Anuhan hiljattain julisti, että Vt2 pitää olla 100 km/h rajoitettu tie.
Pari vuotta sitten ajoin ja aika kapea se ainakin jollain välillä oli ja puskatkin lähellä. Sinne sopisi hyvin 80 rajoitus, verrattuna moneen leveämpään ja turvallisempaan tiehen.
Monella vähän paremmalla tielläkin on rajoituksia ihmeellisesti alennettu, mutta sitten löytyy huonoja paikkoja jossa ilmeisesti vielä odotellaan tilastomerkintöjä päätöksenteon tueksi. Harvoin ne rajoitukset kuitenkaan nousee, vaikka tietä parannetaan...
Rajoitusten asettelun laadussa olisi tilaa parannukselle. Ihan hyvä jos harkitaan 70 ja 90 rajoitusten käyttöönottoa, niin päästäisiin turhista 60 ja 80 alueista. Mutta käytäntö tulee varmasti menemään toisin päin että tarkistus tapahtuu vain alaspäin...
En siis usko, että nopeutta alentamalla kulutus kasvaisi. TM:n käyttötesteissä näkyy, kuinka kulutus on n. 80 km/h keskinopeudella alimmillaan. Tuo ei kuitenkaan ole koko totuus, koska olosuhteet ei tietenkään ole vertailukelpoiset eri keskinopeuksilla. Hitaammalla nopeudella tulee mukaan kulutusta kasvattavaa kaupunki- ym. pätkäajoa.
TM testeissä on myös ilmoitettu hetkelliset kulutukset eri nopeuksilla. Niistä selviää varsin hyvin, että hitaammin ajaminen 'kannattaa' autolla kuin autolla. Uusimmasta lehdestä jäi mieleen Audi A1 jolla kulutus oli pienin 50 nopeudella, eikä hitaampaa ollut edes mitattu.
Tämä on mielenkiintoinen väite, joka taitaa olla aika yleinen harhaluulo. Vai onko? En pysty näyttämään mustaa valkoisella, mutta luulen ettei siinä kohtaa ole mitään kulutuspiikkiä, missä kannattaa taloudellisuusmielessä vaihtaa viitoselta neloselle. Vai tarkoititko että moni vaihtaa pienemmälle liian aikaisin?
Tarkoitan sitä että ajetaan nelosella koska siinä on enemmän poweria kuin vitosella. Ei siis sitä milloin vaihdetaan pienemmälle, vaan sitä ettei vaihdeta isommalle.
En toki tiedä miten yleistä se on, mutta joskus kyytiläisenä olen itsekseni ihmetellyt miksi ajavat 80-rajoituksella nelosvaihteella.
Herbert:
Puolueiden vihreudestä kyllä voidaan olla montaa mieltä.
Kokoomusta markkinoidaan vihreänä työväenpuolueena, Keskusta ei sellaista korosta.
Keskustan motto on suunnilleen "Ihminen on vastuussa omista tekemistään ja valinnoistaan ennen kaikkea itselleen."
Minusta olisi täysin järjetön ajatus alentaa rajoituksia sillä perusteella, että autot vievät alemmalla nopeudella vähemmän polttoainetta (mikä on tosiasia kyllä ).
Kansalaiset maksavat jokaisesta hiilidioksidigrammasta liikenteessä veroa. Mitään pakkoa ei ole nytkään ajaa nopeusrajoituksen sallimaa maksiminopeutta, hitaammin saa ihan vapaasti ajaa eikä siitä esim. moottoritiellä ole juuri mitään haittaakaan jos sen tekee oikein. On jokaisen ihan oma asia, miten paljon tuota veroa haluaa maksaa. Sen voi päättää valitessaan autokalustoa, ajonopeutta tai vaihtoehtoista liikkumistapaa. Minusta tämä on koko suomalaisen yhteiskunnan idea, ei tämä mikään totalitaarinen valtio saisi olla jossa kehitystä rajoitetaan rajoittamalla kansalaisten mahdollisuuksia liikkua tekniikan mahdollistamalla tavalla.
Lisäksi valtion verotulojen tippuessa olisi polttoaineveroa nostettava tuntuvasti, eli kansalaiset maksaisivat saman veron hitaammasta kulusta.
TM testeissä on myös ilmoitettu hetkelliset kulutukset eri nopeuksilla. Niistä selviää varsin hyvin, että hitaammin ajaminen 'kannattaa' autolla kuin autolla. Uusimmasta lehdestä jäi mieleen Audi A1 jolla kulutus oli pienin 50 nopeudella, eikä hitaampaa ollut edes mitattu.
Jaa. Minä kun luulin, että oma autoni syö huomattavasti vähemmän kasikympin vauhdissa kuin viidessä kympissä. Sanoisin jopa, että kulutusoptimi on jossain kasikympin päällä. Sinä kuitenkin varmaan tiedät autoni kulutuksen paremmin?
Minusta rajoituksia voisi joillain teillä vähän pudottaakin, mutta moottoriteille 80 km/h on täysin naurettava ajatus ja pistää kyllä koko tuon Hesarin jutun hyvin outoon valoon. Sille heitolle ei ole jutussa yhtään mitään muuta katetta tai perustetta kuin se, että toimittaja on pyytänyt VTT:n tyyppiä arvioimaan moisen nopeuden pudotuksen vaikutusta.
Joku virkaihminen taisi vihjata, että eihän rajoitusten olisi pakko olla parillisia kymmeniä. Esimerkiksi 110 moottoritielle ja 90 osalle nykyisistä satasen teistä (ja samalla osalle nykyisistä kahdeksankympin teistä voisi olla tolkullinen.
Mikähän auto vie vähemmän kahdeksankympin kuin viidenkympin tasaisella nopeudella? Tekisi mieli väittää että ei mikään, koska ihan suoraan fysiikasta seuraa, että ajovastukset kasvavat aina vauhdin kasvaessa ja energiaahan kuluu tasaisella nopeudella vain noiden vastusten voittamiseen. Mitä hitaammin ajaa, sitä pienemmät vastukset.
Mikähän auto vie vähemmän kahdeksankympin kuin viidenkympin tasaisella nopeudella? Tekisi mieli väittää että ei mikään, koska ihan suoraan fysiikasta seuraa, että ajovastukset kasvavat aina vauhdin kasvaessa ja energiaahan kuluu tasaisella nopeudella vain noiden vastusten voittamiseen. Mitä hitaammin ajaa, sitä pienemmät vastukset.
