Toivottoman surkea nokitus. Bemarin, Volvon ja Lexuksen nelivedot ovat tuossa aikaa sitten vanhentunutta sukupolvea. Eli siis videon arvo on tasan nolla. Tuo toisen sukupolven haldex nyt oli tunnetusti aika surkea.
Sitäpaitsi tuon ikäisessä bemarissa on jatkuva neliveto kiinteällä jakosuhteella. Eikö sen pitäisi olla autuaaksi tekevä seikka? Pistän pääni pantiksi, että nykyinen "onneton" elektroniikka xDrive olisi mennyt huomattavasti pidemmälle.
Mitenkäs tuo Audin paras quattro, jossa on elektroninen lukko takana? Samaa elektroniikkasontaa vai? Kumma juttu, kun ihmiset ovat valmiit maksamaan siitä huomattavaa hintaa...
En voi kuin ihmetellä joidenkin mielenkiintoa kinastella mikahen kanssa. Miksi ruokitte sen provoja, ja tuotatte sivukaupalla sontaa tänne? On nähty ajat sitten että hän on päättänyt minkälaiset nelivedot ovat yksiselitteisesti niitä ainoita ja oikeita -järkiperusteet ja todisteet muusta eivät häntä kiinnosta.
Toivottoman surkea nokitus. Bemarin, Volvon ja Lexuksen nelivedot ovat tuossa aikaa sitten vanhentunutta sukupolvea. Eli siis videon arvo on tasan nolla. Tuo toisen sukupolven haldex nyt oli tunnetusti aika surkea.
Sitäpaitsi tuon ikäisessä bemarissa on jatkuva neliveto kiinteällä jakosuhteella. Eikö sen pitäisi olla autuaaksi tekevä seikka? Pistän pääni pantiksi, että nykyinen "onneton" elektroniikka xDrive olisi mennyt huomattavasti pidemmälle.
Mitenkäs tuo Audin paras quattro, jossa on elektroninen lukko takana? Samaa elektroniikkasontaa vai? Kumma juttu, kun ihmiset ovat valmiit maksamaan siitä huomattavaa hintaa...
Noh noh, eihän tuo nousutesti ihan niin wwanha ollut, ettei siinä olisi ollut kehissä ihan oikea BMW:n xDrive.
Simpan neliveto"tietämyksen" höttöisyys taas tekee temppujaan kun ei keksi kumpaa tällä kertaa kehua, Haldexia vai jotain muuta, vaikka mistään ei mitään tiedä
Jos Audi laittaa eLSD:n minne lystää, niin se ei ole minun päänsärkyni. Korkeintaan niiden jotka sellaisen ovat hankkineet ja pettyneet.
Simpan neliveto"tietämyksen" höttöisyys taas tekee temppujaan kun ei keksi kumpaa tällä kertaa kehua, Haldexia vai jotain muuta, vaikka mistään ei mitään tiedä
Vastaa jo viimein sinulle esittyihin kysymyksiin tai vaikene.
Voisit mikahe sen verran ottaa selvää, että tuonikäinen xDrive on täysin eri systeemi kuin nykyinen. Eli vääntöä jaetaan sama määrä akseleiden kesken eikä elektroniikka puutu peliin. Nimi on kyllä xDrive mutta toimintatapa täysin eri.
Haldexkin on noista ajoista mennyt pari sukupolvea eteenpäin.
Aikaan ei kannattaisi jämähtää... mutta on sitä itsekin joskus yllättynyt kun on kokeillut jotain ennakkoluulottomasti ja ilman merkkilaseja. Jostain syystä kaikki automerkit tuottavat koko ajan parempia autoja, ja tekniikka menee eteenpäin.
Suosittelen tätä lähetymistapaa ihan kaikille. Merkistä, mallista, valmistusmaasta ja tekniikasta riippumatta. Tulee yllätyksiä.
