Ajan käytännössä lähes aina ylinopeutta, en itse ylinopeuden takia vaan siksi, että se on selvästi turvallisempaa. Huomasin sen jo kohta ajokortin saatuani 70-luvun puolessa välissä, ja vuosikymmenien aikainen auton päivittäinen kelistä riippumaton käyttö on sen myös käytännössä vahvistanut.
Turvallisen liikkumisen kannalta tärkeintä on seurata koko ajan valppaana tien tapahtumia ja ennakoivia merkkejä vaarallisista kohdista. Silloin pystyy ajoissa reagoimaan, hiljentämään nopeuttaan tai ohjaamaan autonsa ulos tieltä.
Liian hidas ajonopeus vaarantaa turruttavuutensa takia kuljettajan valppauden, jolloin vaarana on mm. uppoutuminen välillä omiin ajatuksiinsa. Muuta liikennettä aktiivisesti seuraamaton kuljettaja on erittäin vaarallinen koska hän ei juuri mitenkään kykene havainnoimaan poikkeuksellisia (vaarallisia) asioita riittävän ajoissa. Ja mikä vaarallisinta, ihmisen valppaus herpaantuu yleensä hänen itsensä sitä huomaamatta. Hän huomaa tilansa vasta kun hän havahtuu siitä.
Itse asiassa kyse on samasta asiasta minkä hoksasin opetellessani ajamaan fillarilla siinä noin 4-5 vuotiaana: hidas ajovauhti ei riitä estämään fillarilla kaatumista, sillä päin puuta ajamista tai auton alle jäämistä. Tärkeämpää on katsoa minne ajaa, mitä muut tekevät, ja sovittaa nopeutensa ja "ajolinjansa" sen mukaisesti.
Siksi suosittelen jokaiselle ajamaan tilannenopeutta, se on paljon turvallisempaa, vaikkakin silloin joutuu maksamaan ylinopeussakkoja. Mutta se tulee edullisemmaksi, jos välttyy yhdestäkin vakavasta kolarista.
PS: hurjastelu on sitten ihan asia erikseen. Se ei mitenkään liity turvalliseen ajoon.
Katsastuksessa vaaditaan hidastuvuudeksi 5 m/s2, autojen keskiarvoa en tiedä. Tuollaiset animaatiot on parasta tehdä korkeintaan keskiarvon mukaan ja suomalainen auto on keskimäärin reilut 10 vuotta vanha ja keskimäärin renkaat eivät ole kovin hyvät. Varsinkin tähän aikaan vuodesta yritetään sinnitellä talvirengaskauteen asti vanhoilla kesärenkailla.
Tuo animaatio on oikeastaan vähän turha tehdä näyttämään hidastuvuutta lumella, koska lunta on niin monenlaista. Kunnon pakkaslumi antaa hyvän kitkan ja sileäksi pakkaantunut suojalumi on kuin jäätä. Sitä en tiedä, onko animaation arvo liian huono märälle asvaltille vai liian hyvä lumelle enkä aio ottaa asiasta selvää koittamalla onneani tositilanteessa.
Myyrmaki: Liian hidas ajonopeus vaarantaa turruttavuutensa takia kuljettajan valppauden
Tuo on väärä luulo. Asiaa on tutkittu eikä vauhdin havaittu lisäävän valppautta käytännöllisesti katsoen ollenkaan. Sen sijaan vauhdin lisäys lisäsi samalla reaktioaikaa ja matkaa sekä tietysti mahdollisen onnettomuuden vakavuutta.
Ajamiseen turtuminen on tosiaan vaarallista. Olen huomannut, että kun aloin ajaa siellä, missä Tieliikennelaki käskee, eli tien reunassa, minun on helpompi pysyä skarppina. Haaveilu johtaisi ojaanajoon, kun taas keskellä kaistaa on turvallista uneksia, kun on varaa hoippua molemmille puolille.
Se on hieno asia, että ajat ylinopeutta järkeilyn tuloksena. Sinun on helpompi muuttaa ajotapaasi jos näet sen aiheelliseksi kuin sellaisen, joka ajaa ylinopeutta pinttyneen tavan vuoksi. Ajatuksia tulee ja menee mutta asenne on lähes ikuinen.
TeeCee Myyrmaki: Liian hidas ajonopeus vaarantaa turruttavuutensa takia kuljettajan valppauden
Tuo on väärä luulo. Asiaa on tutkittu eikä vauhdin havaittu lisäävän valppautta käytännöllisesti katsoen ollenkaan. Sen sijaan vauhdin lisäys lisäsi samalla reaktioaikaa ja matkaa sekä tietysti mahdollisen onnettomuuden vakavuutta.
Tuo on mielenkiintoinen väite, en ole havainnut sellaisesta tuloksesta mitään kirjoitettavan, onko sinulla mainita lähdettä? Oma kokemukseni sanoo ihan toista. Lisäksi pitää tietenkin ottaa huomioon, että rutinoitumisasteestaan riippuen eri ihmiset kokevat eri lailla ajonopeuden turruttavaksi, sopivaksi tai liian korkeaksi
Minusta ajonopeuden nosto lisää valppautta vain jos aiempi ajonopeus oli liian alhainen. Mutta jos aiempi nopeus jo oli riittävän korkea, ei nopeuden lisänostaminen enää tietenkään lisää valppautta.
Tärkeää on muistaa, että huomattavasti tehokkaampiakin keinoja välttää ajoväsymystä on olemassa, esim a) riittävä määrä unta b) ajotauot ja taukoliikunta tai c) kofeiinitankkaus.
Mikä auttaa ketä eniten, riippuu henkilöstä. Lyhyt torkut välittömästi kahvikupillisen jälkeen saattaa myös auttaa ettei väsymys iske välittömästi tauon jälkeen.
[quote title="21.09.2004 klo 13:09 whiic kirjoitti"] 4) Ystäväni tappaja on oman rangaistuksensa kärsinyt, ei minulla ole syytä muille siitä kostaa. Ja kuten sanoin, en ole myöskään liikennepoliisi. Kuulun juuri tähän ryhmään, jonka mielestä liikenteen k*sipäät saava vapaasti tappaa itsensä, kunhan eivät vahingoita yhtään ulkopuolista.
