse muuttaa! Ainakaan jos ainoa syy on niinkin turha kuin taloudellisuus...
Minä olen jäänyt autollani kiinni auraamattomilla pikkuteillä joita pitkin täytyy ajaa kun metsän keskellä asuu! Kyllähän omakin autoni auraa tietä jonkin matkaa, mutta kun se jää vatsastaan loppujen lopuksi kiinni niin ei auta kuin ruveta lapiohommiin! Katumaasturilla ei olisi tarvinut. Siinä on juuri ne ratkaisevat lisäsentit, jotka takaavat läpipääsyn. Tietenkin "turha" neliveto estää sutimista ja varmistaa etenemisen. Kun ajan kuitenkin vain runsaslumisilla teillä riittää katumaasturin maastokyky aina, henkilöauton taas ei. En edes voi ymmärtää miten jollain uudella Passatilla voi ajaa muualla kuin moottoriradalla?? Hyvä jos edes katukivetyksen yli pääsee ilman pohjakosketusta! Tuollaisia pitäisi edes tänne tuoda... Ai niin tokihan matala alusta pienentää ilmanvastusta jolloin bensaa säästyy 0,001 litraa sadalla. Viis siitä ettei minnekään pääse ja, että pohjamuovit saa uusia joka kevät, kunhan ympäristö pelastuu!
Ja tokihan nelivetoisella voi jäädä kiinni jos tarpeeksi rankassa paikassa ajaa. JOs maasto sen sijaan ei ole metsätietä raskaampaa ei käytännössä nelivetoisella voi jäädä kiinni. Vai kiistääkö joku tämän??? Ikinä en ole nähnyt maasturia (sen paremmin city kuin oikeaakaan) jumissa normitiellä. Normaaleja kaksivetoisia henkilöautoja kylläkin! Myöskään nelivetoinen henkilöauto ei takaa mitään jos maavara loppuu niin se loppuu ei siinä auta nelivetoisuuskaan. En siis usko, että esim. Lamborghini olisi edennyt tuolla metsätiellä volvoani paremmin vaikka se nelivetoinen onkin...
Mutta kirjoittaisin tuon suurimman puutteen muotoon "etuvetoisuus", jonka seurauksena kääntyviä etupyöriä ei saa edes lisävarusteena.
Mikä tämä 740'n jatkuva vaahtoaminen etuvetoisten autojen "kääntymättömyydestä" oikein on??
Kummallisinta on että sama mies ei saa autoaan jäämään lumeen, mutta ei kuitenkaan osaa käyttää kaasua ja rattia yhtä aikaa? Ratkaisuvinkki - tilannenopeus
Mielestäni etuvetoisen kääntymisongelma on talvella huomattavasti takavetoisen aneemistä liikkeellelähtöä pienempi ongelma.
Nyt kun on tullut nelivetouskoon niin kummallakaan ei ole väliä
Yllättäen en ole kiinnostunut muista maista vaan siitä maasta jossa itse asun! Tällöin ei siis voisi Kalifornia paljon vähempää kiinnostaa! Suomessa nelivetoiselle löytyy perusteita.
Se on ok, jos sinä tarvitset ehdottomasti nelivedon, mutta ei autonvalmistajat voi tehdä malleja ainoastaan sinun tarpeita tuijottaen. On myös aika ontuvaa tuomita joku tuote täysin turhaksi sillä perusteellä, että se on sinulle täysin turha, jos se ajaa asiansa lukemattomille muille asiakkaille. Itseasiassa sinä olet merkityksetön tekijä verrattuna niihin lukuisiin lämpimien maiden potentiaalisiin asiakkaisiin, joilla on varaa ostaa Range vetotavasta riippumatta.
En varmasti ole ainoa, joka pitää kaksivetoista maasturia "karvalakkimallina" eli merkkinä siitä, että rahat eivät riittäneet.
Mielestäni itsensä kanssa sinut oleva ihminen ei tarvitse sinun hyväksyntää ostopäätökselleen. Enkä myöskään koe, että autoni tarvitsisi esitellä ostokykyäni. Itseasiassa pidän kovin heikkoina niitä, jotka hakevat noita asioita autovalinnoillaan. Miksi autoa ei voi ostaa vain itselleen omia tarpeita silmällä pitäen?
Jos pidät tuollaisen etuvetoisen Rangen ostaja on mielestäsi köyhä, niin mitä on wanhalla Volvolla ajava Nuori Autoilija samoilla kriteereillä arvoituna?
Aivan sama juttu jos BMW poistaisi munuaiset keulaltaan tai jos mersu vaihtaisi keulamerkkinsä toiseen ja hylkäisi tähden, tai jos Volvo tekisi yhden tähden EURONCAP auton. Tuskin olen mikään termipoliisi, RANGE VAIN ON ITSESTÄÄN SELVÄSTI NELIVETOINEN! Tuskinpa olen likimainkaan ainoa joka näin ajattelee. Ehkä olen termipoliisi, koska en ole NHB:n kanssa samaa mieltä??? Kaikkia vakiintuneita käytäntöjä kun ei tosiaankaan tarvitse muuttaa! Ainakaan jos ainoa syy on niinkin turha kuin taloudellisuus...
BMW oli joskus autonvalmistaja, joka profiloitui voimakkaasti sporttisten takavetoisten vapaastihengittävällä suoralla kutosella varustettujen sedaneiden valmistajalla. Nyt BMW:llä taloudellisuus on markkinoinnin valttikortti, vapaastihengittävät koneet ovat katoamassa mallistosta ja sedanit ovat kadottaneet asemansa. Entinen turvallisten perhelaatikoiden valmista Volvo on taasen haluaa hakea nykyisin sporttista imagoa. Aina kannattaa muistaa se, että muutos on ainoa pysyvä asia maailmassa. Taantumuksellisuus johtaa aina umpikujaan.
Minä olen jäänyt autollani kiinni auraamattomilla pikkuteillä joita pitkin täytyy ajaa kun metsän keskellä asuu! Kyllähän omakin autoni auraa tietä jonkin matkaa, mutta kun se jää vatsastaan loppujen lopuksi kiinni niin ei auta kuin ruveta lapiohommiin! Katumaasturilla ei olisi tarvinut. Siinä on juuri ne ratkaisevat lisäsentit, jotka takaavat läpipääsyn. Tietenkin "turha" neliveto estää sutimista ja varmistaa etenemisen. Kun ajan kuitenkin vain runsaslumisilla teillä riittää katumaasturin maastokyky aina, henkilöauton taas ei. En edes voi ymmärtää miten jollain uudella Passatilla voi ajaa muualla kuin moottoriradalla?? Hyvä jos edes katukivetyksen yli pääsee ilman pohjakosketusta! Tuollaisia pitäisi edes tänne tuoda... Ai niin tokihan matala alusta pienentää ilmanvastusta jolloin bensaa säästyy 0,001 litraa sadalla. Viis siitä ettei minnekään pääse ja, että pohjamuovit saa uusia joka kevät, kunhan ympäristö pelastuu!
Eli tarvitset lisää maavaraa. Kylläpä tämä tekeekin etuvetoisista korkeammalla maavaralla varustetuista autoista täysin turhia...
Mikä tämä 740'n jatkuva vaahtoaminen etuvetoisten autojen "kääntymättömyydestä" oikein on??
