Lisäkilvellä osoitetaan jos merkin vaikutusalue on myös ennen merkkiä, eikä sitä käytetä etuajo oikeutta osoittavissa merkeissä. Lisäkilvellä ilmoitetaan usein kuinka monen metrinpäässä merkin jälkeen pitää pysähtyä tai etuajo oikeutettu risteys on. Eikä sillä kuitata omaa väistämisvelvollisuuden varmistamista että edellä ajavat on sen tehneet.
Liikenneympyrässä on usein sisääntulon jälkeen seuraavaksi poistumis / tuloliittymä, vilkkua käytetään ympyrään tultaessa jos poistutaan heti teuraanvasta liittymästä.
Nyt minä sen hoksasin tarkoitatko sitä että vilkutat vasemmalle kun tulet liikenneympyrässä olevalle kaistalle liittymästä.
Suuntamerkin käyttö
Koska liikenneympyrään ajo katsotaan suoraan ajamiseksi, se tapahtuu ilman suuntamerkkiä. Ainoastaan siinä tapauksessa, että liikenneympyrästä aiotaan poistua heti ensimmäisestä liittymästä, on suuntamerkki syytä kytkeä oikealle jo hyvissä ajoin ennen ympyrään ajoa.
Ympyrässä kierretään ilman suuntamerkkiä. Kun poistumista edeltävä liittymä on ohitettu, kytketään suuntamerkki oikealle. Suuntamerkki pidetään päällä, kunnes poistuminen on tapahtunut eli liikenneympyrästä ollaan kokonaan ulkona. Käytännössä tämä tarkoittaa, että vilkku otetaan pois vasta suojatien jälkeen, mikäli sellainen ympyrän yhteydessä on.
Vasemmalle liikenneympyrässä vilkutetaan vain, jos useampikaistaisessa liikenneympyrässä joudutaan tekemään kaistanvaihto vasemman puoleiselle kaistalle. Periaatteessa hyvin ennakoineelle ja oikeat kaistat ajoissa valinneelle tällaista tarvetta ei pitäisi syntyä. Yksikaistaisessa liikenneympyrässä ei suuntamerkkiä vasemmalle ole tarpeen näyttää milloinkaan.
Uusimman TM:n pääkirjoituksessa esitetään autokannan uudistamista helppona ratkaisuna päästöjen vähennystavoiteisiin. Kirjoituksen mukaan kulutus on reilussa 10 vuodessa pudonnut 14,5%, jos kaupunki- ja maantieajo painotetaan tasan. Tuo tarkoittaa siis n. 1%-yksikön pudotusta per vuosi.
Oletus: Autokanta on meillä 12 vuotiasta ja veromuutoksilla se saataisiin vähitellen 9-vuotiaaksi, tuloksena olisi siirtymäajan jälkeen n. 3% pienemmät päästöt kuin ilman tätä nuorentamista. Käsittääkseni tavoitteet ovat huomattavasti kunnianhimoisemmat. Kirjoituksessa myös esitetään mahdollisuus verotulojen kasvuun. En kyllä tajua, miksi meidät pitäisi laittaa maksamaan valtiolle veroja nykyistäkin enemmän varsinkin, kun tuo on seurausta tuontitavaroiden myynnin kasvusta. Tuleekin mieleen, että autoalan kanssa tiivistä yhteistyötä tekevä TM jatkaa sitä samaa lobbausta, mitä se on harjoittanut ainakin 80-luvulta saakka eli ajalta, jolloin minusta tuli TM:n lukija. Automyynnin ollessa ennätyksellisellä tasolla (180000 vuodesssa) samaa keskustelua käytiin silloinkin. Tosin silloin painotettiin turvallisuutta ja mahdollisuutta hankkia perhekäyttöön riitävän tilavia autoja. Nyt on päästöt nousseet päällimäiseksi keppihevoseksi.
Verotuksen kiristämistä tai autokannan vanhentamista en kaipaa. Sen sijaan kaipaan kestävin perustein esitettyjä ajatuksia.
Pääkirjoituksesta en löytänyt oikein muuta hyvää kuin autojen uudempaan vaihtamisessa turvavarusteiden päivittyminen.
Noilla päästövouhotuksilla (se on nyt pop) perustellaan vain autoilijoiden kynimistä.