Tässä on nyt jokin ristiriitaisuus. Ymmärrän hyvin ystävän kuoleman liikenteessä, surun ja tuskan. Se tapahtuu ikävä kyllä aika monelle vuosittain, perheille, tuttaville, sukulaisille.
Kuitenkin julistat jonkun syylliseksi ja tappajaksi. Ehkä jos oli rattijuoppo, kovan tuomion olet kuitenkin langettanut. Vaikea kuvitella, että teko olisi ollut tahallinen. Aiheuttajia on, mutta jokin syy on joka liikenneturmassa. Toisaalla kirjoitat, että saavat vappasti tappaa itsensä. Onhan silloin näilläkin uhreilla ystäviä, läheisiä ja sukulaisia. Eikö? Siis mikä on mielestäsi oikein? Tai väärin ? Kuka on tappaja, kuka on vähemmän tappaja, silloin kun se ei osu tutun kohdalle, vai-ko?
SixPack: " Vaikea kuvitella, että teko olisi ollut tahallinen. Aiheuttajia on, mutta jokin syy on joka liikenneturmassa."
Kyseisestä tapauksesta en tiedä mitään, joten en ota siihen kantaa. Yleisesti ottaen pitää kuitenkin muistaa asia, joka helposti unohtuu. Kuljettajana toimivalla on valtava vastuu. Mikäli tämä ei huolehdi omasta suorituskyvystään, ajotaidostaan, sääntöjen tuntemuksestaan, ajamiseen keskittymisestään jne, ikäviä tilanteita sattuu varmasti normaalia enemmän. Onnettomuudet näyttävät tahattomilta ja anteeksiannettavilta, koska näihin ei liity mitään selkeää rikkomusta, kuten rattijuoppoutta tai kaahaamista. Perussyy voi kuitenkin olla kuljettajan kevyt suhtautuminen liikenteeseen.
Ajo-oikeus on henkilöllä, mikäli tämä joskus on suorittanut autokoulun rimaa hipoen teoriatunneilla Aku Ankkaa lukien. Tällaisesta ei ketään voi kuitenkaan tuomita toisin kuin vaikkapa ylinopeutta tutkaan ajanutta kilpa-autoilijaa. Jos asiaa verrataan työelämään, tilanne näyttää mielenkiintoiselta. Siellä työntekijöitä jatkokoulutetaan ja heidän tuottavuuttaan arvioidaan jatkuvasti. Työelämässäkin tulee päivittäin vastaan ongelmia, joiden selvittämiseen valmiita ohjeita tai lakeja ole. Tilanteet vain pitää hoitaa nopeasti, jotta tuotanto voisi jatkua. Mikäli suorituskyky ei ole riittävä, saa henkilö helposti lähteä, vaikkei tämä mitään suoranaista virhettä olisikaan tehnyt. Samaa periaatetta soveltamalla liikenteeseen saattaisi meillä olla kohta puoli miljoonaa "työtöntä" eli ajokortitonta.
TeeCee: "Katsastuksessa vaaditaan hidastuvuudeksi 5 m/s2, autojen keskiarvoa en tiedä. Tuollaiset animaatiot on parasta tehdä korkeintaan keskiarvon mukaan ja suomalainen auto on keskimäärin reilut 10 vuotta vanha ja keskimäärin renkaat eivät ole kovin hyvät. Varsinkin tähän aikaan vuodesta yritetään sinnitellä talvirengaskauteen asti vanhoilla kesärenkailla."
Ostin juuri uudet kesärenkaat. Vanhoilla ajaminen oli jännittävää. Niissä oli kulutuspintaa jäljellä 2-4 mm. Mikäli tiellä oli vettä tai edes vähänkin kosteutta, auton luistattaminen oli helppoa. Jyrkissä kurveissa, kuten rampeissa tai kadun kulmissa takavetoinen auto pyrki luistoon ilman erityisen kovaa kiihdytystä tai suurta nopeutta. Mahtavat luistot syntyivät aivan normaalin liikenteen rytmissä, jos tilannetta ei ennakoinut. Mainitaan vielä, että auton tehopainosuhde on noin 24 kg/kw, joten vahingossa tehokasta autoa kiihdyttämällä luistot eivät syntyneet.
Uusilla renkailla en ole vielä rajoja kokeillut, mutta tuntuma ajamiseen on aivan erilainen. Normaalissa ajossa ei mitään oireita luistoista ole havaittavissa edes sateella. Harmittaakin, kun en mitannut jarrutusmatkoja vanhoilla renkailla. Nyt saisi vähän vertailuarvoja.
Usein keskusteluissa auton suorituskykyä arvioidaan TM:n koeajojen mittausten pohjalta. Tämä voi olla vaarallista, koska kokeet suoritetaan uudella kalustolla lähes laboratorio-olosuhteissa ennakkoon harjoiteltuina.
Tässä on nyt jokin ristiriitaisuus. Ymmärrän hyvin ystävän kuoleman liikenteessä, surun ja tuskan. Se tapahtuu ikävä kyllä aika monelle vuosittain, perheille, tuttaville, sukulaisille.
Kuitenkin julistat jonkun syylliseksi ja tappajaksi. Ehkä jos oli rattijuoppo, kovan tuomion olet kuitenkin langettanut. Vaikea kuvitella, että teko olisi ollut tahallinen. Aiheuttajia on, mutta jokin syy on joka liikenneturmassa. Toisaalla kirjoitat, että saavat vappasti tappaa itsensä. Onhan silloin näilläkin uhreilla ystäviä, läheisiä ja sukulaisia. Eikö? Siis mikä on mielestäsi oikein? Tai väärin ? Kuka on tappaja, kuka on vähemmän tappaja, silloin kun se ei osu tutun kohdalle, vai-ko?
Okei, sanamuotoni ovat karut.. Rattijuoppo ei ollut kyseessä, vaan järjetön, nuori kaahaaja.
