Siis ohje kun minä ajan tasanopeussäätimellä sallittua nopeutta ja takana ajava on mielestäni liian lähellä, ja niitä piisaa loputtomiin myös moottoritiellä.
ps. Olen nimittäin ollut kahdesti perään ajettuna kerran ensimmäisenä pysähtyneen jonon perässä ja toisen kerran toisena, niin pahasti että on ihme että tässä kirjoittelen.
Nykyään jos jono pysähtyy yllättäen taajaman ulkopuolella ajan piennarta pois alta.
Tempomaatilla tietenkin aina kun se on mahdollista, muutenhan kulutus nousee yli normilukeman.
Tikkarien vaihtuessa täsmälliset nopeuden muutokset, ja kiihdytykset riittävän ripeästi kertoen ettei ole nukahdettu. Oma turvaväli ei saa venyä niin pitkäksi, että takana ajava kokee "jäävänsä muiden matkasta". Tällä pidetään turvaväliä käyttävän ja samalla nopeudella liikkuvan "ohitustarve" kurissa.
Ellei takana tuleva käytä turvaväliä tai haluaa ajaa nopeammin (mutta ei silti osaa ohittaa), sitten heitän sen edelleni, mikä on moottoritiellä erittäin helppoa.
Kun yksi osaamaton on nolattu pientareelle väistämällä ja nopeutta hidastamalla, kun ei reppana muuten pääse ohitse, ei seuraavia vapaaehtoisia kädettömän ohittajan mannekiineja löydy kovin helposti. Muista varata vapaata piennarta niin pitkästi kuin kädetön ohittaja tarvii.
Peräänajon yrittäjiä löytyy moottoritien ruuhkissa ja valoristeyksissa jatkuvasti, mutta aika paljon niillekin on tehtävissä välttääkseen joutumisensa peräänajon uhriksi.
Ei jonon perään pysähdytä "omalla vuorolla" jonon tavoitettuaan, vaan kun edellä näkyy stau, pudotetaan cruise pois ja rullatessa hipaistaan 2 - 3 kertaa jarrua takanatulevan varoittamiseksi jarruvalolla. Ja sen jälkeen jäädään odottamaan, koska EDELLÄ ajava tajuaa mitä on tekeillä. Katso kauemmas - niin konkreettisesti, kuin myös kuvaannollisesti muutama sekunti tulevaisuuteen.
Pysähdyksiin jonon taakse ei tulla voimakkaalla jarrutuksella, vaan kun tiedät toisen olevan takanasi, aloitat hyvin kevyen hidastuksen jonka aikana vilautat jarruvaloa muutaman kerran jo reilusti ennen kuin sinun olisi pysähtymisen vuoksi pakko hidastaa. Ajatusmalli on "vetää" takanasi tuleva pysähdyksiin yhtä matkaa kanssasi ottamalla hänen huomionsa silloin kun asialle ehtii vielä jotain tehdä. Oma riittävä turvavälisi antaa tähän tilaa.
Ellei taakseen voi hinata puskurivyöhykettä hitaasti pysähdyksiin, silloin varaudutaan poistumaan pientareen tai minkä tahansa vapaan tilan kautta, kuten olet jo aivan oikein hoksannutkin tehdä. Tämä on etenkin motoristi-EAK normisettiä. Taaksesi punaisiin valoihin metrin päähän autostasi keskelle autoa pysähtyvää motoristia voit pitää noviisina, jolla on vielä EAK käymättä. Minun pyöräni pysähtyy taaksesi vinottain asemaan, josta mahdun livistämään välistä pois, jos seuraavaksi saapuva haluaa ajaa päälle. Kädet eivät lepää tankilla, vaan ykkönen on valmiina kasetissa, kytkin pohjassa ja katse peileissä.
Yhden kerran olen joutunut jo pysähdyttyäni ajamaan päin punaisia, kun keltaisella pysähdyttyäni takaani tullut kotilokuski halusi ajaa vielä tuoreella punaisella risteykseen minun lävitseni. Mielestäni nämä 17 vuoden ajan käyttämäni varotoimet ovat olleet kannattavia tuon yhden tapauksen vuoksi.
Säikähdin niin paljon, että käämi kärysi saman tien. Pyörä parkkiin keskelle risteystä ja saapastelin jututtamaan autokuskia kaikkien muiden seuratessa näytelmää mielenkiinnolla. Ei välttämättä fiksua käytöstä tehdä tuollaista draamaa, mutta pääasia, että väistö onnistui. Threadin otsikkoon liittyen tapahtui mielenkiintoinen ilmiö. Olin varautunut väistämään, pystyin toteuttamaan suunnittelemani hätäväistön, joten kaikki pitäisi olla OK? Omaa terveyttä uhannut EAK-kirjaston harjoiteltu vakiotilannekin oli silti niin harvinainen, että se sai minut pois tolaltani, vaikka pystyinkin tekemään harjoitellun väistön.
Yllättävän tilanteen herättämät dinosauruksen aivot muistuttavat toisestakin tapauksesta, jonka jälkeen ruoskin itseäni rutiinivarautumisesta harvinaiseen tilanteeseen.
U-käännöstä varten on omat rituaalinsa, jotka olen myös harjoitellut ensin tunnistamaan ja sitten toteuttamaan. Silti annoin äänimerkin ja kaukovalovilkun jälkeenkin yhä oikea vilkku päällä eteeni kääntäneen yllättää itseni.
Jäin siis kiinni rituaalivarautumisesta ja havaintojen korvaamisesta omalla käsikirjoituksellani, jota muut eivät noudattaneetkaan. Vaikka näin yksinäisen auton käynnissä valtatien pientareella ja tein rutiinilla kaikki opetellut varotoimenpiteet, mutta en silti ollut valmis toimimaan, vaan jarrutus jäi luvattoman huonoksi.
Toteutin vain valmista kaavaa olettaen vastapuolen olevan hereillä, mutta kälkätin korvalla U-käännöksen tekijäpä olikin juuri sillä hetkellä eri planeetalla kuin minä.
Tässä on yksi ennakoivan ajon suuri vaikeus: kun jotain merkittävää tapahtuu, on vaikea repiä itsensä irti jo tehdystä riskihavainnosta tai muusta kiinnostavasta ja jatkaa uusien havaintojen tekemistä jatkuvasti muuttuvassa tilanteessa. Yhden kolarin jälkeen 100 m päässä kolahtava toinen on tyypillinen esimerkki tästä havaintojemme puutteesta.
Herbert: En jaksa uskoa sinun olevan niin tyhmä, millaisen vaikutelman itsestäsi annat.
Mielenkiintoista että kommentoit noin epäkohteliaasti sen sijaan että miettisit itse vastauksen taustoja. Mielestäni esimerkkinä voi pitää lentoliikennettä.
Siellä matkavauhti on 900 km/h, mutta se ei lisää potenssimallin mukaan kuolemia koska riskitekijät on pääosin poistettu turvaetäisyyksillä ja valvonnalla - ei siis hitaalla lentämisellä.
Maantiellä moottoritieratkaisuilla riskejä on vähennetty myös merkittävästi, ja suurimpana ongelmana siellä ovat kuljettajien ajotapariskit. Liian lyhyt turvaväli on rangaistavaa, mutta sitä ei valvota. Peräänajo moottoritiellä ei välttämättä ole edes onnettomuus, vaan seuraus laittomasta riskistä joka voi toteutua rajoitusnopeutta alemmalla nopeudella.
Kannattaa kokeilla joskus ennakoivaa ajotapaa. Liikenneturva määrittelee sen näin: "Ennakoiva ajo on riskien tunnistamista ja niiden torjumista. Ennakoivalla kuljettajalla on tilaa ja aikaa toimia liikenteessä, eli pelivaraa ja kelivaraa."