Kyllä nyt nelivedon merkitys aika rankasti aliarvioidaan. Jos ihan oikeasta metsässä menosta puhutaan, niin kyllä kunnollinen neliveto on aivan yliveto.
Ei kaksivetoisia traktoireitakaan enää metsään huolita, neliveto vain on työkoneessakin yliveto.
Toki maavarakin merkitsee, mutta se on yksi tekijä aivan siinä missä neliveto ja sen toteutus.
En ihmettele kaksivetoisen suosioita, varsinkaan USA:ssa, koska siellä näillä autoilla ajetaan niin paljon pelkästään maantielläkin. Kuten myös täällä Suomessa. Missä sillä ei niinkään liene merkitystä, varsinkaan kuivilla kesäkeleillä, ellei autoa ole tarkoitus ajaa kuten ralliautoa, mutta tätähän harvemmin tuon luokan autoilla harrastetaan.
Itse olen sitä mieltä, että on turhaa tehdä suuri, iso, ja muuten maasturityylisen rakenteen omaava auto, ja sitten jättää yksi olennaisimmista asioista pois. Sama kuin tehdään F1 auto, ja jätetään ilmanohjaimet pois. Katumaasturin ja henkilöauton maavaraero on kohtuullisen pieni. Tai toisaalta, monissa nykyhenkilöautoissakin on valitettavan pieni maavara. 80-luvun henkilöauton maavara oli suurempi kuin nykypäivän katumaasturin. Eli nyt on huonoja teitä liikkuville tavallaan tullut "tarve" korkeammille autoille, kun ajettavuuden nimissä henkilöautot on laksettu ihan maanrajaan. Itse tosin olen sitä mieltä, että kaksivetoinen katumaasturi on turha. Käytännössä nyky henkilöautokin menee kaksivetoisena niin huonoon paikkaan kuin vajaavetoisella on tarvis. Suurin puute piilee siis juurikin vetävien pyörien määrässä ja auton kestävyydessä. Oikean maasturin yksi merkittävin ero henkilöautoon maastoajon kannalta piilee juuri siinä, että kaikki rakenteet on vähintään tuplasti tukevampia kestävyyden nimissä. Ei se, etteikö pääse, vaan se pääseekö ehjänä vai ei . . . Vajaavetoista ja sellaista autoa josta alennusvaihteet puuttuu, voimansiirto on älyttömän kovilla. Kaksivetoisella saa ottaa vauhtia paikkaan mistä neliveto menee lipsumatta. Liukkaalla venerampilla neliveto on myös yliveto, tai hiekalla ei kaksivetoisella mitään jakoa kun vetämättömät renkaat painuvat ja hidastavat.
@maavara: otappa kokeiluun joku ikivanha 80 luvun maasturi, kytkettävällä nelivedolla. Aja metsässä takavedolla ja kokeille perään nelivedolla. Tietynlaisessa maastossa, ei varmaan mitään merkitystä, mutta juurikin esim. hiekassa, mudassa, lumessa, ero kuin yöllä ja päivällä. pelkällä takavedolla ei välttämättä mene metriäkään, mutta nelivedolla hyvinkin iloisesti.
Ja toki se vetopito mikä on mahdollista saavuttaa on melkein kaksinkertainen.
Tässä pöljät jenkit vertailevat vähän vetotestissä. Muuten samantyyliset autot, mutta toinen neliveto, toinen etuveto.
No oli koneissakin pieni ero, mutta häviö johtui pidon loppumisesta.
Testihän on puoliksi vitsi, eikä se mikään kovin varteenotettava lähde hyvään vertailuun ole, mutta se antaa kuitenkin hyvän kuvan siitä, miksi nelivedot ovat suosittuja etenkin vetoautoina.
Kyllä nyt nelivedon merkitys aika rankasti aliarvioidaan. Jos ihan oikeasta metsässä menosta puhutaan, niin kyllä kunnollinen neliveto on aivan yliveto.
Jos oikeasta metsässä menosta puhutaan, silloin ei puhuta katumaastureista. Ei kaksi- eikä nelivetoisista.
