jos on tottunut isoon kääntöympyrään niin hieman pienempi ei haittaa, mutta siitä ei ole hyötyäkään. jos taas tottuu pienempään, niin
...
jos ajelee normaalilla takavetoon soveltuvalla ajotavalla, eli lievästi moottorijarruttaa risteykseen
...
moiseen ei tarvita mitään renkaiden sauhuamista vaan ihan kevyesti ja hellävaraisesti kaasupoljinta sopivasti käyttäen
Kovin tuttuja ajatuksia ja myös loppupäätelmä sama.
Kääntyviin etupyöriin ja nelipyöräohjaukseen jää koukkuun. Ja minäkin puhun suojelusenkelin sallimista luistokulmista.
Tässä ei ole kyse vain kääntösäteestä, vaan mielenrauhasta, jonka tuo jäiseen liikenneympyrään menneddä tietoisuus, että varmasti kääntyy.
Tuo sama mielenrauha seuraa myös takaveto-Mersua ja manuaalivaihteista quattroa.
Hmm. En pidä laatikkovolvoa ja taksimersua erityisen kääntyvinä tapauksina talvella. Enpä toisaalta osaa myöskään pitää liikenneympyrästä "selviytymistä" ominaisuuksien mittarina ja haasteena.
Ja tämä ei ollut mikään Volvon mainos tai Bemarin mollaus, kannattaa vaan katsella sitä loppuhintaa ja sen sisältämiä asioita eikä mainoskampanjoita.
Jos tällä perusteella valitsee auton, niin varmasti löytyy Volvoakin parempia vaihtoehtoja, esim. Skoda Superb. Tilaan enemmän ja hintaa (oletus) vähemmän. Varusteitakin varmaan mukavasti. Ja jos varusteita haluaa/arvostaa, niin silloin tietysti kannattaa suunnata poistuviin malleihin.
Hmm. En pidä laatikkovolvoa ja taksimersua erityisen kääntyvinä tapauksina talvella. Enpä toisaalta osaa myöskään pitää liikenneympyrästä "selviytymistä" ominaisuuksien mittarina ja haasteena.
Liikenneympyrä on vain yksi esimerkki ja voin korvata liikenneympyrän millä tahansa mutkalla.
Otin esimerkin havaittuani, että nokkapainoisen tai tasapainoisella takavetoisella en tutun työmatkan liikenneympyröissä talvisin tarvitse jarrua, mutta nokkapainoisena aliohjaavan etuvetoisen kanssa tarvin. Ei raskaasti aliohjaava auto ollut lainkaan haasteellista ohjata liikenneympyrän läpi. Se piti vain tehdä hitaammalla nopeudella tuntuakseen turvalliselta.
Otin esimerkin havaittuani, että nokkapainoisen tai tasapainoisella takavetoisella en tutun työmatkan liikenneympyröissä talvisin tarvitse jarrua, mutta nokkapainoisena aliohjaavan etuvetoisen kanssa tarvin. Ei raskaasti aliohjaava auto ollut lainkaan haasteellista ohjata liikenneympyrän läpi. Se piti vain tehdä hitaammalla nopeudella tuntuakseen turvalliselta.
Mitä autoa pidät erityisen hyvin kääntyvänä?
Mikä ajatus on verrata tasapainoista hyvin käyttäyttyvää takavetoa raskaasti aliohjaavaan etuvetoon? Ei huonosti käyttäytyvä takavetokaan ole mikään erityisen nautinnollinen ajettava. Osaavat takavedotkin esimerkiksi puskevan peruskäytöksen joka muuttuu pienellä kaasulla rajuksi yliohjaamiseksi.
Mini Cooper S:n kuskin penkillä eräiden takavetoisten jälkeen tuntui siltä, että auto meinaa karata sisäkurvista ojaan. Tämä siis noin 10 vuotta sitten.
Ei huonosti käyttäytyvä takavetokaan ole mikään erityisen nautinnollinen ajettava. Osaavat takavedotkin esimerkiksi puskevan peruskäytöksen
Aivan. On mielipidekysymys, kumpi käytöshäiriö on enemmän häiritsevä, aliohjaus vai yliohjaus.
Vaikka testistäni näkeekin kumpaa minä pystyn sietämään helpommin, niin käytöshäiriöhän raskaasti pielessä oleva kaarretasapaino on. Vaihteleva tasapaino vielä pahentaa tilannetta, ellei kyse ole kuljettajan tietoisesti nelipyöräohjauksella aiheuttamasta muutoksesta.
