Esittämäsi epäilykset esimerkiksi kilpailun ainoan "tehdastiimin" suorituksesta ovat yhtä tyhjän kanssa. Kenellä tahansa on varaa säädättää ohjaus-/pyöränkulmat mieleisekseen, niin halutessaan. 100?
Ja kun näköjään jatketaan uskon asialla, niin uskon, että Volvon ohjaus-/pyöränkulmat olivat valmistajan määrittelemistä ohjearvoissa (ellei joku iltapäivälehden toimittajatonttu ole niitä koeajaessaan kolhinut toisiin arvoihin).
En kai väittänytkään, että tilanne olisi rahasta kiinni. Niin kauan kuin meillä ei ole yksiselitteistä tietoa, niin sinulla on täysi oikeus muodostaa mielipiteitä.
No mitäs tietoa sulla on noista Priuksen, Volvon ja/tai Polon suorittamista filungeista? Jos ei mitään, niin eivätkö ne ole ihan yksiselitteisesti menestyneet tuossa taloudellisuusajossa täysin rehellisin keinoin?
Länsimaiseen oikeusjärjestelmän kuuluu syyttömyysolettama, ts. syyttäjän(sinun) on todistettava, että Prius, Volvo ja/tai Polo ovat filunkia tehneet. Jos et siihen pysty, niin on aivan turha märehtiä asian kimpussa enempää.
Minusta olisi jotenkin selkeämpää, että hybridien viralliset EU kulutukset mitattaisiin siten, että lähtötilanteessa akku olisi tyhjä.
En ole perehtynyt asiaan mutta lukeeko missään miten täysiä nuo hybridien akut sitten ovat ?
Jos Toyotalla lähtee akku tyhjänä ajamaan niin ei se sitä täyteen lataa vaan jo n. 0.5 km:n päästä jäähdytysnesteen riittävästi lämmettyään auto sammuttaa moottorin ja mennään sähköllä.
Jos löytyy tietoa niin voisitko valaista miten tyhjä akku lataantuu tuon 0.5km aikana niin paljon, että moottorin voi sammuttaa? Moottori tuskin lämpiää jos olosuhteet mahdollistavat vapaalla laskettelun. EU sykliin autonvalmistaja huolehtii varmasti niin täyden akun kuin mahdollista. Jos ei muuten niin hinaavat autoa muutaman kilometrin paikan päälle.
AkiK:
En tiedä miten täysiä akut ovat, mutta tuo tyhjän akun lähtökohta olisi hybridille epätasa-arvoinen, koska auto tuottaisi tuolloin syklillä sähköä varastoon. Tilanne jossa hybridin akku on täysin tyhjä on aika poikkeuksellinen. Yleensä auto on ohjelmoitu ylläpitämään joku minimivaraustaso aina.
Ehkä määritelmä "tyhjä" ei arkikielessä ole riittävän tarkka. Akku on silloin tyhjä kun automatiikka käynnistää moottorin sähköllä ajon aikana.
Ajoin kommentilla lähinnä takaa sitä tilannetta, että ellei asiaa ole erikseen kielletty, max latauksella varattua akkua voisi EU syklissä verrata tilanteeseen jossa tavallisissa autoissa olisi pari litraa polttoainetta ylimääräisessä tankissa mukana.
Se että hydridi alkaa ladata akkua syklin aikana, on minusta normaalia. Sitä energiaa voi sitten käyttää syklin edetessä kuten keskimäärin tehdään normaalistikin. Eihän akkua moottorilla ladata, eikä akun lataukseen kulu enempää energiaa vs tilanne ettei ladattaisi vaan ilman hybridiä jouduttaisiin lämmittämään ilmaa jarruilla. EU sykli on varsin rajallinen "ajomatka", vain 11km, josta sitten lasketaan kulutus per 100km ja poikkeukselliset olosuhteet kasvattavat eroa normaaliin ajotilanteeseen samaisella autolla. Toistan vielä että isommalla akulla hybridin virallinen kulutus voisi olla 0 L/100km.
En ole perehtynyt asiaan mutta lukeeko missään miten täysiä nuo hybridien akut sitten ovat ?
...
Ehkä määritelmä "tyhjä" ei arkikielessä ole riittävän tarkka. Akku on silloin tyhjä kun automatiikka käynnistää moottorin sähköllä ajon aikana.
Olet ihan oikeilla jäljillä; hybridin akun lataustaso on merkittävä tekijä kulutusmittauksissa.
Tämä tarina hajoaa kahteen haaraan, ladattaviin ja ei-ladattaviin hybrideihin. Jos aloitetaan ei-ladattavista, niin esimerkiksi vanhassa (muistaakseni nyt muuttumassa) japanilaisessa kaupunkisyklissä akku sai olla alussa täynnä, jolloin Toyotan varsin kevyet hybridit tempoivat alta kolmosen lukemia. Fuskausta siis.
Eurolukemissa ja yhdysvaltalaisissa vastaavissa periaatteessa akun varaustilan (SOC, state of charge) pitää olla sama ennen ja jälkeen testiä. Tyhjä ja täysi ovat huonoja valintoja, koska ne eivät mahdollista hybridijärjestelmän täysipainoista toimintaa. Näin ollen testimatkaa ei ole tehty sähköllä, ja lukemat ovat ihan yhtä huonoja kuvaamaan syklin todellista kulutusta kuin muillakin.
Mielenkiintoista on, että kulutustestien osalta on käyty keskustelua myös siitä, pitäisikö käynnistysakun varaustilan olla sama ennen ja jälkeen testien. Tämä on sinänsä ihan relevantti kysymys, koska osa autoista jo nyt ohjaa käynnistysakun latausta ajotilan mukaan. Vaikutus ei välttämättä ole aivan vähäinen, kun kinataan niistä viimeisestä grammoista.
Ladatavien hybridien kohdalla tilanne tulee paljon mutkikkaammaksi. Niissä pitää määrittää sähköajon energiankulutus ja polttomoottoriajon energiankulutus erikseen.
Käytännössä mittaus tehdään täyttämällä akku ja ajamalla sykliä, kunnes polttomoottori käynnistyy. Tämän jälkeen akku täytetään uudelleen, jolloin ajetusta matkasta ja ladatusta sähköstä saadaan kilometrikulutus ja toimintamatka. Tämän jälkeen tehdään toinen testi, jossa akun varaustilan pitää olla sama ennen ja jälkeen testin, jolloin saadaan polttomoottoriajon polttoaineenkulutus.
Näistä kahdesta sitten lasketaan eurooppalaisittain jokin täysin fiktiivinen kulutus- ja päästölukema, jolla ei ole mitään tekoa minkään kanssa. Amerikkalaiset ovat fiksumpia, siellä pitää ilmoittaa kulutus kummallakin tavalla erikseen ja vielä toimintamatka sähköllä, joskin sitten näistä lasketaan lappuun isoksi numeroksi jotain fiktiivistä.
Ladattavien hybridien kohdalla suosittelen aina tarkastamaan, josko amerikkalaisilla olisi sama myynnissä. Silloin sieltä saa paljon enemmän informaatiota kuin eurooppalaisesta. Esimerkiksi otan Porsche Panamera hybridin.
Kulutuslukemat sinänsä eivät ole vertailukelpoisia, amerikkalaiset ovat yleensä realistisempia keskivertokansalaisen (ei Pohjanmaan aroilla ajelevan) kannalta ja noin 20 % korkeampia. Niitä voi kuitenkin verrata katsomalla verrokkiautoja. Porsche vie sähköä kahden BMW i3:n verran ja bensiiniä kahden Priuksen verran. Siitä tulee vähän eri kuva kuin EU-lukemasta.
Iso ongelma tuossa kuitenkin on se, että sähköllä kulkevien autojen kulutusmittaus on vaikeaa. Akun tarkan varaustilan mittaaminen on hyvin hankalaa, ja vielä hankalampaa on mitata sitä olennaista parametria eli seinästä kulutettavaa sähköä. Sen voi mitata vain latauksen aikana. Bensiini on tässä paljon helpompaa.
Jos ladattava hybridi käynnistelee polttomoottoriaan jo korkeammilla latausasteilla, mittaaminen menee tuskaiseksi. Tämä voisi tulla eteen vaikka tilanteessa, jossa syklissä on niin kova kiihdytys, että auto päättää avustaa sitä polttomoottorilla. Silloin ainoa tapa on ajella eri mittaisia matkoja (eri lukumäärä syklejä ), tankata välissä kumpikin puoli täyteen ja piirtää saadut pisteet käyrälle. Menetelmä vaatii kuitenkin suuren määrän toistoja ollakseen luotettava, koska muuttujia on paljon.
Jotain kuitenkin pitäisi tehdä, koska nykyinen EU-mittaus suosii ladattavilla fuskaamista. Ei se ole oikein kuluttajankaan edun mukainen.
Onhan nuo nykyhybridit hienoa tekniikkaa, joka taitaa ostajia kiinnostaa, mutta muistaako autojen ostajat laskea oikeasti kokonaiskuluja näitä hybridi härpäkkeitä (anteeksi termi, tämä vihertäminen menee joskus yli) ostaessa? Tarkoitan sitä, että usein nämä hybridit (esim. Audi Q5, MB E,Volvo V60... ) maksaa enemmän kuin likimain vastaavalla teholla varustettu saman mallin versio. Ja onko näiden autojen arvonpito millään tavoin tiedossa (ainoa josta taitaa tilanteen tietää on Prius)? Kulutuksetkaan eivät ole usein sitä mitä luvataan ja huoltohinnoissa on huomioitu pieni lisä "tavallisiin" versioihin verrattuna.
JOtenkin tuntuu, että etenkin nämä kalliimmat hybridit ovat vielä tällä hetkellä täysin kannattamattomia kulkineita omalla rahalla autonsa ostaville. Ja aiemmin jo taisin todeta eri keskustelussa, että en näitä uusimpia hydridejä (Volvo XC 90 mukaan lukien) uskaltaisi vanhaksi pitää tai käytettynä ostaa (sillä edellytyksellä, että olisi varaa (järkeä laittaa moisia summia autoon).
Tuo Volvon uusi moottoriperhe vaikuttaa lupaavalta. Toivottavasti vaan kesto on kohdallaan, se kun ei nykyään ole varmaa missään merkissä. Olenko oikeassa, mutta käsittääkseni dieselin EURO6 arvot saadaan ilman urea laitteita ? Niistä kun on jo monella autoilijalla karvaita kokemuksia (talvisin) useammankin merkin kohdalla.
Lohkoja ei ole varmaankaan pidetty varastossa vuotta jännitysten poistumiseksi B18 malliin
Kulutusmittaukset ovat ladattavalle hybridille aika ongelmallisia. Ei tuo amerikkalainenkaan mittaustapa ole ladattavan hybiridin kohdalla mitenkään hyvä. Pienemmillä (tyypillisillä ) ajomatkoilla niillä on mahdollista ajaa hyvinkin pienillä kulutuksilla. Ladattavan hybridin hankkiva todennäköisesti lähtee siitä, että auton käyttötapa suosii tämänkaltaista autoa ja latausta käytetään aktiivisesti kotona ja työpaikan pihassa. Tuttavapiirissä on ladattava hybridi, joka on ainakin käytttäjänsä mukaan palvellut erinomaisesti käyttötarkoitustaan eli muutaman kymmenen kilsan työmatkaa edestakaisin. Polttoainetta ei tuon tyyppisessä ajossa paljon kulu.
Maantieajoon taloudellisemman pään polttomoottori on edelleen paras vaihtoehto, mutta kaupungissa ja ruuhkaisessa liikenteessä hybrdin edut tulevat esiin.