Itse olen sitä mieltä, että on turhaa tehdä suuri, iso, ja muuten maasturityylisen rakenteen omaava auto, ja sitten jättää yksi olennaisimmista asioista pois.
Itse taas en ymmärrä maasturityyliä, kun auto ei kerran ole maasturi. Ja katumaasturihan ei maasturi ole. Ei edes nelivetoisena. Siksi neliveto ei ole mikään pakollinen juttu noissa autoissa, kuten ilmanohjaimet formuloissa.
80-luvun henkilöauton maavara oli suurempi kuin nykypäivän katumaasturin. Eli nyt on huonoja teitä liikkuville tavallaan tullut "tarve" korkeammille autoille, kun ajettavuuden nimissä henkilöautot on laksettu ihan maanrajaan.
Totta. Harmi vain, ettei tavallisia henkilöautoja juurikaan ole korkeammalla maavaralla kaksivetoisena. Saabilla taisi olla 9-3X, mutta niitä ei taidettu käytännössä yhtään myydä, joten ei sellaista mistään saa hankittuakaan. Volkkari tai Skoda huonon tien alustalla on ehkä helpoin vaihtoehto. Ja onhan sentään olemassa kohtuullisen yleinen Dodge Caliber ja sitten ominaisuuksiltaan, vaan ei crossover-olemukseltaan vastaava Lada.
Tuo onkin huvittava yksityiskohta. Ladaa ja trendiautoja yhdistävä tekijä nimittäin. Tuntuu kuin jälkimmäiset olisivat keksineet pyörän uudestaan.
Itse tosin olen sitä mieltä, että kaksivetoinen katumaasturi on turha.
Jokainen arvostaa autoja omalla tavallaan. Itsekään en ymmärrä katumaasturin maasturityyliä. Korkeudella saavutettu hyöty hukataan johonkin, koska maavarassa tai tiloissa sitä ei ole. Jäljelle jää vain huono näkyvyys taakse ja suuri kulutus maantieajossa.
Käytännössä nyky henkilöautokin menee kaksivetoisena niin huonoon paikkaan kuin vajaavetoisella on tarvis.
Riippuu tarpeesta. Itse pärjäisin työmaa- ja metsäautoteillä ajavana hienosti kaksivedolla, kunhan maavaraa vain riittäisi. Nykyään pärjään tavallisella matalalla henkilöautollakin, mutta joskus pohja hiukan kolisee ja ihan kaikkiin paikkoihin ei autolla pidä ajaa. Hommat pitää hoitaa muulla tavoin. Yleensä kävelemällä viimeiset metrit.
Oikean maasturin yksi merkittävin ero henkilöautoon maastoajon kannalta piilee juuri siinä, että kaikki rakenteet on vähintään tuplasti tukevampia kestävyyden nimissä. Ei se, etteikö pääse, vaan se pääseekö ehjänä vai ei . . .
Juuri näin. Tuo on minusta oleellisin ero, jos tehdään rajavetoa maasturin ja muiden välille. Ei joku perän lukko tms. hienoudet, joilla taannoinen TM:n maasturitesti rajattiin.
Liukkaalla venerampilla neliveto on myös yliveto, tai hiekalla ei kaksivetoisella mitään jakoa kun vetämättömät renkaat painuvat ja hidastavat.
Mutta siinä ei taas maasturin ominaisuuksilla ole merkitystä, kunhan vetokykyä riittää. Nelivetoinen henkilöauto toimii aivan yhtä hyvin.
Itselläni tosin vene + kärry painaa vajaa 400 kg, joten se kulkee etuvetoisella riittävän hyvin. Kunhan pysytään rampeilla, eikä yritetä ajaa kärryä mihinkään kaislikkoon.
Etuveto siis. Lieneeköhän tulossa Suomeen? Perus Sandero ja Logankin ovat aika korkean näköisiä.