Suomessa autojen romutusikä on yli 20v niin romutuspalkkiolla voitaisiin houkutella vaihtamaan esim. alle 8v ikäiseen autoon niin auton turvallisuus paranisi huomattavasti. Silloin ei lapioitasi kallista valuuttaa valtiontuella rajan yli.
Ympäristötekonakin sillä olisi paljonsuurempi merkitys kun jarrutettaisiin uusien autojen valmistusta, jos käytetyt loppuisi niin Euroopasta niitä riittää.
Kysyn vaan kuinka turvallinen on tosipaikassa vähäpäästöinen pikkukinner.
Sama tuli mieleen itsellenikin uusimmasta pääkirjoituksesta. Nykyajan anekaupassa lisää veroa maksaen taivaspaikka varmistuu.
Itse asiassa kaikkein yksinkertaisin menetelmä on jäänyt huomaamatta. Aletaan kuluttaa vähemmän polttoainetta sillä autolla, jolla ajamme. Säästökin menee oikeaan paikkaan, eli sille joka sen säästön hankki omalla ajamisellaan.
Vaihtoehtoiset polttoaineet eivät myöskään ole enää mitään pieniä tutkimusprojekteja. Suomen raakaöljyn tuonnin volyymin määräsi joskus aiemmin meidän kevyen polttoöljyn ja dieselöljyn kulutuksemme, mutta nykyisin tuotamme jo noin 20% dieselöljystämme biodieselinä joko jätteistä (Neste) tai puunjalostuksen jätteistä (UPM-Kymmene).
Alkoholiongelma meillä silti on. Bensiinille suunniteltu moottori näkee alkoholiseoksessa vain bensiiniä huonolaatuisemman polttoaineen, jota kuluu enemmän. Pienempää energiasisältöä olisi järkevämpää kompensoida käyttämällä alkoholia (lähes) puhtaana sille sunnitelluissa moottoreissa, joiden suuri ahtopaine osaa hyödyntää alkoholin mainiota puristuskestävyyttä.
Kaasulla saisi monia päästöjä alas, mutta suomalaisen politrukin tuntien, kukapa siihen uskaltaisi investoida?
Alkoholiongelma meillä silti on. Bensiinille suunniteltu moottori näkee alkoholiseoksessa vain bensiiniä huonolaatuisemman polttoaineen, jota kuluu enemmän. Pienempää energiasisältöä olisi järkevämpää kompensoida käyttämällä alkoholia (lähes) puhtaana sille sunnitelluissa moottoreissa, joiden suuri ahtopaine osaa hyödyntää alkoholin mainiota puristuskestävyyttä.
Noin silloin, jos moottoria optimoidaan tehon tai oikeastaan väännön suhteen. Taloudellisuutta haettaessa itse nostaisin vain puristussuhdetta. Taloudellisessa ajossahan ahtopaineet eivät nouse korkeiksi kuin aniharvoin.
Kaasulla saisi monia päästöjä alas, mutta suomalaisen politrukin tuntien, kukapa siihen uskaltaisi investoida?
Kaasua on helppo käyttää esimerkiksi kaukolämmön tekemiseen, johon itse näkisin kaasuvarojen soveltuvan paremmin kuin autojen polttoaineeksi.
Quu.: "Suomessa autojen romutusikä on yli 20v niin romutuspalkkiolla voitaisiin houkutella vaihtamaan esim. alle 8v ikäiseen autoon niin auton turvallisuus paranisi huomattavasti. Silloin ei lapioitasi kallista valuuttaa valtiontuella rajan yli."
Eikö autojen lyhyempi käyttöikä lisäisi uusien tilaamista tehtailta ja siten valuutan lähettämistä maasta pois?
Kuinka se auton käyttöikään vaikuttaa jos välillä vaihtaa omistajaa? Ne käytettyjen ostajat ketä minä tunnen, on pitäneet hyvää huolta uudesta käytetystä.
Kyseenalaista politiikkaa tässä on se että valtion palkkiolla lisätään tuontia ympäristön nimissä eikä huomioida sitä mitä uuden auton valmistus aiheuttaa ympäristölle.
Kyllä me uusien autojen ostajat tuhotaan ympäristöä ilman valtiontukeakin.