Volkkarin DSG:täkin on monta versiota, mutta tuo Getragin laatiko on osoittautunut hyväksi. Harmi ettei Ford tarjoa sitä kovin monen moottorin yhteydessä, jatkossa ilmeisesti on tulossa automaatti myös Mondeoon ja Focukseen modernimpiin bensakoneisiin.
Mondeo dieselin kyljessähän sama PowerShift kuulostaa pyörivän taksissa ihan tyylikkäästi satojatuhansia kilometrejä. Mielenkiintoisessa taksissa istuessa tulee usein kyseltyä kuskilta kokemuksia autosta.
muistaako autojen ostajat laskea oikeasti kokonaiskuluja näitä hybridi härpäkkeitä (anteeksi termi, tämä vihertäminen menee joskus yli) ostaessa? Tarkoitan sitä, että usein nämä hybridit (esim. Audi Q5, MB E,Volvo V60... ) maksaa enemmän kuin likimain vastaavalla teholla varustettu saman mallin versio. Ja onko näiden autojen arvonpito millään tavoin tiedossa (ainoa josta taitaa tilanteen tietää on Prius)?
...
JOtenkin tuntuu, että etenkin nämä kalliimmat hybridit ovat vielä tällä hetkellä täysin kannattamattomia kulkineita omalla rahalla autonsa ostaville.
Priuksen ja Auriksen idea onkin toimia kuin vähän kuluttava diesel ilman dieselveroa ja nokilekan kalinaa. Ne ovat käyttökustannuksiltaan taloudellisia myös kohtuullisen vähilläkin kilometreillä, myös taajamapyörityksessä automaattivaihtein. Näille uskoisin löytyvän ilman vihreitä lasejakin rahalla laskettavan perusteen?
Isompien osalta oma valintani on selvä. E300 Hybrid kantaa keinotekoisen isoa nimikylttiä, koska se on teknisesti 250 CDI nelosdiesel hybridikäytöllä. Hintalisä on mukavan pieni (61.390 vs. 63.056 ). Jos olisin ostamassa noin kallista autoa, ei tuo hintaero olisi minulle este. En kuitenkaan ostaisi tuollaista autoa perusvarustein, joten hybrdidikäytön hinta on minusta tässä tapauksessa kohtuullinen. Halvemman ajoneuvoveron ja litraa pienemmän keskikulutuksensa turvin se voisi säästää hintaeron aika pikaisestikin?
Mutta minun reaalimaailmassani rahalla on arvo, joten valintani on vielä helpompi. Heitetään hybridin sata lisäkiloa mäkeen ja vaihdetaan 250 CDI:n tilalle saman dieselin marginaalisesti taloudellisempi softaversio 220 CDI. Maantiekulutukset ovat nyt tasoissa ja häviän kulutuksessa enää vain taajamassa, joten normikulutuksissa on litran ero. Käytettynä ostamani toissavuoden mallinen Junge Sterne vaihdokki oli yli 25.000 uutta hybridiä halvempi, joten säästyneellä rahoituskululla maksaa Hybridiä suuremman ajoneuvoveron lisäksi kulutuseron kymmenien tuhansien kilometrien matkalta. Uuden hybridin ja käytettynä ostetun jäännöshinta selviää vasta tulevaisuudessa, mutta minulla tuo käytettynä ostettu säästää uuteen hybridiin verrattuna, vaikka pääomakuluista on vasta rahoituskulut mukana eikä auton arvon alenemista ole edes laskettu.
...
inspektor70:
Tuo Volvon uusi moottoriperhe vaikuttaa lupaavalta. Toivottavasti vaan kesto on kohdallaan, se kun ei nykyään ole varmaa missään merkissä. Olenko oikeassa, mutta käsittääkseni dieselin EURO6 arvot saadaan ilman urea laitteita ? Niistä kun on jo monella autoilijalla karvaita kokemuksia (talvisin) useammankin merkin kohdalla.
Uuden mallin beta-testaajaksi joutumisen riski on valitettava piirre uusien mallien kehitystä millä tahansa valmistajalla. Oma edellinen Ceeni oli tästä hyvä esimerkki ja uuden moottorisarjan alkuvaikeudet olivat merkittävä osasyy omaan vaatimukseeni vähintään neljännnen vuosikerran VIN-koodista nykyisessä.
Tämän uuden D4:n automaatti on 8-pykäläinen Aisin.
Powershift on Fordin käyttämä nimike 6-pykäläiselle Getragin kaksoiskytkinlaatikolle, jota löytyy Volvostakin mm. D2, T3 ja T4 koneista.
Kiitos. Tuota en tiennytkään, kun en ole enää karkotukseni jälkeen seurannut Volvoa.
Aisin-Warnerin aiemmat mallit olivat minun syyni epäluuloon Volvon automaatteja kohtaan. Toivottavasti uusi on parempi?
PowerShiftinä Fordkin myy tuota samaa Getragia, joka on Esson paarissa paremmassa maineessa kuin VW DSG (=ZF).
Moro! Sä 740GLE oot automies ja tiedät hitosti autoista, mutta mistä sä ton repäsit, että ZF muka tekee joihinkin VAG-autoihin DSG-vaihteistoja? Ei todellakaan tee!
Osa on BorgWarner-yhteistyön hedelmiä ja osa ihan konsernin omaa tuotosta, mutta ZF ei tee VAG-autoihin kaksoiskytkinvaihteistoja (DSG). Tai no possun PDK on toki ZF:n tekemä, mutta se on ainut.
Ensimmäinen käsiini osunut vertailu Volvon uusista bensakoneista 8-vaihteisella laatikolla todistaa aukottamasti Volvon koneiden olevan omaa luokkaansa. Tai oikeastaan voisi sanoa, että tämä vain varmistaa sen, koska kyllähän kaikki oli täysin selvää Autocarin todella kattavan testin jälkeen jo ennen kuin tekniikka tuli markkinoille. Uudessa Autozeitungissa on vertailussa V40 T5, joka on tosiaan omaa luokkaansa kulutuksessa. Volvon ilmoitus 5,9 l/100km on puoli litraa vähemmän kuin Golf GTI Performance, 0,7 litraa vähemmän kuin Leon Cupran, 0,7 litraa vähemmän kuin A-Klasse 250 Sportin ja hulppeat 2,1 litraa vähemmän kuin Giulietta 1.8TBI:n. Volvo muodostaa siis yksin uuden luokan tajunnan räjäyttävällä marginaalilla kilpailijoihinsa verrattuna.
Sinänsä mielenkiintoiset mutta lähes merkityksettömät vertailukulutukset olivat:
10,7 Alfalle
9,2 Mersulle
9,5 Seatille
10,5 Vollelle
9,6 Volkkarille
Mersu oli joukon ainoa nelivetoinen.
Kiihtyvyydessä Seat oli selkeä ykkönen ja siitä eteenpäin järjestyksessä Alfa, Golf, Volvo ja Mersu. Volvo on aina automaatyisesti parhautta. Kuka muuta väittää roviolla poltettakoon. Jään odotteleman uusia vertailuja aiheesta.
Ensimmäinen käsiini osunut vertailu Volvon uusista bensakoneista 8-vaihteisella laatikolla todistaa aukottamasti Volvon koneiden olevan omaa luokkaansa. Tai oikeastaan voisi sanoa, että tämä vain varmistaa sen, koska kyllähän kaikki oli täysin selvää Autocarin todella kattavan testin jälkeen jo ennen kuin tekniikka tuli markkinoille. Uudessa Autozeitungissa on vertailussa V40 T5, joka on tosiaan omaa luokkaansa kulutuksessa. Volvon ilmoitus 5,9 l/100km on puoli litraa vähemmän kuin Golf GTI Performance, 0,7 litraa vähemmän kuin Leon Cupran, 0,7 litraa vähemmän kuin A-Klasse 250 Sportin ja hulppeat 2,1 litraa vähemmän kuin Giulietta 1.8TBI:n. Volvo muodostaa siis yksin uuden luokan tajunnan räjäyttävällä marginaalilla kilpailijoihinsa verrattuna.
Sinänsä mielenkiintoiset mutta lähes merkityksettömät vertailukulutukset olivat:
10,7 Alfalle
9,2 Mersulle
9,5 Seatille
10,5 Vollelle
9,6 Volkkarille
Mersu oli joukon ainoa nelivetoinen.
Kiihtyvyydessä Seat oli selkeä ykkönen ja siitä eteenpäin järjestyksessä Alfa, Golf, Volvo ja Mersu. Volvo on aina automaatyisesti parhautta. Kuka muuta väittää roviolla poltettakoon. Jään odotteleman uusia vertailuja aiheesta.
Ei uskoisi, että sinäkin jaksat olla noin lapsellinen. Kuka on väittänyt, että Volvot tai kaikki Volvon moottorit olisivat aina parhautta? Että jaksat jauhaa tuota samaa sontaa kuin pikkulapsi.
Kyseisessä AutoCarin testissäkin muistaakseni vain todettiin, että moottori on ainakin kilpailukykyinen muihin vastaaviin verrattuna, mitä vanha moottori ja etenkään vaihteisto ei missään nimessä ollut. Tässä ketjussa puhuttiin eri moottorista, jos et sattunut huomaamaan. Tämän lisäksi suorituskykyyn ja kulutukseen vaikuttavat muutkin seikat, kuin pelkkä moottori, jonka varmasti itsekin tiedät.
Et ole vieläkään selventänyt minulle, miksi AutoCarin kehuessa Bemaria sinä lainaat kyseistä lehteä hehkuttaen Bemaria, mutta AutoCarin kehuessa Volvoa, testaajat ovat lahjottuja juoppoja. Odotan edelleen innolla, miten perustelet tämän ristiriidan.
Pidin NHB:tä ennen joiltain mielipiteiltään hieman äärimmäisyyteen taipuvaisena, mutta kuitenkin asiallisena kirjoittajana. Lieneekö yllä oleva sitten merkki turhautumisesta vai mistä.
Kiinassa keskiluokkaiset perheenisät pelkäävät että VW Sagitarin taka-akseli katkeaa normaaliajossa, taka-akselit VW Sagitarissa pitäis kai vaihtaa kokonaan uusiksi eikä ainoastaan hitsata akseliin tukipalikoita.
Pidin NHB:tä ennen joiltain mielipiteiltään hieman äärimmäisyyteen taipuvaisena, mutta kuitenkin asiallisena kirjoittajana. Lieneekö yllä oleva sitten merkki turhautumisesta vai mistä.
Mielestäni erinomainen arvio. Olen taipuvainen välttämään keskialuetta. Liekö sitten sen syytä, että keskustelut ajautuvat mihin ajautuvat, mutta tosiaan turhauttaa lukea aina näitä samoja jupinoita. Tässäkin Ajattelijaxxxx, Bugracer ja Derrrick atavat mainiot tyylinäytteet. Yhdeltäkään näistä herroista ei tollut mitään kannanottoa itse asiaan, vaan kaikki tarmo suuntautui nimimerkki NHB:n arvosteluun.
Ajattelijaxxxx ei voinut ymmärtää, kuinka täysin informaatiotyhjän jutun perusteella ei voi olla kehumatta Volvon voimalinjaa. Siitä alkoi heti tuttu jupina. Nyt ikuisuus myöhemmin näen kyseisen voimalinjan ekaa kertaa vertailussa, niin eipä tuo mun odottavalle kannalle jääminen ollut aivan perusteetonta. Kirjoitin täysin epäasiallisesti tuon viestini, mutta itse asia on sieltä poimittavissa. Ikävä kyllä niitä kirjoittajia, joiden kanssa tällä palstalla voi kirjoittaa tekniikasta asiallisesti perustellen, on tosi vähän.