Eihän TM:n maasturitestiä rajattu lukkojen perusteela. Perän lukkoa ei oltu lisävarustelistalta ruksattu esimerkiksi Discoon. Toki ymmärsin mitä tarkoitit, sillä alennusvaihteisto oli ilmeisesti se TM:n ratkaiseva vaade auton pääsemiseksi testiin.
Kyllähän Outlanderia saa etuvetona. Ei tosin Suomessa, mutta saapahan kuitenkin.
Nuo mitsun nelivetosivut ovat aika naurettavat. Esimerkiksi Outlanderin nelivetojärjestelmä luetaan jatkuvatoimiseksi ja Haldex kytkeytyväksi. Ilmeisesti se 5% enemmän vetoa taka-akselilla muuttaa peli ihan kokonaan... (Haldex 3 10%, Outlander 15% esipainetta)
En tiedä, millä perusteella määritelmät tehdään. Mutta Mitsun järjestelmässä on kolme asentoa. 2WD, sitten se automaattinen tila mistä sinä tässä juuri puhut ja LOCK. Eli vain tuossa automaattisessa tilassa se toimii kuten kytkeytyvä, eli kuten Haldex. 2WD tilassa taas auto on rehelilsesti etuvetoinen. Ja LOCK tilassa voimanjako on 50-50, mutta voimanjako ei ole silti 100% lukittu, vaan tämä nelivedon toimintaa säätävä systeemi joustaa edelleen ja sehän toimii maantieajossakin. Eli jos ajat LOCK moodissa, neliveto ei ole kytkeytyvä, vaan se on jatkuvatoiminen. Jos ajat 4wd moodissa, se on samanlainen kuin haldex. Jos ajat 2wd moodissa, se on rehellisesti, pelkkä etuevo.
Mutta kerro ihan rauhassa, mikä siitä tekee sen naurettavamman, mitä vaikkapa Haldex on? Mitsun nelivedoissa kuljettajaa ei pidetä täysinä urpoina, vaan luotetaan siihen, että se osaa itsekkin päättää tiettyjä asioita. Esimerkiksi sen, onko nelivedolle käyttöä, asflatilla, täysin kuivalla kesä ilmalla. Haldexissa kaikki kuljettajan tehtävät valinnat on jätetty pois, ja sen vuoksi jouduttu kehittämään älytön määrä erilaisia "älykkäitä" juttuja, jotka vuoronperään arvuuttelevat tarvitaanko nelikkoa vai ei ja sitten kun se "älykäs" valinta menee pieleen, niin tulee näitä kaikkia sivuvaikutuksia, mistä Haldex on saanut naurettavan ja vitsikkään maineensa, josta nyt on kova hinku päästä eroon . . . Mutta usko tai älä, se on paljon vaikeampi saavuttaa kerran pilattu maine takaisin.
Kuten tuo liikkelle lähdön esipaineistus. Jos polttoaineen säästö on tarkoitus, kaikista älykkäin ratkaisu lienee ihan yksinkertaisesti antaa ihmisen arvioida olosuhteet. Kun pyörien nopeuksia ja G-voimia mittaamalla ei nykytekniikalla vain yksinkertaisesti ole mahdollista selvittää onko tie liukas vai ei, jos auto seisoo paikallaan.
Mitsun ratkaisuhan tarjoaa haldexin automaattitylisen tilan lisäksi, vapauden kuskille päättää, onko keli niin huono että jatkuvaa nelivetoa tarvitaan jatkuvasti 50-50 tyyliin, vai onko se niin hyvä ettei sitä tarvi ollenkaan.
Harmi ettei Mitsu ole vieläkään tuonut eurooppaan tätä uuden outlanderin S-AWC systeemiä. Toivottavasti ei jää vain jenkkien, aussien ja japsien iloksi. Nimittäin evon nelikosta kesytetty järjestelmä, on erittäin kehittynyt. Ei tosin polttoaine säästön ehdoilla tehty kuten Haldex, vaan äärimmäisen hyvän ajettavuuden ehdoilla tehty, kuten Evonkin neliveto:
Ei tuo nelikko läheskään yhtä hyvä ole kuin Evon, mutta on se paljon parempi mitä monen muun samanluokan auton ja huomattavan paljon parempi mitä meidän outlanderin AWC systeemi. Eli systeemi perustuu aktiivilukkojen ahkeraan käyttöön.