Ja vaikka Herbert olisikin ennakoiva kuljettaja, niin valtaosa ei sitä ole. Mielestäni ei ole tyhmyyttä todeta sitä että se että ajamalla tiivissä letkassa näkemättä eteensä voi aiheuttaa ketjukolarin - vaikka nopeus ei olisi edes ylinopeutta.
Niissä ketjukolareissa missä minä olen ollut mukana, on paremminkin kyse siitä että perään ajalla ollut reilusti väliä ja aikaa välttää peräänajo, he ei vaan minulle käsittämättömästä syystä ole tajunneet jonon pysähtyneen. Olisiko jonkinlaista vauhtisokeutta? Pahin oli kuorma auto, mikä ohitettiin muutamakilometri aikaisemmin.
Minä kiipeän vaikka puuhun jos sillä välttää onnettomuuteen joutumisen.
Minä vaan jäin pohtimaan ohjetta turvaväliin pitämiseen molempiin suuntiin, mikä on mielestäni nykyliikenteessä aika hankala tehtävä takana tuleviin.
ps. Ketjukolarin aiheuttajana on olleet perään ajajat, niittaamalla keralla useita autoja.
Turvaväliä takanatuleviin on mahdotonta pitää kun liikenneturvallisuusvalvontaa ei sen LVK:n tilaston mukaan yleisimmän kolarointitavan osalta ole. (Melkoinen sakkosampo olisi päivittäin tarjolla, mutta rahoja ei olla valmiita keräämään pois.)
Kun jättää tilaa eteensä ajaessaan voi kuitenkin vähentää äkillisiä tilanteita, ja jos silti törmäys tapahtuu jäävät vahingot vähäisemmiksi kun iskun voima ei pääse yhtä kovaksi. Myös pysähdyksissä ollessaan on hyvä olla jonkinlainen välimatka eteenpäin toimimaan iskunvaimentimena.
Ajaessani tunnistan riskeiksi myös jotkin väärin tehdyt ohitukset, ja myös rikoslakikin mainitsee erikseen sellaiset vaaran aiheuttamiseksi. Ne eivät liity liikenteen keskinopeuksiin, vaan ne ovat erikseen tunnistettavia vaaratilanteita. Se että itse välttää riskien ottamista tai varautuminen hidastamaan tilanteessa jossa joku toinen on ottanut riskin (joko vastaantulija ohittaa tai itse on ohitettavana) vähentää kolarin todennäköisyyttä. Riippumatta ajonopeudesta.
Niin mikä olikaan ohje kun ajelen Lahden tiellä laillista nopeutta oikeanpuoleista kaistaa puhumattakaan ohittaessa vasemmalla, niin aina riittää perässä roikkujia mielestäni liian lähellä.
Karrette: "Mielenkiintoista että kommentoit noin epäkohteliaasti sen sijaan että miettisit itse vastauksen taustoja."
Ei ollut tarkoitus olla epäkohtelias, pidänhän sinua fiksumpana kuin kommenttisi nopeuden vaikutuksesta turvallisuuteen voisi päätellä.
"Siellä matkavauhti on 900 km/h, mutta se ei lisää potenssimallin mukaan kuolemia koska riskitekijät on pääosin poistettu turvaetäisyyksillä ja valvonnalla – ei siis hitaalla lentämisellä."
Potenssimalli on rakennettu maantieliikennettä, ei lentoliikennettä varten, eikä siis ole sovellettavissa lentoliikenteeseen.
"Maantiellä moottoritieratkaisuilla riskejä on vähennetty myös merkittävästi, ja suurimpana ongelmana siellä ovat kuljettajien ajotapariskit."
Missä ajotapariskit eivät mielestäsi ole suurimpana ongelmana?
"Peräänajo moottoritiellä ei välttämättä ole edes onnettomuus, vaan seuraus laittomasta riskistä joka voi toteutua rajoitusnopeutta alemmalla nopeudella.
Edelleenkään rajoitus ei ole turvallisen ja vaarallisen välinen porras. Rajoitus on osa sääntöjen muodostamaa kokonaisuutta, jolla liikenteestä pyritään saamaan ennakoitavaa ja mahdollisten onnettomuustilanteiden kohdalla rajata vahinkojen vakavuusastetta.
"Mielestäni ei ole tyhmyyttä todeta sitä että se että ajamalla tiivissä letkassa näkemättä eteensä voi aiheuttaa ketjukolarin – vaikka nopeus ei olisi edes ylinopeutta."
Kyse on nopeuden vaikutuksesta ja jos sekoitat asian käsittelyyn turvavälin pituuden, enää ei käsitelläkään nopeuden vaikutusta, vaan nopeuden ja turvavälin summan vaikutusta. Voit tietysti kompensoida ylinopeudesta aiheutuvaa riskiä kasvattamalla turvaväliä, mutta miksi et käsittele nopeuden alentamisen vaikutusta? Koska tämä on psykologiakeskustelu, minua kiinnostaa nimenomaan tuo seikka. Mikä saa kuljettajan välttelemään nopeuden vaikutuksen käsittelyä sinä määrin, että turvaudutaan mm. alkoholiin ja turvavälin muutoksiin?
Onko syynä se, että voit vaikuttaa omaan nopeutesi, mutta et voi vähentää alkoholin vaikutuksena ajamistasi? Tällöin automaattisesti käyttökelpoiset keinot tilanteen muuttamiseksi on muiden näpeissä, eikä sinulla ole tarvetta muuttaa mitään.
Kumppanille vastauksena voisin pitää suuntaa antavana saksan lakia määritelmänä liian lähellä ajamisesta:
Turvaväli edellä ajavaan tulee olla metreissä vähintään puolet ajonopeudesta eli esimerkiksi 60 metriä 120 km/h nopeudessa. Autobahnilla olevat musta-valkoiset heijastintolpat ovat 50 metrin etäisyydellä toisistaan.
”Perässä roikkumisesta” määrättävien sakkojen suuruutta korotettiin toukokuussa 2006. Yli 100 km/h nopeudessa turvavälin ollessa alle 30 prosenttia suosituksesta kuljettajaa rangaistaan kolmen kuukauden ajokiellolla. Ulkomaalaisia kuljettajia voidaan sakottaa tien päällä, ajokortti saatetaan takavarikoida ja mahdollisen vuokratun auton vuokrasopimus päättää välittömästi.
"Turvaväli kannattaa pitää kunnossa molempiin suuntiin."
Kyllä Helsingistä lähtevät tai tulevat moottoritiet on niin vilkkaasti liikennöityjä että on mahdoton tehtävä pitää keskustelussa aiemmin mainittu turvaväli takana tuleviin.
Saksalaiset ihanteet turvaväleistä ovat käyttökelpoisia Suomessakin kyllä.
Ihmetyttää, jahka poimivatko siellä sen kummemmin häiriköiviä autoja pois ja kuskeja rangaistaviksi kuin Suomessakaan, käytännössä? Suomessakin asia on rangaistavaa eri astein. Mikä on siis ero, ettei kuskit täällä tajua merkitystä (olettaen, että homma toimii Saksassa, kuten annetaan ymmärtää)?
Vilkkaasti liikennöidyllä motarilla on kyllä tekemistä että saa pidettyä turvavälin edellä ajavaan (toivoen vain samalla että noin rajoituksen mukainen ajonopeus säilyisi). Takana tulevan tekemisiin on paha vaikuttaa kyllä nopeutta lisäämällä ja jos ollaan ihan peräpeilissä, niin jarrujen vilkuttelu vinkiksi voi olla kanssa "radikaali" temppu. Jos poistuu sivuun pientareelle, niin takaisin pääsy liikenteen tahtiin aiheuttaa melkoista pumppaamista sekin takana tulevaan liikenteeseen, kertautuvaa vaikutusta silläkin siis.