Lisäkilvellä osoitetaan jos merkin vaikutusalue on myös ennen merkkiä, eikä sitä käytetä etuajo oikeutta osoittavissa merkeissä. Lisäkilvellä ilmoitetaan usein kuinka monen metrinpäässä merkin jälkeen pitää pysähtyä tai etuajo oikeutettu risteys on. Eikä sillä kuitata omaa väistämisvelvollisuuden varmistamista että edellä ajavat on sen tehneet.
Liikenneympyrässä on usein sisääntulon jälkeen seuraavaksi poistumis / tuloliittymä, vilkkua käytetään ympyrään tultaessa jos poistutaan heti teuraanvasta liittymästä.
Nyt minä sen hoksasin tarkoitatko sitä että vilkutat vasemmalle kun tulet liikenneympyrässä olevalle kaistalle liittymästä.
Suuntamerkin käyttö
Koska liikenneympyrään ajo katsotaan suoraan ajamiseksi, se tapahtuu ilman suuntamerkkiä. Ainoastaan siinä tapauksessa, että liikenneympyrästä aiotaan poistua heti ensimmäisestä liittymästä, on suuntamerkki syytä kytkeä oikealle jo hyvissä ajoin ennen ympyrään ajoa.
Ympyrässä kierretään ilman suuntamerkkiä. Kun poistumista edeltävä liittymä on ohitettu, kytketään suuntamerkki oikealle. Suuntamerkki pidetään päällä, kunnes poistuminen on tapahtunut eli liikenneympyrästä ollaan kokonaan ulkona. Käytännössä tämä tarkoittaa, että vilkku otetaan pois vasta suojatien jälkeen, mikäli sellainen ympyrän yhteydessä on.
Vasemmalle liikenneympyrässä vilkutetaan vain, jos useampikaistaisessa liikenneympyrässä joudutaan tekemään kaistanvaihto vasemman puoleiselle kaistalle. Periaatteessa hyvin ennakoineelle ja oikeat kaistat ajoissa valinneelle tällaista tarvetta ei pitäisi syntyä. Yksikaistaisessa liikenneympyrässä ei suuntamerkkiä vasemmalle ole tarpeen näyttää milloinkaan.
Uusimman TM:n pääkirjoituksessa esitetään autokannan uudistamista helppona ratkaisuna päästöjen vähennystavoiteisiin. Kirjoituksen mukaan kulutus on reilussa 10 vuodessa pudonnut 14,5%, jos kaupunki- ja maantieajo painotetaan tasan. Tuo tarkoittaa siis n. 1%-yksikön pudotusta per vuosi.
Oletus: Autokanta on meillä 12 vuotiasta ja veromuutoksilla se saataisiin vähitellen 9-vuotiaaksi, tuloksena olisi siirtymäajan jälkeen n. 3% pienemmät päästöt kuin ilman tätä nuorentamista. Käsittääkseni tavoitteet ovat huomattavasti kunnianhimoisemmat. Kirjoituksessa myös esitetään mahdollisuus verotulojen kasvuun. En kyllä tajua, miksi meidät pitäisi laittaa maksamaan valtiolle veroja nykyistäkin enemmän varsinkin, kun tuo on seurausta tuontitavaroiden myynnin kasvusta. Tuleekin mieleen, että autoalan kanssa tiivistä yhteistyötä tekevä TM jatkaa sitä samaa lobbausta, mitä se on harjoittanut ainakin 80-luvulta saakka eli ajalta, jolloin minusta tuli TM:n lukija. Automyynnin ollessa ennätyksellisellä tasolla (180000 vuodesssa) samaa keskustelua käytiin silloinkin. Tosin silloin painotettiin turvallisuutta ja mahdollisuutta hankkia perhekäyttöön riitävän tilavia autoja. Nyt on päästöt nousseet päällimäiseksi keppihevoseksi.
Verotuksen kiristämistä tai autokannan vanhentamista en kaipaa. Sen sijaan kaipaan kestävin perustein esitettyjä ajatuksia.
Pääkirjoituksesta en löytänyt oikein muuta hyvää kuin autojen uudempaan vaihtamisessa turvavarusteiden päivittyminen.
Noilla päästövouhotuksilla (se on nyt pop) perustellaan vain autoilijoiden kynimistä.