Omassa käytössä on etuvetoinen henkilöauto, jossa maavara ja etenemiskyky on keksivertoa parempi. Auto etenee näillä avuin riittävän hyvin mökille vaikkei tietä olisi aurattu. Auton alustan ominaisuudet ovat suunniteltu Neuvostoliiton tiestöä varten eivätkä ominaisuudet Suomessakaan hukkaan mene.
Monet nelivetoisen auton omistajat eivät koskaan käy yhtä "pahoissa" paikoissa autojensa kanssa.
Toivottoman surkea nokitus. Bemarin, Volvon ja Lexuksen nelivedot ovat tuossa aikaa sitten vanhentunutta sukupolvea. Eli siis videon arvo on tasan nolla. Tuo toisen sukupolven haldex nyt oli tunnetusti aika surkea.
Sitäpaitsi tuon ikäisessä bemarissa on jatkuva neliveto kiinteällä jakosuhteella. Eikö sen pitäisi olla autuaaksi tekevä seikka? Pistän pääni pantiksi, että nykyinen "onneton" elektroniikka xDrive olisi mennyt huomattavasti pidemmälle.
Mitenkäs tuo Audin paras quattro, jossa on elektroninen lukko takana? Samaa elektroniikkasontaa vai? Kumma juttu, kun ihmiset ovat valmiit maksamaan siitä huomattavaa hintaa...
En voi kuin ihmetellä joidenkin mielenkiintoa kinastella mikahen kanssa. Miksi ruokitte sen provoja, ja tuotatte sivukaupalla sontaa tänne? On nähty ajat sitten että hän on päättänyt minkälaiset nelivedot ovat yksiselitteisesti niitä ainoita ja oikeita -järkiperusteet ja todisteet muusta eivät häntä kiinnosta.
simppa:
Noh noh, eihän tuo nousutesti ihan niin wwanha ollut, ettei siinä olisi ollut kehissä ihan oikea BMW:n xDrive.
Simpan neliveto"tietämyksen" höttöisyys taas tekee temppujaan kun ei keksi kumpaa tällä kertaa kehua, Haldexia vai jotain muuta, vaikka mistään ei mitään tiedä
Jos Audi laittaa eLSD:n minne lystää, niin se ei ole minun päänsärkyni. Korkeintaan niiden jotka sellaisen ovat hankkineet ja pettyneet.
mikahe:
Vastaa jo viimein sinulle esittyihin kysymyksiin tai vaikene.
https://www.youtube.com/watch?v=EyKstZ6a5ag
Jos tuo ei kelpaa vastaukseksi niin kokeile itse.
Voisit mikahe sen verran ottaa selvää, että tuonikäinen xDrive on täysin eri systeemi kuin nykyinen. Eli vääntöä jaetaan sama määrä akseleiden kesken eikä elektroniikka puutu peliin. Nimi on kyllä xDrive mutta toimintatapa täysin eri.
Haldexkin on noista ajoista mennyt pari sukupolvea eteenpäin.
Aikaan ei kannattaisi jämähtää... mutta on sitä itsekin joskus yllättynyt kun on kokeillut jotain ennakkoluulottomasti ja ilman merkkilaseja. Jostain syystä kaikki automerkit tuottavat koko ajan parempia autoja, ja tekniikka menee eteenpäin.
Suosittelen tätä lähetymistapaa ihan kaikille. Merkistä, mallista, valmistusmaasta ja tekniikasta riippumatta. Tulee yllätyksiä.
Jep. Esimerkiksi korealaiset tuotteet ovat parantuneet viime vuosina huikeasti.