Bugracer kirjoittaa toisinaan ihan asiallisesti, mutta aina silloin tällöin alkaa jankuttamaan katkeruuksista ja fanituksista. Itse en edes ymmärrä, miksi voisin olla jollekin automerkille katkera. No tuo on Bugracerin tapa argumentoida ja itse koen nämä fanitusasiat lähinnä ajanhukaksi. Mielienkiintoista tässä on se, että kun kirjoitin Mazdan Skyactive-teknologioista, se ei kiinnostanut juuri ketään. Kun kirjoitin Fordin kolmisylinteristen tulosta, niin keskutelu oli lähinnä kaavoihin kangistunutta 'ei voi kestään' -jumitusta. Mersukaan ei kiinnotanut kovin paljon, mutta auto auta armias jos kirjoitan Volkkarin tekniikasta. Siellä ollaan heti naukumassa kaikkesta muusta kuin tekniikasta. Edes Bemarin koneista kirjoittaminen ei saanut samanlaista jupinavyöryä aikaiseksi. Samalla tavalla perusteltu arvio jonkin mallin menestymisestä tai menestymättömyydestä aiheuttaa aina kaikkea muuta kuin perusteltua argumentointia. Keskustelu siirtyy heti autoista kirjoittajiin. Tällä foorumilla on turha kirjoitta tekniikasta, kun kaikki kääntyy aina aivan muuhun.
Derrick nyt ei kai edes pyri muuta kuin heittelemään jotain enemmän ja vähemmän älyvapaita heittoja ilman sen kummempaa ajatusta tai perustetta. Homonatsit on se luottoperuste Derrickille.
Et ole vieläkään selventänyt minulle, miksi AutoCarin kehuessa Bemaria sinä lainaat kyseistä lehteä hehkuttaen Bemaria, mutta AutoCarin kehuessa Volvoa, testaajat ovat lahjottuja juoppoja. Odotan edelleen innolla, miten perustelet tämän ristiriidan.
Yritän kyllä olla vastaamatta näihin sinun yrityksiin ohjata keskustelua pois autoista kohti henkilökohtaisuuksia, mutta teenpä poikkeuksen kun olet noin innostunut. Kerro missä olen kirjoittanut lahjotuista juopoista, niin odotuksesi palkitaan.
Et ole vieläkään selventänyt minulle, miksi AutoCarin kehuessa Bemaria sinä lainaat kyseistä lehteä hehkuttaen Bemaria, mutta AutoCarin kehuessa Volvoa, testaajat ovat lahjottuja juoppoja. Odotan edelleen innolla, miten perustelet tämän ristiriidan.
Yritän kyllä olla vastaamatta näihin sinun yrityksiin ohjata keskustelua pois autoista kohti henkilökohtaisuuksia, mutta teenpä poikkeuksen kun olet noin innostunut. Kerro missä olen kirjoittanut lahjotuista juopoista, niin odotuksesi palkitaan.
Se ei ole henkilökohtaisuuksiin menemistä, jos ottaa kantaa toisen kirjoittajan kirjoituksiin, niissä oleviin ristiriitoihin tai epämääräisyyksiin. Kyllä sinäkin sitä teet muille kirjoittajille, eikä siinä ole mitään erikoista.
Kun minä joskus toin esille, miten AutoCar testasi Volvon uusia moottoreita/vaihteistoja, niin sinä totesit, että Volvoa kehutaan, koska testaajat on illalla syötetty ja juotettu (olikohan naisiakin tarjolla) niin hyvin, että kehuja tulee luultavasti vain siksi. Kun sama lehti kehui vastaavasti uutta Bemaria, niin toki kehut sinulle silloin kelpasivat vailla mitään epäilyjä.
Se, että puutun esimerkiksi tällaiseen ristiriitaan kirjoituksissasi, ei ole henkilökohtaisuuksiin menemistä.
Kerrotko sinä puolestasi, milloin minä olen kirjoittanut Volvon olevan parhautta kaikessa, kun sinä tuota jatkuvasti toitotat.
Ajattelijaxxxx ei voinut ymmärtää, kuinka täysin informaatiotyhjän jutun perusteella ei voi olla kehumatta Volvon voimalinjaa. Siitä alkoi heti tuttu jupina. Nyt ikuisuus myöhemmin näen kyseisen voimalinjan ekaa kertaa vertailussa, niin eipä tuo mun odottavalle kannalle jääminen ollut aivan perusteetonta. Kirjoitin täysin epäasiallisesti tuon viestini, mutta itse asia on sieltä poimittavissa. Ikävä kyllä niitä kirjoittajia, joiden kanssa tällä palstalla voi kirjoittaa tekniikasta asiallisesti perustellen, on tosi vähän.
Huomautan vielä, että ei AutoCarin testin jälkeen kukaan väittänytkään, että Volvon uusi moottori/vaihteisto olisi luokkansa ehdoton huippu. Testin perusteella totesin, että moottori/vaihteisto on nyt vihdoin samaa luokkaa kuin saksalaisilla kilpailijoilla, eikä Volvon ostaminen jää enää niistä kiinni. Aikaisemminhan olin useasti kirjoittanut, että Volvon moottorit ja etenkin vaihteisto ovat niin surkeita, että jo niiden vuoksi Volvoa ei voi edes harkita. Väitteeni uusista moottoreista ja vaihteistosta pitää paikkansa sinun AutoZeitung testin perusteellakin.
Volvo on muuten yli 150 kg painavampi kuin GTI Golf. Se selittänee eroa kulutuksessa ja suorituskyvyssä, joten yksin moottorin piikkiin sitä ei todellakaan voi laittaa. Tekniikasta kaiken ymmärtävänä sinäkin varmasti tämän ymmärrät.
Vaihteistohan on muuten käsittääkseni sama, kuin mitä BMW käyttää uudessa 2 sarjassa. Jos näin on, niin siltäkin osin voidaan siis sanoa, että vaihteisto on saksalaisten tasolla.
Se ei ole henkilökohtaisuuksiin menemistä, jos ottaa kantaa toisen kirjoittajan kirjoituksiin, niissä oleviin ristiriitoihin tai epämääräisyyksiin. Kyllä sinäkin sitä teet muille kirjoittajille, eikä siinä ole mitään erikoista.
Kun minä joskus toin esille, miten AutoCar testasi Volvon uusia moottoreita/vaihteistoja, niin sinä totesit, että Volvoa kehutaan, koska testaajat on illalla syötetty ja juotettu (olikohan naisiakin tarjolla) niin hyvin, että kehuja tulee luultavasti vain siksi. Kun sama lehti kehui vastaavasti uutta Bemaria, niin toki kehut sinulle silloin kelpasivat vailla mitään epäilyjä.
Se, että puutun esimerkiksi tällaiseen ristiriitaan kirjoituksissasi, ei ole henkilökohtaisuuksiin menemistä.
Kerrotko sinä puolestasi, milloin minä olen kirjoittanut Volvon olevan parhautta kaikessa, kun sinä tuota jatkuvasti toitotat.
Mitä jos kokeilisit joskus kirjoittaa tekniikasta. Jos joku esittää havainnon tai väitteen tekniikasta, niin yrittäisit esittää omia havaintojasi tai väitteitä tekniikasta, etkä turvautuisi luottoargumentteeisi: todella omituista, että kirjoittaja xxx sitä ja tätä.
Miksi valehtelit taas? En tosiaan ole koskaan kirjoittanut lahjotuista juopoista, mutta silti väitit tuollaista. Nyt kun kun kuitenkin tunnustit tuon, niin palkitsen kiinnostuksesi. Volvon moottoreista ei tuolloin ollut mitään juuri tietoa saatavilla. Ainakaan itse en ollut löytänyt mitään tarkempaa tietoaa. Autocarin juttu oli jonkinlainen lehdistölle tarjoiltu maistiainen. Siinä ei edes uhrattu kuin pari aika epämääräistä lausetta moottorille. Bemarin moottorista sen sijaan oli paljonkin tietoa tarjolla. Jo siinä autocarin artikkelissa keskityttiin aivan eri tavalla moottoriin ja muualla samoista moottoreista oli jo kiejoitettu hyvin tarkkojakin tietoja. Ja olihan siihen aikaan ihan noin lähtökohtaisestikin kolmisylinterisen esitteleminn premium-luokkaan paljon kiinnostavampaa kuin taas yhden nelisylinterisen perusmoottori esittely. BMW:stä oli siis tietoa, jonka perusteella voi muodostaa jo jotain mielipiteita. Volvosta sitä tietoa ei juurikaan ollut. Siinä syy, minkä takia jäin odottelemaan lisää tietoa. Tämä ei sinulle kelvannut, vaan ainoa oikea teko olisi ollut ylistää sokeasti Volvoa. Nyt tuo ensimmäinen näkemäni vertailu ei annan kehumisen arvoista kuvaa näistä, Volvon moottoreista. Nyt minulla on datapisteitä vain yksi, joten jään odottelemaan vielä lisää vertailuja, ennen kuin muodostan lopullisen mielipiteeni.
En ole missään väittänyt sinun kirjoittaneen tuollaista. Josmolet eri mieltä, niin esitä se viesti, jossa noin väitin. Lisään tuon siksi, koska alat aina sylkemäön kaikkea turhaa, jos en sokeasti ylistä Volvoa. Siksipä tässäkin viestissä on syytä huomata, että Volvo on aina pelkkää parhautta. Omaa luokkaansa kaikessa!
Volvo on muuten yli 150 kg painavampi kuin GTI Golf. Se selittänee eroa kulutuksessa ja suorituskyvyssä, joten yksin moottorin piikkiin sitä ei todellakaan voi laittaa. Tekniikasta kaiken ymmärtävänä sinäkin varmasti tämän ymmärrät.
Ja sitten kun palataan satumaailmasta todellisuuteen niin huomataan, että vrtailussa Volvo oli 89 kiloa Golfia raskaampi ja Mersuun ero oli vain viisi kiloa. Volvossa oli tuota painoaeroa tasapainottamassa porukan selväsi kapeammat renkaat. Noilla kapeilla renkailla voi olla jotain tekemistä joukon huonoimpien ajettavuuteen liittyvien mittaustulosten kanssa.
Vertailun taloudellisin eli Mersu oli siis Volvoa viisi kiloa keveämpi, mutta 30 milliä leveämmillä renkailla varustettu ja nelivetoinen. Jos aletaan hakemaan korjauskertoimia noista, niin tilanne kääntyy kyllä mersun eduksi todella selvästi.
Pidin NHB:tä ennen joiltain mielipiteiltään hieman äärimmäisyyteen taipuvaisena, mutta kuitenkin asiallisena kirjoittajana. Lieneekö yllä oleva sitten merkki turhautumisesta vai mistä.
Mielestäni erinomainen arvio. Olen taipuvainen välttämään keskialuetta. Liekö sitten sen syytä, että keskustelut ajautuvat mihin ajautuvat, mutta tosiaan turhauttaa lukea aina näitä samoja jupinoita. Tässäkin Ajattelijaxxxx, Bugracer ja Derrrick atavat mainiot tyylinäytteet. Yhdeltäkään näistä herroista ei tollut mitään kannanottoa itse asiaan, vaan kaikki tarmo suuntautui nimimerkki NHB:n arvosteluun.
Ajattelijaxxxx ei voinut ymmärtää, kuinka täysin informaatiotyhjän jutun perusteella ei voi olla kehumatta Volvon voimalinjaa. Siitä alkoi heti tuttu jupina. Nyt ikuisuus myöhemmin näen kyseisen voimalinjan ekaa kertaa vertailussa, niin eipä tuo mun odottavalle kannalle jääminen ollut aivan perusteetonta. Kirjoitin täysin epäasiallisesti tuon viestini, mutta itse asia on sieltä poimittavissa. Ikävä kyllä niitä kirjoittajia, joiden kanssa tällä palstalla voi kirjoittaa tekniikasta asiallisesti perustellen, on tosi vähän.