NHB:
Mini Cooper S:n kuskin penkillä eräiden takavetoisten jälkeen tuntui siltä, että auto meinaa karata sisäkurvista ojaan.
Vaikka vältänkin pienimpiä kikottimia aivan tarkoituksella, niin joitain häritsevän kömpelöitä pikkuautoja olen silti joutunut ajamaan. Miniä en ole ajanut, mutta kuvaamasi perusteella se saattaisi olla kivakin ajaa? Joissain lyhytakselivälisissä etuvetoisissakin toimii oikein hyvin tuo tasapainoisen kaarrekäytöksen muutos kevyesti yliohjaavaksi vain kaasua nostaen.
Samasta syystä ajan talvella myös mieluummin manuaalilla. Automaatti ei tunnu kääntyvän yhtä täsmällisesti, olivatpa vetopyörät missä tahansa.
En missään tapauksessa kuvittele joko takavetoista tai itseäni nopeaksi. Puhun vain siitä, minkä itse koen helpoksi ja siinä suhteessa Surffarin kommentit tuntuivat hyvin tutuilta.
Jos tällä perusteella valitsee auton, niin varmasti löytyy Volvoakin parempia vaihtoehtoja, esim. Skoda Superb. Tilaan enemmän ja hintaa (oletus) vähemmän.
No toki löytyy, mutta puhuin nyt tämän testiluokan autoista.
Tuo premiumien vähättely ja etenkin tuollainen "käytän rahat järkevämmin" perustelu on minusta hieman naurettavaa.
Tämä on minusta näkökantakysmys. Jollekin järkevyys on varustelistan pituus ja jollekin ... vaikka auto sisutan luoma fiilis tai merkin luoma illuusio (ties sitten mistä.
Jos ylipäänsä autoon laitetaan rahaa enemmän kuin se mikä juuri ja juuri täyttää kulkemisen perusvaatimukset (Yaris jne..) niin kaikki valinnat siitä ylöspäin on henkilökohtaisia arvovalintoja.
Tavismerkeistä ei löydy keskikokoista autoa joka olisi mukava. Corolla ja Golf jne.. on epämukavia autoja. Jos haluaa sopivan mukavan tavismerkin pitää mennä Passat, Mondeo, Avensis kokoluokkaan mitä kaikki ei halua.
Koneteho on toinen asia. Useimpiin keskiluokan autoihin ei saa yhdistelmää +150hp ja automaatti ja jos vielä esim. firman autopoltiikan vuoksi pitäisi olla hyvin pienet päästöt ei jäljellä ole kuin kolme ns. premium merkkiä.
Onko premium merkin valinta sitten typerää. No taatusti in jos asiaa mitataan quantitatiivisesti fiitserilistana ja auton pituutena mutta valintaan liittyy myös muita tekijöitä.
Näkisin kyllä mielelläni vakiovarusteina eri hintaisten autojen vertailuja samassa hintatasossa. Tällainen valintatilanne minulla ainakin on.
Ajan vanhalla mersulla, joka 5 vuoden sisään mennee romutukseen. Pitäisi hankkia hyvänkokoinen perheauto. Tykkäisin kovasti saksalaisesta premium-autosta. Mutta sitten kun katson, mitä tarvitsisin, ja mistä sen saa, Avensis on aina parempi. Tai Mondeo tai Passat.
Rahaa ei ole tällä iällä rajattomasti ja lainoja on. Budjettiraja on erittäin merkittävä asia, vaikka hyvän auton aionkin hankkia. 50 tonnin vakiovarustelluissa preemiumiautoissa ei vaan usein saa niitä asioita, joita halvemmissa merkeissä saa kokonaisuutena halvempaan hintaan.
Pahinta on Xenonien ja parkkitutkien puuttuminen ja pirun kallis metalliväri.
surffari:
Kovin tuttuja ajatuksia ja myös loppupäätelmä sama.
Kääntyviin etupyöriin ja nelipyöräohjaukseen jää koukkuun. Ja minäkin puhun suojelusenkelin sallimista luistokulmista.
Tässä ei ole kyse vain kääntösäteestä, vaan mielenrauhasta, jonka tuo jäiseen liikenneympyrään menneddä tietoisuus, että varmasti kääntyy.
Tuo sama mielenrauha seuraa myös takaveto-Mersua ja manuaalivaihteista quattroa.