Viidessäkympissä nelonen on ihan maksimi millä tuolla voi ajaa. Kolmonen on noissa vauhdeissa vielä pesässä. 80 km/h:kin on vähän niin ja näin, että kannattaako kutosella vielä ajaa. Katsoin joskus, että 1500 rpm suurimmalla vaihteella on aika tarkkaan 100 km/h todellista nopeutta.
Lisäksi väittäisin, että 50 km/h vauhdissa tuo kone käy aivan tavattoman huonolla hyötysuhteella.
Olennaista on kulutuksen muutos suhteessa nopeuteen. Niin kauan kuin muutos on suht lineaarinen, auto kuluttaa saman verran suhteessa matka-aikaan. Liikenteen tarkoitus on kuitenkin eteneminen.
Useimmilla nykyautoilla kulutuskäyrä alkaa jyrketä vasta aika korkeissa nopeuksissa. Joillakin se tapahtuu jossain 90 km/h:n jälkeen, aika monilla vasta nykyisissä moottoritievauhdeissa.
Ontuva on myös kulutuksen alentaminen alhaisemmalla nopeudella - onhan autojen kulutuksissa valtavia eroja. Taloudellisemmat menevät 120 km/h samalla kulutksella kuin nykyinen keskimääräinen kalusto etenee 90-100 km/h. Miksi siis sallittaisiin samaan aikaan epätaloudellinen kalusto ja pakotettaisiin taloudellisella kalustolla ajavat ajamaan hitaasti vaikka kulutus on muutenkin pieni. Jos ajattelee vaikkapa jotain pikkudieseliä, on tuo kulutusero litroina täysin mitätön esim. välillä 80-100 km/h.
Katso nyt ensiksi A1 tai S60 koeajojen kulutuskäyriä ja mieti asiaa. Ilmanvastus kasvaa 2,56 kertaiseksi, kun nopeus kasvaa
50 - 80 km/h. Myös muut vastukset saattavat esim. viskositeetin vuoksi kasvaa.
No kyllä tuo nyt vaan näyttää menevän 80 km/h pienemmällä kuin 50 km/h. Tässä mitattuja arvoja:
50 km/h, 8,2l, 1000 rpm (5 vaihde)
80 km/h, 7,0l, 1200 rpm (6)
100 km/h, 7,9l
110 km/h, 8,5l
120 km/h 9,1l
Sillä tavalla. Pienin kulutus saatiin kyllä jurnuttamalla 60 km/h nopeudessa 850 rpm kierroksilla kutosella. Tuo luku on kuitenkin täysin akateeminen, sillä kukaan ei noin pienillä tasan varmasti aja jo ihan moottorin tähden. Eli taloudellisin ajonopeus menee hyvin lähelle kahdeksaakymppiä, kun 70 km/h:kaan ei voi suurimmalla vaihteella ajaa muualla kuin testissä. Siksi jätin ne luvut pois tuosta. Tuo 50 km/h (1000 rpm) ei välttämättä sekään ihan tosimaailman tilanne ole. Nelosella kulutus kasvaisi.
Miksi pitäisi A1- tai S60-mallien kulutuskäyriä katsella? Erilaisilla autoilla on erilaiset kulutuskäyrät.
Ilmeisesti noissa luvuissa on nopeus otettu auton mittarista eikä gepsillä. Se ei siltikään muuta tilannetta miksikään. 50 km/h nopeudessa mittari ei juuri kuse. Sitten kun mennään yli satasen voi ottaa 10 km/h pois. Jossain satasen tienoilla siis todellista nopeutta syö saman verran kuin viidessä kympissä.
Itse en näitä niin tarkkaan ole mittaillut, mutta kyllä mulla aika hyvä perstuntuma on siitä, mitä autoni syö. Maantiellä on yllättävänkin taloudellinen, kaupungissa ei niinkään.
Isokoneisella on usein myös helpointa ylittää luvatut kulutuslukemat. Oma kokemukseni tukee vallan hyvin tuota väitettä. Nykyinen autoni taitaa olla ainoa, jolla halutessani pääsen sekalaisessa ajossa reippaasti alle Eu-yhdistetyn:
Jaa. Minä kun luulin, että oma autoni syö huomattavasti vähemmän kasikympin vauhdissa kuin viidessä kympissä. Sanoisin jopa, että kulutusoptimi on jossain kasikympin päällä. Sinä kuitenkin varmaan tiedät autoni kulutuksen paremmin?
Kaikkea sitä näkee, että Corvette kuski keskustelee taloudellisuusajosta. Se ei iso yllätys ole että ylisuurella moottorilla ja pienellä ilmanvastuksella varustetulla autolla käy noin. Mutta 95% prosentilla henkilöautoista tilanne on ihan toinen. Ei siinä silti mitään järkeä olisi ajaa moottoritiellä kuuttakymppiä.
AkiK:
Minusta olisi täysin järjetön ajatus alentaa rajoituksia sillä perusteella, että autot vievät alemmalla nopeudella vähemmän polttoainetta (mikä on tosiasia kyllä ).
Olen asiasta samaa mieltä. Rajoitusten perusteina tulee ensisijaisesti olla liikenteen sujuminen ja liikenneturvallisuus. Nopeat tieyhteydet ovat sinänsä kannatettava asia, mutta autoilla kuitenkin tehdään enimmäkseen aika lyhkäisiä matkoja. Mihinkää valtakunnalliseen suurnopeustieverkkoon ei todellakaan ole tarvetta. Sinänsä moottoritiekin on lähes aina selvästi vanhaa tietä nopeampi, vaikka rajoittaisi nopeutensa lukemaan 100 tai 80.
"Ontuva on myös kulutuksen alentaminen alhaisemmalla nopeudella - onhan autojen kulutuksissa valtavia eroja. Taloudellisemmat menevät 120 km/h samalla kulutksella kuin nykyinen keskimääräinen kalusto etenee 90-100 km/h. Miksi siis sallittaisiin samaan aikaan epätaloudellinen kalusto ja pakotettaisiin taloudellisella kalustolla ajavat ajamaan hitaasti vaikka kulutus on muutenkin pieni. Jos ajattelee vaikkapa jotain pikkudieseliä, on tuo kulutusero litroina täysin mitätön esim. välillä 80-100 km/h."