Bugracer kirjoittaa toisinaan ihan asiallisesti, mutta aina silloin tällöin alkaa jankuttamaan katkeruuksista ja fanituksista. Itse en edes ymmärrä, miksi voisin olla jollekin automerkille katkera. No tuo on Bugracerin tapa argumentoida ja itse koen nämä fanitusasiat lähinnä ajanhukaksi. Mielienkiintoista tässä on se, että kun kirjoitin Mazdan Skyactive-teknologioista, se ei kiinnostanut juuri ketään. Kun kirjoitin Fordin kolmisylinteristen tulosta, niin keskutelu oli lähinnä kaavoihin kangistunutta 'ei voi kestään' -jumitusta. Mersukaan ei kiinnotanut kovin paljon, mutta auto auta armias jos kirjoitan Volkkarin tekniikasta. Siellä ollaan heti naukumassa kaikkesta muusta kuin tekniikasta. Edes Bemarin koneista kirjoittaminen ei saanut samanlaista jupinavyöryä aikaiseksi. Samalla tavalla perusteltu arvio jonkin mallin menestymisestä tai menestymättömyydestä aiheuttaa aina kaikkea muuta kuin perusteltua argumentointia. Keskustelu siirtyy heti autoista kirjoittajiin. Tällä foorumilla on turha kirjoitta tekniikasta, kun kaikki kääntyy aina aivan muuhun.
Derrick nyt ei kai edes pyri muuta kuin heittelemään jotain enemmän ja vähemmän älyvapaita heittoja ilman sen kummempaa ajatusta tai perustetta. Homonatsit on se luottoperuste Derrickille.
Onko jotakin muuta nimikettä henkilölle, joka innoissaan esittää että Volvo leikkaa 5000 työpaikkaa, tarkistamatta sitä että onko kyseessä henkilöautovalmistaja Volvo vaiko kuorma-autovalmistaja Volvo ?
Miten on, olisiko ilman homonatseja ylipäätään Volvo-keskustelua ?
Kumpi tuli tälle palstalle ensin, homonatsit vaiko Volvo-keskustelu ?
Eikö kyse ole jonkinlaisesta lahjonnasta, jos väität, että edellisen illan tarjoilut ja naiset vaikuttavat auton arviointiin. Pointtini pysyy edelleen samana, kun AutoCar kehuu Volvoa, niin epäilet lehden tasoa, kun AutoCar kehuu Bemaria, niin Bemari on erinomainen. Ristiriitaista, vaikka miten yrittäisit asiaa selitellä. Eikä se todellakaan ole mitään henkilökohtaisuuksiin menemistä, jos tuohon asiaan puutun ja pyydän sinua selvittämään asiaa.
Yrität myös jatkuvasti kirjoittaa siihen tyyliin, että mielestäni Volvo olisi paras kaikessa tms. lapsellista höpinää. Näin en ole koskaan väittänyt, enkä näin väittänyt myöskään Volvon moottorista AutoCarin testin jälkeen. Totesin, että moottori/vaihteisto on kilpailukykyinen ja AutoZeitungin testi vain tukee väitettäni. Se on jokseenkin samaa tasoa kilpailijoiden kanssa, eikä enää minkäänlainen este Volvon ostamiselle. Ja se vaihteisto taitaa olla sama kuin Bemarissa (korjatkaa joku, jos näin ei ole), joten varsinkin siltä osin väitteeni pitää paikkansa.
Ja sitten kun palataan satumaailmasta todellisuuteen niin huomataan, että vrtailussa Volvo oli 89 kiloa Golfia
Miksi kirjoitat Mersusta, kun minä tein vertailun Golfiin? Minä en ole testiä lukenut, joten se ei ole satuilua, jos katson asian maahantuojan teknisistä tiedoista. Siellä Volvo on yli 150 kg Golfia painavampi, mutta kyllä se 89 kiloakin asioihin vaikuttaa. Osoittaako AutoZeitungin testi mielestäsi sen väitteeni vääräksi, että Volvon moottori(t) ovat jokseenkin samaa luokkaa kilpailijoiden kanssa?
Miten testisi liittyy tämän ketjun otsikossa olevaan D4 moottoriin ja sen hyvyyteen?
Se ei ole henkilökohtaisuuksiin menemistä, jos ottaa kantaa toisen kirjoittajan kirjoituksiin, niissä oleviin ristiriitoihin tai epämääräisyyksiin. Kyllä sinäkin sitä teet muille kirjoittajille, eikä siinä ole mitään erikoista.
Kun minä joskus toin esille, miten AutoCar testasi Volvon uusia moottoreita/vaihteistoja, niin sinä totesit, että Volvoa kehutaan, koska testaajat on illalla syötetty ja juotettu (olikohan naisiakin tarjolla) niin hyvin, että kehuja tulee luultavasti vain siksi. Kun sama lehti kehui vastaavasti uutta Bemaria, niin toki kehut sinulle silloin kelpasivat vailla mitään epäilyjä.
Se, että puutun esimerkiksi tällaiseen ristiriitaan kirjoituksissasi, ei ole henkilökohtaisuuksiin menemistä.
Kerrotko sinä puolestasi, milloin minä olen kirjoittanut Volvon olevan parhautta kaikessa, kun sinä tuota jatkuvasti toitotat.
Mitä jos kokeilisit joskus kirjoittaa tekniikasta. Jos joku esittää havainnon tai väitteen tekniikasta, niin yrittäisit esittää omia havaintojasi tai väitteitä tekniikasta, etkä turvautuisi luottoargumentteeisi: todella omituista, että kirjoittaja xxx sitä ja tätä.
Miksi valehtelit taas? En tosiaan ole koskaan kirjoittanut lahjotuista juopoista, mutta silti väitit tuollaista. Nyt kun kun kuitenkin tunnustit tuon, niin palkitsen kiinnostuksesi. Volvon moottoreista ei tuolloin ollut mitään juuri tietoa saatavilla. Ainakaan itse en ollut löytänyt mitään tarkempaa tietoaa. Autocarin juttu oli jonkinlainen lehdistölle tarjoiltu maistiainen. Siinä ei edes uhrattu kuin pari aika epämääräistä lausetta moottorille. Bemarin moottorista sen sijaan oli paljonkin tietoa tarjolla. Jo siinä autocarin artikkelissa keskityttiin aivan eri tavalla moottoriin ja muualla samoista moottoreista oli jo kiejoitettu hyvin tarkkojakin tietoja. Ja olihan siihen aikaan ihan noin lähtökohtaisestikin kolmisylinterisen esitteleminn premium-luokkaan paljon kiinnostavampaa kuin taas yhden nelisylinterisen perusmoottori esittely. BMW:stä oli siis tietoa, jonka perusteella voi muodostaa jo jotain mielipiteita. Volvosta sitä tietoa ei juurikaan ollut. Siinä syy, minkä takia jäin odottelemaan lisää tietoa. Tämä ei sinulle kelvannut, vaan ainoa oikea teko olisi ollut ylistää sokeasti Volvoa. Nyt tuo ensimmäinen näkemäni vertailu ei annan kehumisen arvoista kuvaa näistä, Volvon moottoreista. Nyt minulla on datapisteitä vain yksi, joten jään odottelemaan vielä lisää vertailuja, ennen kuin muodostan lopullisen mielipiteeni.
En ole missään väittänyt sinun kirjoittaneen tuollaista. Josmolet eri mieltä, niin esitä se viesti, jossa noin väitin. Lisään tuon siksi, koska alat aina sylkemäön kaikkea turhaa, jos en sokeasti ylistä Volvoa. Siksipä tässäkin viestissä on syytä huomata, että Volvo on aina pelkkää parhautta. Omaa luokkaansa kaikessa!
Kiistätkö siis tämän avauksessa esitetyn varsin yksiselitteisen tosiseikaston ? Jos kiistät, niin mitkä ovat kiistämisesi perusteet ?
"Volvon uusi D4 diesel voitti pihistelykilpailun lähes ylivoimaisesti. Taakse jäivät paljon pienitehoisemmat Prius Hybrid ja VW Polo. Volvossa on 190 hv, mutta keskikulutus oli vain 2,98 l/100 km, kun Prius ja Polo kuluttivat 3,59 l/100 km, vaikka niissä on n. 80 hv vähemmän tehoa. Ei tarvinne enää epäillä Volvon moottoriteknologiaa. Eikä myöskään tarvinne enää keskustella toisessa ketjussa siitä, ovatko kulutukset kehittyneet."
Eikö kyse ole jonkinlaisesta lahjonnasta, jos väität, että edellisen illan tarjoilut ja naiset vaikuttavat auton arviointiin. Pointtini pysyy edelleen samana, kun AutoCar kehuu Volvoa, niin epäilet lehden tasoa, kun AutoCar kehuu Bemaria, niin Bemari on erinomainen. Ristiriitaista, vaikka miten yrittäisit asiaa selitellä. Eikä se todellakaan ole mitään henkilökohtaisuuksiin menemistä, jos tuohon asiaan puutun ja pyydän sinua selvittämään asiaa.
Sinulla on ristiriitaista vaatia perusteita ja tietoa mielipiteensä muodostamiseen. Olkoon sitten niin. En jaksa jankuttaa tästä enempää. keskustelu kanssasi ajautuu aina tuollaiseen idioottimaiseen jankuttamiseen. Kiitos mulle riittää.
Yrität myös jatkuvasti kirjoittaa siihen tyyliin, että mielestäni Volvo olisi paras kaikessa tms. lapsellista höpinää.
Mikä ihmeen tarve sulla on joka viestissä esittää valheellisia väitteitä mun nimissä. Se miksi tuon lisään joka viestiin on siinä, että aloitat hirveän parkumisen jos en ole ylistämässä Volvoa sokeasti. En tiedä mitä sinä ajattelet Volvosta, mutta sokeata ylistämistä odotat minulta.
Miksi kirjoitat Mersusta, kun minä tein vertailun Golfiin? Minä en ole testiä lukenut, joten se ei ole satuilua, jos katson asian maahantuojan teknisistä tiedoista. Siellä Volvo on yli 150 kg Golfia painavampi, mutta kyllä se 89 kiloakin asioihin vaikuttaa. Osoittaako AutoZeitungin testi mielestäsi sen väitteeni vääräksi, että Volvon moottori(t) ovat jokseenkin samaa luokkaa kilpailijoiden kanssa?
Miten testisi liittyy tämän ketjun otsikossa olevaan D4 moottoriin ja sen hyvyyteen?
Juuri tuon vuoksi minä en ylistä mitään moottoria epäluotettavien tietojen perusteella. Jos ei ole luotettavaa tietoa, niin silloin ei välttämättä kannata muodostaa vielä kovin ehdottomia mielipiteitä. Uskon kyllä, että sinäkin tiedät noiden normikulutusten ja painojen sisältävän paljon liikkumavaraa, mutta pyrit vain takertumaan niihin viimeisenä oljenkortena. Jos nuo normiluvut ovat Volvon puolella keskustelussa, niin et epäile hetkeäkään käyttää niitä.
Miksi en kirjoittaisi Mersusta? Se nyt oli kuitenkin testin taloudellisin, lähes raskain, leveimmin renkain varustettu ja ennen kaikkea ainoa nelivetoinen. Kirjoitin kyllä Golfistakin. Toki tuollainen 89 kiloa vaikuttaa jotain, mutta kun vähennät siitä vaikutuksesta 20 milliä renkaan leveyttä, niin lopputuloksella on aivan perusteetonta selittää litran kulutuseroa.
Otsikossa ei muuten ole mittä mainintaa moottorin tarkemmasta tyypistä. Siinä mainitaan vain Volvon moottorin olevan omaa luokkaansa. Tämähän on tietenkin totta. Volvo on aina kaikessa parhautta ja näin on kaikissa Volvoissa.