Onhan näilläkin, jotka saavat kaahata itsensä hengiltä, toki perhettä ja lähimmäisiä, mutta itse he itsensä tappavat. Kyllä he tietävät, että heitä kaivattaisiin, jos he kuolisivat, mutta silti he ajavat usein hiuskarvan varassa. Eivät he siis välitä lähimmäisistään sen enempää kuin muista tiellä liikkujistakaan.
Tärkeää on muistaa, että huomattavasti tehokkaampiakin keinoja välttää ajoväsymystä on olemassa, esim a) riittävä määrä unta b) ajotauot ja taukoliikunta tai c) kofeiinitankkaus.
Mikä auttaa ketä eniten, riippuu henkilöstä. Lyhyt torkut välittömästi kahvikupillisen jälkeen saattaa myös auttaa ettei väsymys iske välittömästi tauon jälkeen.
On sanottu että LEPO tai oikeastaan vain UNI riittävät. On muutkin vaihtoehdot ihan OK, mutta paras on UNI! Ylivoimaisesti, mulla ei tauot auta ainakaan pitkään ja kahviakin pitäisi juoda ainakin kolme litraa että huomaisin jotain.
Myyrmaki: Tuo on mielenkiintoinen väite, en ole havainnut sellaisesta tuloksesta mitään kirjoitettavan, onko sinulla mainita lähdettä?
Ennen tuloasi palstalle aiheesta oli keskustelu (Vauhdilla vireäksi) josta kävin kopioimassa alla olevan kommenttini:
Moottoritieliikenteessä tehdyssä tutkimuksessa (Törnros 1995) mitattiin kuljettajan reaktioaikaa ajonopeuksilla 70, 90 ja 110 km/h. Kuljettaja vaiensi poljinta painamalla istuimen alle sijoitettu summerin, joka aktivoitui 1-4 minuutin välein. Kuskeja oli 24, jokainen ajoi n. 200 km kutakin nopeutta.
Tilastollisesti merkitsevä ero reaktioajoissa todettiin ajonopeuksien 110 km/h ja 70 km/h välillä, jolla reaktioaika pieneni 0,015 sekuntia eli 4 %. Tuolla reaktionopeuden parantumisella voitetaan 110 km/h nopeudella 0,46 m. Samaan aikaan jarrutusmatka kasvoi noin 24 m:stä 59 m:iin, lisäystä 145 %. Siis vireyden lisääntymisestä hyötyä 46 senttiä ja haittaa 35 m, jäätiin miinukselle 34,54 m.
Kuljettajien itsensä mukaan he olivat virkeämpiä ajaessaan ajonopeudella 110 km/h kuin 70 km/h. Tarkkoja poikia, huomasivat 15:n tuhannesosasekunnin eron. Tutkimuksen tekijät selittivät eroa sillä, että kovaa ajettaessa ajotehtävä vaikeutui nopeuden kasvaessa. Esimerkiksi ohituksia ei 70 km/h ajonopeudella tehty juuri ollenkaan, mutta nopeudella 110 km/h niitä tehtiin keskimäärin 6 kilometrin välein. Jos vireyden kasvu aiheutuu ajotehtävän vaikeutumisesta, vireys on huono turvallisuuden lisääjä.
Arvaan, että joku sanoo, että olisi pitänyt ajaa 140 km/h niin vireys olisi ollut parempi, varmaan olisikin. Mutta samaan aikaan jarrutusmatka kasvaa nelinkertaiseksi. Vaikka reaktioaika paranisi 100 % (eli ei reaktioaikaa ollenkaan, sen paremmaksi se ei voi mennä kuin ennustajalla), jäätäisiin hyödyssä miinuksen puolelle 57 metriä. Jos vireys parantaa reaktioita vaikka 10 %, kasvaa auton pysäyttämiseen tarvittu matka 92 metrillä.
En enää muista mistä tuon Törnrosin tutkimuksen löysin, mutta koita mitä Google löytää.
Herbert: Ostin juuri uudet kesärenkaat. Vanhoilla ajaminen oli jännittävää.
Olen samassa tilanteessa. Kulutuspintaa olisi jäljellä laillinen määrä, mutta kolme vuotta vanhat renkaat ovat muuttuneet korpuiksi, jotka sutivat sateessa liian helposti. Tekisi mieli ostaa uudet vasta keväällä, mutta nyt koettelen tuuria turhan paljon sateella. Jos lukkoperäisen auton takapyörät saa lyömään joutavaa kakkosella pelkällä kaasulla ja vähänkin kaartaessa, esim. moottoritien rampissa, vielä kolmosellakin, on jarrutuspitoa varmaan surkean vähän.
Ehdotus TM:lle: tehkää testi vanhoista kesärenkaista. Minua ainakin kiinnostaa, mikä rengas säilyttää pitonsa myös elinkaarensa ehtoopuolella. Nykyisellä ajotyylilläni renkaat tuppaavat kestämään niin pitkään, että kumi vanhenee ennekuin kuluu loppuun.
On sanottu että LEPO tai oikeastaan vain UNI riittävät. On muutkin vaihtoehdot ihan OK, mutta paras on UNI! Ylivoimaisesti, mulla ei tauot auta ainakaan pitkään ja kahviakin pitäisi juoda ainakin kolme litraa että huomaisin jotain.
Unta ei voi varsinaisesti korvata piristävillä aineilla tai piristävällä taukohyppelyllä rajattomasti. Niillä voidaan ainoastaan siirtää vuorokausirytmiä, mutta sitäkin voi siirtää vain rajallisesti. Unta täytyy saada nukkua tietty määrä jotta elimistö (muk.luk. aivot) saa aikaa palautua rasituksesta. Liian pitkä nukkuminen kuitenkin tuo vähän ylimääräistä etua.
Itse olen huomannut itsessäni lähinnä kahden sorttista väsymystä (fyysisen rasittuneisuuden lisäksi): 1) väsymys, joka meinaa sulkea silmät ja 2) zombieväsymys.