Pointti on tietysti se, että alemmat nopeudet pudottaisivat kaikkien autojen kulutusta heti. Se taas ei olisi mitenkään mahdollista, että kaikki vaihtaisivat "heti" tämän hetken parhaaseen mahdolliseen kalustoon. On muutenkin mahdoton ajatus, että kaikki ajaisivat kaiken aikaa vain kaikkein taloudellisimmilla autoilla, koska silloinhan jokaisen olisi pakko vaihtaa autoa noin puolen vuoden välein. Autotehtaat ja kauppiaat kyllä tykkäisivät...
Autojen ominaiskulutuksen väheneminen vaikuttaa kokonaislukuihin hitaasti, koska autokanta joka tapauksessa uusiutuu hitaasti. Ja tuohon autovalinnan ohjaukseen on jo keksitty verottajan tekemäksi ällistyttävän hyvä ja toimiva konsti, siis autoveron kytkös ominaispäästöihin. Tuota ohjausta voisi vielä toki jyrkentääkin nykyisestä, esimerkiksi autovero kasvamaan jyrkässä kulmassa vaikkapa 150 grammasta ylöspäin. Nykyisestä uusien autojen tarjonnastahan löytyy jo ällistyttävän päästöpihejä vaihtoehtoja isompaankin kuljetustarpeeseen.
Mutta eivät vanhat autot vaihdu uusiin yhdessä yössä (eikä se olisi ympäristömielessä edes järkevää, koska osa auton elinkaaren päästöistä kuitenkin syntyy kapineen valmistuksessa).
Enkä todellakaan siis kannata kahdeksankympin rajoitusta moottoritielle, eikä sitä kyllä taida kannattaa kukaan muukaan kuin se yksi Hesarin toimittaja, joka sai ikioman visionsa lehden pääuutiseksi.
Maltillinen nopeuksien pudotus voisi kuitenkin olla yksi monista konsteista, jolla liikenteen kokonaispäästöjä voisi hillitä. Pienistä osista syntyy isompi kokonaisuus.
Pointti on tietysti se, että alemmat nopeudet pudottaisivat kaikkien autojen kulutusta heti. Se taas ei olisi mitenkään mahdollista, että kaikki vaihtaisivat "heti" tämän hetken parhaaseen mahdolliseen kalustoon.
Kyllä se kulutus toki heti putoaa, mutta taloudellisella kalustolla jo ajavalla ei mitenkään merkittävästi. Samalla taloudellisen auton kulutusetu vähenee jolloin myös kannustin hankkia taloudellista autokalustoa vähenee. Alhaisilla tasanopeuksilla periaatteessa mikään auto ei vie paljoa, merkittäviä eroja syntyy vain kaupungissa ja kovemmissa nopeuksissa. 80 km/h päätienopeuksia varten en itsekään olisi koskaan vaihtanut isoa bensa-autoa pienikulutuksiseen dieseliin.
Kaikkien ei oletetakaan vaihtavan joka vuosi taloudellisimpaan mahdolliseen kalustoon. On silti ristiriitaista jos voidaan ympäristöperusteella rajoittaa ihmisten liikkumista, mutta ei voitaisi määrätä millaisella kalustolla ajetaan.
Autojen ominaiskulutuksen väheneminen vaikuttaa kokonaislukuihin hitaasti, koska autokanta joka tapauksessa uusiutuu hitaasti.
Asuntokanta uusiutuu vielä hitaammin, mutta se ei kuitenkaan estä verottamasta asumista tässä hienossa uudessa "vihreässä" verouudistuksessa. Vaikka kaikki tietävät että se ei ihmisten asumista muuuta yhtään mihinkään.
Autojen kulutus on aina summa ominaiskulutuksesta, ajotavasta ja ajomäärästä. Polttoaineverotus on siitä kätevä, että se on näiden suhteen täysin objektiivinen: se joka ajaa ja kuluttaa myös maksaa. Minusta tämä on täysin riittävä kannustin ajaa taloudellisesti. Mitään kieltolakeja ei tarvita.
Mutta eivät vanhat autot vaihdu uusiin yhdessä yössä
Ei mikään muukaan tapahdu yhdessä yössä, eikä ole tarvekaan. Ympäristöasioilla vauhkoaminenkin tulisi saada johonkin tolkkuihin. Kuluttajat jo ajattelevat ympäristöasioita ja sieltä se todellinen muutos lähtee. Ei näitä veroja, kieltoja ja muita tarvitse joka päivä olla muuttelemassa. Nykyään tuntuu että lakia pitää muuttaa joka kerta kun vain jokin yksittäistapaus tulee julkisuuteen. Suomi ei kuitenkaan pelasta maapalloa vaikka lakkaisi olemasta. Öljylle tulee vaihtoehtoja tasan silloin kun hinta ja saatavuus niin edellyttävät. Ei laajassa mitassa yhtään ennemmin, vaikka meillä verotettaisiin ja subventoitaisiin kuinka.
Katso nyt ensiksi A1 tai S60 koeajojen kulutuskäyriä ja mieti asiaa. Ilmanvastus kasvaa 2,56 kertaiseksi, kun nopeus kasvaa
50 - 80 km/h. Myös muut vastukset saattavat esim. viskositeetin vuoksi kasvaa.
No kyllä tuo nyt vaan näyttää menevän 80 km/h pienemmällä kuin 50 km/h. Tässä mitattuja arvoja:
Sillä tavalla. Pienin kulutus saatiin kyllä jurnuttamalla 60 km/h nopeudessa 850 rpm kierroksilla kutosella. Tuo luku on kuitenkin täysin akateeminen, sillä kukaan ei noin pienillä tasan varmasti aja jo ihan moottorin tähden. Eli taloudellisin ajonopeus menee hyvin lähelle kahdeksaakymppiä, kun 70 km/h:kaan ei voi suurimmalla vaihteella ajaa muualla kuin testissä. Siksi jätin ne luvut pois tuosta. Tuo 50 km/h (1000 rpm) ei välttämättä sekään ihan tosimaailman tilanne ole. Nelosella kulutus kasvaisi.
Miksi pitäisi A1- tai S60-mallien kulutuskäyriä katsella? Erilaisilla autoilla on erilaiset kulutuskäyrät.
Millaista ajoa nuo ovat olleet. Onko kaikki ajettu maantiellä/radalla pitäen tasaista vauhtia vai onko 50 km/h ajettu Mannerheimintiellä ja 80 km/h rekan imussa Lahdesta Helsinkiin?