Hmm. En pidä laatikkovolvoa ja taksimersua erityisen kääntyvinä tapauksina talvella. Enpä toisaalta osaa myöskään pitää liikenneympyrästä "selviytymistä" ominaisuuksien mittarina ja haasteena.
AkiK:
Jos tällä perusteella valitsee auton, niin varmasti löytyy Volvoakin parempia vaihtoehtoja, esim. Skoda Superb. Tilaan enemmän ja hintaa (oletus) vähemmän. Varusteitakin varmaan mukavasti. Ja jos varusteita haluaa/arvostaa, niin silloin tietysti kannattaa suunnata poistuviin malleihin.
NHB:
Liikenneympyrä on vain yksi esimerkki ja voin korvata liikenneympyrän millä tahansa mutkalla.
Otin esimerkin havaittuani, että nokkapainoisen tai tasapainoisella takavetoisella en tutun työmatkan liikenneympyröissä talvisin tarvitse jarrua, mutta nokkapainoisena aliohjaavan etuvetoisen kanssa tarvin. Ei raskaasti aliohjaava auto ollut lainkaan haasteellista ohjata liikenneympyrän läpi. Se piti vain tehdä hitaammalla nopeudella tuntuakseen turvalliselta.
Mitä autoa pidät erityisen hyvin kääntyvänä?
740 GLE:
Mikä ajatus on verrata tasapainoista hyvin käyttäyttyvää takavetoa raskaasti aliohjaavaan etuvetoon? Ei huonosti käyttäytyvä takavetokaan ole mikään erityisen nautinnollinen ajettava. Osaavat takavedotkin esimerkiksi puskevan peruskäytöksen joka muuttuu pienellä kaasulla rajuksi yliohjaamiseksi.
Mini Cooper S:n kuskin penkillä eräiden takavetoisten jälkeen tuntui siltä, että auto meinaa karata sisäkurvista ojaan. Tämä siis noin 10 vuotta sitten.
NHB:
Aivan. On mielipidekysymys, kumpi käytöshäiriö on enemmän häiritsevä, aliohjaus vai yliohjaus.
Vaikka testistäni näkeekin kumpaa minä pystyn sietämään helpommin, niin käytöshäiriöhän raskaasti pielessä oleva kaarretasapaino on. Vaihteleva tasapaino vielä pahentaa tilannetta, ellei kyse ole kuljettajan tietoisesti nelipyöräohjauksella aiheuttamasta muutoksesta.
NHB:
Vaikka vältänkin pienimpiä kikottimia aivan tarkoituksella, niin joitain häritsevän kömpelöitä pikkuautoja olen silti joutunut ajamaan. Miniä en ole ajanut, mutta kuvaamasi perusteella se saattaisi olla kivakin ajaa? Joissain lyhytakselivälisissä etuvetoisissakin toimii oikein hyvin tuo tasapainoisen kaarrekäytöksen muutos kevyesti yliohjaavaksi vain kaasua nostaen.
Samasta syystä ajan talvella myös mieluummin manuaalilla. Automaatti ei tunnu kääntyvän yhtä täsmällisesti, olivatpa vetopyörät missä tahansa.
En missään tapauksessa kuvittele joko takavetoista tai itseäni nopeaksi. Puhun vain siitä, minkä itse koen helpoksi ja siinä suhteessa Surffarin kommentit tuntuivat hyvin tutuilta.
Style66:
No toki löytyy, mutta puhuin nyt tämän testiluokan autoista.
kello68:
Näkisin kyllä mielelläni vakiovarusteina eri hintaisten autojen vertailuja samassa hintatasossa. Tällainen valintatilanne minulla ainakin on.
Ajan vanhalla mersulla, joka 5 vuoden sisään mennee romutukseen. Pitäisi hankkia hyvänkokoinen perheauto. Tykkäisin kovasti saksalaisesta premium-autosta. Mutta sitten kun katson, mitä tarvitsisin, ja mistä sen saa, Avensis on aina parempi. Tai Mondeo tai Passat.
Rahaa ei ole tällä iällä rajattomasti ja lainoja on. Budjettiraja on erittäin merkittävä asia, vaikka hyvän auton aionkin hankkia. 50 tonnin vakiovarustelluissa preemiumiautoissa ei vaan usein saa niitä asioita, joita halvemmissa merkeissä saa kokonaisuutena halvempaan hintaan.
Pahinta on Xenonien ja parkkitutkien puuttuminen ja pirun kallis metalliväri.