Zombieväsymystä en tiedosta suoranaisesti, ainoastaan välillisesti. Sen vain huomaa, kun omat aivoitukset eivät ole enää loogisia tai höpisee tyhmiä (tai yksinkertaisesti liian paljon) tai tuijottaa tietokoneruutua tajuamatta mistään mitään... Itse ainakin pääsen helpoiten tilasta 1) tilaan 2) eli zombieväsymykseen pakottamalla itseni väsymystilasta "hereille" suurella määrällä kahvia. Lisäksi toinen tapa on pitää parin tunnin unet (mennä nukkumaan esim. aamuviideltä ja herätä seuraavana aamuna luennolle tilassa, jossa ei edes tiedä onko nukkunut (tähän auttaa, jos on juonut kahvia ennen nukkumaan menoa, jolloin unikaan ei välttämättä tule vaikka makaisi kuin koomassa. Aamulla olo saattaa olla uskomattoman virkeä, mutta olo sitäkin tyhmempi.
Vastaavasti yli kahden tunnin yöunien jälkeen, jos on todella ehtinyt nukkuakin syvää unta, saattaa aamulla tuntea itsensä huomattavasti väsyneemmäksi. Tällöin kuitenkin on helppo siirtää itsensä tilasta 1) tilaan 2b) eli "huomattavasti lievempään zombieväsymykseen" juomalla kahvia ja ottamalla kahvikupin tyhjentämisen jälkeen välittömästi 10 minuutin pikatirsat (esimerkiksi luentotauolla). En tiedä tarkasti minkä takia tämmöinen lyhyt uni poistaa tunteen unen tarpeesta... Johtuisikohan se siitä, että herätyskellon herättämänä ihminen herää usein "väärään" aikaan unirytmiä ja aivot olettaa unen keskeytyneen ei-toivotusti ja täten haluavan jatkaa unta vielä.
Vaikka zombietilassa en olekaan täysissä järjissäni, olen kuitenkin "hereillä", joka on tietenkin parempi kuin nukahtaa ikävissä paikoissa. Jos ajomatkalla totean alkavan unettaa, ei ole enää mahdollista perua viimeöistä valvontaa ja päättää pitää 8 tunnin yöunta jo historiaan jääneenä ajankohtana. Silloin ei onnistu väsymyksen poistaminen. Silloin se vaan on pakko siirtää taka-alalle juomalla paljon kahvia, ottamalla lyhyet torkut ja hyppimällä hetken aikaa verenpaineen nostamiseksi. Mitään järkeä nostaa verenpaineita painamalla kaasupoljinta kohti lattiaa... se on kuitenkin suhteellisen tehoton keino ja vaikka sillä tehoa olisikin, se teho on häviävän pieni verrattuna siihen millaisia lisävaatimuksia korkeamman nopeuden hallitseminen aiheuttaa väsyneelle kuljettajalle. Vaikka syvässäkään zombietilassa ei haukotuttaisikaan lainkaan, rattiin en kuitenkaan siinä kunnossa tahdo... välillä, kun tuo tuppaa aiheuttamaan ajan ja paikan tajun täydellistä katoamista ja kykenemättömyyttä huomata itsestäänselvyyksiä => yksinkertaisimmatkin asiat ajaltuna kaikista hankalimmalla mahdollisella tavalla ja aikaavievästi. Tuon jälkimmäisen ilmiön joku on varmaan joskus minun postauksistani huomannutkin. ^_^
Ovatko muutkin huomanneet (henkisten) vireystilan puutosten olevien kaksijakoisia? Tai jopa kolmijakoisia? Kaippa sekin on yksilöllistä. Siksi oikea tapa karistaa unta autoa ajaessa riippuu yksilöstä. Uskoni kuitenkin siihen, että riskitason tahallinen nostaminen silloin, kun suorituskyky on alentunut ei ole lainkaan fiksu tapa, on ja pysyy, enkä suosittele moista kenellekään. (Olipas paljon sivulauseita... taas.) Tauotkaan ei auta pitkään, mutta ehkä taukoja pitäisi siinä tapauksessa pitää lyhin väliajoin. Tietysti, jos on matkalla Hangosta Nuorgamiin, mutta jos on, niin olisi kyllä voinut kaksi kertaa miettiä koko lähtemistä niin pitkälle matkalle, jos lähtö viivästyi myöhäiseksi tai jos viime yönä unet jäi vähiin.
Olen samassa tilanteessa. Kulutuspintaa olisi jäljellä laillinen määrä, mutta kolme vuotta vanhat renkaat ovat muuttuneet korpuiksi, jotka sutivat sateessa liian helposti. Tekisi mieli ostaa uudet vasta keväällä, mutta nyt koettelen tuuria turhan paljon sateella. Jos lukkoperäisen auton takapyörät saa lyömään joutavaa kakkosella pelkällä kaasulla ja vähänkin kaartaessa, esim. moottoritien rampissa, vielä kolmosellakin, on jarrutuspitoa varmaan surkean vähän.
Ehdotus TM:lle: tehkää testi vanhoista kesärenkaista. Minua ainakin kiinnostaa, mikä rengas säilyttää pitonsa myös elinkaarensa ehtoopuolella. Nykyisellä ajotyylilläni renkaat tuppaavat kestämään niin pitkään, että kumi vanhenee ennekuin kuluu loppuun.
Osta vain uudet kesärenkaat syksyllä, saat halvemmalla ja pitoa sadekelillä ja kylmällä asfaltilla on parempi. Näin minä teen aina. On hiivatin turvatonta ajaa puolinaisilla syksyllä, keväällä ja alkukesällä vielä menettelisi kun keli on yleensä kuiva. TM taisi testata vuosi sitten kuluneita renkaita. Ainoan minkä juuri nyt muistan parhaiten on, että kitkarenkaat ovat kesärenkaina tosi surkeat, johtuen mm. kumiseoksesta ja lamellitekniikasta. Niillä ei pitäisi ajaa ollenkaan taas kesällä, vasten yleistä käsitystä, tai markkinamiesten puheita.