Esimerkiksi Hyundai Santa Fe 2,2 CRDi GLS 5p A kuluttaa tasaisella nopeudella 60 km/h 6,6 litraa ja nopeudella 80 km/h 6,3 l/100km. Nopeudella 100 km/h kulutus on 8,1 litraa ja 120 km/h 9,9 l/100km.
Isoilla autoilla, BMW, MB, AUDI, VOLVO, kulutus alle 80 km/h nopeudella on yleensä samaa luokkaa ja alkaa kasvamaan ajettaessa yli 80 km/h.
Samalla taloudellisen auton kulutusetu vähenee jolloin myös kannustin hankkia taloudellista autokalustoa vähenee.
Itse näkisin sen toisin päin. Mikäli laillisesti ei saisi ajaa yli 100 km/h olisi epätaloudellisen kaluston hankinta hölmöä. Tuossa 100 km/h alkaa moottorin kierrokset olla monessa autossa sillä rajalla että alkaa etsiä kutosvaihdetta.
On silti ristiriitaista jos voidaan ympäristöperusteella rajoittaa ihmisten liikkumista, mutta ei voitaisi määrätä millaisella kalustolla ajetaan.
Ei liikkumista, vaan ajonopeutta. Isoruokaisen kaluston hankinta on tehty kalliimmaksi kun markkinataloudessa eletään. Samalla tavoin kuin tupakointi on tehty kalliimmaksi ja se pitää tehdä ulkona.
..se joka ajaa ja kuluttaa myös maksaa. Minusta tämä on täysin riittävä kannustin ajaa taloudellisesti.
Autokuumeessa ei varmasti tule ajatelleeksi tasaisen nopeuden kulutuslukemia, eikä ajonopeuden vaikutusta kulutukseen ja meluun voi pitää jokaisen yleissivistykseen kuuluvana. Jos vielä ajaa autoa työsuhde-etuna (tai muuten työkseen ) ei minkäänlaista kannustinta ole, päinvastoin - kun tankki tyhjenee niin sen saa täytettyä pelkällä kassakuitin allekirjoituksella.
Isommat yritykset hyväksyvät usein ainoastaan malleja joissa on kohtuullinen kulutus.
Suunta on oikea. Vaan tulee noita isoruokaisia Saksan markkinoita varten suunniteltuja autoja vielä sen verran liikenteeseen että "projekti" ei ole vielä valmis.
Lisäksi kuljetusfirmoissa kulutusta seurataan takuuvarmasti.
Yksi konsti olisi tarkistaa ajopiirtureista ajonopeus, turhia jarrutuksia ja kiihdytyksiä niistä ei taida nähdä.
Kuljettajakoulutukseen taitaa nykyisin kuulua taloudellisuus, mutta omassa rekkakoulutuksessani ei sitä muistaakseni korostettu.
Näyttäisi tuolla Corvettellakin taloudellisin nopeus olevan 60 ja 70 välillä. Aika paha isku niiden kasvoille, jotka väittävät autojensa kulkevan vähimmällä kun vauhtia on yli 80 tai jopa 100, kun Corvetten kaltaisellakin se nopeus on noin alhainen. Miksikähän muuten simppa jätti juuri nämä luvut mainitsematta?
Yleisesti varmaan tämä harhaluulo että kulutus alkaa nousemaan vasta yli 80km/h nopeuksilla, johtuu siitä että ihmiset ajattelevat keskinopeutta. Totta kai se kulutus on isompi kaupungissa, vaikka keskinopeus on alhainen.
Itse näkisin sen toisin päin. Mikäli laillisesti ei saisi ajaa yli 100 km/h olisi epätaloudellisen kaluston hankinta hölmöä.
Mikä on epätaloudellinen kalusto? Esim. Saksassa dieselien suosio on kasvanut ennenkaikkea sen takia, että ne vievät vähemmän polttoainetta kovemmissa nopeuksissa ja toimintasäde on pitkä. Jos katsoo vaikkapa nykyisten Bemarien, Audien ja Mersujen päästöjä ne ovat Suomessa tyypillisesti myytävien mallien osalta ehdottomasti taloudellisemmasta päästä autoja. Usein vievät selvästi vähemmän kuin ns tavan perhepirssit vanhakantaisella vapaastihengittävällä bensakoneella.
USA:ssa taasen voidaan ajaa mammuttiautoilla, koska autojen ominaisuuksia ei hiljaisessa lipumisessa tarvita mihinkään ja kun autoa ei sikäläisissä oloissa juuri tarvitse varsinaisesti ajaa sen valmistuksessakin on keskitytty muihin mukavuuksiin. Eikä kulutuskaan nouse edes V8:lla maantiajossa mahdottomaksi, jos livutaan 70-80 km/h tasavauhdilla.
Ei liikkumista, vaan ajonopeutta.
Käytännössä Suomen etäisyyksillä sama asia. Jos matka-aika kasvaa, se estää järkevän liikkumisen ja kuljetukset. Ihmisten ns toimintasäde lyhenee ja se on sama asia kuin liikkuvuuden rajoittaminen.
Vaihtoehtoisia liikkumistapojahan Suomessa ei ole. Junaliikenteestä puhuminen on yleenä täynnä fantasiaa. Nykyinen rataverkko ja junavuorot eivät riitä mihinkään eivätkä tunnu kannattavan vaikka autoja on rankaistu aina ja junat ovat yleensä täynnäkin. Uudet ratainvestoinnit ovat realisoitumassa aikaisintaan 10-30 vuoden aikajänteellä, niistä puhuminen henkilöautoliikenteen korvaajana on siis täyttä kukkua.
Autokuumeessa ei varmasti tule ajatelleeksi tasaisen nopeuden kulutuslukemia
No enpä tiedä. Ostettujen autojen keskimääräiset päästöt ovat pudonneet merkittävästi, ja yritysautoissa vielä enemmän. Autokuumeessa on siis ajateltu päästöjä toisin kuin väität.
Jos vielä ajaa autoa työsuhde-etuna (tai muuten työkseen ) ei minkäänlaista kannustinta ole
Auton valinnassa on yrityksissä nykyään yleensä vielä suuremmat "kannustimet". Useimmat firmat eivät yksinkertaisesti hanki epätaloudellista kalustoa. Sitä on siis aika vaikea saada kuluttamaan enemmän kun valinta on tehty puolestasi jo etukäteen. Samoin en usko auton omistuksen vaikuttavan ajotapaan sinänsä. Asenne ratkaisee tuon puolen.