Suomessa autojen romutusikä on yli 20v niin romutuspalkkiolla voitaisiin houkutella vaihtamaan esim. alle 8v ikäiseen autoon niin auton turvallisuus paranisi huomattavasti. Silloin ei lapioitasi kallista valuuttaa valtiontuella rajan yli.
Ympäristötekonakin sillä olisi paljonsuurempi merkitys kun jarrutettaisiin uusien autojen valmistusta, jos käytetyt loppuisi niin Euroopasta niitä riittää.
Kysyn vaan kuinka turvallinen on tosipaikassa vähäpäästöinen pikkukinner.
Sama tuli mieleen itsellenikin uusimmasta pääkirjoituksesta. Nykyajan anekaupassa lisää veroa maksaen taivaspaikka varmistuu.
Itse asiassa kaikkein yksinkertaisin menetelmä on jäänyt huomaamatta. Aletaan kuluttaa vähemmän polttoainetta sillä autolla, jolla ajamme. Säästökin menee oikeaan paikkaan, eli sille joka sen säästön hankki omalla ajamisellaan.
Vaihtoehtoiset polttoaineet eivät myöskään ole enää mitään pieniä tutkimusprojekteja. Suomen raakaöljyn tuonnin volyymin määräsi joskus aiemmin meidän kevyen polttoöljyn ja dieselöljyn kulutuksemme, mutta nykyisin tuotamme jo noin 20% dieselöljystämme biodieselinä joko jätteistä (Neste) tai puunjalostuksen jätteistä (UPM-Kymmene).
Alkoholiongelma meillä silti on. Bensiinille suunniteltu moottori näkee alkoholiseoksessa vain bensiiniä huonolaatuisemman polttoaineen, jota kuluu enemmän. Pienempää energiasisältöä olisi järkevämpää kompensoida käyttämällä alkoholia (lähes) puhtaana sille sunnitelluissa moottoreissa, joiden suuri ahtopaine osaa hyödyntää alkoholin mainiota puristuskestävyyttä.
Kaasulla saisi monia päästöjä alas, mutta suomalaisen politrukin tuntien, kukapa siihen uskaltaisi investoida?
Alkoholiongelma meillä silti on. Bensiinille suunniteltu moottori näkee alkoholiseoksessa vain bensiiniä huonolaatuisemman polttoaineen, jota kuluu enemmän. Pienempää energiasisältöä olisi järkevämpää kompensoida käyttämällä alkoholia (lähes) puhtaana sille sunnitelluissa moottoreissa, joiden suuri ahtopaine osaa hyödyntää alkoholin mainiota puristuskestävyyttä.
Noin silloin, jos moottoria optimoidaan tehon tai oikeastaan väännön suhteen. Taloudellisuutta haettaessa itse nostaisin vain puristussuhdetta. Taloudellisessa ajossahan ahtopaineet eivät nouse korkeiksi kuin aniharvoin.
Kaasulla saisi monia päästöjä alas, mutta suomalaisen politrukin tuntien, kukapa siihen uskaltaisi investoida?
Kaasua on helppo käyttää esimerkiksi kaukolämmön tekemiseen, johon itse näkisin kaasuvarojen soveltuvan paremmin kuin autojen polttoaineeksi.
Quu.: "Suomessa autojen romutusikä on yli 20v niin romutuspalkkiolla voitaisiin houkutella vaihtamaan esim. alle 8v ikäiseen autoon niin auton turvallisuus paranisi huomattavasti. Silloin ei lapioitasi kallista valuuttaa valtiontuella rajan yli."
Eikö autojen lyhyempi käyttöikä lisäisi uusien tilaamista tehtailta ja siten valuutan lähettämistä maasta pois?
Kuinka se auton käyttöikään vaikuttaa jos välillä vaihtaa omistajaa? Ne käytettyjen ostajat ketä minä tunnen, on pitäneet hyvää huolta uudesta käytetystä.
Kyseenalaista politiikkaa tässä on se että valtion palkkiolla lisätään tuontia ympäristön nimissä eikä huomioida sitä mitä uuden auton valmistus aiheuttaa ympäristölle.
Kyllä me uusien autojen ostajat tuhotaan ympäristöä ilman valtiontukeakin.