Oikeassa olet, ostan vielä tänäsyksynä uudet. On kieltämättä hölmöä ajaa syksyllä, jolloin kelit ovat hankalimmillaan renkailla, jotka ovat huonoimmillaan.
Vaihdan autoa todennäköisesti ensi kesänä eikä tekisi mieli satsata liikaa renkaisiin, mutta hyviä ja halpoja ei ole kenenkään järkevää myydä, kai sitä täytyy kunnolliset ja siis kalliit ostaa. Tämä on ollut pääsyy vitkutteluuni ja samalla päätöksen viivästyminen on vähentänyt koko ajan niitä kilometrejä, jotka uusilla renkaillani ehtisin ajaa.
Ajan käytännössä lähes aina ylinopeutta, en itse ylinopeuden takia vaan siksi, että se on selvästi turvallisempaa. Huomasin sen jo kohta ajokortin saatuani 70-luvun puolessa välissä, ja vuosikymmenien aikainen auton päivittäinen kelistä riippumaton käyttö on sen myös käytännössä vahvistanut.
Turvallisen liikkumisen kannalta tärkeintä on seurata koko ajan valppaana tien tapahtumia ja ennakoivia merkkejä vaarallisista kohdista. Silloin pystyy ajoissa reagoimaan, hiljentämään nopeuttaan tai ohjaamaan autonsa ulos tieltä.
Liian hidas ajonopeus vaarantaa turruttavuutensa takia kuljettajan valppauden, jolloin vaarana on mm. uppoutuminen välillä omiin ajatuksiinsa. Muuta liikennettä aktiivisesti seuraamaton kuljettaja on erittäin vaarallinen koska hän ei juuri mitenkään kykene havainnoimaan poikkeuksellisia (vaarallisia) asioita riittävän ajoissa. Ja mikä vaarallisinta, ihmisen valppaus herpaantuu yleensä hänen itsensä sitä huomaamatta. Hän huomaa tilansa vasta kun hän havahtuu siitä.
Itse asiassa kyse on samasta asiasta minkä hoksasin opetellessani ajamaan fillarilla siinä noin 4-5 vuotiaana: hidas ajovauhti ei riitä estämään fillarilla kaatumista, sillä päin puuta ajamista tai auton alle jäämistä. Tärkeämpää on katsoa minne ajaa, mitä muut tekevät, ja sovittaa nopeutensa ja "ajolinjansa" sen mukaisesti.
Siksi suosittelen jokaiselle ajamaan tilannenopeutta, se on paljon turvallisempaa, vaikkakin silloin joutuu maksamaan ylinopeussakkoja. Mutta se tulee edullisemmaksi, jos välttyy yhdestäkin vakavasta kolarista.
PS: hurjastelu on sitten ihan asia erikseen. Se ei mitenkään liity turvalliseen ajoon.
Katsastuksessa vaaditaan hidastuvuudeksi 5 m/s2, autojen keskiarvoa en tiedä. Tuollaiset animaatiot on parasta tehdä korkeintaan keskiarvon mukaan ja suomalainen auto on keskimäärin reilut 10 vuotta vanha ja keskimäärin renkaat eivät ole kovin hyvät. Varsinkin tähän aikaan vuodesta yritetään sinnitellä talvirengaskauteen asti vanhoilla kesärenkailla.
Tuo animaatio on oikeastaan vähän turha tehdä näyttämään hidastuvuutta lumella, koska lunta on niin monenlaista. Kunnon pakkaslumi antaa hyvän kitkan ja sileäksi pakkaantunut suojalumi on kuin jäätä. Sitä en tiedä, onko animaation arvo liian huono märälle asvaltille vai liian hyvä lumelle enkä aio ottaa asiasta selvää koittamalla onneani tositilanteessa.
Myyrmaki: Liian hidas ajonopeus vaarantaa turruttavuutensa takia kuljettajan valppauden
Tuo on väärä luulo. Asiaa on tutkittu eikä vauhdin havaittu lisäävän valppautta käytännöllisesti katsoen ollenkaan. Sen sijaan vauhdin lisäys lisäsi samalla reaktioaikaa ja matkaa sekä tietysti mahdollisen onnettomuuden vakavuutta.
Ajamiseen turtuminen on tosiaan vaarallista. Olen huomannut, että kun aloin ajaa siellä, missä Tieliikennelaki käskee, eli tien reunassa, minun on helpompi pysyä skarppina. Haaveilu johtaisi ojaanajoon, kun taas keskellä kaistaa on turvallista uneksia, kun on varaa hoippua molemmille puolille.
Se on hieno asia, että ajat ylinopeutta järkeilyn tuloksena. Sinun on helpompi muuttaa ajotapaasi jos näet sen aiheelliseksi kuin sellaisen, joka ajaa ylinopeutta pinttyneen tavan vuoksi. Ajatuksia tulee ja menee mutta asenne on lähes ikuinen.
TeeCee
Myyrmaki: Liian hidas ajonopeus vaarantaa turruttavuutensa takia kuljettajan valppauden
Tuo on väärä luulo. Asiaa on tutkittu eikä vauhdin havaittu lisäävän valppautta käytännöllisesti katsoen ollenkaan. Sen sijaan vauhdin lisäys lisäsi samalla reaktioaikaa ja matkaa sekä tietysti mahdollisen onnettomuuden vakavuutta.
Tuo on mielenkiintoinen väite, en ole havainnut sellaisesta tuloksesta mitään kirjoitettavan, onko sinulla mainita lähdettä? Oma kokemukseni sanoo ihan toista. Lisäksi pitää tietenkin ottaa huomioon, että rutinoitumisasteestaan riippuen eri ihmiset kokevat eri lailla ajonopeuden turruttavaksi, sopivaksi tai liian korkeaksi
Minusta ajonopeuden nosto lisää valppautta vain jos aiempi ajonopeus oli liian alhainen. Mutta jos aiempi nopeus jo oli riittävän korkea, ei nopeuden lisänostaminen enää tietenkään lisää valppautta.