Mielestäni se on sellainen joka kuluttaa enemmän kuin mitä tarvitsee. Jokainen desi joka kuluu enemmän siksi että valitaan 231 hv:n versio 170 hv:n sijaan on turhaa.
Toki ilmoitettu (teoreettinen ) kokonaiskulutus on uusissa autoissa saatu kivoihin lukemiin, mutta jos väännöllä 330 nm päästölukema on 145 g/km niin miksi pitäisi hankkia 540 nm malli jossa lukema on 179 g/km? Näiden mallien väliin mahtuu 500 nm malli 154 g/km.
Eikä kulutuskaan nouse edes V8:lla maantiajossa mahdottomaksi, jos livutaan 70-80 km/h tasavauhdilla.
Silloin kun bensan hinta kävi nykyistä korkeammalla tasolla niin kovasti se kirpaisi, vaikka se USA-bensa on melkein verotonta. Ja olennainen kysymys on se miksi pitäisi kuluttaa enemmän jos saman lopputuloksen saa vähemmällä?
Käytännössä Suomen etäisyyksillä sama asia. Jos matka-aika kasvaa, se estää järkevän liikkumisen ja kuljetukset.
Tavarakuljetukset kulkevat ympäri vuoden max 80 km/h, pakettiautojen osalta kuitenkin sama kuin henkilökuljetusten max 100. Talvinopeusrajoitukset ovat voimassa puolet vuodessa.
Ostettujen autojen keskimääräiset päästöt ovat pudonneet merkittävästi, ja yritysautoissa vielä enemmän. Autokuumeessa on siis ajateltu päästöjä toisin kuin väität.
Tähän vaikuttanee vahvasti hankintahinta ja se että esim. uusi 1,6 Astra päästää 147 g/km kun se 1999-mallisena päästi muistaakseni 175 g/km. Eli jos hankkii auton joka vastaa mallimerkinnällään edellistä putovat ilmoitetut kulutuslukemat. Paitsi testeissä, maantiellä pitäisi bensamallienkin päästä alle viiden litran.
Samalla taloudellisen auton kulutusetu vähenee jolloin myös kannustin hankkia taloudellista autokalustoa vähenee.
Itse näkisin sen toisin päin. Mikäli laillisesti ei saisi ajaa yli 100 km/h olisi epätaloudellisen kaluston hankinta hölmöä. Tuossa 100 km/h alkaa moottorin kierrokset olla monessa autossa sillä rajalla että alkaa etsiä kutosvaihdetta.
norjassa max nopeus on 100km/h joten tee nopea vertailu heidän autoihin vrt suomen,suurin ero on 4vetomallien suuri myynti
Näyttäisi tuolla Corvettellakin taloudellisin nopeus olevan 60 ja 70 välillä. Aika paha isku niiden kasvoille, jotka väittävät autojensa kulkevan vähimmällä kun vauhtia on yli 80 tai jopa 100, kun Corvetten kaltaisellakin se nopeus on noin alhainen. Miksikähän muuten simppa jätti juuri nämä luvut pois
Johan sen kerran selitin. Ei noin pienillä kierroksilla aja kukaan. Vai annatko itse koneen kiertää alle 1000 rpm? Tuo kun otetaan huomioon, on pienin kulutus hyvin lähellä kaheksaakymppiä
Herbert:
Pari vuotta sitten ajoin ja aika kapea se ainakin jollain välillä oli ja puskatkin lähellä. Sinne sopisi hyvin 80 rajoitus, verrattuna moneen leveämpään ja turvallisempaan tiehen.
Monella vähän paremmalla tielläkin on rajoituksia ihmeellisesti alennettu, mutta sitten löytyy huonoja paikkoja jossa ilmeisesti vielä odotellaan tilastomerkintöjä päätöksenteon tueksi. Harvoin ne rajoitukset kuitenkaan nousee, vaikka tietä parannetaan...
Rajoitusten asettelun laadussa olisi tilaa parannukselle. Ihan hyvä jos harkitaan 70 ja 90 rajoitusten käyttöönottoa, niin päästäisiin turhista 60 ja 80 alueista. Mutta käytäntö tulee varmasti menemään toisin päin että tarkistus tapahtuu vain alaspäin...
Herbert:
TM testeissä on myös ilmoitettu hetkelliset kulutukset eri nopeuksilla. Niistä selviää varsin hyvin, että hitaammin ajaminen 'kannattaa' autolla kuin autolla. Uusimmasta lehdestä jäi mieleen Audi A1 jolla kulutus oli pienin 50 nopeudella, eikä hitaampaa ollut edes mitattu.
drive:
Tarkoitan sitä että ajetaan nelosella koska siinä on enemmän poweria kuin vitosella. Ei siis sitä milloin vaihdetaan pienemmälle, vaan sitä ettei vaihdeta isommalle.
En toki tiedä miten yleistä se on, mutta joskus kyytiläisenä olen itsekseni ihmetellyt miksi ajavat 80-rajoituksella nelosvaihteella.
Herbert:
Kokoomusta markkinoidaan vihreänä työväenpuolueena, Keskusta ei sellaista korosta.
Keskustan motto on suunnilleen "Ihminen on vastuussa omista tekemistään ja valinnoistaan ennen kaikkea itselleen."
lawnmover:
Uskotko mainoksiin?
Herbert:
Tärkeintä on uskooko puolueväki itse.
Kepu ei edes yritä markkinoida olevansa ekohenkinen. "Keskusta rakentaa politiikkansa ihmisen, ei järjestelmän tarpeille."
Ihminen on yksilö, järjestelmä on ns. yhteinen etu.
Kuten aiemmin on tullut kerrottua niin minä itse mieluummin "piiperrän" kuin ajelen Audilla.
Jos nopeusrajoituksia joskus alennetaan olisi luontevin tapa jättää talvinopeudet keväällä nostamatta.
Minusta olisi täysin järjetön ajatus alentaa rajoituksia sillä perusteella, että autot vievät alemmalla nopeudella vähemmän polttoainetta (mikä on tosiasia kyllä ).