Kummallisinta on että sama mies ei saa autoaan jäämään lumeen, mutta ei kuitenkaan osaa käyttää kaasua ja rattia yhtä aikaa? Ratkaisuvinkki - tilannenopeus
Se, mitä Teknari aikoinaan kuvaili täyden kympin arvoiseksi johdonmukaisesti aliohjaavaksi käytökseksi, on mielestäni täysin epäonnistunut toteutus aiheesta etuvetu. Peruskäytös tietyn kauden Volvoissa on kankea, mutta ne silti osaavat tarjoilla perää todella yllättävsti rinnalle. Tilannenopeus ei paranna yhdenkään auton puutteita, vaan se ainoastaan auttaa pärjäämään ongelmien kanssa.
Minä olen jäänyt autollani kiinni auraamattomilla pikkuteillä joita pitkin täytyy ajaa kun metsän keskellä asuu! Kyllähän omakin autoni auraa tietä jonkin matkaa, mutta kun se jää vatsastaan loppujen lopuksi kiinni niin ei auta kuin ruveta lapiohommiin!
Noilla argumenteillahan sinun kannattaa ilman muuta hankkia neliveto. Sinulla on myös hyvä valikoima tarjolla, koska vetovoimassa käytännössä mikä tahansa neliveto päihittää minkä tahansa vajaavetoisen.
Jos sinä tarvitset nelivetoa, onko muidenkin pakko tarvita?
Tällä mielestäni ansaitsit pitkän tilitykseni:
Nuori autoilija:
väite siitä ettei jää kiinni jos käyttää päätään on naurettava.
Se, mitä Teknari aikoinaan kuvaili täyden kympin arvoiseksi johdonmukaisesti aliohjaavaksi käytökseksi, on mielestäni täysin epäonnistunut toteutus aiheesta etuvetu. Peruskäytös tietyn kauden Volvoissa on kankea, mutta ne silti osaavat tarjoilla perää todella yllättävsti rinnalle. Tilannenopeus ei paranna yhdenkään auton puutteita, vaan se ainoastaan auttaa pärjäämään ongelmien kanssa.
Pitäisikö kuitenkin puhua nykyaikaisista etuvedoista, jotka ovat valtaosin (puutteineen tottakai) hyviä ajaa ja kääntyvät kyllä aivan loistavasti esim liikenneympyrässä, myös liukkaalla.
Suurempia nopeuksia käytettäessä ja kaasutettaessa aliohjaavuus tulee vaihtelevasti eri malleilla mukaan, mutta kyllä tilannenopeus vaikuttaa kääntymiseen, se nyt on itsestäänselvyys.
Ei takavedonkaan huono liikkeellelähtökyky liukkaalla, tai nelivedon tuoma lisäkulutus poistu poppakonstein vaan ovat omia kompromissejaan ja/tai puutteitaan. En kuitenkaan saarnaisi ja yleistäisi että "etuveto ei käänny", "takavedolla ei pääse liukkaalla liikkeelle" tai "nelivedot ovat aina valtavia syöppöjä".
Pakko kuitenkin myöntää että 740'n sarkastisesta kirjoittelutyylistä voi antaa korkeat pisteet. Toivottavasti sama jatkuu
Olisi mukava tietää kuinka moni tällä palstalla oleva henkilö profiloituu nelivedon tarpeen mukaan, rehellisesti. Löytyykö rehellisiä vastauksia esim seuraaviin vaihtoehtoihin:
1. En oikeasti tarvitse nelivetoa. Se on mukava, helpottaa liikkeellelähtöä, on ajettavuustekijä ja on mukavuusvaruste.
2. Tarvitsee nelivetoa kerran, pari max vuodessa lähinnä kuorman vetoon, puolihaastavaan paikkaan pääsyyn, veneen nostoon tms. Ilmankin saattaisi hyvin funtsittuna selvitä mutta tuo selkeän mielenrauhan ja toleranssin. On ehkä joskus jäänyt jumiin paikkaan josta neliveto olisi selvinnyt.
3. Tarvitsee aikuisen oikeasti työssä, metsäteillä möyriessä, vaativissa vetotehtävissä tms. joissa vajaavetoinen ei oikeasti selviä.
Vaihtoehto 4. Ei ole nelivetoa enkä ole tarvinnut. Liukkailla keleillä se voisi lisätä vakautta. Toisaalta kuivalla ajokäytös olisi todennäköisesti aliohjaavampi, joten vaikea perustella nelivedon vaatimaa lisämenoerää.
Vaihtoehto 5. Ei tarvitse ollenkaan autoa. Periaatteessa tulisin ilman autoakin toimeen käyttäen julkisia kulkuvälineitä joten en 4-vetoa tarvitse Mutta on se niin mukava olla 4-veto automaattivaihteistolla. Ja vielä SUV jota itse arvostan mukavampana ja käytännöllisempänä kuin perinteisiä malleja. Se on sitä liikkumisen helppoutta. Mutta alkuperäisestä luokkaan 2, sillä jos autolla "pitää" mennä niin 4-vedolla pääsee ilman lumitöitä töihin. Aura sitten ehtii päivällä pihan putsata. Ja Evoque on seuraavan kerra autoa vaihtaessa 1. listalla.
Ajan talvella lähes viikottain auraamatonta tietä ja siinä neliveto olisi suuri apu. Todennäköisesti seuraavassa autossani on neliveto (ja automaatti tottakai).
Mutta kirjoittaisin tuon suurimman puutteen muotoon "etuvetoisuus", jonka seurauksena kääntyviä etupyöriä ei saa edes lisävarusteena.
Mikä tämä 740'n jatkuva vaahtoaminen etuvetoisten autojen "kääntymättömyydestä" oikein on??
Vastasin Nuoren Autoilijan kokemukseen S80:n vajaavetoisuudesta. Meillä olevan S80:n ongelma on mielestäni törkeän iso kääntösäde, joka tekee maantiellä helposta ja tasapainoisesta ajettavasta kaupungissa ja parkkipaikoilla kömpelön, etenkin kokoisekseen erittäin ketterään kesäautooni verrattuna.
Vanha Suorakylki-V70 on aika ketterä, lähes Seiskan luokkaa, mutta pohjalevy periytyy BMW Isettasta, jossa lyhyellä akselivälillä (runsas 6 senttiä lisää Volvo PV 544:n) on leveän keulan takana takapyörät keskellä autoa vierekkäin. Joko tästä tai jostain muusta syystä johtuen ovat jotkut Suorakylki-V70:n liikut vähän omituisia. Erityisesti se etuvetoiselle tyypillinen taipumus yliohjaukseen moottorijarrutuksella jolla S80 ohjautuu kaarteeseen rauhallisesti yliohjaten, pyrkii toisinaan tekemään V70:sta karusellin jopa suoralla tiellä.
S80:sta kuten koko 2000-luvun Pattikylki-sarjasta pidän, vaikka niissä tuo huono puoli onkin, ettei kääntyviä eturattaita saa edes lisävarusteena.
Bugracer:
Mielestäni etuvetoisen kääntymisongelma on talvella huomattavasti takavetoisen aneemistä liikkeellelähtöä pienempi ongelma.
Nyt kun on tullut nelivetouskoon niin kummallakaan ei ole väliä
Mielipiteen vapaudessa on se arveluttava puoli, että myös omituisiksi katsotut mielipiteet on sallittava. Minulla on melko vahva aavistus siitä, mille puolelle omani asettuu, joten ei äänestetä tästä.