Tärkeää on muistaa, että huomattavasti tehokkaampiakin keinoja välttää ajoväsymystä on olemassa, esim
a) riittävä määrä unta
b) ajotauot ja taukoliikunta tai
c) kofeiinitankkaus.
Mikä auttaa ketä eniten, riippuu henkilöstä. Lyhyt torkut välittömästi kahvikupillisen jälkeen saattaa myös auttaa ettei väsymys iske välittömästi tauon jälkeen.
4) Ystäväni tappaja on oman rangaistuksensa kärsinyt, ei minulla ole syytä muille siitä kostaa. Ja kuten sanoin, en ole myöskään liikennepoliisi. Kuulun juuri tähän ryhmään, jonka mielestä liikenteen k*sipäät saava vapaasti tappaa itsensä, kunhan eivät vahingoita yhtään ulkopuolista.
Tässä on nyt jokin ristiriitaisuus. Ymmärrän hyvin ystävän kuoleman liikenteessä, surun ja tuskan. Se tapahtuu ikävä kyllä aika monelle vuosittain, perheille, tuttaville, sukulaisille.
Kuitenkin julistat jonkun syylliseksi ja tappajaksi. Ehkä jos oli rattijuoppo, kovan tuomion olet kuitenkin langettanut. Vaikea kuvitella, että teko olisi ollut tahallinen. Aiheuttajia on, mutta jokin syy on joka liikenneturmassa. Toisaalla kirjoitat, että saavat vappasti tappaa itsensä. Onhan silloin näilläkin uhreilla ystäviä, läheisiä ja sukulaisia. Eikö? Siis mikä on mielestäsi oikein? Tai väärin ? Kuka on tappaja, kuka on vähemmän tappaja, silloin kun se ei osu tutun kohdalle, vai-ko?
SixPack: " Vaikea kuvitella, että teko olisi ollut tahallinen. Aiheuttajia on, mutta jokin syy on joka liikenneturmassa."
Kyseisestä tapauksesta en tiedä mitään, joten en ota siihen kantaa. Yleisesti ottaen pitää kuitenkin muistaa asia, joka helposti unohtuu. Kuljettajana toimivalla on valtava vastuu. Mikäli tämä ei huolehdi omasta suorituskyvystään, ajotaidostaan, sääntöjen tuntemuksestaan, ajamiseen keskittymisestään jne, ikäviä tilanteita sattuu varmasti normaalia enemmän. Onnettomuudet näyttävät tahattomilta ja anteeksiannettavilta, koska näihin ei liity mitään selkeää rikkomusta, kuten rattijuoppoutta tai kaahaamista. Perussyy voi kuitenkin olla kuljettajan kevyt suhtautuminen liikenteeseen.
Ajo-oikeus on henkilöllä, mikäli tämä joskus on suorittanut autokoulun rimaa hipoen teoriatunneilla Aku Ankkaa lukien. Tällaisesta ei ketään voi kuitenkaan tuomita toisin kuin vaikkapa ylinopeutta tutkaan ajanutta kilpa-autoilijaa. Jos asiaa verrataan työelämään, tilanne näyttää mielenkiintoiselta. Siellä työntekijöitä jatkokoulutetaan ja heidän tuottavuuttaan arvioidaan jatkuvasti. Työelämässäkin tulee päivittäin vastaan ongelmia, joiden selvittämiseen valmiita ohjeita tai lakeja ole. Tilanteet vain pitää hoitaa nopeasti, jotta tuotanto voisi jatkua. Mikäli suorituskyky ei ole riittävä, saa henkilö helposti lähteä, vaikkei tämä mitään suoranaista virhettä olisikaan tehnyt. Samaa periaatetta soveltamalla liikenteeseen saattaisi meillä olla kohta puoli miljoonaa "työtöntä" eli ajokortitonta.
TeeCee: "Katsastuksessa vaaditaan hidastuvuudeksi 5 m/s2, autojen keskiarvoa en tiedä. Tuollaiset animaatiot on parasta tehdä korkeintaan keskiarvon mukaan ja suomalainen auto on keskimäärin reilut 10 vuotta vanha ja keskimäärin renkaat eivät ole kovin hyvät. Varsinkin tähän aikaan vuodesta yritetään sinnitellä talvirengaskauteen asti vanhoilla kesärenkailla."
Ostin juuri uudet kesärenkaat. Vanhoilla ajaminen oli jännittävää. Niissä oli kulutuspintaa jäljellä 2-4 mm. Mikäli tiellä oli vettä tai edes vähänkin kosteutta, auton luistattaminen oli helppoa. Jyrkissä kurveissa, kuten rampeissa tai kadun kulmissa takavetoinen auto pyrki luistoon ilman erityisen kovaa kiihdytystä tai suurta nopeutta. Mahtavat luistot syntyivät aivan normaalin liikenteen rytmissä, jos tilannetta ei ennakoinut. Mainitaan vielä, että auton tehopainosuhde on noin 24 kg/kw, joten vahingossa tehokasta autoa kiihdyttämällä luistot eivät syntyneet.
Uusilla renkailla en ole vielä rajoja kokeillut, mutta tuntuma ajamiseen on aivan erilainen. Normaalissa ajossa ei mitään oireita luistoista ole havaittavissa edes sateella. Harmittaakin, kun en mitannut jarrutusmatkoja vanhoilla renkailla. Nyt saisi vähän vertailuarvoja.
Usein keskusteluissa auton suorituskykyä arvioidaan TM:n koeajojen mittausten pohjalta. Tämä voi olla vaarallista, koska kokeet suoritetaan uudella kalustolla lähes laboratorio-olosuhteissa ennakkoon harjoiteltuina.
Kuitenkin julistat jonkun syylliseksi ja tappajaksi. Ehkä jos oli rattijuoppo, kovan tuomion olet kuitenkin langettanut. Vaikea kuvitella, että teko olisi ollut tahallinen. Aiheuttajia on, mutta jokin syy on joka liikenneturmassa. Toisaalla kirjoitat, että saavat vappasti tappaa itsensä. Onhan silloin näilläkin uhreilla ystäviä, läheisiä ja sukulaisia. Eikö? Siis mikä on mielestäsi oikein? Tai väärin ? Kuka on tappaja, kuka on vähemmän tappaja, silloin kun se ei osu tutun kohdalle, vai-ko?