Kansalaiset maksavat jokaisesta hiilidioksidigrammasta liikenteessä veroa. Mitään pakkoa ei ole nytkään ajaa nopeusrajoituksen sallimaa maksiminopeutta, hitaammin saa ihan vapaasti ajaa eikä siitä esim. moottoritiellä ole juuri mitään haittaakaan jos sen tekee oikein. On jokaisen ihan oma asia, miten paljon tuota veroa haluaa maksaa. Sen voi päättää valitessaan autokalustoa, ajonopeutta tai vaihtoehtoista liikkumistapaa. Minusta tämä on koko suomalaisen yhteiskunnan idea, ei tämä mikään totalitaarinen valtio saisi olla jossa kehitystä rajoitetaan rajoittamalla kansalaisten mahdollisuuksia liikkua tekniikan mahdollistamalla tavalla.
Lisäksi valtion verotulojen tippuessa olisi polttoaineveroa nostettava tuntuvasti, eli kansalaiset maksaisivat saman veron hitaammasta kulusta.
drive:
Jaa. Minä kun luulin, että oma autoni syö huomattavasti vähemmän kasikympin vauhdissa kuin viidessä kympissä. Sanoisin jopa, että kulutusoptimi on jossain kasikympin päällä. Sinä kuitenkin varmaan tiedät autoni kulutuksen paremmin?
Minusta rajoituksia voisi joillain teillä vähän pudottaakin, mutta moottoriteille 80 km/h on täysin naurettava ajatus ja pistää kyllä koko tuon Hesarin jutun hyvin outoon valoon. Sille heitolle ei ole jutussa yhtään mitään muuta katetta tai perustetta kuin se, että toimittaja on pyytänyt VTT:n tyyppiä arvioimaan moisen nopeuden pudotuksen vaikutusta.
voisi olla tolkullinen.
Joku virkaihminen taisi vihjata, että eihän rajoitusten olisi pakko olla parillisia kymmeniä. Esimerkiksi 110 moottoritielle ja 90 osalle nykyisistä satasen teistä (ja samalla osalle nykyisistä kahdeksankympin teistä
Mikähän auto vie vähemmän kahdeksankympin kuin viidenkympin tasaisella nopeudella? Tekisi mieli väittää että ei mikään, koska ihan suoraan fysiikasta seuraa, että ajovastukset kasvavat aina vauhdin kasvaessa ja energiaahan kuluu tasaisella nopeudella vain noiden vastusten voittamiseen. Mitä hitaammin ajaa, sitä pienemmät vastukset.
nelivetoinen:
Viidessäkympissä nelonen on ihan maksimi millä tuolla voi ajaa. Kolmonen on noissa vauhdeissa vielä pesässä. 80 km/h:kin on vähän niin ja näin, että kannattaako kutosella vielä ajaa. Katsoin joskus, että 1500 rpm suurimmalla vaihteella on aika tarkkaan 100 km/h todellista nopeutta.
Lisäksi väittäisin, että 50 km/h vauhdissa tuo kone käy aivan tavattoman huonolla hyötysuhteella.
Katso nyt ensiksi A1 tai S60 koeajojen kulutuskäyriä ja mieti asiaa. Ilmanvastus kasvaa 2,56 kertaiseksi, kun nopeus kasvaa
50 - 80 km/h. Myös muut vastukset saattavat esim. viskositeetin vuoksi kasvaa.
Olennaista on kulutuksen muutos suhteessa nopeuteen. Niin kauan kuin muutos on suht lineaarinen, auto kuluttaa saman verran suhteessa matka-aikaan. Liikenteen tarkoitus on kuitenkin eteneminen.
Useimmilla nykyautoilla kulutuskäyrä alkaa jyrketä vasta aika korkeissa nopeuksissa. Joillakin se tapahtuu jossain 90 km/h:n jälkeen, aika monilla vasta nykyisissä moottoritievauhdeissa.
Ontuva on myös kulutuksen alentaminen alhaisemmalla nopeudella - onhan autojen kulutuksissa valtavia eroja. Taloudellisemmat menevät 120 km/h samalla kulutksella kuin nykyinen keskimääräinen kalusto etenee 90-100 km/h. Miksi siis sallittaisiin samaan aikaan epätaloudellinen kalusto ja pakotettaisiin taloudellisella kalustolla ajavat ajamaan hitaasti vaikka kulutus on muutenkin pieni. Jos ajattelee vaikkapa jotain pikkudieseliä, on tuo kulutusero litroina täysin mitätön esim. välillä 80-100 km/h.
Böpi:
No kyllä tuo nyt vaan näyttää menevän 80 km/h pienemmällä kuin 50 km/h. Tässä mitattuja arvoja:
50 km/h, 8,2l, 1000 rpm (5 vaihde)
80 km/h, 7,0l, 1200 rpm (6)
100 km/h, 7,9l
110 km/h, 8,5l
120 km/h 9,1l
Sillä tavalla. Pienin kulutus saatiin kyllä jurnuttamalla 60 km/h nopeudessa 850 rpm kierroksilla kutosella. Tuo luku on kuitenkin täysin akateeminen, sillä kukaan ei noin pienillä tasan varmasti aja jo ihan moottorin tähden. Eli taloudellisin ajonopeus menee hyvin lähelle kahdeksaakymppiä, kun 70 km/h:kaan ei voi suurimmalla vaihteella ajaa muualla kuin testissä. Siksi jätin ne luvut pois tuosta. Tuo 50 km/h (1000 rpm) ei välttämättä sekään ihan tosimaailman tilanne ole. Nelosella kulutus kasvaisi.
Miksi pitäisi A1- tai S60-mallien kulutuskäyriä katsella? Erilaisilla autoilla on erilaiset kulutuskäyrät.
Ilmeisesti noissa luvuissa on nopeus otettu auton mittarista eikä gepsillä. Se ei siltikään muuta tilannetta miksikään. 50 km/h nopeudessa mittari ei juuri kuse. Sitten kun mennään yli satasen voi ottaa 10 km/h pois. Jossain satasen tienoilla siis todellista nopeutta syö saman verran kuin viidessä kympissä.
Itse en näitä niin tarkkaan ole mittaillut, mutta kyllä mulla aika hyvä perstuntuma on siitä, mitä autoni syö. Maantiellä on yllättävänkin taloudellinen, kaupungissa ei niinkään.