Rauhallisempaan aikaan "konstit on monet" sitten...
Kumppani kysyi:
"Niin mikä olikaan mielestäsi liian lähellä ajamista?"
Toin esiin Saksan esimerkkinä, niiden sääntöjen välimatkojen alittaminen on mielestäni lähellä ajamista.
Se taas on toinen juttu, pystytäänkö niillä liikennemäärillä sääntöä valvomaan kuin räikeimpiä tapauksia helikopterilla.
Ruotsissa kun ajettiin raskaalla, niin kattoluukusta näkyi helikopteri kun seurasi meitä ja tiessä oli välimerkit, mistä he mittasivat nopeuden.
740 GLE: ” Ehkä tuossa oli väärinkäsitys sen suhteen, että vaikka törmäysriskiään voi pienentää monin tavoin, on vastaavissa tilanteissa sekä törmäämisen riski että sen seuraukset nopeuden funktio. TeeCee varmaan korjaa pian, jos referoin väärin?”
Oikein referoitu. Ja sen funktion ennuste on sitä tarkempi, mitä vakavampaa asiaa ennustetaan.
Väärinkäsitykset tuosta asiasta ovat mielenkiintoinen ilmiö. Karrette ymmärtäisi aivan varmasti mitä tarkoitin sanoessani, että ”minkään toisen riskitekijän pienentäminen ei vähennä nopeuden vaikutusta.”, jos hän vain pysähtyisi lukemaan mitä sanoin. Mutta hän ei pysähdy lukemaan vaan kommentoi lonkalta. Samoin ovat tällä palstalla tehneet monet muut, mistään perusteluista mitään välittämättä, eikä sellainen voi olla sattumaa. Siihen on jokin psykologinen syy, minkä vuoksi oli hyvä että Herbert siirsi tämän aiheen Liikennepsykologia-ketjuun.
740 GLE: ”Sekään ei varmistais kaikille samaa nopeutta, vaikka kaikki noudattaisivat nopeusrajoituksia. Etenkin myöhemmin syksyllä, jos nopeusrajoituksen lisäksi kaikki noudattaisivat myös kohtuullista tilannenopeutta, se päinvastoin varmistaisi erittäin suuren nopeushajonnan. Siksi ympärilläni on eri nopeudella liikkuvia.
Tässä komppaan Karrettea ja pidän parempana oppia sopeutumaan nopeuseroihin kuin pyrkiä kouluttamaan kaikkia muita minun valitsemaani nopeuteen. Turvaväli kannattaa pitää kunnossa molempiin suuntiin.”
Vaikka itsekin arvostan turvavälin yhdeksi merkittävimmistä turvallisuustekijöistä, en silti ole valmis komppaamaan Karreten kantaa siitä ennen kuin minulle on selvinnyt, tarkoittaako hän puheillaan että kunnollinen turvaväli ja laillinen ajonopeus olisivat toistensa vaihtoehtoja. Nehän ovat kaksi tekijää monen osatekijän joukosta, joilla kummallakin on oma erillinen merkityksensä.
” Herbert: ”En jaksa uskoa sinun olevan niin tyhmä, millaisen vaikutelman itsestäsi annat.”
Karrette: ”Mielenkiintoista että kommentoit noin epäkohteliaasti sen sijaan että miettisit itse vastauksen taustoja.
Minkä verran sinä itse mietit sen minun kommenttini taustoja ennen kuin kirjoitit oman kommenttisi? Sanoin, että minkään toisen riskitekijän pienentäminen ei vähennä nopeuden vaikutusta. Ei turvaväli, ei se, onko selvin päin eikä kännissä, ei virkeys, ei reaktionopeus, ei ajotaito. Noin minä olen ymmärtänyt tutkimusten väittävän, eikä kukaan ole vielä väittänyt vastaan. Moni on kyllä väittänyt että nopeuden vaikutus ei ole tuollainen, mutta en minä siitä kinaakaan. Minun väittämäni on että tutkimukset sanovat nopeuden vaikutuksesta noin kuin minäkin sanoin.
Karrette: ”Mielestäni esimerkkinä voi pitää lentoliikennettä.
Siellä matkavauhti on 900 km/h, mutta se ei lisää potenssimallin mukaan kuolemia koska riskitekijät on pääosin poistettu turvaetäisyyksillä ja valvonnalla – ei siis hitaalla lentämisellä.
Minun mielestäni taas sinun kannattaisi lukea mitä tutkimuksissa on saatu selville potenssimallista, ennen kuin kerrot siitä lisää mielipiteitä. Jos ei huvita penkoa niin voit myös kysyä täällä palstalla sellaisilta, jotka siitä ovat lukeneet, mutta parasta olisi tietysti että omat mielipiteet perustuvat omiin johtopäätöksiin parhaan saatavissa olevan tiedon perusteella, eikä jonkun toisen referaatteihin.
Karrette: Ja vaikka Herbert olisikin ennakoiva kuljettaja, niin valtaosa ei sitä ole. Mielestäni ei ole tyhmyyttä todeta sitä että se että ajamalla tiivissä letkassa näkemättä eteensä voi aiheuttaa ketjukolarin – vaikka nopeus ei olisi edes ylinopeutta.
Tarkkaan ottaen Herbert ei sanonut tyhmäksi sinua, vaan sitä vaikutelmaa, jonka sillä kommentillasi annoit. Kun verrataan nopeuden vaikutuksesta liikenneturvallisuuteen, ei verrata sen vaikutusta jonkun toisen muuttujan vaikutukseen, vaan puhutaan jonkun nopeuden vaikutuksesta verrattuna jonkin toisen nopeuden vaikutukseen.
Tämä suhde pysyy käytännöllisesti katsoen samana riippumatta esimerkiksi kuskin ennakoinnista tai veren alkoholipitoisuudesta, ja tätä asiaa koski se kommenttini josta totesit, että tämähän oli mielenkiintoinen ajatus. Minusta tuo on ainoa looginen tapa puhua nopeuden vaikutuksista, jos aikoo puhua siitä sen mukaisesti, miten olen ymmärtänyt tieteen siitä puhuvan. Koska emme nähtävästi kumpikaan ole tehneet ensimmäistäkään tieteellisen työn kriteerit täyttävää tutkimusta tästä aiheesta, meidän ei kannata kinata siitä miten tämän asian laita on, vaan keskittyä puhumaan siitä, miten tämä asia tieteellisen tiedon mukaan on. Ja se on hankalaa niin kauan kun sinä et ole lukenut mitä tiede tästä asiasta sanoo.
Karrette: ” Kun jättää tilaa eteensä ajaessaan voi kuitenkin vähentää äkillisiä tilanteita, ja jos silti törmäys tapahtuu jäävät vahingot vähäisemmiksi kun iskun voima ei pääse yhtä kovaksi.”
Tämähän oli mielenkiintoinen ajatus! Jos törmäys tapahtuu pienemmässä nopeudessa, jäävät vahingot vähäisemmiksi. Se on perusperiaatteeltaan täsmälleen sama ajatus mistä minä puhuin. Aiheutti törmäyksen mikä tahansa tekijä, niin sen seuraukset riippuvat eniten törmäys nopeudesta, samalla kun törmäyksen syyllä ei ole mitään vaikutusta seurausten vakavuuteen. Ja sen, mikä on nopeus törmäyshetkellä, ratkaisee matkanopeus. Minkään toisen riskitekijän pienentäminen ei vähennä nopeuden vaikutusta onnettomuuden seurauksiin.
Karrette: ”Se että itse välttää riskien ottamista tai varautuminen hidastamaan tilanteessa jossa joku toinen on ottanut riskin (joko vastaantulija ohittaa tai itse on ohitettavana) vähentää kolarin todennäköisyyttä. Riippumatta ajonopeudesta.”