Okei, sanamuotoni ovat karut.. Rattijuoppo ei ollut kyseessä, vaan järjetön, nuori kaahaaja.
Onhan näilläkin, jotka saavat kaahata itsensä hengiltä, toki perhettä ja lähimmäisiä, mutta itse he itsensä tappavat. Kyllä he tietävät, että heitä kaivattaisiin, jos he kuolisivat, mutta silti he ajavat usein hiuskarvan varassa. Eivät he siis välitä lähimmäisistään sen enempää kuin muista tiellä liikkujistakaan.
a) riittävä määrä unta
b) ajotauot ja taukoliikunta tai
c) kofeiinitankkaus.
Mikä auttaa ketä eniten, riippuu henkilöstä. Lyhyt torkut välittömästi kahvikupillisen jälkeen saattaa myös auttaa ettei väsymys iske välittömästi tauon jälkeen.
On sanottu että LEPO tai oikeastaan vain UNI riittävät. On muutkin vaihtoehdot ihan OK, mutta paras on UNI! Ylivoimaisesti, mulla ei tauot auta ainakaan pitkään ja kahviakin pitäisi juoda ainakin kolme litraa että huomaisin jotain.
Myyrmaki: Tuo on mielenkiintoinen väite, en ole havainnut sellaisesta tuloksesta mitään kirjoitettavan, onko sinulla mainita lähdettä?
Ennen tuloasi palstalle aiheesta oli keskustelu (Vauhdilla vireäksi) josta kävin kopioimassa alla olevan kommenttini:
Moottoritieliikenteessä tehdyssä tutkimuksessa (Törnros 1995) mitattiin kuljettajan reaktioaikaa ajonopeuksilla 70, 90 ja 110 km/h. Kuljettaja vaiensi poljinta painamalla istuimen alle sijoitettu summerin, joka aktivoitui 1-4 minuutin välein. Kuskeja oli 24, jokainen ajoi n. 200 km kutakin nopeutta.
Tilastollisesti merkitsevä ero reaktioajoissa todettiin ajonopeuksien 110 km/h ja 70 km/h välillä, jolla reaktioaika pieneni 0,015 sekuntia eli 4 %. Tuolla reaktionopeuden parantumisella voitetaan 110 km/h nopeudella 0,46 m. Samaan aikaan jarrutusmatka kasvoi noin 24 m:stä 59 m:iin, lisäystä 145 %. Siis vireyden lisääntymisestä hyötyä 46 senttiä ja haittaa 35 m, jäätiin miinukselle 34,54 m.
Kuljettajien itsensä mukaan he olivat virkeämpiä ajaessaan ajonopeudella 110 km/h kuin 70 km/h. Tarkkoja poikia, huomasivat 15:n tuhannesosasekunnin eron. Tutkimuksen tekijät selittivät eroa sillä, että kovaa ajettaessa ajotehtävä vaikeutui nopeuden kasvaessa. Esimerkiksi ohituksia ei 70 km/h ajonopeudella tehty juuri ollenkaan, mutta nopeudella 110 km/h niitä tehtiin keskimäärin 6 kilometrin välein. Jos vireyden kasvu aiheutuu ajotehtävän vaikeutumisesta, vireys on huono turvallisuuden lisääjä.
Arvaan, että joku sanoo, että olisi pitänyt ajaa 140 km/h niin vireys olisi ollut parempi, varmaan olisikin. Mutta samaan aikaan jarrutusmatka kasvaa nelinkertaiseksi. Vaikka reaktioaika paranisi 100 % (eli ei reaktioaikaa ollenkaan, sen paremmaksi se ei voi mennä kuin ennustajalla), jäätäisiin hyödyssä miinuksen puolelle 57 metriä. Jos vireys parantaa reaktioita vaikka 10 %, kasvaa auton pysäyttämiseen tarvittu matka 92 metrillä.
En enää muista mistä tuon Törnrosin tutkimuksen löysin, mutta koita mitä Google löytää.
Herbert: Ostin juuri uudet kesärenkaat. Vanhoilla ajaminen oli jännittävää.
Olen samassa tilanteessa. Kulutuspintaa olisi jäljellä laillinen määrä, mutta kolme vuotta vanhat renkaat ovat muuttuneet korpuiksi, jotka sutivat sateessa liian helposti. Tekisi mieli ostaa uudet vasta keväällä, mutta nyt koettelen tuuria turhan paljon sateella. Jos lukkoperäisen auton takapyörät saa lyömään joutavaa kakkosella pelkällä kaasulla ja vähänkin kaartaessa, esim. moottoritien rampissa, vielä kolmosellakin, on jarrutuspitoa varmaan surkean vähän.
Ehdotus TM:lle: tehkää testi vanhoista kesärenkaista. Minua ainakin kiinnostaa, mikä rengas säilyttää pitonsa myös elinkaarensa ehtoopuolella. Nykyisellä ajotyylilläni renkaat tuppaavat kestämään niin pitkään, että kumi vanhenee ennekuin kuluu loppuun.
Unta ei voi varsinaisesti korvata piristävillä aineilla tai piristävällä taukohyppelyllä rajattomasti. Niillä voidaan ainoastaan siirtää vuorokausirytmiä, mutta sitäkin voi siirtää vain rajallisesti. Unta täytyy saada nukkua tietty määrä jotta elimistö (muk.luk. aivot) saa aikaa palautua rasituksesta. Liian pitkä nukkuminen kuitenkin tuo vähän ylimääräistä etua.
Itse olen huomannut itsessäni lähinnä kahden sorttista väsymystä (fyysisen rasittuneisuuden lisäksi):
1) väsymys, joka meinaa sulkea silmät ja
2) zombieväsymys.