Tässä linkki:
http://ecomodder.com/forum/showthread.php/tested-speed-vs-mpg-2008-corvette-z06-505-a-9841.html
Isokoneisella on usein myös helpointa ylittää luvatut kulutuslukemat. Oma kokemukseni tukee vallan hyvin tuota väitettä. Nykyinen autoni taitaa olla ainoa, jolla halutessani pääsen sekalaisessa ajossa reippaasti alle Eu-yhdistetyn:
http://green.autoblog.com/2008/10/11/corvette-z06-wins-mpg-marathon-in-the-uk/
Tässä vielä vaihteiston välitykset:
http://www.krocko.com/corvette/zgears.xls
simppa:
Kaikkea sitä näkee, että Corvette kuski keskustelee taloudellisuusajosta. Se ei iso yllätys ole että ylisuurella moottorilla ja pienellä ilmanvastuksella varustetulla autolla käy noin. Mutta 95% prosentilla henkilöautoista tilanne on ihan toinen. Ei siinä silti mitään järkeä olisi ajaa moottoritiellä kuuttakymppiä.
AkiK:
Olen asiasta samaa mieltä. Rajoitusten perusteina tulee ensisijaisesti olla liikenteen sujuminen ja liikenneturvallisuus. Nopeat tieyhteydet ovat sinänsä kannatettava asia, mutta autoilla kuitenkin tehdään enimmäkseen aika lyhkäisiä matkoja. Mihinkää valtakunnalliseen suurnopeustieverkkoon ei todellakaan ole tarvetta. Sinänsä moottoritiekin on lähes aina selvästi vanhaa tietä nopeampi, vaikka rajoittaisi nopeutensa lukemaan 100 tai 80.
Akik:
"Ontuva on myös kulutuksen alentaminen alhaisemmalla nopeudella - onhan autojen kulutuksissa valtavia eroja. Taloudellisemmat menevät 120 km/h samalla kulutksella kuin nykyinen keskimääräinen kalusto etenee 90-100 km/h. Miksi siis sallittaisiin samaan aikaan epätaloudellinen kalusto ja pakotettaisiin taloudellisella kalustolla ajavat ajamaan hitaasti vaikka kulutus on muutenkin pieni. Jos ajattelee vaikkapa jotain pikkudieseliä, on tuo kulutusero litroina täysin mitätön esim. välillä 80-100 km/h."
Pointti on tietysti se, että alemmat nopeudet pudottaisivat kaikkien autojen kulutusta heti. Se taas ei olisi mitenkään mahdollista, että kaikki vaihtaisivat "heti" tämän hetken parhaaseen mahdolliseen kalustoon. On muutenkin mahdoton ajatus, että kaikki ajaisivat kaiken aikaa vain kaikkein taloudellisimmilla autoilla, koska silloinhan jokaisen olisi pakko vaihtaa autoa noin puolen vuoden välein. Autotehtaat ja kauppiaat kyllä tykkäisivät...
Autojen ominaiskulutuksen väheneminen vaikuttaa kokonaislukuihin hitaasti, koska autokanta joka tapauksessa uusiutuu hitaasti. Ja tuohon autovalinnan ohjaukseen on jo keksitty verottajan tekemäksi ällistyttävän hyvä ja toimiva konsti, siis autoveron kytkös ominaispäästöihin. Tuota ohjausta voisi vielä toki jyrkentääkin nykyisestä, esimerkiksi autovero kasvamaan jyrkässä kulmassa vaikkapa 150 grammasta ylöspäin. Nykyisestä uusien autojen tarjonnastahan löytyy jo ällistyttävän päästöpihejä vaihtoehtoja isompaankin kuljetustarpeeseen.
Mutta eivät vanhat autot vaihdu uusiin yhdessä yössä (eikä se olisi ympäristömielessä edes järkevää, koska osa auton elinkaaren päästöistä kuitenkin syntyy kapineen valmistuksessa).
Enkä todellakaan siis kannata kahdeksankympin rajoitusta moottoritielle, eikä sitä kyllä taida kannattaa kukaan muukaan kuin se yksi Hesarin toimittaja, joka sai ikioman visionsa lehden pääuutiseksi.
Maltillinen nopeuksien pudotus voisi kuitenkin olla yksi monista konsteista, jolla liikenteen kokonaispäästöjä voisi hillitä. Pienistä osista syntyy isompi kokonaisuus.
["nelivetoinen"]
Pointti on tietysti se, että alemmat nopeudet pudottaisivat kaikkien autojen kulutusta heti. Se taas ei olisi mitenkään mahdollista, että kaikki vaihtaisivat "heti" tämän hetken parhaaseen mahdolliseen kalustoon.
Kyllä se kulutus toki heti putoaa, mutta taloudellisella kalustolla jo ajavalla ei mitenkään merkittävästi. Samalla taloudellisen auton kulutusetu vähenee jolloin myös kannustin hankkia taloudellista autokalustoa vähenee. Alhaisilla tasanopeuksilla periaatteessa mikään auto ei vie paljoa, merkittäviä eroja syntyy vain kaupungissa ja kovemmissa nopeuksissa. 80 km/h päätienopeuksia varten en itsekään olisi koskaan vaihtanut isoa bensa-autoa pienikulutuksiseen dieseliin.
Kaikkien ei oletetakaan vaihtavan joka vuosi taloudellisimpaan mahdolliseen kalustoon. On silti ristiriitaista jos voidaan ympäristöperusteella rajoittaa ihmisten liikkumista, mutta ei voitaisi määrätä millaisella kalustolla ajetaan.
Autojen ominaiskulutuksen väheneminen vaikuttaa kokonaislukuihin hitaasti, koska autokanta joka tapauksessa uusiutuu hitaasti.
Asuntokanta uusiutuu vielä hitaammin, mutta se ei kuitenkaan estä verottamasta asumista tässä hienossa uudessa "vihreässä" verouudistuksessa. Vaikka kaikki tietävät että se ei ihmisten asumista muuuta yhtään mihinkään.
Autojen kulutus on aina summa ominaiskulutuksesta, ajotavasta ja ajomäärästä. Polttoaineverotus on siitä kätevä, että se on näiden suhteen täysin objektiivinen: se joka ajaa ja kuluttaa myös maksaa. Minusta tämä on täysin riittävä kannustin ajaa taloudellisesti. Mitään kieltolakeja ei tarvita.