Bugracer kirjoittaa toisinaan ihan asiallisesti, mutta aina silloin tällöin alkaa jankuttamaan katkeruuksista ja fanituksista. Itse en edes ymmärrä, miksi voisin olla jollekin automerkille katkera. No tuo on Bugracerin tapa argumentoida ja itse koen nämä fanitusasiat lähinnä ajanhukaksi.
Myönnän itse aina meneväni liian provosoivalle puolelle. Kuitenkin vain lukemalla edes osan kirjoittelustasi volvon suhteen, katkeruus on enemmän kuin ilmeistä. Se että et 'todellakaan' pidä volvosta tai mitään siinä hyvänä, on ok. Sekin että Volkkarikommentointisi on vain ja ainoastaan joko neutraalia tai kehuvaa, on myös ok.
Mutta kannattaa kestää kritiikki silloin kun siihen on aihetta. Volvokatkeruutesi on yksi tällainen asia, se näkyy liian selvästi läpi ja sillä selvä.
Koetan itse parantaa linjaani kommentoinnissa jota olen juuri jankuttajien takia vähentänyt.
Itse ajelen bemarilla mutta en mitenkään voi yhtyä joihinkin esim tracktestin bemarilasien läpi heitettyihin kommentteihin.
Elämä on mukavavampaa kun on vähemmän ennakkoasenteita.
Ehdotan sinulle ja itselleni vähän jäitä silinteriin. Annetaan muiden meuhkata.
Kiistätkö siis tämän avauksessa esitetyn varsin yksiselitteisen tosiseikaston ? Jos kiistät, niin mitkä ovat kiistämisesi perusteet ?
"Volvon uusi D4 diesel voitti pihistelykilpailun lähes ylivoimaisesti. Taakse jäivät paljon pienitehoisemmat Prius Hybrid ja VW Polo. Volvossa on 190 hv, mutta keskikulutus oli vain 2,98 l/100 km, kun Prius ja Polo kuluttivat 3,59 l/100 km, vaikka niissä on n. 80 hv vähemmän tehoa. Ei tarvinne enää epäillä Volvon moottoriteknologiaa. Eikä myöskään tarvinne enää keskustella toisessa ketjussa siitä, ovatko kulutukset kehittyneet."
Ainoa tosiseikka on se, että Volvolla ajanut tiimi voitti pihistelykilpailun. Ajattelijaxxxx ymmärttää tuon pelkästään Volvon ansioksi ja esittää perään omia johtopäätöksiään. Markkinointimielessä ajetuissa suorituksissa on usein paljon kysymysmerkkejä. Siksi itse en lue noita ehdottomina totuuksina. Aivan sama kun valmistajat ajavat omilla tuotteillaan Nürburgringillä haamuaikoja. Tarina pohjautuu tosielämään, mutta paljon on mahdollisuuksia värittää alkuperäistä tarinaa. Kun motiivikin on ilmeinen, niin on syytä pureskella nuo jutut vahvan suolan kera. Vaikka tuo tulos kuvaisi kyseisen mottorin kulutusta totuudenmukaisesti, niin silti en sillä perusteella lähtisi ylistämään Volvon moottoriteknologiaa yleisesti. Jos yksi dieselkone on taloudellinen, niin se ei välttämättä kerro mitään ottomoottoreista. Tällä hetkellä näyttää siltä, että Volvon dieselit ovat hyvin taloudellisia, mutta bensakoneet eivät ole samalla tasolla. Tässä on kuitenkin paljon epätarkkuutta, koska vertailuissa näitä Volvon uusia moottoreita näkee todella harvoi. Eiköhän näitä vertailuja tule lisää tässä ajan kanssa.
Myönnän itse aina meneväni liian provosoivalle puolelle. Kuitenkin vain lukemalla edes osan kirjoittelustasi volvon suhteen, katkeruus on enemmän kuin ilmeistä. Se että et 'todellakaan' pidä volvosta tai mitään siinä hyvänä, on ok. Sekin että Volkkarikommentointisi on vain ja ainoastaan joko neutraalia tai kehuvaa, on myös ok.
Koetan itse parantaa linjaani kommentoinnissa jota olen juuri jankuttajien takia vähentänyt.
Itse ajelen bemarilla mutta en mitenkään voi yhtyä joihinkin esim tracktestin bemarilasien läpi heitettyihin kommentteihin.
Elämä on mukavavampaa kun on vähemmän ennakkoasenteita.
Ehdotan sinulle ja itselleni vähän jäitä silinteriin. Annetaan muiden meuhkata.
Se mikä mielestäsi on imeistä katkeruutta, on vain totuudenmukaista minun mielestä. Jos nyt katsoo taaksepäin, niin huonostihanhan Volvolla on mennyt. Muutoksen tuulet ovat puhltanee viime aikoina, muttta vielä on epäselvää, mitä ne tuovat tullessaan. Taisit silloinkin puhua tuosta samasta katkeruudesta, kun kerroin havaintojani V40 ajettavuudesta. Sen jälkeen aika monessa testissä on päädytty vähemmän mairittelevaan lopputulokseen V40:n ajettavuudesta. Tuossa mainitsemassani Autozeitunging testissäkin Volvo jäi ajodynamiikassa selvästi kärkikolmikon taakse. Liekö sitten smansuuntaisia huomioita tekevät testaajatkin samalla tavalla katkeria - mitä tuo katkeruus ikinä sitten tarkoittaakaan. Joka tapauksessa mielestäni kannattaisi keskittyä enemmän autoihin ja vähemmän katkeruuteen. Negatiivisiä Kommenttejani Volkkareista ei kukaan huomioi, mutta jos kirjoitan neutraalisti, niin siellä ollaan heti keksimässä kaikenlaisia olemattomia hajoilevia muoviosia ja nokkaketjuja. https://tekniikanmaailma.fi/keskustelu/t6231,150#m108370
Mikähän muuten Volkkarissa on niin tunteita herättävää, että voin kirjoittaa varmaan mistä muusta merkistä tahansa samantyyppisiä juttuja, niin se ei herätä kenessäkään mitään tunteita? Mutta auta armias jos kirjoitan Volkkarin tulevasta tekniikasta, niin jopahan palstalla herätään? Luulisi, ettei tuollainen kuulu kansanautoihin, mutta kokemukset osoittavat toista.
Tracktestin kirjoituksista olen samaa mieltä. Toki hän suoraan ilmoittaakin fanittavansa Bemaria ja kirjoittavansa fanin silmien läpi.
Mikä ihmeen tarve sulla on joka viestissä esittää valheellisia väitteitä mun nimissä. Se miksi tuon lisään joka viestiin on siinä, että aloitat hirveän parkumisen jos en ole ylistämässä Volvoa sokeasti. En tiedä mitä sinä ajattelet Volvosta, mutta sokeata ylistämistä odotat minulta.
Jokainen voi vetää johtopäätöksensä kirjoitustyylistäsi ja jatkuvista "Volvo on parhautta" kommenteistasi. Olen ennenkin sanonut, että aiheesta voi arvostella, eikä siihen kukaan puutu. Sinun ongelmasi on siinä, että jos mielipiteesi kyseenalaistaa, niin käyttäydyt kuin uhmaikäinen. Et kestä pienintäkään mielipiteesi kyseenalaistamista ja otat eriävän mielipiteen heti henkilökohtaisuutena.
Otsikossa ei muuten ole mittä mainintaa moottorin tarkemmasta tyypistä. Siinä mainitaan vain Volvon moottorin olevan omaa luokkaansa. Tämähän on tietenkin totta. Volvo on aina kaikessa parhautta ja näin on kaikissa Volvoissa.
Niin, otsikossa moottoria ei näemmä mainita, mutta tekstissä kyllä tulee ilmi mistä moottorista puhutaan. Sanonta omaa luokkaansa tuli myös alkuperäisestä tekstistä, eli se ei ollut omaa keksintöäni.
Tällä hetkellä näyttää siltä, että Volvon dieselit ovat hyvin taloudellisia, mutta bensakoneet eivät ole samalla tasolla. Tässä on kuitenkin paljon epätarkkuutta, koska vertailuissa näitä Volvon uusia moottoreita näkee todella harvoi. Eiköhän näitä vertailuja tule lisää tässä ajan kanssa.
Sinun kannattaisi myös vihdoin ymmärtää, että kukaan ei edelleenkään ole väittänyt Volvon moottoreita parhaiksi. AutoCarin testin jälkeen totesin, että voimalinja on kilpailukykyinen esim. saksalaisiin verrattuna. Tämä väite kyllä pitää paikkansa, eikä sen toteaminen AutoCarin testin jälkeen ollut mitenkään kohtuutonta.
Sinä väität, että et saa arvostella Volvoa, mutta ennemminkin asia on niin, että sinä et kestä, jos joku kirjoittaa jotain positiivista Volvosta.
Ai niin, voisit myös lopettaa tuon Ajattelijaxxxx:n käytön, kun varmasti tiedät, että käytän vain yhtä nimimerkkiä ja muut "ajattelijat" ovat kopioituja.
Tämän päivän suurin valhe "Ai niin, voisit myös lopettaa tuon Ajattelijaxxxx:n käytön, kun varmasti tiedät, että käytän vain yhtä nimimerkkiä ja muut "ajattelijat" ovat kopioituja" Kaikki tietävät että Ajattelijaxxxx kirjoittaa usealla eri nimimerkillä olet sen joskus myös itse tunnustanut.
Tämän päivän suurin valhe "Ai niin, voisit myös lopettaa tuon Ajattelijaxxxx:n käytön, kun varmasti tiedät, että käytän vain yhtä nimimerkkiä ja muut "ajattelijat" ovat kopioituja" Kaikki tietävät että Ajattelijaxxxx kirjoittaa usealla eri nimimerkillä olet sen joskus myös itse tunnustanut.
NHB:
No mitäs tietoa sulla on noista Priuksen, Volvon ja/tai Polon suorittamista filungeista? Jos ei mitään, niin eivätkö ne ole ihan yksiselitteisesti menestyneet tuossa taloudellisuusajossa täysin rehellisin keinoin?
Länsimaiseen oikeusjärjestelmän kuuluu syyttömyysolettama, ts. syyttäjän(sinun) on todistettava, että Prius, Volvo ja/tai Polo ovat filunkia tehneet. Jos et siihen pysty, niin on aivan turha märehtiä asian kimpussa enempää.
Vahvempia näyttöjä odotellessa...
Samppa1300:
Jos löytyy tietoa niin voisitko valaista miten tyhjä akku lataantuu tuon 0.5km aikana niin paljon, että moottorin voi sammuttaa? Moottori tuskin lämpiää jos olosuhteet mahdollistavat vapaalla laskettelun. EU sykliin autonvalmistaja huolehtii varmasti niin täyden akun kuin mahdollista. Jos ei muuten niin hinaavat autoa muutaman kilometrin paikan päälle.
AkiK:
Ehkä määritelmä "tyhjä" ei arkikielessä ole riittävän tarkka. Akku on silloin tyhjä kun automatiikka käynnistää moottorin sähköllä ajon aikana.
Ajoin kommentilla lähinnä takaa sitä tilannetta, että ellei asiaa ole erikseen kielletty, max latauksella varattua akkua voisi EU syklissä verrata tilanteeseen jossa tavallisissa autoissa olisi pari litraa polttoainetta ylimääräisessä tankissa mukana.
Se että hydridi alkaa ladata akkua syklin aikana, on minusta normaalia. Sitä energiaa voi sitten käyttää syklin edetessä kuten keskimäärin tehdään normaalistikin. Eihän akkua moottorilla ladata, eikä akun lataukseen kulu enempää energiaa vs tilanne ettei ladattaisi vaan ilman hybridiä jouduttaisiin lämmittämään ilmaa jarruilla. EU sykli on varsin rajallinen "ajomatka", vain 11km, josta sitten lasketaan kulutus per 100km ja poikkeukselliset olosuhteet kasvattavat eroa normaaliin ajotilanteeseen samaisella autolla. Toistan vielä että isommalla akulla hybridin virallinen kulutus voisi olla 0 L/100km.