Minun, ja uskoisin myös NHB:n pointin olevan tuossa yllä jo vihjaamassasi asioiden arvojärjestyksessä, jotka eri kuljettajilla ovat erilaiset. Jonkun mielestä voimakas liikkeellelähtö ei ole kovin iso valintakriteeri, etenkin kun huoltohistoriasta tietää, että hanskalokerossa aina varalla oleva bensapumpun rele olisi varmistanut matkan jatkumisen useammin kuin neliveto (ja 740 GLE:ssähän se K-Jetronicin vuoksi pitää olla aina mukana).
Se on hyvä, että tiedät mitä sinä haluat ja löysit mieleisesi. Oma autonvaihtoni alkoi myös nelivetoisen etsinnällä, mutta menin pöljä kysymään vaimolta, ostanko auton vai täydellisen immunniteetin autokuumeelle Mercedeksen E-sarjan seuraavaan uusiutumiseen saakka.
Neliveto putosi pois, kun rouva vastasi, että "osta auto". Vastaan kyselyyn tältä pohjalta.
Kuulun ryhmään yksi. Alla jo kolmas neliveto, enkä enää muuta huolisi. Ja kaikki olleet vetokoukuttomia, eli venettä en nosta tms.
Omalla arvostusasteikollani tärkeä ominaisuus, joka helpottaa elämää. Ja maksaa saman kuin ilmastointi, jota mielestäni Suomessa tarvitaan harvemmin kuin nelivetoa tai Webastoa.
Olisi mukava tietää kuinka moni tällä palstalla oleva henkilö profiloituu nelivedon tarpeen mukaan, rehellisesti. Löytyykö rehellisiä vastauksia esim seuraaviin vaihtoehtoihin:
Täällä vaihtoehto 2, kiitos
Neliveto olisi monesti kiva ja joitakin kertoja vuodessa oikeasti hyödyllinenkin eikä pelkkä hupailuväline. Ei kuitenkaan kynnyskysymys valinnan kannalta.
Olisi mukava tietää kuinka moni tällä palstalla oleva henkilö profiloituu nelivedon tarpeen mukaan, rehellisesti. Löytyykö rehellisiä vastauksia esim seuraaviin vaihtoehtoihin:
1. En oikeasti tarvitse nelivetoa. Se on mukava, helpottaa liikkeellelähtöä, on ajettavuustekijä ja on mukavuusvaruste.
2. Tarvitsee nelivetoa kerran, pari max vuodessa lähinnä kuorman vetoon, puolihaastavaan paikkaan pääsyyn, veneen nostoon tms. Ilmankin saattaisi hyvin funtsittuna selvitä mutta tuo selkeän mielenrauhan ja toleranssin. On ehkä joskus jäänyt jumiin paikkaan josta neliveto olisi selvinnyt.
3. Tarvitsee aikuisen oikeasti työssä, metsäteillä möyriessä, vaativissa vetotehtävissä tms. joissa vajaavetoinen ei oikeasti selviä.
Olen liukunut vaiheiden 3 ja 2 kautta 1:een. Ilmastoinnilla on minulle vähemmän käyttöaikaa vuoden mittaan kuin nelivedolla, joten siitä luopuisin ennemmin.
NHB suhtautuminen autoon ja autoiluun on tiukan järkiperäistä, mutta siinä järkevyydessään hän unohtaa sen, että todella monille auto on myös tunneperäinen hankinta ja statussymboli! Vaikkei NHB halua autonsa esittelevänsä vaurauttaan niin monille se on hyvin tärkeää! Tuolloin tuo karvalakkimallisuus on huono homma! Oma autoni on toki vanha, mutta aikansa volvo malliston lippulaiva. Oma näkemykseni kun on, että mieluummin 10 vuotta vanha huippumalli kuin vuoden vanha hinnat alkaen malli peruskoneella ja -varustein. Eli vaikkei minulla ole varaa uuteen autoon niin valitsen minulle sopivan mallin ja otan aina huippumallin. Mieluummin minä vuosimallista tingin kuin koneesta ja varusteista! Oma näkemykseni kaksivetoisesta Rangesta on ehkä merkityksetön, mutta Suomessa uskon monien olevan kanssani samaa mieltä tuosta kaksivetoisesta Rangesta. Mielestäni kun keskustellaan suomalaisella nettisivustolla on hieman irrelevanttia keskustella mallin järkevyydestä Kaliforniassa??? Suurin osa keskustelijoista peilaa ominaisuuksia Suomen oloihin ja täällä nyt valitettavasti on lunta vaikka itse ehkä asutkin jossain Los Angelesissa ja ajelet avojaggellasi kohti auringonlaskua pakoputket punaisina. Ehkä en vain ymmärrä. Noissa minun tapauksissani muuten en usko, että pelkkä maavara olisi riittänyt vaan myös nelivetoa tarvittaisiin kipeästi. Noh tämä huomioidaan seuraavaa autoa valittaessa. Joka ei ole uusi karvalakkimalli vaan esim vanha suurikoneinen katumaasturi. Ekologista eikö totta??? Ei tarvitse tuhlata maailman raaka-ainevaroja kun käytän aina vanhoja autoja. Vaikka BMW on muuttunut niin se tärkein ydin "sporttiset takavetoautot" on säilynyt! Kun Rangesta otetaan pois neliveto ei sen ydin eli "ylivertaiset maasto-ominaisuudet" todellakaan säily! Tätä muutosta voi verrata siihen, että BMW ilmoittaisi lopettavansa takavetoisten autojen valmistuksen! Myöskin Volvo vertaus ontuu, sillä vaikka imagoa muutetaan sporttisemmaksi ei turvallisuus ole mihinkään hävinnyt! Päinvastoin. 740:lle senverran, että kun olen jäänyt kiinni autollani en ymmärrä miten sen välttäisin kun töihin on päästävä, aura ei ole tullut enkä voi alkaa käsinkään kolaamaan parin kilometrin mittaista tietä auki. Pakko on yrittää... Jos ei onnistu niin minkäs teet???
Olisi mukava tietää kuinka moni tällä palstalla oleva henkilö profiloituu nelivedon tarpeen mukaan, rehellisesti. Löytyykö rehellisiä vastauksia esim seuraaviin vaihtoehtoihin:
1. En oikeasti tarvitse nelivetoa. Se on mukava, helpottaa liikkeellelähtöä, on ajettavuustekijä ja on mukavuusvaruste.
2. Tarvitsee nelivetoa kerran, pari max vuodessa lähinnä kuorman vetoon, puolihaastavaan paikkaan pääsyyn, veneen nostoon tms. Ilmankin saattaisi hyvin funtsittuna selvitä mutta tuo selkeän mielenrauhan ja toleranssin. On ehkä joskus jäänyt jumiin paikkaan josta neliveto olisi selvinnyt.
3. Tarvitsee aikuisen oikeasti työssä, metsäteillä möyriessä, vaativissa vetotehtävissä tms. joissa vajaavetoinen ei oikeasti selviä.
Itse kuulun ryhmään 2.
2a. En tarvitse nelivetoa, mutta pari kertaa vuodessa puolihaastavassa paikassa tms. tilanteessa se toisi huolettomuutta ajamiseen. Hyvin funtsittuna kaksivedollakin yleensä selviää ja etenkin nelivedon kustannukset huomioiden pieni huolellisuus ja ennakointi kaksivetoisella ajaessa on varsin kohtuullinen vaiva.