Tuosta se kiikastaa. Sinun pitäisi huomata milloin puhutaan onnettomuuksia aiheuttavista riskitekijöistä ja milloin onnettomuuden seurauksiin vaikuttavista riskitekijöistä. Ne kun sotkee keskenään, niin missään ei näytä olevan mitään tolkkua.
Riippumatta siitä onko näissä puheissa sinun mielestäsi tolkkua vai ei, niin maailma menee eteenpäin omien lainalaisuuksiensa mukaisesti. Yksi näistä lainalaisuuksista on, että kun liikenteen keskinopeus muuttuu, muuttuu kuolonuhrien ja vaikeasti loukkaantuneiden määrä hämmästyttävän tarkasti potenssimallin ennustamassa suhteessa nopeudenmuutokseen. Minkä tahansa mielipiteen nopeuden vaikutuksesta itsellesi valitsetkin, niin tämä lainalaisuus sen sinun mielipiteesi pitäisi pystyä selittämään, muuten se on huono mielipide.
Teecee: Minkään toisen riskitekijän pienentäminen ei vähennä nopeuden vaikutusta onnettomuuden seurauksiin.
Tuo on melkolailla itsestään selvä asia, se on fysiikkaa mitä voi testata vasaralla ja naulalla. Toki pysähtyneeseenkin autoon voi joku törmätä (peräänajo), eli nopeuden poistaminenkaan ei takaa etteikö vakavaa törmäystä voisi tapahtua.
Kun itse olen miettinyt miten tulee toimia kun joku sanoo "ajakaa varovasti" olen huomannut että se tarkoittaa eniten sitä että ei ajamisellaan aiheuta itse riskitilanteita.
Tarkalla nopeusrajoituksen noudattamisella voi joutua vaarallisten ohitusten ja ohitusyritysten kohteeksi, siksi että joku toinen ei noudata rajoitusta ja on sen lisäksi valmis ottamaan muitakin konkreettisia (ei siis tilastollisia) riskejä. Pieni ylinopeus voi joissakin tilanteissa olla paljon vaarallisempi kuin isompi ylitys jossakin toisessa tilanteessa, ja kun nopeutta tarkastellaan näin niin sitä kutsutaan tilannenopeudeksi.
Keskustelu sinänsä on mielenkiintoista ellei se ala olemaan saman asian toistamista. Psykologia huomioon ottaen on asian ymmärtäminen ja itsensä tai toisen motivointi helpompaa jos turvaohjeet ovat käytännöllisiä ja sellaisia että ne ymmärtää nopeasti. Pelkkä nopeusrajoitusten noudattaminen ainoana ohjeena toimii huonosti kun sen voi helposti testata tapahtuuko onnettomuutta kun ajaa ylinopeutta. Pääsääntöisesti ei tapahdu, jolloin jää miettimään miksi oikeastaan pyydettiin olemaan ajamatta ylinopeutta.
Pelkkä nopeusrajoituksen painottaminen on liikennepsykologian kannalta osoittautunut huonoksi konstiksi, ja siksi meillä on paljon töyssyjä ja nopeuskameroita.
Itse ajan mieluusti taloudellisesti ja kiirehtimättä edessä näkyvän jonon jatkeeksi, mutta en silti pidä siitä että 18 km/h ylinopeus maantiellä (esimerkkinä 60 km/h alue ja hyvä näkyvyys = rikesakko 200 €) johtaa pienituloisten osalta ankarampaan sanktioon kuin hengenvaaraa sivulliselle aiheuttava ohitus (30 päiväsakkoa = 180 €).
Teecee: Aiheutti törmäyksen mikä tahansa tekijä... Minkään toisen riskitekijän pienentäminen ei vähennä nopeuden vaikutusta onnettomuuden seurauksiin.
Meillä on tässä näkemysero. Jos törmäyksen riskitekijän voi poistaa ei nopeuden vaikutusta enää tarvitse laskea.
Törmäyksen riskitekijöiden poistamisia ovat esimerkiksi moottoritiet missä on riista-aidat, kielletty ajosuunta ja kiellettyä ajaa jos ajoneuvon rakenteellinen nopeus on enintään 50 km/h. Onnettomuuksia voi silti tapahtua, mutta oletan että suurin osa niistä on seuraamuksia lainvastaisesta toiminnasta.
Kun seuraa ajokortillisten ihmisten ajotapoja voi toivoa että "kunhan edes noudattaisivat nopeusrajoituksia", mutta yksi konsti parantaa liikenneturvallisuutta olisi ´kieltää´ peräänajot. Ajokortti hyllylle määräajaksi kuten kovasta ylinopeudesta tyhjällä moottoritiellä tai massaratsioissa (1/1000 osumatarkkuus syylliset / epäillyt) todetuissa 0,6 promillen rattijuopumuksissa.
2016: Tämä TeeCee on todellinen kommenttien väärin ymmärtäjä!
Keskustelun kannalta hänen roolinsa on sanoa että "tieteellisestikin on todettu että nopeuden vaikutus törmäystilanteessa on sitä voimakkaampi mitä korkeampi ajonopeus on".
Se on asiana ihan totta, mutta uskon että aika harva on siitä aidosti kiinnostunut siinä muodossa kuin se täällä ilmaistaan. Uskon itse että useimmille törmäys tai onnettomuus tulee yllätyksenä, eli alun perin ei ollut tarkoitus aiheuttaa omaisuus- tai henkilövahinkoa vaikka tekoa tutkittaisiin rikoksena (liikenneturvallisuuden vaarantaminen). Mutta niin vaan kiilatessa, hosuessa tai painostaessa ´hidasta´ edelläajavaa pääsee ajoittain kolari tapahtumaan vaikka luulee olevansa taitava rattimies.
Karrette: Se on asiana ihan totta, mutta uskon että aika harva on siitä aidosti kiinnostunut siinä muodossa kuin se täällä ilmaistaan.
Jospa olisi tarkoitus kiinnostaa, jotta näkisi kokonaisuuksia paremmin? Minun käsitykseni mukaan se on myös ollut hänen "roolinsa". Voihan täällä hokea tyyliin "saksa on paska maa" ja olla omasta mielestään n-i-i-n o-i-k-e-a-s-s-a että. Mutta sehän ei olisi koko totuus. Lappuja pois silmiltä saa vain esittämällä vaihtoehtoisia malleja, kysymyksiä jne. Siinä TeeCee on aika huippu, täytyy sanoa. 2016:n tapaiset pika-analysoijat näköjään pitävät sitä provosointina. Eivät siis ymmärrä itse!
Uskon itse että useimmille törmäys tai onnettomuus tulee yllätyksenä, eli alun perin ei ollut tarkoitus aiheuttaa omaisuus- tai henkilövahinkoa. Mutta niin vaan kiilatessa, hosuessa tai painostaessa ´hidasta´edelläajavaa pääsee ajoittain kolari tapahtumaan vaikka luulee olevansa taitava rattimies.
Kuulostaa äkkiseltään ihan loogiselta, joo...
Jospa tuossa olisi alunperin ylinopeus lisäksi mukana, niin miten tulkkaisit? Jos tarkoitat "eniten" sitä että ajamisellaan ei itse aiheuttaisi riskitilanteita. Jospa sitten kuski poistaisi juuri sen riskitekijänä, tarvitsisiko enää muita laskea välttämättä?
Siis ohje kun minä ajan tasanopeussäätimellä sallittua nopeutta ja takana ajava on mielestäni liian lähellä, ja niitä piisaa loputtomiin myös moottoritiellä.
ps. Olen nimittäin ollut kahdesti perään ajettuna kerran ensimmäisenä pysähtyneen jonon perässä ja toisen kerran toisena, niin pahasti että on ihme että tässä kirjoittelen.
Nykyään jos jono pysähtyy yllättäen taajaman ulkopuolella ajan piennarta pois alta.