Jorma L:
Olet ihan oikeilla jäljillä; hybridin akun lataustaso on merkittävä tekijä kulutusmittauksissa.
Tämä tarina hajoaa kahteen haaraan, ladattaviin ja ei-ladattaviin hybrideihin. Jos aloitetaan ei-ladattavista, niin esimerkiksi vanhassa (muistaakseni nyt muuttumassa) japanilaisessa kaupunkisyklissä akku sai olla alussa täynnä, jolloin Toyotan varsin kevyet hybridit tempoivat alta kolmosen lukemia. Fuskausta siis.
Eurolukemissa ja yhdysvaltalaisissa vastaavissa periaatteessa akun varaustilan (SOC, state of charge) pitää olla sama ennen ja jälkeen testiä. Tyhjä ja täysi ovat huonoja valintoja, koska ne eivät mahdollista hybridijärjestelmän täysipainoista toimintaa. Näin ollen testimatkaa ei ole tehty sähköllä, ja lukemat ovat ihan yhtä huonoja kuvaamaan syklin todellista kulutusta kuin muillakin.
Mielenkiintoista on, että kulutustestien osalta on käyty keskustelua myös siitä, pitäisikö käynnistysakun varaustilan olla sama ennen ja jälkeen testien. Tämä on sinänsä ihan relevantti kysymys, koska osa autoista jo nyt ohjaa käynnistysakun latausta ajotilan mukaan. Vaikutus ei välttämättä ole aivan vähäinen, kun kinataan niistä viimeisestä grammoista.
Ladatavien hybridien kohdalla tilanne tulee paljon mutkikkaammaksi. Niissä pitää määrittää sähköajon energiankulutus ja polttomoottoriajon energiankulutus erikseen.
Käytännössä mittaus tehdään täyttämällä akku ja ajamalla sykliä, kunnes polttomoottori käynnistyy. Tämän jälkeen akku täytetään uudelleen, jolloin ajetusta matkasta ja ladatusta sähköstä saadaan kilometrikulutus ja toimintamatka. Tämän jälkeen tehdään toinen testi, jossa akun varaustilan pitää olla sama ennen ja jälkeen testin, jolloin saadaan polttomoottoriajon polttoaineenkulutus.
Näistä kahdesta sitten lasketaan eurooppalaisittain jokin täysin fiktiivinen kulutus- ja päästölukema, jolla ei ole mitään tekoa minkään kanssa. Amerikkalaiset ovat fiksumpia, siellä pitää ilmoittaa kulutus kummallakin tavalla erikseen ja vielä toimintamatka sähköllä, joskin sitten näistä lasketaan lappuun isoksi numeroksi jotain fiktiivistä.
Ladattavien hybridien kohdalla suosittelen aina tarkastamaan, josko amerikkalaisilla olisi sama myynnissä. Silloin sieltä saa paljon enemmän informaatiota kuin eurooppalaisesta. Esimerkiksi otan Porsche Panamera hybridin.
EU: 3,1 l/100 km / 71 g/100 km
US: 25 MPG (9,4 l/100 km), 52 kWh/100 mi (323 Wh/km)
Kulutuslukemat sinänsä eivät ole vertailukelpoisia, amerikkalaiset ovat yleensä realistisempia keskivertokansalaisen (ei Pohjanmaan aroilla ajelevan) kannalta ja noin 20 % korkeampia. Niitä voi kuitenkin verrata katsomalla verrokkiautoja. Porsche vie sähköä kahden BMW i3:n verran ja bensiiniä kahden Priuksen verran. Siitä tulee vähän eri kuva kuin EU-lukemasta.
Iso ongelma tuossa kuitenkin on se, että sähköllä kulkevien autojen kulutusmittaus on vaikeaa. Akun tarkan varaustilan mittaaminen on hyvin hankalaa, ja vielä hankalampaa on mitata sitä olennaista parametria eli seinästä kulutettavaa sähköä. Sen voi mitata vain latauksen aikana. Bensiini on tässä paljon helpompaa.
Jos ladattava hybridi käynnistelee polttomoottoriaan jo korkeammilla latausasteilla, mittaaminen menee tuskaiseksi. Tämä voisi tulla eteen vaikka tilanteessa, jossa syklissä on niin kova kiihdytys, että auto päättää avustaa sitä polttomoottorilla. Silloin ainoa tapa on ajella eri mittaisia matkoja (eri lukumäärä syklejä ), tankata välissä kumpikin puoli täyteen ja piirtää saadut pisteet käyrälle. Menetelmä vaatii kuitenkin suuren määrän toistoja ollakseen luotettava, koska muuttujia on paljon.
Jotain kuitenkin pitäisi tehdä, koska nykyinen EU-mittaus suosii ladattavilla fuskaamista. Ei se ole oikein kuluttajankaan edun mukainen.
Onhan nuo nykyhybridit hienoa tekniikkaa, joka taitaa ostajia kiinnostaa, mutta muistaako autojen ostajat laskea oikeasti kokonaiskuluja näitä hybridi härpäkkeitä (anteeksi termi, tämä vihertäminen menee joskus yli) ostaessa? Tarkoitan sitä, että usein nämä hybridit (esim. Audi Q5, MB E,Volvo V60... ) maksaa enemmän kuin likimain vastaavalla teholla varustettu saman mallin versio. Ja onko näiden autojen arvonpito millään tavoin tiedossa (ainoa josta taitaa tilanteen tietää on Prius)? Kulutuksetkaan eivät ole usein sitä mitä luvataan ja huoltohinnoissa on huomioitu pieni lisä "tavallisiin" versioihin verrattuna.
laittaa moisia summia autoon).
JOtenkin tuntuu, että etenkin nämä kalliimmat hybridit ovat vielä tällä hetkellä täysin kannattamattomia kulkineita omalla rahalla autonsa ostaville. Ja aiemmin jo taisin todeta eri keskustelussa, että en näitä uusimpia hydridejä (Volvo XC 90 mukaan lukien) uskaltaisi vanhaksi pitää tai käytettynä ostaa (sillä edellytyksellä, että olisi varaa (järkeä
Tuo Volvon uusi moottoriperhe vaikuttaa lupaavalta. Toivottavasti vaan kesto on kohdallaan, se kun ei nykyään ole varmaa missään merkissä. Olenko oikeassa, mutta käsittääkseni dieselin EURO6 arvot saadaan ilman urea laitteita ? Niistä kun on jo monella autoilijalla karvaita kokemuksia (talvisin) useammankin merkin kohdalla.
Lohkoja ei ole varmaankaan pidetty varastossa vuotta jännitysten poistumiseksi B18 malliin
Kulutusmittaukset ovat ladattavalle hybridille aika ongelmallisia. Ei tuo amerikkalainenkaan mittaustapa ole ladattavan hybiridin kohdalla mitenkään hyvä. Pienemmillä (tyypillisillä ) ajomatkoilla niillä on mahdollista ajaa hyvinkin pienillä kulutuksilla. Ladattavan hybridin hankkiva todennäköisesti lähtee siitä, että auton käyttötapa suosii tämänkaltaista autoa ja latausta käytetään aktiivisesti kotona ja työpaikan pihassa. Tuttavapiirissä on ladattava hybridi, joka on ainakin käytttäjänsä mukaan palvellut erinomaisesti käyttötarkoitustaan eli muutaman kymmenen kilsan työmatkaa edestakaisin. Polttoainetta ei tuon tyyppisessä ajossa paljon kulu.
Maantieajoon taloudellisemman pään polttomoottori on edelleen paras vaihtoehto, mutta kaupungissa ja ruuhkaisessa liikenteessä hybrdin edut tulevat esiin.
AkiK:
Mondeo dieselin kyljessähän sama PowerShift kuulostaa pyörivän taksissa ihan tyylikkäästi satojatuhansia kilometrejä. Mielenkiintoisessa taksissa istuessa tulee usein kyseltyä kuskilta kokemuksia autosta.
inspektor70:
Priuksen ja Auriksen idea onkin toimia kuin vähän kuluttava diesel ilman dieselveroa ja nokilekan kalinaa. Ne ovat käyttökustannuksiltaan taloudellisia myös kohtuullisen vähilläkin kilometreillä, myös taajamapyörityksessä automaattivaihtein. Näille uskoisin löytyvän ilman vihreitä lasejakin rahalla laskettavan perusteen?
Isompien osalta oma valintani on selvä. E300 Hybrid kantaa keinotekoisen isoa nimikylttiä, koska se on teknisesti 250 CDI nelosdiesel hybridikäytöllä. Hintalisä on mukavan pieni (61.390 vs. 63.056 ). Jos olisin ostamassa noin kallista autoa, ei tuo hintaero olisi minulle este. En kuitenkaan ostaisi tuollaista autoa perusvarustein, joten hybrdidikäytön hinta on minusta tässä tapauksessa kohtuullinen. Halvemman ajoneuvoveron ja litraa pienemmän keskikulutuksensa turvin se voisi säästää hintaeron aika pikaisestikin?
Mutta minun reaalimaailmassani rahalla on arvo, joten valintani on vielä helpompi. Heitetään hybridin sata lisäkiloa mäkeen ja vaihdetaan 250 CDI:n tilalle saman dieselin marginaalisesti taloudellisempi softaversio 220 CDI. Maantiekulutukset ovat nyt tasoissa ja häviän kulutuksessa enää vain taajamassa, joten normikulutuksissa on litran ero. Käytettynä ostamani toissavuoden mallinen Junge Sterne vaihdokki oli yli 25.000 uutta hybridiä halvempi, joten säästyneellä rahoituskululla maksaa Hybridiä suuremman ajoneuvoveron lisäksi kulutuseron kymmenien tuhansien kilometrien matkalta. Uuden hybridin ja käytettynä ostetun jäännöshinta selviää vasta tulevaisuudessa, mutta minulla tuo käytettynä ostettu säästää uuteen hybridiin verrattuna, vaikka pääomakuluista on vasta rahoituskulut mukana eikä auton arvon alenemista ole edes laskettu.
...
inspektor70:
Uuden mallin beta-testaajaksi joutumisen riski on valitettava piirre uusien mallien kehitystä millä tahansa valmistajalla. Oma edellinen Ceeni oli tästä hyvä esimerkki ja uuden moottorisarjan alkuvaikeudet olivat merkittävä osasyy omaan vaatimukseeni vähintään neljännnen vuosikerran VIN-koodista nykyisessä.
Tuossa mainittu Getrag ei ole ainoastaan Fordin tai Volvon käytössä, myös Renault käyttää sitä Cliossa, Capturissa, Meganessa, Scenicissä, Lagunassa.
Lagunan tehokkaampi versio, Espace ja myös Koleoksen vaihteisto ovat perinteistä automaattimallia.
http://www.kfz-betrieb.vogel.de/fahrzeug-technik/articles/269310/
http://www.renault.de/renault-welt/produkt/technische-innovationen/doppelkupplungsgetriebe/
740 GLE:
Moro! Sä 740GLE oot automies ja tiedät hitosti autoista, mutta mistä sä ton repäsit, että ZF muka tekee joihinkin VAG-autoihin DSG-vaihteistoja? Ei todellakaan tee!
Osa on BorgWarner-yhteistyön hedelmiä ja osa ihan konsernin omaa tuotosta, mutta ZF ei tee VAG-autoihin kaksoiskytkinvaihteistoja (DSG). Tai no possun PDK on toki ZF:n tekemä, mutta se on ainut.