Zombieväsymystä en tiedosta suoranaisesti, ainoastaan välillisesti. Sen vain huomaa, kun omat aivoitukset eivät ole enää loogisia tai höpisee tyhmiä (tai yksinkertaisesti liian paljon) tai tuijottaa tietokoneruutua tajuamatta mistään mitään... Itse ainakin pääsen helpoiten tilasta 1) tilaan 2) eli zombieväsymykseen pakottamalla itseni väsymystilasta "hereille" suurella määrällä kahvia. Lisäksi toinen tapa on pitää parin tunnin unet (mennä nukkumaan esim. aamuviideltä ja herätä seuraavana aamuna luennolle tilassa, jossa ei edes tiedä onko nukkunut (tähän auttaa, jos on juonut kahvia ennen nukkumaan menoa, jolloin unikaan ei välttämättä tule vaikka makaisi kuin koomassa. Aamulla olo saattaa olla uskomattoman virkeä, mutta olo sitäkin tyhmempi.
Vastaavasti yli kahden tunnin yöunien jälkeen, jos on todella ehtinyt nukkuakin syvää unta, saattaa aamulla tuntea itsensä huomattavasti väsyneemmäksi. Tällöin kuitenkin on helppo siirtää itsensä tilasta 1) tilaan 2b) eli "huomattavasti lievempään zombieväsymykseen" juomalla kahvia ja ottamalla kahvikupin tyhjentämisen jälkeen välittömästi 10 minuutin pikatirsat (esimerkiksi luentotauolla). En tiedä tarkasti minkä takia tämmöinen lyhyt uni poistaa tunteen unen tarpeesta... Johtuisikohan se siitä, että herätyskellon herättämänä ihminen herää usein "väärään" aikaan unirytmiä ja aivot olettaa unen keskeytyneen ei-toivotusti ja täten haluavan jatkaa unta vielä.
Vaikka zombietilassa en olekaan täysissä järjissäni, olen kuitenkin "hereillä", joka on tietenkin parempi kuin nukahtaa ikävissä paikoissa. Jos ajomatkalla totean alkavan unettaa, ei ole enää mahdollista perua viimeöistä valvontaa ja päättää pitää 8 tunnin yöunta jo historiaan jääneenä ajankohtana. Silloin ei onnistu väsymyksen poistaminen. Silloin se vaan on pakko siirtää taka-alalle juomalla paljon kahvia, ottamalla lyhyet torkut ja hyppimällä hetken aikaa verenpaineen nostamiseksi. Mitään järkeä nostaa verenpaineita painamalla kaasupoljinta kohti lattiaa... se on kuitenkin suhteellisen tehoton keino ja vaikka sillä tehoa olisikin, se teho on häviävän pieni verrattuna siihen millaisia lisävaatimuksia korkeamman nopeuden hallitseminen aiheuttaa väsyneelle kuljettajalle. Vaikka syvässäkään zombietilassa ei haukotuttaisikaan lainkaan, rattiin en kuitenkaan siinä kunnossa tahdo... välillä, kun tuo tuppaa aiheuttamaan ajan ja paikan tajun täydellistä katoamista ja kykenemättömyyttä huomata itsestäänselvyyksiä => yksinkertaisimmatkin asiat ajaltuna kaikista hankalimmalla mahdollisella tavalla ja aikaavievästi. Tuon jälkimmäisen ilmiön joku on varmaan joskus minun postauksistani huomannutkin. ^_^
Ovatko muutkin huomanneet (henkisten) vireystilan puutosten olevien kaksijakoisia? Tai jopa kolmijakoisia? Kaippa sekin on yksilöllistä. Siksi oikea tapa karistaa unta autoa ajaessa riippuu yksilöstä. Uskoni kuitenkin siihen, että riskitason tahallinen nostaminen silloin, kun suorituskyky on alentunut ei ole lainkaan fiksu tapa, on ja pysyy, enkä suosittele moista kenellekään. (Olipas paljon sivulauseita... taas.) Tauotkaan ei auta pitkään, mutta ehkä taukoja pitäisi siinä tapauksessa pitää lyhin väliajoin. Tietysti, jos on matkalla Hangosta Nuorgamiin, mutta jos on, niin olisi kyllä voinut kaksi kertaa miettiä koko lähtemistä niin pitkälle matkalle, jos lähtö viivästyi myöhäiseksi tai jos viime yönä unet jäi vähiin.
Ehdotus TM:lle: tehkää testi vanhoista kesärenkaista. Minua ainakin kiinnostaa, mikä rengas säilyttää pitonsa myös elinkaarensa ehtoopuolella. Nykyisellä ajotyylilläni renkaat tuppaavat kestämään niin pitkään, että kumi vanhenee ennekuin kuluu loppuun.
Osta vain uudet kesärenkaat syksyllä, saat halvemmalla ja pitoa sadekelillä ja kylmällä asfaltilla on parempi. Näin minä teen aina. On hiivatin turvatonta ajaa puolinaisilla syksyllä, keväällä ja alkukesällä vielä menettelisi kun keli on yleensä kuiva.
TM taisi testata vuosi sitten kuluneita renkaita. Ainoan minkä juuri nyt muistan parhaiten on, että kitkarenkaat ovat kesärenkaina tosi surkeat, johtuen mm. kumiseoksesta ja lamellitekniikasta. Niillä ei pitäisi ajaa ollenkaan taas kesällä, vasten yleistä käsitystä, tai markkinamiesten puheita.
SixPack:"Osta vain uudet kesärenkaat syksyllä"
Oikeassa olet, ostan vielä tänäsyksynä uudet. On kieltämättä hölmöä ajaa syksyllä, jolloin kelit ovat hankalimmillaan renkailla, jotka ovat huonoimmillaan.
Vaihdan autoa todennäköisesti ensi kesänä eikä tekisi mieli satsata liikaa renkaisiin, mutta hyviä ja halpoja ei ole kenenkään järkevää myydä, kai sitä täytyy kunnolliset ja siis kalliit ostaa. Tämä on ollut pääsyy vitkutteluuni ja samalla päätöksen viivästyminen on vähentänyt koko ajan niitä kilometrejä, jotka uusilla renkaillani ehtisin ajaa.