Olen jäänyt joskus jumiin, josta nelivedolla olisin selvinnyt. Kuitenkin pahimmillaan vartin lapiotyö muutaman vuoden välein ei sekään ole kohtuutonta n. 0,5-1 litran vuotuiseen kulutuslisään ja uuden auton parin tonnin pääomakuluun verrattuna. Nykyistä parempi maavara olisi minulle huomattavasti hyödyllisempi ominaisuus kuin vetopyörien määrän tuplaaminen. Harmi vain, että valikoima hyvän maavaran omaavissa kaksivetoisissa on aika suppea.
Olen jäänyt joskus jumiin, josta nelivedolla olisin selvinnyt. Kuitenkin pahimmillaan vartin lapiotyö muutaman vuoden välein ei sekään ole kohtuutonta n. 0,5-1 litran vuotuiseen kulutuslisään ja uuden auton parin tonnin pääomakuluun verrattuna. Nykyistä parempi maavara olisi minulle huomattavasti hyödyllisempi ominaisuus kuin vetopyörien määrän tuplaaminen. Harmi vain, että valikoima hyvän maavaran omaavissa kaksivetoisissa on aika suppea.
Niin minäkin olen useammankin kerran talvessa juuttunut kinoksiin, mutta maavaran säädöillä säästynyt lapiohommilta.
Auto siis Citroen C5. Vielä parempi kun sen saisi nelivedolla niin pääsisi 20cm paksuiset lumiset mäet paremmin ylös.
740:lle senverran, että kun olen jäänyt kiinni autollani en ymmärrä miten sen välttäisin kun töihin on päästävä, aura ei ole tullut enkä voi alkaa käsinkään kolaamaan parin kilometrin mittaista tietä auki. Pakko on yrittää... Jos ei onnistu niin minkäs teet???
En väittänyt että sinun pitäisi pärjätä vajaavetoisella. Sen olisi saattanut huomata lukemalla mitä kirjoitettu on:
740 GLE:
Minulla ei ole tarvetta myydä sinulle vajaavetoista talviautoa.
740 GLE:
Noilla argumenteillahan sinun kannattaa ilman muuta hankkia neliveto.
Sinä sen sijaan väitit vajaavetoisella selviäviä tai edes selaista väittäviä naurettaviksi ja vihjailit meidän kenties myös lyövän vaimoamme kirveellä polveen kesken synnytyksen. Ei se niin mene. Molemmat pojat syntyivät ilman kirvestä ja selviävät nuoresta iästään huolimatta talviajossa vajaavetoisellakin.
Sinulle ei kukaan tyrkytä autoa, jota et halua. Miksi et voi sallia samaa valinnan vapautta muille?
Niin minäkin olen useammankin kerran talvessa juuttunut kinoksiin, mutta maavaran säädöillä säästynyt lapiohommilta.
Auto siis Citroen C5.
Eikös kaasunestejousitus (miksei myös ilmajousitus?) mahdollista pitävälle pohjalle sataneen lumen litistämisen auton alle ja ajo voi jatkua auton ylösnousemuksen jälkeen?
Teoriassa tuollainen jäänmurtajatekniikka voisi toimia, mutta en ole koskaan kokeillut tai edes nähnyt tuota käytännössä?
Herbert:
En minäkään. Mutta ilmeisesti RR'n valmistajat uskovat että monet valitsevat.
Monenlaisille maastureille löytää varmasti tarvetta, kun itselleen tai vaimolle oikein osaa perustella. Useimmille citymaasturin tarvitsijoille tärkein ominaisuus lienee se, että autoon sisälle ja ulos kulkeminen on helpompaa, kuin matalampaan henkilömalliin. Toinen asia on parempi näkyväisyys liikenteessä ja ehkä jonkinlainen turvallisuudentunne hieman muuta liikennettä korkeammalla. Noihin ei nelivetoa vielä tarvita.
Toinen ryhmä on ne, jotka kaipaavat lisää maavaraa esim. mökkitielle. Ja auttaahan se hieman parkkipaikkojen valinnassakin aurausvallien aikaan. Silloin tietysti nelivetokin helpottaa jo liikkumista. Mutta kesäaikaan pelkällä takavedollakin etenee yllättävän pitkälle vaikkapa safaripoluilla, kuten aikoinaan muutaman kerran tuli huomattua, kun olin unohtanut kytkeä maasturin manuaaliset etunavat kiinni ja joissain jyrkemmissä ylämäissä olikin sitten oudon irtonaisen tuntuista soraa takapyörien alla. Tuonne ei millään citymaasturilla olisi kuitenkaan selvinnyt helmamuovit ehjinä ja ilman pohjakosketuksia.
Noissa perinteisen Range Roverin kokoluokan maastureissa on sitten suurimmassa osassa jo vetokoukkukin kertomassa, että autolla saattaisi olla toisinaan myös enemmän tai vähemmän raskasta vetotarvetta. Mutta nämähän ovatkin Euroopassa lähes poikkeuksetta aina nelivetoisia toisin kuin Ameriikassa. Siellä varmaankin myös imagokysymys on useammin oleellisempi asia.
Top Gearin James May kurvailee uudella Evoquella:
https://www.youtube.com/watch?v=6miuU8G7ufw
Kelpaisi kyllä todellakin, todella tyylikäs auto, ihan ylivoimaisen tyylikäs omassa luokassaan.
Menee jo vähän ohi aiheen, mutta täällä ilmoittautuu yksi ajotaidoton, joka on (varsinkin kahtena viimeisenä runsaslumisena talvena) onnistunut jäämään kiinni lumeen aivan Helsingin ydinkeskustassa. Näytti noita muitakin ajotaidottomia olevan liikkellä (tai siis jumissa) aika runsaasti. Samoin mäkilähdöt tuntuivat olevan monille autoilijoille liian vaikeita, kun tie oli peilijäässä.
Tietysti jos olisi joka kerta kadun varteen pysäköidessään ensin tehnyt sen verran lapiohommia, että saa lumet ja jäät pois, olisi noilta varmaan välttynyt. Plus tietty uudelleen liikkeelle lähtiessä pitää kaivaa auran jättämä lumi/jäävalli pois.
Nuori autoilija:
Land Rovereita myydään todella vähän Suomeen. Niiden arviominen pelkästään suomalaisesta näkökulmasta on melkolailla typerää. Kerro jo viimein, että millä tavalla etuvetoisuus tekee Evoquesta turhan esimerkiksi Kalifornian auringon alla kruisailtaessa?
Jos ostan auton, niin ostan sen vastaamaan omia tarpeitani. Minua ei kiinnosta yhtään se, mitä kadulla kulkevat ihmiset odottavat autoltani.
Miten esimerkiksi mennään vaikka niillä kertaluokkia isommilla markkinoilla, joissa Rangesta käytetään termiä SUV? Siellä ei sitten ilmeisesti vaadita nelivetoa.
Oko farkkujen pitäminen jalassa ja farkulla ajaminen sallittua vain maanviljelijöille? Rikonko noin toimiessa kapeakatseisen termipoliisin odotuksia?
Onko sallittua ajaa Volvolla pyörimättä? Saako kerrostalossa asuva omistaa kartanovolvon? Pitääkö olla urheilija, jos ajaa Sportswagonilla? Mitä kaduilla kulkevat ihmiset sinusta oikein ajattelevat, jos noin julkeasti rikot termien pyhyyttä?