Ensimmäinen käsiini osunut vertailu Volvon uusista bensakoneista 8-vaihteisella laatikolla todistaa aukottamasti Volvon koneiden olevan omaa luokkaansa. Tai oikeastaan voisi sanoa, että tämä vain varmistaa sen, koska kyllähän kaikki oli täysin selvää Autocarin todella kattavan testin jälkeen jo ennen kuin tekniikka tuli markkinoille. Uudessa Autozeitungissa on vertailussa V40 T5, joka on tosiaan omaa luokkaansa kulutuksessa. Volvon ilmoitus 5,9 l/100km on puoli litraa vähemmän kuin Golf GTI Performance, 0,7 litraa vähemmän kuin Leon Cupran, 0,7 litraa vähemmän kuin A-Klasse 250 Sportin ja hulppeat 2,1 litraa vähemmän kuin Giulietta 1.8TBI:n. Volvo muodostaa siis yksin uuden luokan tajunnan räjäyttävällä marginaalilla kilpailijoihinsa verrattuna.
Sinänsä mielenkiintoiset mutta lähes merkityksettömät vertailukulutukset olivat:
10,7 Alfalle
9,2 Mersulle
9,5 Seatille
10,5 Vollelle
9,6 Volkkarille
Mersu oli joukon ainoa nelivetoinen.
Kiihtyvyydessä Seat oli selkeä ykkönen ja siitä eteenpäin järjestyksessä Alfa, Golf, Volvo ja Mersu. Volvo on aina automaatyisesti parhautta. Kuka muuta väittää roviolla poltettakoon. Jään odotteleman uusia vertailuja aiheesta.
NHB:
Ei uskoisi, että sinäkin jaksat olla noin lapsellinen. Kuka on väittänyt, että Volvot tai kaikki Volvon moottorit olisivat aina parhautta? Että jaksat jauhaa tuota samaa sontaa kuin pikkulapsi.
Kyseisessä AutoCarin testissäkin muistaakseni vain todettiin, että moottori on ainakin kilpailukykyinen muihin vastaaviin verrattuna, mitä vanha moottori ja etenkään vaihteisto ei missään nimessä ollut. Tässä ketjussa puhuttiin eri moottorista, jos et sattunut huomaamaan. Tämän lisäksi suorituskykyyn ja kulutukseen vaikuttavat muutkin seikat, kuin pelkkä moottori, jonka varmasti itsekin tiedät.
Et ole vieläkään selventänyt minulle, miksi AutoCarin kehuessa Bemaria sinä lainaat kyseistä lehteä hehkuttaen Bemaria, mutta AutoCarin kehuessa Volvoa, testaajat ovat lahjottuja juoppoja. Odotan edelleen innolla, miten perustelet tämän ristiriidan.
Pidin NHB:tä ennen joiltain mielipiteiltään hieman äärimmäisyyteen taipuvaisena, mutta kuitenkin asiallisena kirjoittajana. Lieneekö yllä oleva sitten merkki turhautumisesta vai mistä.
Hmm, NHB'llä on vähän kyllä lähtenyt lapasesta tuo volvokatkeruus. Liekö Volkkarin massiiviset ongelmat aiheuttaneet stressiä?
Kiinassa keskiluokkaiset perheenisät pelkäävät että VW Sagitarin taka-akseli katkeaa normaaliajossa, taka-akselit VW Sagitarissa pitäis kai vaihtaa kokonaan uusiksi eikä ainoastaan hitsata akseliin tukipalikoita.
Lefa:
Mielestäni erinomainen arvio. Olen taipuvainen välttämään keskialuetta. Liekö sitten sen syytä, että keskustelut ajautuvat mihin ajautuvat, mutta tosiaan turhauttaa lukea aina näitä samoja jupinoita. Tässäkin Ajattelijaxxxx, Bugracer ja Derrrick atavat mainiot tyylinäytteet. Yhdeltäkään näistä herroista ei tollut mitään kannanottoa itse asiaan, vaan kaikki tarmo suuntautui nimimerkki NHB:n arvosteluun.
Ajattelijaxxxx ei voinut ymmärtää, kuinka täysin informaatiotyhjän jutun perusteella ei voi olla kehumatta Volvon voimalinjaa. Siitä alkoi heti tuttu jupina. Nyt ikuisuus myöhemmin näen kyseisen voimalinjan ekaa kertaa vertailussa, niin eipä tuo mun odottavalle kannalle jääminen ollut aivan perusteetonta. Kirjoitin täysin epäasiallisesti tuon viestini, mutta itse asia on sieltä poimittavissa. Ikävä kyllä niitä kirjoittajia, joiden kanssa tällä palstalla voi kirjoittaa tekniikasta asiallisesti perustellen, on tosi vähän.
Bugracer kirjoittaa toisinaan ihan asiallisesti, mutta aina silloin tällöin alkaa jankuttamaan katkeruuksista ja fanituksista. Itse en edes ymmärrä, miksi voisin olla jollekin automerkille katkera. No tuo on Bugracerin tapa argumentoida ja itse koen nämä fanitusasiat lähinnä ajanhukaksi. Mielienkiintoista tässä on se, että kun kirjoitin Mazdan Skyactive-teknologioista, se ei kiinnostanut juuri ketään. Kun kirjoitin Fordin kolmisylinteristen tulosta, niin keskutelu oli lähinnä kaavoihin kangistunutta 'ei voi kestään' -jumitusta. Mersukaan ei kiinnotanut kovin paljon, mutta auto auta armias jos kirjoitan Volkkarin tekniikasta. Siellä ollaan heti naukumassa kaikkesta muusta kuin tekniikasta. Edes Bemarin koneista kirjoittaminen ei saanut samanlaista jupinavyöryä aikaiseksi. Samalla tavalla perusteltu arvio jonkin mallin menestymisestä tai menestymättömyydestä aiheuttaa aina kaikkea muuta kuin perusteltua argumentointia. Keskustelu siirtyy heti autoista kirjoittajiin. Tällä foorumilla on turha kirjoitta tekniikasta, kun kaikki kääntyy aina aivan muuhun.
Derrick nyt ei kai edes pyri muuta kuin heittelemään jotain enemmän ja vähemmän älyvapaita heittoja ilman sen kummempaa ajatusta tai perustetta. Homonatsit on se luottoperuste Derrickille.
Ajattelija2013:
Yritän kyllä olla vastaamatta näihin sinun yrityksiin ohjata keskustelua pois autoista kohti henkilökohtaisuuksia, mutta teenpä poikkeuksen kun olet noin innostunut. Kerro missä olen kirjoittanut lahjotuista juopoista, niin odotuksesi palkitaan.
NHB:
Se ei ole henkilökohtaisuuksiin menemistä, jos ottaa kantaa toisen kirjoittajan kirjoituksiin, niissä oleviin ristiriitoihin tai epämääräisyyksiin. Kyllä sinäkin sitä teet muille kirjoittajille, eikä siinä ole mitään erikoista.
Kun minä joskus toin esille, miten AutoCar testasi Volvon uusia moottoreita/vaihteistoja, niin sinä totesit, että Volvoa kehutaan, koska testaajat on illalla syötetty ja juotettu (olikohan naisiakin tarjolla) niin hyvin, että kehuja tulee luultavasti vain siksi. Kun sama lehti kehui vastaavasti uutta Bemaria, niin toki kehut sinulle silloin kelpasivat vailla mitään epäilyjä.
Se, että puutun esimerkiksi tällaiseen ristiriitaan kirjoituksissasi, ei ole henkilökohtaisuuksiin menemistä.
Kerrotko sinä puolestasi, milloin minä olen kirjoittanut Volvon olevan parhautta kaikessa, kun sinä tuota jatkuvasti toitotat.
NHB
Huomautan vielä, että ei AutoCarin testin jälkeen kukaan väittänytkään, että Volvon uusi moottori/vaihteisto olisi luokkansa ehdoton huippu. Testin perusteella totesin, että moottori/vaihteisto on nyt vihdoin samaa luokkaa kuin saksalaisilla kilpailijoilla, eikä Volvon ostaminen jää enää niistä kiinni. Aikaisemminhan olin useasti kirjoittanut, että Volvon moottorit ja etenkin vaihteisto ovat niin surkeita, että jo niiden vuoksi Volvoa ei voi edes harkita. Väitteeni uusista moottoreista ja vaihteistosta pitää paikkansa sinun AutoZeitung testin perusteellakin.
Volvo on muuten yli 150 kg painavampi kuin GTI Golf. Se selittänee eroa kulutuksessa ja suorituskyvyssä, joten yksin moottorin piikkiin sitä ei todellakaan voi laittaa. Tekniikasta kaiken ymmärtävänä sinäkin varmasti tämän ymmärrät.
Vaihteistohan on muuten käsittääkseni sama, kuin mitä BMW käyttää uudessa 2 sarjassa. Jos näin on, niin siltäkin osin voidaan siis sanoa, että vaihteisto on saksalaisten tasolla.
Ajattelija2013:
Mitä jos kokeilisit joskus kirjoittaa tekniikasta. Jos joku esittää havainnon tai väitteen tekniikasta, niin yrittäisit esittää omia havaintojasi tai väitteitä tekniikasta, etkä turvautuisi luottoargumentteeisi: todella omituista, että kirjoittaja xxx sitä ja tätä.
Miksi valehtelit taas? En tosiaan ole koskaan kirjoittanut lahjotuista juopoista, mutta silti väitit tuollaista. Nyt kun kun kuitenkin tunnustit tuon, niin palkitsen kiinnostuksesi. Volvon moottoreista ei tuolloin ollut mitään juuri tietoa saatavilla. Ainakaan itse en ollut löytänyt mitään tarkempaa tietoaa. Autocarin juttu oli jonkinlainen lehdistölle tarjoiltu maistiainen. Siinä ei edes uhrattu kuin pari aika epämääräistä lausetta moottorille. Bemarin moottorista sen sijaan oli paljonkin tietoa tarjolla. Jo siinä autocarin artikkelissa keskityttiin aivan eri tavalla moottoriin ja muualla samoista moottoreista oli jo kiejoitettu hyvin tarkkojakin tietoja. Ja olihan siihen aikaan ihan noin lähtökohtaisestikin kolmisylinterisen esitteleminn premium-luokkaan paljon kiinnostavampaa kuin taas yhden nelisylinterisen perusmoottori esittely. BMW:stä oli siis tietoa, jonka perusteella voi muodostaa jo jotain mielipiteita. Volvosta sitä tietoa ei juurikaan ollut. Siinä syy, minkä takia jäin odottelemaan lisää tietoa. Tämä ei sinulle kelvannut, vaan ainoa oikea teko olisi ollut ylistää sokeasti Volvoa. Nyt tuo ensimmäinen näkemäni vertailu ei annan kehumisen arvoista kuvaa näistä, Volvon moottoreista. Nyt minulla on datapisteitä vain yksi, joten jään odottelemaan vielä lisää vertailuja, ennen kuin muodostan lopullisen mielipiteeni.
En ole missään väittänyt sinun kirjoittaneen tuollaista. Josmolet eri mieltä, niin esitä se viesti, jossa noin väitin. Lisään tuon siksi, koska alat aina sylkemäön kaikkea turhaa, jos en sokeasti ylistä Volvoa. Siksipä tässäkin viestissä on syytä huomata, että Volvo on aina pelkkää parhautta. Omaa luokkaansa kaikessa!
Ajattelija2013:
Ja sitten kun palataan satumaailmasta todellisuuteen niin huomataan, että vrtailussa Volvo oli 89 kiloa Golfia raskaampi ja Mersuun ero oli vain viisi kiloa. Volvossa oli tuota painoaeroa tasapainottamassa porukan selväsi kapeammat renkaat. Noilla kapeilla renkailla voi olla jotain tekemistä joukon huonoimpien ajettavuuteen liittyvien mittaustulosten kanssa.
Vertailun taloudellisin eli Mersu oli siis Volvoa viisi kiloa keveämpi, mutta 30 milliä leveämmillä renkailla varustettu ja nelivetoinen. Jos aletaan hakemaan korjauskertoimia noista, niin tilanne kääntyy kyllä mersun eduksi todella selvästi.