Kyllä nyt nelivedon merkitys aika rankasti aliarvioidaan. Jos ihan oikeasta metsässä menosta puhutaan, niin kyllä kunnollinen neliveto on aivan yliveto.
Ei kaksivetoisia traktoireitakaan enää metsään huolita, neliveto vain on työkoneessakin yliveto.
Toki maavarakin merkitsee, mutta se on yksi tekijä aivan siinä missä neliveto ja sen toteutus.
En ihmettele kaksivetoisen suosioita, varsinkaan USA:ssa, koska siellä näillä autoilla ajetaan niin paljon pelkästään maantielläkin. Kuten myös täällä Suomessa. Missä sillä ei niinkään liene merkitystä, varsinkaan kuivilla kesäkeleillä, ellei autoa ole tarkoitus ajaa kuten ralliautoa, mutta tätähän harvemmin tuon luokan autoilla harrastetaan.
Itse olen sitä mieltä, että on turhaa tehdä suuri, iso, ja muuten maasturityylisen rakenteen omaava auto, ja sitten jättää yksi olennaisimmista asioista pois. Sama kuin tehdään F1 auto, ja jätetään ilmanohjaimet pois. Katumaasturin ja henkilöauton maavaraero on kohtuullisen pieni. Tai toisaalta, monissa nykyhenkilöautoissakin on valitettavan pieni maavara. 80-luvun henkilöauton maavara oli suurempi kuin nykypäivän katumaasturin. Eli nyt on huonoja teitä liikkuville tavallaan tullut "tarve" korkeammille autoille, kun ajettavuuden nimissä henkilöautot on laksettu ihan maanrajaan. Itse tosin olen sitä mieltä, että kaksivetoinen katumaasturi on turha. Käytännössä nyky henkilöautokin menee kaksivetoisena niin huonoon paikkaan kuin vajaavetoisella on tarvis. Suurin puute piilee siis juurikin vetävien pyörien määrässä ja auton kestävyydessä. Oikean maasturin yksi merkittävin ero henkilöautoon maastoajon kannalta piilee juuri siinä, että kaikki rakenteet on vähintään tuplasti tukevampia kestävyyden nimissä. Ei se, etteikö pääse, vaan se pääseekö ehjänä vai ei . . . Vajaavetoista ja sellaista autoa josta alennusvaihteet puuttuu, voimansiirto on älyttömän kovilla. Kaksivetoisella saa ottaa vauhtia paikkaan mistä neliveto menee lipsumatta. Liukkaalla venerampilla neliveto on myös yliveto, tai hiekalla ei kaksivetoisella mitään jakoa kun vetämättömät renkaat painuvat ja hidastavat.
@maavara: otappa kokeiluun joku ikivanha 80 luvun maasturi, kytkettävällä nelivedolla. Aja metsässä takavedolla ja kokeille perään nelivedolla. Tietynlaisessa maastossa, ei varmaan mitään merkitystä, mutta juurikin esim. hiekassa, mudassa, lumessa, ero kuin yöllä ja päivällä. pelkällä takavedolla ei välttämättä mene metriäkään, mutta nelivedolla hyvinkin iloisesti.
Ja toki se vetopito mikä on mahdollista saavuttaa on melkein kaksinkertainen.
Tässä pöljät jenkit vertailevat vähän vetotestissä. Muuten samantyyliset autot, mutta toinen neliveto, toinen etuveto.
https://www.youtube.com/watch?v=8IcUhtInOwY
No oli koneissakin pieni ero, mutta häviö johtui pidon loppumisesta.
Testihän on puoliksi vitsi, eikä se mikään kovin varteenotettava lähde hyvään vertailuun ole, mutta se antaa kuitenkin hyvän kuvan siitä, miksi nelivedot ovat suosittuja etenkin vetoautoina.
Matti-:
Jos oikeasta metsässä menosta puhutaan, silloin ei puhuta katumaastureista. Ei kaksi- eikä nelivetoisista.