Kotoisin olen hyvin harvaanasutulta seudulta, jossa lunta riittää ja teiden kunnossapitoon ei liiaksi rahaa käytetä. Sikäläinen pitkä lumirikas talvi antaa kyllä mahdollisuuden kokeilla auton etenemiskykyä. Vain kerran olen siellä joutunut pysähtymään lumen vuoksi. Eräässä notkossa oli niin paljon lunta, että auton konetila meni täyteen lunta. Matka toki jatkui sen jälkeen kun lumet oli putsattu niistä kohdista, missa se voi aiheittaa ongelmia.
Vaikka tuolla on hyvin talviset olosuhteet, niin eipä siellä kovin paljon nelivetoisia autoja näe. Eikä kyllä näy kiinni juuttuneita autojakaan. 80-luvulla niitä vielä näkyi. Liekö sen jälkeen autot ja renkaat kehittyneen riittävän hyvinksi, vai ovatko vain ihmiset rikastuneet sen verran, että on varaa pitää kunnollisia renkaita. Renkaistahan riippuu paljon. Taunuksen saa kyllä varmasti jätettyä kiinni, jos alla on aivan loppuun ajetut renkaat. Nykyautoista en ole kovin varma. Taunukseen verrattuna pitoa on kaikissa nykyautoissa todella hyvin.
Mitenhän ihmiset pääsevät töihin kotikunnassani? Lieköhän siellä kukaan ikinä ostanut uutta Rangea? Joka aamu siellä ihmiset töihin menevät. Tietty sielläkin ihmisillä on erilaisia tarpeita. Jotku työskentelevät maastossa ympäri vuoden. Heille neliveto on varmasti tarpeellinen. Esimerkiksi Hilux sopii tuohon käyttöön.
Nykyisin asun taasen miljoonakaupungissa, jossa noita isoja Rangeja pyörii joka kadunkulmassa. Mitäpä luulet, ovatko niillä kulkevat merkkipukuihin pukeutuneet bisnesmiehet mallityttöystävineen menossa testaamaan auton pääsykyvyn rajoja
Auton ostoa en myöskään perustele todennäköisyydeltään Loton päävoittoa lähentelevillä tapahtumilla. Piruja voi maalailla loputtomasti seinillä. Entäpä jos jäätkin tienpäälle sen vuoksi, ettet muistanut tankata ja nelivedon suuremman kulutuksen vuoksi et pääse lähimmälle tankille? Pakkasta on tietenkin sata astetta ja kuolet kylmyyteen raskaana olevan vaimosi kanssa. Täysin sattumanvaraiset tapahtumat ovat "parempia". Jos olisit jäänyt kotipihaasi jumiin etuvetoisellasi, niinmeteoriitti ei olisi osunut päähäsi tienpäällä. Osta etuveto koska meteoriitti.
simppa:
Varsinaissuomessakin tehdään päivittäin susihavaintoja.
Nuori autoilija:
Ehkä viittaus kiinnijäämättömyyden merkityksettömyyteen tarkoitti katumaasturien suurimpia markkina-alueita, joissa ei oikeaa maasturia tarvita? Tässäkin threadissa on parikin kuljettajaa, joille vetovoima ei näytä olevan talviominaisuuksien kynnyskysymys, koska sitä on nykyautoissa joka tapauksessa meille riittävästi.
Maasturin imagesta olen samaa mieltä, etenkin jos sen on valmistanut joku oikeista maastureistaan tunnettu yritys. Vajaavetoinen Jeep tai Land Rover voi olla ihan hyvä auto, mutta minusta se kuulostaa vähän samalta kuin Ferrari 1.2 TFSI. Eli kuorien sisällä oleva tekniikka ei kykene lunastamaan ulkoisen vaikutelman kirjoittamia shekkejä.
Nuori autoilija:
Mietin jo, että en tuhlaa kaistaa vanhaan tarinaan, mutta kun noin kauniisti pyydetään
Varoitan jo etukäteen: en yritä todistaa 740 GLE:tä maastoautoksi enkä itseäni loistavaksi kuljettajaksi, koska oikeitakin maastureita ajaneena tiedän ettei kumpikaan ole totta. Tämä tarina kertoo vain siitä, että vaatimattomillakin resursseilla voi edetä talvella kiinni jäämättä kun malttaa ajaa tietä pitkin.
En tiedä millä ajalla jäit kiinni 20 kertaa lähes lumettomassa osassa Suomea. Minä asun Oulun pohjoispuolella (juuri ja juuri) ja harrastan mm. laskettelua ja hiihtämistä. Olen ollut Iso-Syötteen avajaisviikonloppuna paikalla ja muutaman kerran sen jälkeenkin. Mökki on samalla suunnalla, mutta ei suinkaan Syötteelle menevän ison ja helpon KT 862:n varrella, vaan kesäisin sorapintaiselta tieltäkin poiketaan puoli kilometriä sivuun, harjulta alas järven rantaan. Vaaramaisemassa järven syvyys on kaikuluotaimen mukaan 50 metriä rannasta 13 metriä vettä. Mökille ajan tietä, jonka vieressä maastokartan korkeuskäyrät ovat tiheämmässä kuin Iso-Syötteen eturinteessä. Kerron tämän saadaksesi mielikuvan ajoympäristöstä, jossa käyn talvisin usein. Pudasjärven-Taivalkosken-Kuusamon alue on useinkin juuri se paikka jossa Suomessa virallinen lumensyvyys talvisin ylittää Enontekiön tapaan 100 cm.
740 GLE on ollut minulla huhtikuusta 1987 alkaen. Se on ainoa auto, jonka olen tuona aikana ajanut kiinni mihinkään ja näin on tapahtunut kahdesti.
Ensimmäinen kerta oli Oulun Läänin ja Lapin läänin rajalta nelostieltä sivuun poikkeava pätkä vanhaa nelostietä, jota ei talvisin aurata lainkaan. Kyydissäolijat vähän toppuuttelivat, kun ehdotin, että käydään katsomassa, onhan siitä näköjään joku mennyt traktorilla (jo ennen meitäkin
Toisen kerran tartuin mökiltä lähtiessäni. Silloin 740 GLE oli liikkeellä viimeistä talveaan talviautona, eikä talvirenkaisiin ollut enää pariin vuoteen paljon panostettu. Olivat varmaan jotain 7 vuotiaat Nokian Ykköset. Keli oli jäinen eikä liiterissä vielä silloin ollut hiekoitussäkkiä. Normaalisti ei tuostakaan ole ollut hankala nousta, eikä kunnon talvirenkailla koskaan. Olen toki Seiskan perässä talvikelillä nostanut suuren tavaraperävaunun sohvakalustoineen plus muutaman muun kierrätykseen lähteneen nippelin kera ylös sieltä järven rannasta. Tämä ainoa kerta kun tiellä tai edes sen lähellä olen jäänyt kiinni Volvolla osoittaa, ettei ylpeyteen ole varaa, vaan talvirenkaat on pidettävä kunnossa vaikka kuski ajaisikin tuttua autoa.