Tempomaatilla tietenkin aina kun se on mahdollista, muutenhan kulutus nousee yli normilukeman.
Tikkarien vaihtuessa täsmälliset nopeuden muutokset, ja kiihdytykset riittävän ripeästi kertoen ettei ole nukahdettu. Oma turvaväli ei saa venyä niin pitkäksi, että takana ajava kokee "jäävänsä muiden matkasta". Tällä pidetään turvaväliä käyttävän ja samalla nopeudella liikkuvan "ohitustarve" kurissa.
Ellei takana tuleva käytä turvaväliä tai haluaa ajaa nopeammin (mutta ei silti osaa ohittaa), sitten heitän sen edelleni, mikä on moottoritiellä erittäin helppoa.
Kun yksi osaamaton on nolattu pientareelle väistämällä ja nopeutta hidastamalla, kun ei reppana muuten pääse ohitse, ei seuraavia vapaaehtoisia kädettömän ohittajan mannekiineja löydy kovin helposti. Muista varata vapaata piennarta niin pitkästi kuin kädetön ohittaja tarvii.
Peräänajon yrittäjiä löytyy moottoritien ruuhkissa ja valoristeyksissa jatkuvasti, mutta aika paljon niillekin on tehtävissä välttääkseen joutumisensa peräänajon uhriksi.
Ei jonon perään pysähdytä "omalla vuorolla" jonon tavoitettuaan, vaan kun edellä näkyy stau, pudotetaan cruise pois ja rullatessa hipaistaan 2 - 3 kertaa jarrua takanatulevan varoittamiseksi jarruvalolla. Ja sen jälkeen jäädään odottamaan, koska EDELLÄ ajava tajuaa mitä on tekeillä. Katso kauemmas - niin konkreettisesti, kuin myös kuvaannollisesti muutama sekunti tulevaisuuteen.
Pysähdyksiin jonon taakse ei tulla voimakkaalla jarrutuksella, vaan kun tiedät toisen olevan takanasi, aloitat hyvin kevyen hidastuksen jonka aikana vilautat jarruvaloa muutaman kerran jo reilusti ennen kuin sinun olisi pysähtymisen vuoksi pakko hidastaa. Ajatusmalli on "vetää" takanasi tuleva pysähdyksiin yhtä matkaa kanssasi ottamalla hänen huomionsa silloin kun asialle ehtii vielä jotain tehdä. Oma riittävä turvavälisi antaa tähän tilaa.
Ellei taakseen voi hinata puskurivyöhykettä hitaasti pysähdyksiin, silloin varaudutaan poistumaan pientareen tai minkä tahansa vapaan tilan kautta, kuten olet jo aivan oikein hoksannutkin tehdä. Tämä on etenkin motoristi-EAK normisettiä. Taaksesi punaisiin valoihin metrin päähän autostasi keskelle autoa pysähtyvää motoristia voit pitää noviisina, jolla on vielä EAK käymättä. Minun pyöräni pysähtyy taaksesi vinottain asemaan, josta mahdun livistämään välistä pois, jos seuraavaksi saapuva haluaa ajaa päälle. Kädet eivät lepää tankilla, vaan ykkönen on valmiina kasetissa, kytkin pohjassa ja katse peileissä.
Yhden kerran olen joutunut jo pysähdyttyäni ajamaan päin punaisia, kun keltaisella pysähdyttyäni takaani tullut kotilokuski halusi ajaa vielä tuoreella punaisella risteykseen minun lävitseni. Mielestäni nämä 17 vuoden ajan käyttämäni varotoimet ovat olleet kannattavia tuon yhden tapauksen vuoksi.
Säikähdin niin paljon, että käämi kärysi saman tien. Pyörä parkkiin keskelle risteystä ja saapastelin jututtamaan autokuskia kaikkien muiden seuratessa näytelmää mielenkiinnolla. Ei välttämättä fiksua käytöstä tehdä tuollaista draamaa, mutta pääasia, että väistö onnistui. Threadin otsikkoon liittyen tapahtui mielenkiintoinen ilmiö. Olin varautunut väistämään, pystyin toteuttamaan suunnittelemani hätäväistön, joten kaikki pitäisi olla OK? Omaa terveyttä uhannut EAK-kirjaston harjoiteltu vakiotilannekin oli silti niin harvinainen, että se sai minut pois tolaltani, vaikka pystyinkin tekemään harjoitellun väistön.
Yllättävän tilanteen herättämät dinosauruksen aivot muistuttavat toisestakin tapauksesta, jonka jälkeen ruoskin itseäni rutiinivarautumisesta harvinaiseen tilanteeseen.
U-käännöstä varten on omat rituaalinsa, jotka olen myös harjoitellut ensin tunnistamaan ja sitten toteuttamaan. Silti annoin äänimerkin ja kaukovalovilkun jälkeenkin yhä oikea vilkku päällä eteeni kääntäneen yllättää itseni.
Jäin siis kiinni rituaalivarautumisesta ja havaintojen korvaamisesta omalla käsikirjoituksellani, jota muut eivät noudattaneetkaan. Vaikka näin yksinäisen auton käynnissä valtatien pientareella ja tein rutiinilla kaikki opetellut varotoimenpiteet, mutta en silti ollut valmis toimimaan, vaan jarrutus jäi luvattoman huonoksi.
Toteutin vain valmista kaavaa olettaen vastapuolen olevan hereillä, mutta kälkätin korvalla U-käännöksen tekijäpä olikin juuri sillä hetkellä eri planeetalla kuin minä.
Tässä on yksi ennakoivan ajon suuri vaikeus: kun jotain merkittävää tapahtuu, on vaikea repiä itsensä irti jo tehdystä riskihavainnosta tai muusta kiinnostavasta ja jatkaa uusien havaintojen tekemistä jatkuvasti muuttuvassa tilanteessa. Yhden kolarin jälkeen 100 m päässä kolahtava toinen on tyypillinen esimerkki tästä havaintojemme puutteesta.
Moottoritiellä ei saa pientareella ajaa.
Nykyisissä liikennemäärissä on yleensäkin toivoton ajatus keskittyä takaa tulevien väistelemiseen.
Neuvoa kysyit ja sen sait. Jos katsot päälleajon uhriksi joutumisen sääntöjä noudattaen paremmaksi vaihtoehdoksi, niin ole hyvä.
Muista jatkossa välttää yllä mainitsemaasi pientareen kautta pois alta ajamista.
Herbert: En jaksa uskoa sinun olevan niin tyhmä, millaisen vaikutelman itsestäsi annat.
Mielenkiintoista että kommentoit noin epäkohteliaasti sen sijaan että miettisit itse vastauksen taustoja. Mielestäni esimerkkinä voi pitää lentoliikennettä.
Siellä matkavauhti on 900 km/h, mutta se ei lisää potenssimallin mukaan kuolemia koska riskitekijät on pääosin poistettu turvaetäisyyksillä ja valvonnalla - ei siis hitaalla lentämisellä.
Maantiellä moottoritieratkaisuilla riskejä on vähennetty myös merkittävästi, ja suurimpana ongelmana siellä ovat kuljettajien ajotapariskit. Liian lyhyt turvaväli on rangaistavaa, mutta sitä ei valvota. Peräänajo moottoritiellä ei välttämättä ole edes onnettomuus, vaan seuraus laittomasta riskistä joka voi toteutua rajoitusnopeutta alemmalla nopeudella.
Kannattaa kokeilla joskus ennakoivaa ajotapaa. Liikenneturva määrittelee sen näin: "Ennakoiva ajo on riskien tunnistamista ja niiden torjumista. Ennakoivalla kuljettajalla on tilaa ja aikaa toimia liikenteessä, eli pelivaraa ja kelivaraa."