NHB:
Onko jotakin muuta nimikettä henkilölle, joka innoissaan esittää että Volvo leikkaa 5000 työpaikkaa, tarkistamatta sitä että onko kyseessä henkilöautovalmistaja Volvo vaiko kuorma-autovalmistaja Volvo ?
Miten on, olisiko ilman homonatseja ylipäätään Volvo-keskustelua ?
Kumpi tuli tälle palstalle ensin, homonatsit vaiko Volvo-keskustelu ?
Eikö kyse ole jonkinlaisesta lahjonnasta, jos väität, että edellisen illan tarjoilut ja naiset vaikuttavat auton arviointiin. Pointtini pysyy edelleen samana, kun AutoCar kehuu Volvoa, niin epäilet lehden tasoa, kun AutoCar kehuu Bemaria, niin Bemari on erinomainen. Ristiriitaista, vaikka miten yrittäisit asiaa selitellä. Eikä se todellakaan ole mitään henkilökohtaisuuksiin menemistä, jos tuohon asiaan puutun ja pyydän sinua selvittämään asiaa.
Yrität myös jatkuvasti kirjoittaa siihen tyyliin, että mielestäni Volvo olisi paras kaikessa tms. lapsellista höpinää. Näin en ole koskaan väittänyt, enkä näin väittänyt myöskään Volvon moottorista AutoCarin testin jälkeen. Totesin, että moottori/vaihteisto on kilpailukykyinen ja AutoZeitungin testi vain tukee väitettäni. Se on jokseenkin samaa tasoa kilpailijoiden kanssa, eikä enää minkäänlainen este Volvon ostamiselle. Ja se vaihteisto taitaa olla sama kuin Bemarissa (korjatkaa joku, jos näin ei ole), joten varsinkin siltä osin väitteeni pitää paikkansa.
Miksi kirjoitat Mersusta, kun minä tein vertailun Golfiin? Minä en ole testiä lukenut, joten se ei ole satuilua, jos katson asian maahantuojan teknisistä tiedoista. Siellä Volvo on yli 150 kg Golfia painavampi, mutta kyllä se 89 kiloakin asioihin vaikuttaa. Osoittaako AutoZeitungin testi mielestäsi sen väitteeni vääräksi, että Volvon moottori(t) ovat jokseenkin samaa luokkaa kilpailijoiden kanssa?
Miten testisi liittyy tämän ketjun otsikossa olevaan D4 moottoriin ja sen hyvyyteen?
NHB:
Kiistätkö siis tämän avauksessa esitetyn varsin yksiselitteisen tosiseikaston ? Jos kiistät, niin mitkä ovat kiistämisesi perusteet ?
"Volvon uusi D4 diesel voitti pihistelykilpailun lähes ylivoimaisesti. Taakse jäivät paljon pienitehoisemmat Prius Hybrid ja VW Polo. Volvossa on 190 hv, mutta keskikulutus oli vain 2,98 l/100 km, kun Prius ja Polo kuluttivat 3,59 l/100 km, vaikka niissä on n. 80 hv vähemmän tehoa. Ei tarvinne enää epäillä Volvon moottoriteknologiaa. Eikä myöskään tarvinne enää keskustella toisessa ketjussa siitä, ovatko kulutukset kehittyneet."
Ajattelija2013:
Sinulla on ristiriitaista vaatia perusteita ja tietoa mielipiteensä muodostamiseen. Olkoon sitten niin. En jaksa jankuttaa tästä enempää. keskustelu kanssasi ajautuu aina tuollaiseen idioottimaiseen jankuttamiseen. Kiitos mulle riittää.
Mikä ihmeen tarve sulla on joka viestissä esittää valheellisia väitteitä mun nimissä. Se miksi tuon lisään joka viestiin on siinä, että aloitat hirveän parkumisen jos en ole ylistämässä Volvoa sokeasti. En tiedä mitä sinä ajattelet Volvosta, mutta sokeata ylistämistä odotat minulta.
Juuri tuon vuoksi minä en ylistä mitään moottoria epäluotettavien tietojen perusteella. Jos ei ole luotettavaa tietoa, niin silloin ei välttämättä kannata muodostaa vielä kovin ehdottomia mielipiteitä. Uskon kyllä, että sinäkin tiedät noiden normikulutusten ja painojen sisältävän paljon liikkumavaraa, mutta pyrit vain takertumaan niihin viimeisenä oljenkortena. Jos nuo normiluvut ovat Volvon puolella keskustelussa, niin et epäile hetkeäkään käyttää niitä.
Miksi en kirjoittaisi Mersusta? Se nyt oli kuitenkin testin taloudellisin, lähes raskain, leveimmin renkain varustettu ja ennen kaikkea ainoa nelivetoinen. Kirjoitin kyllä Golfistakin. Toki tuollainen 89 kiloa vaikuttaa jotain, mutta kun vähennät siitä vaikutuksesta 20 milliä renkaan leveyttä, niin lopputuloksella on aivan perusteetonta selittää litran kulutuseroa.
Otsikossa ei muuten ole mittä mainintaa moottorin tarkemmasta tyypistä. Siinä mainitaan vain Volvon moottorin olevan omaa luokkaansa. Tämähän on tietenkin totta. Volvo on aina kaikessa parhautta ja näin on kaikissa Volvoissa.
NHB:
Myönnän itse aina meneväni liian provosoivalle puolelle. Kuitenkin vain lukemalla edes osan kirjoittelustasi volvon suhteen, katkeruus on enemmän kuin ilmeistä. Se että et 'todellakaan' pidä volvosta tai mitään siinä hyvänä, on ok. Sekin että Volkkarikommentointisi on vain ja ainoastaan joko neutraalia tai kehuvaa, on myös ok.
Mutta kannattaa kestää kritiikki silloin kun siihen on aihetta. Volvokatkeruutesi on yksi tällainen asia, se näkyy liian selvästi läpi ja sillä selvä.
Koetan itse parantaa linjaani kommentoinnissa jota olen juuri jankuttajien takia vähentänyt.
Itse ajelen bemarilla mutta en mitenkään voi yhtyä joihinkin esim tracktestin bemarilasien läpi heitettyihin kommentteihin.
Elämä on mukavavampaa kun on vähemmän ennakkoasenteita.
Ehdotan sinulle ja itselleni vähän jäitä silinteriin. Annetaan muiden meuhkata.
Derrick:
Ainoa tosiseikka on se, että Volvolla ajanut tiimi voitti pihistelykilpailun. Ajattelijaxxxx ymmärttää tuon pelkästään Volvon ansioksi ja esittää perään omia johtopäätöksiään. Markkinointimielessä ajetuissa suorituksissa on usein paljon kysymysmerkkejä. Siksi itse en lue noita ehdottomina totuuksina. Aivan sama kun valmistajat ajavat omilla tuotteillaan Nürburgringillä haamuaikoja. Tarina pohjautuu tosielämään, mutta paljon on mahdollisuuksia värittää alkuperäistä tarinaa. Kun motiivikin on ilmeinen, niin on syytä pureskella nuo jutut vahvan suolan kera. Vaikka tuo tulos kuvaisi kyseisen mottorin kulutusta totuudenmukaisesti, niin silti en sillä perusteella lähtisi ylistämään Volvon moottoriteknologiaa yleisesti. Jos yksi dieselkone on taloudellinen, niin se ei välttämättä kerro mitään ottomoottoreista. Tällä hetkellä näyttää siltä, että Volvon dieselit ovat hyvin taloudellisia, mutta bensakoneet eivät ole samalla tasolla. Tässä on kuitenkin paljon epätarkkuutta, koska vertailuissa näitä Volvon uusia moottoreita näkee todella harvoi. Eiköhän näitä vertailuja tule lisää tässä ajan kanssa.
Bugracer:
Se mikä mielestäsi on imeistä katkeruutta, on vain totuudenmukaista minun mielestä. Jos nyt katsoo taaksepäin, niin huonostihanhan Volvolla on mennyt. Muutoksen tuulet ovat puhltanee viime aikoina, muttta vielä on epäselvää, mitä ne tuovat tullessaan. Taisit silloinkin puhua tuosta samasta katkeruudesta, kun kerroin havaintojani V40 ajettavuudesta. Sen jälkeen aika monessa testissä on päädytty vähemmän mairittelevaan lopputulokseen V40:n ajettavuudesta. Tuossa mainitsemassani Autozeitunging testissäkin Volvo jäi ajodynamiikassa selvästi kärkikolmikon taakse. Liekö sitten smansuuntaisia huomioita tekevät testaajatkin samalla tavalla katkeria - mitä tuo katkeruus ikinä sitten tarkoittaakaan. Joka tapauksessa mielestäni kannattaisi keskittyä enemmän autoihin ja vähemmän katkeruuteen. Negatiivisiä Kommenttejani Volkkareista ei kukaan huomioi, mutta jos kirjoitan neutraalisti, niin siellä ollaan heti keksimässä kaikenlaisia olemattomia hajoilevia muoviosia ja nokkaketjuja. https://tekniikanmaailma.fi/keskustelu/t6231,150#m108370
Mikähän muuten Volkkarissa on niin tunteita herättävää, että voin kirjoittaa varmaan mistä muusta merkistä tahansa samantyyppisiä juttuja, niin se ei herätä kenessäkään mitään tunteita? Mutta auta armias jos kirjoitan Volkkarin tulevasta tekniikasta, niin jopahan palstalla herätään? Luulisi, ettei tuollainen kuulu kansanautoihin, mutta kokemukset osoittavat toista.
Tracktestin kirjoituksista olen samaa mieltä. Toki hän suoraan ilmoittaakin fanittavansa Bemaria ja kirjoittavansa fanin silmien läpi.
Jokainen voi vetää johtopäätöksensä kirjoitustyylistäsi ja jatkuvista "Volvo on parhautta" kommenteistasi. Olen ennenkin sanonut, että aiheesta voi arvostella, eikä siihen kukaan puutu. Sinun ongelmasi on siinä, että jos mielipiteesi kyseenalaistaa, niin käyttäydyt kuin uhmaikäinen. Et kestä pienintäkään mielipiteesi kyseenalaistamista ja otat eriävän mielipiteen heti henkilökohtaisuutena.
Niin, otsikossa moottoria ei näemmä mainita, mutta tekstissä kyllä tulee ilmi mistä moottorista puhutaan. Sanonta omaa luokkaansa tuli myös alkuperäisestä tekstistä, eli se ei ollut omaa keksintöäni.
Sinun kannattaisi myös vihdoin ymmärtää, että kukaan ei edelleenkään ole väittänyt Volvon moottoreita parhaiksi. AutoCarin testin jälkeen totesin, että voimalinja on kilpailukykyinen esim. saksalaisiin verrattuna. Tämä väite kyllä pitää paikkansa, eikä sen toteaminen AutoCarin testin jälkeen ollut mitenkään kohtuutonta.
Sinä väität, että et saa arvostella Volvoa, mutta ennemminkin asia on niin, että sinä et kestä, jos joku kirjoittaa jotain positiivista Volvosta.
Ai niin, voisit myös lopettaa tuon Ajattelijaxxxx:n käytön, kun varmasti tiedät, että käytän vain yhtä nimimerkkiä ja muut "ajattelijat" ovat kopioituja.
Tämän päivän suurin valhe "Ai niin, voisit myös lopettaa tuon Ajattelijaxxxx:n käytön, kun varmasti tiedät, että käytän vain yhtä nimimerkkiä ja muut "ajattelijat" ovat kopioituja" Kaikki tietävät että Ajattelijaxxxx kirjoittaa usealla eri nimimerkillä olet sen joskus myös itse tunnustanut.
VeeAaaGee:
Du bist ein Idiot.