Joskus olen osallistunut kantotalkoisiin kun etuvetoinen auto on raahattu vaikkapa siellä Syötteen maastoissa jostain kevätsohjoisesta pihasta tai hiihtoladun parkkipaikalta tielle. Sen jälkeen on Seiska ihan pakko käydä pyöräyttämässä samassa sohjossa kierros ihan vain koska niin voi tehdä. Tämä ei tee etuvetoisista huonoja ja takavetoisista hyviä maastureita, mutta jotain siitä voi ehkä päätellä. Tämän esimerkin olen toistanut joitakin kertoja ja sen kerron osittaakseni, että teoreettisesti paremman vetovoiman voi sössiä huonoihin renkaisiin, osaamattomaan kuljettajaan ja lumessa möyrimiseen sopimattomaan voimansiirtoon. Jotkut näyttävät sotkevan autonsa kiinni todella helppoihinkin paikkoihin.
Mielenkiintoisia tarinoita on näiden näytteiden lisäksi vaikka kuinka paljon, mutta kiinnijäämiseni neljännesvuosisadan ajalta ovat nuo kaksi.
Arvelit, ettei nelivetoinen jää kiinni. Oma kokemukseni on hieman toinen, mikä tietenkin todistaa eritasoisista odotuksista. Jos laajennan tarkasteluperiodia 25 vuoden ohitse, huomaan että koko ajohistoriani aikana ylivoimaisesti useimmin kiinni istunut auto on ollut Sisu A45, jollaista ajoin jonkin aikaa Jääkäriprikaatin Kuljetuskomppaniassa. Se menee jäistä jänkää kunnes alkaa rullata yli vyötärön korkeudella lentävän puskurinsa päällä lumipalloa. Sitten ei enää auta alennusvaihde, lukot eikä ketjut, vaan aletaan vetää vaijeria johonkin kiinteään esineeseen kiinni. Tai peruutetaan pois. Minä käytin vinssiä aika usein.
Minun kiinnijäämiseni eivät ole tapahtuneet onnettomien olosuhteiden uhrina, vaan kiinni jäätyäni vika on aina ollut omassa ylimielisyydessäni joko tilannetta tai varusteita kohtaan. Tarttumisen olisi voinut helposti välttää varovaisemmalla suhtautumisella. Kiinni jäämättä voi ajaa koko ikänsä, mutta se olisi yhtä hauskaa kuin laskettelu koskaan kaatumatta. Pitää olla myös haastetta, ja sitten välillä lumi pöllähtää
Minulla ei ole tarvetta myydä sinulle vajaavetoista talviautoa. Mutta olisi kivempi, jos saisi ilman valehtelijaksi leimautumisen pelkoa ajaa normaalilla autolla olosuhteissa, joissa minä en militäärikalustoa tarvitse.
Sortsi, tuli vähän tajunnanvirtaa, lisään varoituksen offtopicista...
Vanha viidakon sanonta off road-piireistä:
Nelivedolla pääsee kiinni entistä pahempiin paikkoihin.
Yllättäen en ole kiinnostunut muista maista vaan siitä maasta jossa itse asun! Tällöin ei siis voisi Kalifornia paljon vähempää kiinnostaa! Suomessa nelivetoiselle löytyy perusteita. On lisäksi aivan turha väittää ettei auton imagolla olisi merkitystä lainkaan. Varsinkin maastureissa sen merkitys on huomattavasti "tavallisia" autoja suurempi. En varmasti ole ainoa, joka pitää kaksivetoista maasturia "karvalakkimallina" eli merkkinä siitä, että rahat eivät riittäneet. Harvemmin tuota kaksivetoisuutta kuulee perusteltavan millään muulla kuin halvemmalla ostohinnalla tai pienemmällä kulutuksella = rahat eivät riittäneet, koska citymaasturin ostajaa tuskin ympäristöseikat valtavasti kiinnostavat. Nuo muut NHB:n esittämät vertaukset eivät mielestäni osu maaliinsa, koska juuri Rangeen tuo nelivetoisuus liittyy niin tärkeästi. Aivan sama juttu jos BMW poistaisi munuaiset keulaltaan tai jos mersu vaihtaisi keulamerkkinsä toiseen ja hylkäisi tähden, tai jos Volvo tekisi yhden tähden EURONCAP auton. Tuskin olen mikään termipoliisi, RANGE VAIN ON ITSESTÄÄN SELVÄSTI NELIVETOINEN! Tuskinpa olen likimainkaan ainoa joka näin ajattelee. Ehkä olen termipoliisi, koska en ole NHB:n kanssa samaa mieltä??? Kaikkia vakiintuneita käytäntöjä kun ei tosiaankaan tarvitse muuttaa! Ainakaan jos ainoa syy on niinkin turha kuin taloudellisuus...
Minä olen jäänyt autollani kiinni auraamattomilla pikkuteillä joita pitkin täytyy ajaa kun metsän keskellä asuu! Kyllähän omakin autoni auraa tietä jonkin matkaa, mutta kun se jää vatsastaan loppujen lopuksi kiinni niin ei auta kuin ruveta lapiohommiin! Katumaasturilla ei olisi tarvinut. Siinä on juuri ne ratkaisevat lisäsentit, jotka takaavat läpipääsyn. Tietenkin "turha" neliveto estää sutimista ja varmistaa etenemisen. Kun ajan kuitenkin vain runsaslumisilla teillä riittää katumaasturin maastokyky aina, henkilöauton taas ei. En edes voi ymmärtää miten jollain uudella Passatilla voi ajaa muualla kuin moottoriradalla?? Hyvä jos edes katukivetyksen yli pääsee ilman pohjakosketusta! Tuollaisia pitäisi edes tänne tuoda... Ai niin tokihan matala alusta pienentää ilmanvastusta jolloin bensaa säästyy 0,001 litraa sadalla. Viis siitä ettei minnekään pääse ja, että pohjamuovit saa uusia joka kevät, kunhan ympäristö pelastuu!
Ja tokihan nelivetoisella voi jäädä kiinni jos tarpeeksi rankassa paikassa ajaa. JOs maasto sen sijaan ei ole metsätietä raskaampaa ei käytännössä nelivetoisella voi jäädä kiinni. Vai kiistääkö joku tämän??? Ikinä en ole nähnyt maasturia (sen paremmin city kuin oikeaakaan) jumissa normitiellä. Normaaleja kaksivetoisia henkilöautoja kylläkin! Myöskään nelivetoinen henkilöauto ei takaa mitään jos maavara loppuu niin se loppuu ei siinä auta nelivetoisuuskaan. En siis usko, että esim. Lamborghini olisi edennyt tuolla metsätiellä volvoani paremmin vaikka se nelivetoinen onkin...
740 GLE:
Mikä tämä 740'n jatkuva vaahtoaminen etuvetoisten autojen "kääntymättömyydestä" oikein on??
Kummallisinta on että sama mies ei saa autoaan jäämään lumeen, mutta ei kuitenkaan osaa käyttää kaasua ja rattia yhtä aikaa? Ratkaisuvinkki - tilannenopeus
Mielestäni etuvetoisen kääntymisongelma on talvella huomattavasti takavetoisen aneemistä liikkeellelähtöä pienempi ongelma.
Nyt kun on tullut nelivetouskoon niin kummallakaan ei ole väliä
Nuori autoilija:
Se on ok, jos sinä tarvitset ehdottomasti nelivedon, mutta ei autonvalmistajat voi tehdä malleja ainoastaan sinun tarpeita tuijottaen. On myös aika ontuvaa tuomita joku tuote täysin turhaksi sillä perusteellä, että se on sinulle täysin turha, jos se ajaa asiansa lukemattomille muille asiakkaille. Itseasiassa sinä olet merkityksetön tekijä verrattuna niihin lukuisiin lämpimien maiden potentiaalisiin asiakkaisiin, joilla on varaa ostaa Range vetotavasta riippumatta.