Ja vaikka Herbert olisikin ennakoiva kuljettaja, niin valtaosa ei sitä ole. Mielestäni ei ole tyhmyyttä todeta sitä että se että ajamalla tiivissä letkassa näkemättä eteensä voi aiheuttaa ketjukolarin - vaikka nopeus ei olisi edes ylinopeutta.
Niissä ketjukolareissa missä minä olen ollut mukana, on paremminkin kyse siitä että perään ajalla ollut reilusti väliä ja aikaa välttää peräänajo, he ei vaan minulle käsittämättömästä syystä ole tajunneet jonon pysähtyneen. Olisiko jonkinlaista vauhtisokeutta? Pahin oli kuorma auto, mikä ohitettiin muutamakilometri aikaisemmin.
Minä kiipeän vaikka puuhun jos sillä välttää onnettomuuteen joutumisen.
Minä vaan jäin pohtimaan ohjetta turvaväliin pitämiseen molempiin suuntiin, mikä on mielestäni nykyliikenteessä aika hankala tehtävä takana tuleviin.
ps. Ketjukolarin aiheuttajana on olleet perään ajajat, niittaamalla keralla useita autoja.
Turvaväliä takanatuleviin on mahdotonta pitää kun liikenneturvallisuusvalvontaa ei sen LVK:n tilaston mukaan yleisimmän kolarointitavan osalta ole. (Melkoinen sakkosampo olisi päivittäin tarjolla, mutta rahoja ei olla valmiita keräämään pois.)
Kun jättää tilaa eteensä ajaessaan voi kuitenkin vähentää äkillisiä tilanteita, ja jos silti törmäys tapahtuu jäävät vahingot vähäisemmiksi kun iskun voima ei pääse yhtä kovaksi. Myös pysähdyksissä ollessaan on hyvä olla jonkinlainen välimatka eteenpäin toimimaan iskunvaimentimena.
Ajaessani tunnistan riskeiksi myös jotkin väärin tehdyt ohitukset, ja myös rikoslakikin mainitsee erikseen sellaiset vaaran aiheuttamiseksi. Ne eivät liity liikenteen keskinopeuksiin, vaan ne ovat erikseen tunnistettavia vaaratilanteita. Se että itse välttää riskien ottamista tai varautuminen hidastamaan tilanteessa jossa joku toinen on ottanut riskin (joko vastaantulija ohittaa tai itse on ohitettavana) vähentää kolarin todennäköisyyttä. Riippumatta ajonopeudesta.
Niin mikä olikaan ohje kun ajelen Lahden tiellä laillista nopeutta oikeanpuoleista kaistaa puhumattakaan ohittaessa vasemmalla, niin aina riittää perässä roikkujia mielestäni liian lähellä.
Niin mikä olikaan mielestäsi liian lähellä ajamista?
Karrette: "Mielenkiintoista että kommentoit noin epäkohteliaasti sen sijaan että miettisit itse vastauksen taustoja."
Ei ollut tarkoitus olla epäkohtelias, pidänhän sinua fiksumpana kuin kommenttisi nopeuden vaikutuksesta turvallisuuteen voisi päätellä.
"Siellä matkavauhti on 900 km/h, mutta se ei lisää potenssimallin mukaan kuolemia koska riskitekijät on pääosin poistettu turvaetäisyyksillä ja valvonnalla – ei siis hitaalla lentämisellä."
Potenssimalli on rakennettu maantieliikennettä, ei lentoliikennettä varten, eikä siis ole sovellettavissa lentoliikenteeseen.
"Maantiellä moottoritieratkaisuilla riskejä on vähennetty myös merkittävästi, ja suurimpana ongelmana siellä ovat kuljettajien ajotapariskit."
Missä ajotapariskit eivät mielestäsi ole suurimpana ongelmana?
"Peräänajo moottoritiellä ei välttämättä ole edes onnettomuus, vaan seuraus laittomasta riskistä joka voi toteutua rajoitusnopeutta alemmalla nopeudella.
Edelleenkään rajoitus ei ole turvallisen ja vaarallisen välinen porras. Rajoitus on osa sääntöjen muodostamaa kokonaisuutta, jolla liikenteestä pyritään saamaan ennakoitavaa ja mahdollisten onnettomuustilanteiden kohdalla rajata vahinkojen vakavuusastetta.
"Mielestäni ei ole tyhmyyttä todeta sitä että se että ajamalla tiivissä letkassa näkemättä eteensä voi aiheuttaa ketjukolarin – vaikka nopeus ei olisi edes ylinopeutta."
Kyse on nopeuden vaikutuksesta ja jos sekoitat asian käsittelyyn turvavälin pituuden, enää ei käsitelläkään nopeuden vaikutusta, vaan nopeuden ja turvavälin summan vaikutusta. Voit tietysti kompensoida ylinopeudesta aiheutuvaa riskiä kasvattamalla turvaväliä, mutta miksi et käsittele nopeuden alentamisen vaikutusta? Koska tämä on psykologiakeskustelu, minua kiinnostaa nimenomaan tuo seikka. Mikä saa kuljettajan välttelemään nopeuden vaikutuksen käsittelyä sinä määrin, että turvaudutaan mm. alkoholiin ja turvavälin muutoksiin?
Onko syynä se, että voit vaikuttaa omaan nopeutesi, mutta et voi vähentää alkoholin vaikutuksena ajamistasi? Tällöin automaattisesti käyttökelpoiset keinot tilanteen muuttamiseksi on muiden näpeissä, eikä sinulla ole tarvetta muuttaa mitään.
Kumppanille vastauksena voisin pitää suuntaa antavana saksan lakia määritelmänä liian lähellä ajamisesta:
Turvaväli edellä ajavaan tulee olla metreissä vähintään puolet ajonopeudesta eli esimerkiksi 60 metriä 120 km/h nopeudessa. Autobahnilla olevat musta-valkoiset heijastintolpat ovat 50 metrin etäisyydellä toisistaan.
”Perässä roikkumisesta” määrättävien sakkojen suuruutta korotettiin toukokuussa 2006. Yli 100 km/h nopeudessa turvavälin ollessa alle 30 prosenttia suosituksesta kuljettajaa rangaistaan kolmen kuukauden ajokiellolla. Ulkomaalaisia kuljettajia voidaan sakottaa tien päällä, ajokortti saatetaan takavarikoida ja mahdollisen vuokratun auton vuokrasopimus päättää välittömästi.
@2016: ellet halua tai osaa päästä eroon mielestäsi liian lähellä ajavasta, aika vaikeaa siinä on sinua muiden auttaa.
Ihan mahdollista se silti on, myös vilkkailla tieosuuksilla.
"Turvaväli kannattaa pitää kunnossa molempiin suuntiin."
Kyllä Helsingistä lähtevät tai tulevat moottoritiet on niin vilkkaasti liikennöityjä että on mahdoton tehtävä pitää keskustelussa aiemmin mainittu turvaväli takana tuleviin.
Saksalaiset ihanteet turvaväleistä ovat käyttökelpoisia Suomessakin kyllä.
Ihmetyttää, jahka poimivatko siellä sen kummemmin häiriköiviä autoja pois ja kuskeja rangaistaviksi kuin Suomessakaan, käytännössä? Suomessakin asia on rangaistavaa eri astein. Mikä on siis ero, ettei kuskit täällä tajua merkitystä (olettaen, että homma toimii Saksassa, kuten annetaan ymmärtää)?
Vilkkaasti liikennöidyllä motarilla on kyllä tekemistä että saa pidettyä turvavälin edellä ajavaan (toivoen vain samalla että noin rajoituksen mukainen ajonopeus säilyisi). Takana tulevan tekemisiin on paha vaikuttaa kyllä nopeutta lisäämällä ja jos ollaan ihan peräpeilissä, niin jarrujen vilkuttelu vinkiksi voi olla kanssa "radikaali" temppu. Jos poistuu sivuun pientareelle, niin takaisin pääsy liikenteen tahtiin aiheuttaa melkoista pumppaamista sekin takana tulevaan liikenteeseen, kertautuvaa vaikutusta silläkin siis.