Itse taas en ymmärrä maasturityyliä, kun auto ei kerran ole maasturi. Ja katumaasturihan ei maasturi ole. Ei edes nelivetoisena. Siksi neliveto ei ole mikään pakollinen juttu noissa autoissa, kuten ilmanohjaimet formuloissa.
Totta. Harmi vain, ettei tavallisia henkilöautoja juurikaan ole korkeammalla maavaralla kaksivetoisena. Saabilla taisi olla 9-3X, mutta niitä ei taidettu käytännössä yhtään myydä, joten ei sellaista mistään saa hankittuakaan. Volkkari tai Skoda huonon tien alustalla on ehkä helpoin vaihtoehto. Ja onhan sentään olemassa kohtuullisen yleinen Dodge Caliber ja sitten ominaisuuksiltaan, vaan ei crossover-olemukseltaan vastaava Lada.
Tuo onkin huvittava yksityiskohta. Ladaa ja trendiautoja yhdistävä tekijä nimittäin. Tuntuu kuin jälkimmäiset olisivat keksineet pyörän uudestaan.
Jokainen arvostaa autoja omalla tavallaan. Itsekään en ymmärrä katumaasturin maasturityyliä. Korkeudella saavutettu hyöty hukataan johonkin, koska maavarassa tai tiloissa sitä ei ole. Jäljelle jää vain huono näkyvyys taakse ja suuri kulutus maantieajossa.
Riippuu tarpeesta. Itse pärjäisin työmaa- ja metsäautoteillä ajavana hienosti kaksivedolla, kunhan maavaraa vain riittäisi. Nykyään pärjään tavallisella matalalla henkilöautollakin, mutta joskus pohja hiukan kolisee ja ihan kaikkiin paikkoihin ei autolla pidä ajaa. Hommat pitää hoitaa muulla tavoin. Yleensä kävelemällä viimeiset metrit.
Juuri näin. Tuo on minusta oleellisin ero, jos tehdään rajavetoa maasturin ja muiden välille. Ei joku perän lukko tms. hienoudet, joilla taannoinen TM:n maasturitesti rajattiin.
Mutta siinä ei taas maasturin ominaisuuksilla ole merkitystä, kunhan vetokykyä riittää. Nelivetoinen henkilöauto toimii aivan yhtä hyvin.
Itselläni tosin vene + kärry painaa vajaa 400 kg, joten se kulkee etuvetoisella riittävän hyvin. Kunhan pysytään rampeilla, eikä yritetä ajaa kärryä mihinkään kaislikkoon.
Volvo XC70:sen saa myös etuvetona. Tuo pesee aika monet city-maaasturit 21 cm maavarallaan.
Ja eikös Fiat Albea ole maavaraltaan aika korkea auto? Ainakin näyttää siltä. Lisäksi Dacia Sanderosta on Stepway-malli, joka näyttää tältä:
http://www.worldcarfans.com/109050719193/dacia-sandero-stepway-officially-released
Etuveto siis. Lieneeköhän tulossa Suomeen? Perus Sandero ja Logankin ovat aika korkean näköisiä.
Eihän TM:n maasturitestiä rajattu lukkojen perusteela. Perän lukkoa ei oltu lisävarustelistalta ruksattu esimerkiksi Discoon. Toki ymmärsin mitä tarkoitit, sillä alennusvaihteisto oli ilmeisesti se TM:n ratkaiseva vaade auton pääsemiseksi testiin.
simppa:
En tiedä, millä perusteella määritelmät tehdään. Mutta Mitsun järjestelmässä on kolme asentoa. 2WD, sitten se automaattinen tila mistä sinä tässä juuri puhut ja LOCK. Eli vain tuossa automaattisessa tilassa se toimii kuten kytkeytyvä, eli kuten Haldex. 2WD tilassa taas auto on rehelilsesti etuvetoinen. Ja LOCK tilassa voimanjako on 50-50, mutta voimanjako ei ole silti 100% lukittu, vaan tämä nelivedon toimintaa säätävä systeemi joustaa edelleen ja sehän toimii maantieajossakin. Eli jos ajat LOCK moodissa, neliveto ei ole kytkeytyvä, vaan se on jatkuvatoiminen. Jos ajat 4wd moodissa, se on samanlainen kuin haldex. Jos ajat 2wd moodissa, se on rehellisesti, pelkkä etuevo.