Mutta eivät vanhat autot vaihdu uusiin yhdessä yössä
Ei mikään muukaan tapahdu yhdessä yössä, eikä ole tarvekaan. Ympäristöasioilla vauhkoaminenkin tulisi saada johonkin tolkkuihin. Kuluttajat jo ajattelevat ympäristöasioita ja sieltä se todellinen muutos lähtee. Ei näitä veroja, kieltoja ja muita tarvitse joka päivä olla muuttelemassa. Nykyään tuntuu että lakia pitää muuttaa joka kerta kun vain jokin yksittäistapaus tulee julkisuuteen. Suomi ei kuitenkaan pelasta maapalloa vaikka lakkaisi olemasta. Öljylle tulee vaihtoehtoja tasan silloin kun hinta ja saatavuus niin edellyttävät. Ei laajassa mitassa yhtään ennemmin, vaikka meillä verotettaisiin ja subventoitaisiin kuinka.
simppa:
Millaista ajoa nuo ovat olleet. Onko kaikki ajettu maantiellä/radalla pitäen tasaista vauhtia vai onko 50 km/h ajettu Mannerheimintiellä ja 80 km/h rekan imussa Lahdesta Helsinkiin?
Katso linkki:
http://ecomodder.com/forum/showthread.php/tested-speed-vs-mpg-2008-corvette-z06-505-a-9841.html
I
Esimerkiksi Hyundai Santa Fe 2,2 CRDi GLS 5p A kuluttaa tasaisella nopeudella 60 km/h 6,6 litraa ja nopeudella 80 km/h 6,3 l/100km. Nopeudella 100 km/h kulutus on 8,1 litraa ja 120 km/h 9,9 l/100km.
Isoilla autoilla, BMW, MB, AUDI, VOLVO, kulutus alle 80 km/h nopeudella on yleensä samaa luokkaa ja alkaa kasvamaan ajettaessa yli 80 km/h.
AkiK:
Itse näkisin sen toisin päin. Mikäli laillisesti ei saisi ajaa yli 100 km/h olisi epätaloudellisen kaluston hankinta hölmöä. Tuossa 100 km/h alkaa moottorin kierrokset olla monessa autossa sillä rajalla että alkaa etsiä kutosvaihdetta.
Ei liikkumista, vaan ajonopeutta. Isoruokaisen kaluston hankinta on tehty kalliimmaksi kun markkinataloudessa eletään. Samalla tavoin kuin tupakointi on tehty kalliimmaksi ja se pitää tehdä ulkona.
Autokuumeessa ei varmasti tule ajatelleeksi tasaisen nopeuden kulutuslukemia, eikä ajonopeuden vaikutusta kulutukseen ja meluun voi pitää jokaisen yleissivistykseen kuuluvana. Jos vielä ajaa autoa työsuhde-etuna (tai muuten työkseen ) ei minkäänlaista kannustinta ole, päinvastoin - kun tankki tyhjenee niin sen saa täytettyä pelkällä kassakuitin allekirjoituksella.
Isommat yritykset hyväksyvät työsuhdeautoiksi usein ainoastaan malleja joissa on kohtuullinen kulutus.
Lisäksi kiljetusfirmoissa kulutusta seurataan takuuvarmasti. Saattaapa olla joku kannustinjärjestelmäkin palkitsemassa.
Simppa:
Suunta on oikea. Vaan tulee noita isoruokaisia Saksan markkinoita varten suunniteltuja autoja vielä sen verran liikenteeseen että "projekti" ei ole vielä valmis.
Yksi konsti olisi tarkistaa ajopiirtureista ajonopeus, turhia jarrutuksia ja kiihdytyksiä niistä ei taida nähdä.
Kuljettajakoulutukseen taitaa nykyisin kuulua taloudellisuus, mutta omassa rekkakoulutuksessani ei sitä muistaakseni korostettu.
http://tietokannat.mil.fi/kuljettajakoulutus/Ammattipatevyys_ops.pdf
Näyttäisi tuolla Corvettellakin taloudellisin nopeus olevan 60 ja 70 välillä. Aika paha isku niiden kasvoille, jotka väittävät autojensa kulkevan vähimmällä kun vauhtia on yli 80 tai jopa 100, kun Corvetten kaltaisellakin se nopeus on noin alhainen. Miksikähän muuten simppa jätti juuri nämä luvut mainitsematta?
Yleisesti varmaan tämä harhaluulo että kulutus alkaa nousemaan vasta yli 80km/h nopeuksilla, johtuu siitä että ihmiset ajattelevat keskinopeutta. Totta kai se kulutus on isompi kaupungissa, vaikka keskinopeus on alhainen.
lawnmover:
lawnmover:
Yksinkertaisinta on seurata kulutuksia kuljettajakohtaisesti ja näin myös monissa firmoissa tehdään. Se kertoo suoraan koko ajotavan taloudellisuuden.
AkiK.
Mielestäni se on sellainen joka kuluttaa enemmän kuin mitä tarvitsee. Jokainen desi joka kuluu enemmän siksi että valitaan 231 hv:n versio 170 hv:n sijaan on turhaa.
Toki ilmoitettu (teoreettinen ) kokonaiskulutus on uusissa autoissa saatu kivoihin lukemiin, mutta jos väännöllä 330 nm päästölukema on 145 g/km niin miksi pitäisi hankkia 540 nm malli jossa lukema on 179 g/km? Näiden mallien väliin mahtuu 500 nm malli 154 g/km.
Silloin kun bensan hinta kävi nykyistä korkeammalla tasolla niin kovasti se kirpaisi, vaikka se USA-bensa on melkein verotonta. Ja olennainen kysymys on se miksi pitäisi kuluttaa enemmän jos saman lopputuloksen saa vähemmällä?
Tavarakuljetukset kulkevat ympäri vuoden max 80 km/h, pakettiautojen osalta kuitenkin sama kuin henkilökuljetusten max 100. Talvinopeusrajoitukset ovat voimassa puolet vuodessa.
Tähän vaikuttanee vahvasti hankintahinta ja se että esim. uusi 1,6 Astra päästää 147 g/km kun se 1999-mallisena päästi muistaakseni 175 g/km. Eli jos hankkii auton joka vastaa mallimerkinnällään edellistä putovat ilmoitetut kulutuslukemat. Paitsi testeissä, maantiellä pitäisi bensamallienkin päästä alle viiden litran.
lawnmover:
norjassa max nopeus on 100km/h joten tee nopea vertailu heidän autoihin vrt suomen,suurin ero on 4vetomallien suuri myynti
drive:
Johan sen kerran selitin. Ei noin pienillä kierroksilla aja kukaan. Vai annatko itse koneen kiertää alle 1000 rpm? Tuo kun otetaan huomioon, on pienin kulutus hyvin lähellä kaheksaakymppiä