Rauhallisempaan aikaan "konstit on monet" sitten...
Kumppani kysyi:
"Niin mikä olikaan mielestäsi liian lähellä ajamista?"
Toin esiin Saksan esimerkkinä, niiden sääntöjen välimatkojen alittaminen on mielestäni lähellä ajamista.
Se taas on toinen juttu, pystytäänkö niillä liikennemäärillä sääntöä valvomaan kuin räikeimpiä tapauksia helikopterilla.
Ruotsissa kun ajettiin raskaalla, niin kattoluukusta näkyi helikopteri kun seurasi meitä ja tiessä oli välimerkit, mistä he mittasivat nopeuden.
740 GLE: ” Ehkä tuossa oli väärinkäsitys sen suhteen, että vaikka törmäysriskiään voi pienentää monin tavoin, on vastaavissa tilanteissa sekä törmäämisen riski että sen seuraukset nopeuden funktio. TeeCee varmaan korjaa pian, jos referoin väärin?”
Oikein referoitu. Ja sen funktion ennuste on sitä tarkempi, mitä vakavampaa asiaa ennustetaan.
Väärinkäsitykset tuosta asiasta ovat mielenkiintoinen ilmiö. Karrette ymmärtäisi aivan varmasti mitä tarkoitin sanoessani, että ”minkään toisen riskitekijän pienentäminen ei vähennä nopeuden vaikutusta.”, jos hän vain pysähtyisi lukemaan mitä sanoin. Mutta hän ei pysähdy lukemaan vaan kommentoi lonkalta. Samoin ovat tällä palstalla tehneet monet muut, mistään perusteluista mitään välittämättä, eikä sellainen voi olla sattumaa. Siihen on jokin psykologinen syy, minkä vuoksi oli hyvä että Herbert siirsi tämän aiheen Liikennepsykologia-ketjuun.
740 GLE: ”Sekään ei varmistais kaikille samaa nopeutta, vaikka kaikki noudattaisivat nopeusrajoituksia. Etenkin myöhemmin syksyllä, jos nopeusrajoituksen lisäksi kaikki noudattaisivat myös kohtuullista tilannenopeutta, se päinvastoin varmistaisi erittäin suuren nopeushajonnan. Siksi ympärilläni on eri nopeudella liikkuvia.
Tässä komppaan Karrettea ja pidän parempana oppia sopeutumaan nopeuseroihin kuin pyrkiä kouluttamaan kaikkia muita minun valitsemaani nopeuteen. Turvaväli kannattaa pitää kunnossa molempiin suuntiin.”
Vaikka itsekin arvostan turvavälin yhdeksi merkittävimmistä turvallisuustekijöistä, en silti ole valmis komppaamaan Karreten kantaa siitä ennen kuin minulle on selvinnyt, tarkoittaako hän puheillaan että kunnollinen turvaväli ja laillinen ajonopeus olisivat toistensa vaihtoehtoja. Nehän ovat kaksi tekijää monen osatekijän joukosta, joilla kummallakin on oma erillinen merkityksensä.
” Herbert: ”En jaksa uskoa sinun olevan niin tyhmä, millaisen vaikutelman itsestäsi annat.”
Karrette: ”Mielenkiintoista että kommentoit noin epäkohteliaasti sen sijaan että miettisit itse vastauksen taustoja.
Minkä verran sinä itse mietit sen minun kommenttini taustoja ennen kuin kirjoitit oman kommenttisi? Sanoin, että minkään toisen riskitekijän pienentäminen ei vähennä nopeuden vaikutusta. Ei turvaväli, ei se, onko selvin päin eikä kännissä, ei virkeys, ei reaktionopeus, ei ajotaito. Noin minä olen ymmärtänyt tutkimusten väittävän, eikä kukaan ole vielä väittänyt vastaan. Moni on kyllä väittänyt että nopeuden vaikutus ei ole tuollainen, mutta en minä siitä kinaakaan. Minun väittämäni on että tutkimukset sanovat nopeuden vaikutuksesta noin kuin minäkin sanoin.
Karrette: ”Mielestäni esimerkkinä voi pitää lentoliikennettä.
Siellä matkavauhti on 900 km/h, mutta se ei lisää potenssimallin mukaan kuolemia koska riskitekijät on pääosin poistettu turvaetäisyyksillä ja valvonnalla – ei siis hitaalla lentämisellä.
Minun mielestäni taas sinun kannattaisi lukea mitä tutkimuksissa on saatu selville potenssimallista, ennen kuin kerrot siitä lisää mielipiteitä. Jos ei huvita penkoa niin voit myös kysyä täällä palstalla sellaisilta, jotka siitä ovat lukeneet, mutta parasta olisi tietysti että omat mielipiteet perustuvat omiin johtopäätöksiin parhaan saatavissa olevan tiedon perusteella, eikä jonkun toisen referaatteihin.
Karrette: Ja vaikka Herbert olisikin ennakoiva kuljettaja, niin valtaosa ei sitä ole. Mielestäni ei ole tyhmyyttä todeta sitä että se että ajamalla tiivissä letkassa näkemättä eteensä voi aiheuttaa ketjukolarin – vaikka nopeus ei olisi edes ylinopeutta.
Tarkkaan ottaen Herbert ei sanonut tyhmäksi sinua, vaan sitä vaikutelmaa, jonka sillä kommentillasi annoit. Kun verrataan nopeuden vaikutuksesta liikenneturvallisuuteen, ei verrata sen vaikutusta jonkun toisen muuttujan vaikutukseen, vaan puhutaan jonkun nopeuden vaikutuksesta verrattuna jonkin toisen nopeuden vaikutukseen.
Tämä suhde pysyy käytännöllisesti katsoen samana riippumatta esimerkiksi kuskin ennakoinnista tai veren alkoholipitoisuudesta, ja tätä asiaa koski se kommenttini josta totesit, että tämähän oli mielenkiintoinen ajatus. Minusta tuo on ainoa looginen tapa puhua nopeuden vaikutuksista, jos aikoo puhua siitä sen mukaisesti, miten olen ymmärtänyt tieteen siitä puhuvan. Koska emme nähtävästi kumpikaan ole tehneet ensimmäistäkään tieteellisen työn kriteerit täyttävää tutkimusta tästä aiheesta, meidän ei kannata kinata siitä miten tämän asian laita on, vaan keskittyä puhumaan siitä, miten tämä asia tieteellisen tiedon mukaan on. Ja se on hankalaa niin kauan kun sinä et ole lukenut mitä tiede tästä asiasta sanoo.
Karrette: ” Kun jättää tilaa eteensä ajaessaan voi kuitenkin vähentää äkillisiä tilanteita, ja jos silti törmäys tapahtuu jäävät vahingot vähäisemmiksi kun iskun voima ei pääse yhtä kovaksi.”
Tämähän oli mielenkiintoinen ajatus! Jos törmäys tapahtuu pienemmässä nopeudessa, jäävät vahingot vähäisemmiksi. Se on perusperiaatteeltaan täsmälleen sama ajatus mistä minä puhuin. Aiheutti törmäyksen mikä tahansa tekijä, niin sen seuraukset riippuvat eniten törmäys nopeudesta, samalla kun törmäyksen syyllä ei ole mitään vaikutusta seurausten vakavuuteen. Ja sen, mikä on nopeus törmäyshetkellä, ratkaisee matkanopeus. Minkään toisen riskitekijän pienentäminen ei vähennä nopeuden vaikutusta onnettomuuden seurauksiin.