Mutta kerro ihan rauhassa, mikä siitä tekee sen naurettavamman, mitä vaikkapa Haldex on? Mitsun nelivedoissa kuljettajaa ei pidetä täysinä urpoina, vaan luotetaan siihen, että se osaa itsekkin päättää tiettyjä asioita. Esimerkiksi sen, onko nelivedolle käyttöä, asflatilla, täysin kuivalla kesä ilmalla. Haldexissa kaikki kuljettajan tehtävät valinnat on jätetty pois, ja sen vuoksi jouduttu kehittämään älytön määrä erilaisia "älykkäitä" juttuja, jotka vuoronperään arvuuttelevat tarvitaanko nelikkoa vai ei ja sitten kun se "älykäs" valinta menee pieleen, niin tulee näitä kaikkia sivuvaikutuksia, mistä Haldex on saanut naurettavan ja vitsikkään maineensa, josta nyt on kova hinku päästä eroon . . . Mutta usko tai älä, se on paljon vaikeampi saavuttaa kerran pilattu maine takaisin.
Kuten tuo liikkelle lähdön esipaineistus. Jos polttoaineen säästö on tarkoitus, kaikista älykkäin ratkaisu lienee ihan yksinkertaisesti antaa ihmisen arvioida olosuhteet. Kun pyörien nopeuksia ja G-voimia mittaamalla ei nykytekniikalla vain yksinkertaisesti ole mahdollista selvittää onko tie liukas vai ei, jos auto seisoo paikallaan.
Mitsun ratkaisuhan tarjoaa haldexin automaattitylisen tilan lisäksi, vapauden kuskille päättää, onko keli niin huono että jatkuvaa nelivetoa tarvitaan jatkuvasti 50-50 tyyliin, vai onko se niin hyvä ettei sitä tarvi ollenkaan.
Harmi ettei Mitsu ole vieläkään tuonut eurooppaan tätä uuden outlanderin S-AWC systeemiä. Toivottavasti ei jää vain jenkkien, aussien ja japsien iloksi. Nimittäin evon nelikosta kesytetty järjestelmä, on erittäin kehittynyt. Ei tosin polttoaine säästön ehdoilla tehty kuten Haldex, vaan äärimmäisen hyvän ajettavuuden ehdoilla tehty, kuten Evonkin neliveto:
https://www.youtube.com/watch?v=Uc9eiLqFpMg
Ja täällä kun rullaa alaspäin, saa vähän numeerista tietoa. Erinomainen tulos citymaasturille!
http://blogs.insideline.com/straightline/2009/10/il-track-tested-2010-mitsubishi-outlander-gt.html
Ei tuo nelikko läheskään yhtä hyvä ole kuin Evon, mutta on se paljon parempi mitä monen muun samanluokan auton ja huomattavan paljon parempi mitä meidän outlanderin AWC systeemi. Eli systeemi perustuu aktiivilukkojen ahkeraan käyttöön.
Omassa käytössä on etuvetoinen henkilöauto, jossa maavara ja etenemiskyky on keksivertoa parempi. Auto etenee näillä avuin riittävän hyvin mökille vaikkei tietä olisi aurattu. Auton alustan ominaisuudet ovat suunniteltu Neuvostoliiton tiestöä varten eivätkä ominaisuudet Suomessakaan hukkaan mene.
Monet nelivetoisen auton omistajat eivät koskaan käy yhtä "pahoissa" paikoissa autojensa kanssa.
Seuraavassa numerossa onkin tähän ketjuun sopiva vertailu. Kiitos TM:lle jo etukäteen!