Mielestäni itsensä kanssa sinut oleva ihminen ei tarvitse sinun hyväksyntää ostopäätökselleen. Enkä myöskään koe, että autoni tarvitsisi esitellä ostokykyäni. Itseasiassa pidän kovin heikkoina niitä, jotka hakevat noita asioita autovalinnoillaan. Miksi autoa ei voi ostaa vain itselleen omia tarpeita silmällä pitäen?
Jos pidät tuollaisen etuvetoisen Rangen ostaja on mielestäsi köyhä, niin mitä on wanhalla Volvolla ajava Nuori Autoilija samoilla kriteereillä arvoituna?
BMW oli joskus autonvalmistaja, joka profiloitui voimakkaasti sporttisten takavetoisten vapaastihengittävällä suoralla kutosella varustettujen sedaneiden valmistajalla. Nyt BMW:llä taloudellisuus on markkinoinnin valttikortti, vapaastihengittävät koneet ovat katoamassa mallistosta ja sedanit ovat kadottaneet asemansa. Entinen turvallisten perhelaatikoiden valmista Volvo on taasen haluaa hakea nykyisin sporttista imagoa. Aina kannattaa muistaa se, että muutos on ainoa pysyvä asia maailmassa. Taantumuksellisuus johtaa aina umpikujaan.
Nuori autoilija:
Eli tarvitset lisää maavaraa. Kylläpä tämä tekeekin etuvetoisista korkeammalla maavaralla varustetuista autoista täysin turhia...
Bugracer:
Se, mitä Teknari aikoinaan kuvaili täyden kympin arvoiseksi johdonmukaisesti aliohjaavaksi käytökseksi, on mielestäni täysin epäonnistunut toteutus aiheesta etuvetu. Peruskäytös tietyn kauden Volvoissa on kankea, mutta ne silti osaavat tarjoilla perää todella yllättävsti rinnalle. Tilannenopeus ei paranna yhdenkään auton puutteita, vaan se ainoastaan auttaa pärjäämään ongelmien kanssa.
Nuori autoilija:
Noilla argumenteillahan sinun kannattaa ilman muuta hankkia neliveto. Sinulla on myös hyvä valikoima tarjolla, koska vetovoimassa käytännössä mikä tahansa neliveto päihittää minkä tahansa vajaavetoisen.
Jos sinä tarvitset nelivetoa, onko muidenkin pakko tarvita?
Tällä mielestäni ansaitsit pitkän tilitykseni:
Nuori autoilija:
NHB:
Pitäisikö kuitenkin puhua nykyaikaisista etuvedoista, jotka ovat valtaosin (puutteineen tottakai) hyviä ajaa ja kääntyvät kyllä aivan loistavasti esim liikenneympyrässä, myös liukkaalla.
Suurempia nopeuksia käytettäessä ja kaasutettaessa aliohjaavuus tulee vaihtelevasti eri malleilla mukaan, mutta kyllä tilannenopeus vaikuttaa kääntymiseen, se nyt on itsestäänselvyys.
Ei takavedonkaan huono liikkeellelähtökyky liukkaalla, tai nelivedon tuoma lisäkulutus poistu poppakonstein vaan ovat omia kompromissejaan ja/tai puutteitaan. En kuitenkaan saarnaisi ja yleistäisi että "etuveto ei käänny", "takavedolla ei pääse liukkaalla liikkeelle" tai "nelivedot ovat aina valtavia syöppöjä".
Pakko kuitenkin myöntää että 740'n sarkastisesta kirjoittelutyylistä voi antaa korkeat pisteet. Toivottavasti sama jatkuu
Olisi mukava tietää kuinka moni tällä palstalla oleva henkilö profiloituu nelivedon tarpeen mukaan, rehellisesti. Löytyykö rehellisiä vastauksia esim seuraaviin vaihtoehtoihin:
1. En oikeasti tarvitse nelivetoa. Se on mukava, helpottaa liikkeellelähtöä, on ajettavuustekijä ja on mukavuusvaruste.
2. Tarvitsee nelivetoa kerran, pari max vuodessa lähinnä kuorman vetoon, puolihaastavaan paikkaan pääsyyn, veneen nostoon tms. Ilmankin saattaisi hyvin funtsittuna selvitä mutta tuo selkeän mielenrauhan ja toleranssin. On ehkä joskus jäänyt jumiin paikkaan josta neliveto olisi selvinnyt.
3. Tarvitsee aikuisen oikeasti työssä, metsäteillä möyriessä, vaativissa vetotehtävissä tms. joissa vajaavetoinen ei oikeasti selviä.
Itse kuulun ryhmään 2.
Vaihtoehto 4. Ei ole nelivetoa enkä ole tarvinnut. Liukkailla keleillä se voisi lisätä vakautta. Toisaalta kuivalla ajokäytös olisi todennäköisesti aliohjaavampi, joten vaikea perustella nelivedon vaatimaa lisämenoerää.
Vaihtoehto 5. Ei tarvitse ollenkaan autoa. Periaatteessa tulisin ilman autoakin toimeen käyttäen julkisia kulkuvälineitä joten en 4-vetoa tarvitse
Mutta on se niin mukava olla 4-veto automaattivaihteistolla. Ja vielä SUV jota itse arvostan mukavampana ja käytännöllisempänä kuin perinteisiä malleja. Se on sitä liikkumisen helppoutta. Mutta alkuperäisestä luokkaan 2, sillä jos autolla "pitää" mennä niin 4-vedolla pääsee ilman lumitöitä töihin. Aura sitten ehtii päivällä pihan putsata. Ja Evoque on seuraavan kerra autoa vaihtaessa 1. listalla.
>> 66 Nelivetoa teknisessä vertailussa <<
>> Video hybridi nelivedosta <<
Bugracer:
Vastasin Nuoren Autoilijan kokemukseen S80:n vajaavetoisuudesta. Meillä olevan S80:n ongelma on mielestäni törkeän iso kääntösäde, joka tekee maantiellä helposta ja tasapainoisesta ajettavasta kaupungissa ja parkkipaikoilla kömpelön, etenkin kokoisekseen erittäin ketterään kesäautooni verrattuna.
Vanha Suorakylki-V70 on aika ketterä, lähes Seiskan luokkaa, mutta pohjalevy periytyy BMW Isettasta, jossa lyhyellä akselivälillä (runsas 6 senttiä lisää Volvo PV 544:n) on leveän keulan takana takapyörät keskellä autoa vierekkäin. Joko tästä tai jostain muusta syystä johtuen ovat jotkut Suorakylki-V70:n liikut vähän omituisia. Erityisesti se etuvetoiselle tyypillinen taipumus yliohjaukseen moottorijarrutuksella jolla S80 ohjautuu kaarteeseen rauhallisesti yliohjaten, pyrkii toisinaan tekemään V70:sta karusellin jopa suoralla tiellä.
S80:sta kuten koko 2000-luvun Pattikylki-sarjasta pidän, vaikka niissä tuo huono puoli onkin, ettei kääntyviä eturattaita saa edes lisävarusteena.