Karrette: ”Se että itse välttää riskien ottamista tai varautuminen hidastamaan tilanteessa jossa joku toinen on ottanut riskin (joko vastaantulija ohittaa tai itse on ohitettavana) vähentää kolarin todennäköisyyttä. Riippumatta ajonopeudesta.”
Tuosta se kiikastaa. Sinun pitäisi huomata milloin puhutaan onnettomuuksia aiheuttavista riskitekijöistä ja milloin onnettomuuden seurauksiin vaikuttavista riskitekijöistä. Ne kun sotkee keskenään, niin missään ei näytä olevan mitään tolkkua.
Riippumatta siitä onko näissä puheissa sinun mielestäsi tolkkua vai ei, niin maailma menee eteenpäin omien lainalaisuuksiensa mukaisesti. Yksi näistä lainalaisuuksista on, että kun liikenteen keskinopeus muuttuu, muuttuu kuolonuhrien ja vaikeasti loukkaantuneiden määrä hämmästyttävän tarkasti potenssimallin ennustamassa suhteessa nopeudenmuutokseen. Minkä tahansa mielipiteen nopeuden vaikutuksesta itsellesi valitsetkin, niin tämä lainalaisuus sen sinun mielipiteesi pitäisi pystyä selittämään, muuten se on huono mielipide.
Tämä TeeCee on todellinen kommenttien väärin ymmärtäjä!
Minusta sinä olet ymmärtänyt tuon nyt väärin, 2016
Toivotaan niin, että minä olen ymmärtänyt väärin, ettei tarkoitusperät ole kommentoijien tahallista provosoimista.
Teecee: Minkään toisen riskitekijän pienentäminen ei vähennä nopeuden vaikutusta onnettomuuden seurauksiin.
Tuo on melkolailla itsestään selvä asia, se on fysiikkaa mitä voi testata vasaralla ja naulalla. Toki pysähtyneeseenkin autoon voi joku törmätä (peräänajo), eli nopeuden poistaminenkaan ei takaa etteikö vakavaa törmäystä voisi tapahtua.
Kun itse olen miettinyt miten tulee toimia kun joku sanoo "ajakaa varovasti" olen huomannut että se tarkoittaa eniten sitä että ei ajamisellaan aiheuta itse riskitilanteita.
Tarkalla nopeusrajoituksen noudattamisella voi joutua vaarallisten ohitusten ja ohitusyritysten kohteeksi, siksi että joku toinen ei noudata rajoitusta ja on sen lisäksi valmis ottamaan muitakin konkreettisia (ei siis tilastollisia) riskejä. Pieni ylinopeus voi joissakin tilanteissa olla paljon vaarallisempi kuin isompi ylitys jossakin toisessa tilanteessa, ja kun nopeutta tarkastellaan näin niin sitä kutsutaan tilannenopeudeksi.
Keskustelu sinänsä on mielenkiintoista ellei se ala olemaan saman asian toistamista. Psykologia huomioon ottaen on asian ymmärtäminen ja itsensä tai toisen motivointi helpompaa jos turvaohjeet ovat käytännöllisiä ja sellaisia että ne ymmärtää nopeasti. Pelkkä nopeusrajoitusten noudattaminen ainoana ohjeena toimii huonosti kun sen voi helposti testata tapahtuuko onnettomuutta kun ajaa ylinopeutta. Pääsääntöisesti ei tapahdu, jolloin jää miettimään miksi oikeastaan pyydettiin olemaan ajamatta ylinopeutta.
Pelkkä nopeusrajoituksen painottaminen on liikennepsykologian kannalta osoittautunut huonoksi konstiksi, ja siksi meillä on paljon töyssyjä ja nopeuskameroita.
Itse ajan mieluusti taloudellisesti ja kiirehtimättä edessä näkyvän jonon jatkeeksi, mutta en silti pidä siitä että 18 km/h ylinopeus maantiellä (esimerkkinä 60 km/h alue ja hyvä näkyvyys = rikesakko 200 €) johtaa pienituloisten osalta ankarampaan sanktioon kuin hengenvaaraa sivulliselle aiheuttava ohitus (30 päiväsakkoa = 180 €).
Teecee: Aiheutti törmäyksen mikä tahansa tekijä... Minkään toisen riskitekijän pienentäminen ei vähennä nopeuden vaikutusta onnettomuuden seurauksiin.
Meillä on tässä näkemysero. Jos törmäyksen riskitekijän voi poistaa ei nopeuden vaikutusta enää tarvitse laskea.
Törmäyksen riskitekijöiden poistamisia ovat esimerkiksi moottoritiet missä on riista-aidat, kielletty ajosuunta ja kiellettyä ajaa jos ajoneuvon rakenteellinen nopeus on enintään 50 km/h. Onnettomuuksia voi silti tapahtua, mutta oletan että suurin osa niistä on seuraamuksia lainvastaisesta toiminnasta.
Kun seuraa ajokortillisten ihmisten ajotapoja voi toivoa että "kunhan edes noudattaisivat nopeusrajoituksia", mutta yksi konsti parantaa liikenneturvallisuutta olisi ´kieltää´ peräänajot. Ajokortti hyllylle määräajaksi kuten kovasta ylinopeudesta tyhjällä moottoritiellä tai massaratsioissa (1/1000 osumatarkkuus syylliset / epäillyt) todetuissa 0,6 promillen rattijuopumuksissa.
2016: Tämä TeeCee on todellinen kommenttien väärin ymmärtäjä!
Keskustelun kannalta hänen roolinsa on sanoa että "tieteellisestikin on todettu että nopeuden vaikutus törmäystilanteessa on sitä voimakkaampi mitä korkeampi ajonopeus on".
Se on asiana ihan totta, mutta uskon että aika harva on siitä aidosti kiinnostunut siinä muodossa kuin se täällä ilmaistaan. Uskon itse että useimmille törmäys tai onnettomuus tulee yllätyksenä, eli alun perin ei ollut tarkoitus aiheuttaa omaisuus- tai henkilövahinkoa vaikka tekoa tutkittaisiin rikoksena (liikenneturvallisuuden vaarantaminen). Mutta niin vaan kiilatessa, hosuessa tai painostaessa ´hidasta´ edelläajavaa pääsee ajoittain kolari tapahtumaan vaikka luulee olevansa taitava rattimies.
Karrette:
Se on asiana ihan totta, mutta uskon että aika harva on siitä aidosti kiinnostunut siinä muodossa kuin se täällä ilmaistaan.
Jospa olisi tarkoitus kiinnostaa, jotta näkisi kokonaisuuksia paremmin? Minun käsitykseni mukaan se on myös ollut hänen "roolinsa". Voihan täällä hokea tyyliin "saksa on paska maa" ja olla omasta mielestään n-i-i-n o-i-k-e-a-s-s-a että. Mutta sehän ei olisi koko totuus. Lappuja pois silmiltä saa vain esittämällä vaihtoehtoisia malleja, kysymyksiä jne. Siinä TeeCee on aika huippu, täytyy sanoa. 2016:n tapaiset pika-analysoijat näköjään pitävät sitä provosointina. Eivät siis ymmärrä itse!
Uskon itse että useimmille törmäys tai onnettomuus tulee yllätyksenä, eli alun perin ei ollut tarkoitus aiheuttaa omaisuus- tai henkilövahinkoa. Mutta niin vaan kiilatessa, hosuessa tai painostaessa ´hidasta´edelläajavaa pääsee ajoittain kolari tapahtumaan vaikka luulee olevansa taitava rattimies.
Kuulostaa äkkiseltään ihan loogiselta, joo...
Jospa tuossa olisi alunperin ylinopeus lisäksi mukana, niin miten tulkkaisit? Jos tarkoitat "eniten" sitä että ajamisellaan ei itse aiheuttaisi riskitilanteita. Jospa sitten kuski poistaisi juuri sen riskitekijänä, tarvitsisiko enää muita laskea välttämättä?