Bugracer:
Mielipiteen vapaudessa on se arveluttava puoli, että myös omituisiksi katsotut mielipiteet on sallittava. Minulla on melko vahva aavistus siitä, mille puolelle omani asettuu, joten ei äänestetä tästä.
Minun, ja uskoisin myös NHB:n pointin olevan tuossa yllä jo vihjaamassasi asioiden arvojärjestyksessä, jotka eri kuljettajilla ovat erilaiset. Jonkun mielestä voimakas liikkeellelähtö ei ole kovin iso valintakriteeri, etenkin kun huoltohistoriasta tietää, että hanskalokerossa aina varalla oleva bensapumpun rele olisi varmistanut matkan jatkumisen useammin kuin neliveto (ja 740 GLE:ssähän se K-Jetronicin vuoksi pitää olla aina mukana).
Se on hyvä, että tiedät mitä sinä haluat ja löysit mieleisesi. Oma autonvaihtoni alkoi myös nelivetoisen etsinnällä, mutta menin pöljä kysymään vaimolta, ostanko auton vai täydellisen immunniteetin autokuumeelle Mercedeksen E-sarjan seuraavaan uusiutumiseen saakka.
Neliveto putosi pois, kun rouva vastasi, että "osta auto". Vastaan kyselyyn tältä pohjalta.
Kuulun ryhmään yksi. Alla jo kolmas neliveto, enkä enää muuta huolisi. Ja kaikki olleet vetokoukuttomia, eli venettä en nosta tms.
Omalla arvostusasteikollani tärkeä ominaisuus, joka helpottaa elämää. Ja maksaa saman kuin ilmastointi, jota mielestäni Suomessa tarvitaan harvemmin kuin nelivetoa tai Webastoa.
Bugracer:
Täällä vaihtoehto 2, kiitos
Neliveto olisi monesti kiva ja joitakin kertoja vuodessa oikeasti hyödyllinenkin eikä pelkkä hupailuväline. Ei kuitenkaan kynnyskysymys valinnan kannalta.
Bugracer:
Olen liukunut vaiheiden 3 ja 2 kautta 1:een. Ilmastoinnilla on minulle vähemmän käyttöaikaa vuoden mittaan kuin nelivedolla, joten siitä luopuisin ennemmin.
NHB suhtautuminen autoon ja autoiluun on tiukan järkiperäistä, mutta siinä järkevyydessään hän unohtaa sen, että todella monille auto on myös tunneperäinen hankinta ja statussymboli! Vaikkei NHB halua autonsa esittelevänsä vaurauttaan niin monille se on hyvin tärkeää! Tuolloin tuo karvalakkimallisuus on huono homma! Oma autoni on toki vanha, mutta aikansa volvo malliston lippulaiva. Oma näkemykseni kun on, että mieluummin 10 vuotta vanha huippumalli kuin vuoden vanha hinnat alkaen malli peruskoneella ja -varustein. Eli vaikkei minulla ole varaa uuteen autoon niin valitsen minulle sopivan mallin ja otan aina huippumallin. Mieluummin minä vuosimallista tingin kuin koneesta ja varusteista! Oma näkemykseni kaksivetoisesta Rangesta on ehkä merkityksetön, mutta Suomessa uskon monien olevan kanssani samaa mieltä tuosta kaksivetoisesta Rangesta. Mielestäni kun keskustellaan suomalaisella nettisivustolla on hieman irrelevanttia keskustella mallin järkevyydestä Kaliforniassa??? Suurin osa keskustelijoista peilaa ominaisuuksia Suomen oloihin ja täällä nyt valitettavasti on lunta vaikka itse ehkä asutkin jossain Los Angelesissa ja ajelet avojaggellasi kohti auringonlaskua pakoputket punaisina. Ehkä en vain ymmärrä. Noissa minun tapauksissani muuten en usko, että pelkkä maavara olisi riittänyt vaan myös nelivetoa tarvittaisiin kipeästi. Noh tämä huomioidaan seuraavaa autoa valittaessa. Joka ei ole uusi karvalakkimalli vaan esim vanha suurikoneinen katumaasturi. Ekologista eikö totta??? Ei tarvitse tuhlata maailman raaka-ainevaroja kun käytän aina vanhoja autoja. Vaikka BMW on muuttunut niin se tärkein ydin "sporttiset takavetoautot" on säilynyt! Kun Rangesta otetaan pois neliveto ei sen ydin eli "ylivertaiset maasto-ominaisuudet" todellakaan säily! Tätä muutosta voi verrata siihen, että BMW ilmoittaisi lopettavansa takavetoisten autojen valmistuksen! Myöskin Volvo vertaus ontuu, sillä vaikka imagoa muutetaan sporttisemmaksi ei turvallisuus ole mihinkään hävinnyt! Päinvastoin. 740:lle senverran, että kun olen jäänyt kiinni autollani en ymmärrä miten sen välttäisin kun töihin on päästävä, aura ei ole tullut enkä voi alkaa käsinkään kolaamaan parin kilometrin mittaista tietä auki. Pakko on yrittää... Jos ei onnistu niin minkäs teet???
Bugracer:
2a. En tarvitse nelivetoa, mutta pari kertaa vuodessa puolihaastavassa paikassa tms. tilanteessa se toisi huolettomuutta ajamiseen. Hyvin funtsittuna kaksivedollakin yleensä selviää ja etenkin nelivedon kustannukset huomioiden pieni huolellisuus ja ennakointi kaksivetoisella ajaessa on varsin kohtuullinen vaiva.
Olen jäänyt joskus jumiin, josta nelivedolla olisin selvinnyt. Kuitenkin pahimmillaan vartin lapiotyö muutaman vuoden välein ei sekään ole kohtuutonta n. 0,5-1 litran vuotuiseen kulutuslisään ja uuden auton parin tonnin pääomakuluun verrattuna. Nykyistä parempi maavara olisi minulle huomattavasti hyödyllisempi ominaisuus kuin vetopyörien määrän tuplaaminen. Harmi vain, että valikoima hyvän maavaran omaavissa kaksivetoisissa on aika suppea.
Herbert:
Niin minäkin olen useammankin kerran talvessa juuttunut kinoksiin, mutta maavaran säädöillä säästynyt lapiohommilta.
Auto siis Citroen C5. Vielä parempi kun sen saisi nelivedolla niin pääsisi 20cm paksuiset lumiset mäet paremmin ylös.
Nuori autoilija:
En väittänyt että sinun pitäisi pärjätä vajaavetoisella. Sen olisi saattanut huomata lukemalla mitä kirjoitettu on:
740 GLE:
740 GLE:
Sinä sen sijaan väitit vajaavetoisella selviäviä tai edes selaista väittäviä naurettaviksi ja vihjailit meidän kenties myös lyövän vaimoamme kirveellä polveen kesken synnytyksen. Ei se niin mene. Molemmat pojat syntyivät ilman kirvestä ja selviävät nuoresta iästään huolimatta talviajossa vajaavetoisellakin.
Sinulle ei kukaan tyrkytä autoa, jota et halua. Miksi et voi sallia samaa valinnan vapautta muille?
Penteles:
Eikös kaasunestejousitus (miksei myös ilmajousitus?) mahdollista pitävälle pohjalle sataneen lumen litistämisen auton alle ja ajo voi jatkua auton ylösnousemuksen jälkeen?
Teoriassa tuollainen jäänmurtajatekniikka voisi toimia, mutta en ole koskaan kokeillut tai edes nähnyt tuota käytännössä?