Jokeri: Tuo VTT: tutkimus antaa tietenkin huonon kuvan nastattomista renkaista, mutta onko kuljettajan pöhlöily renkaan vika?
Eihän sentään renkaista, vaan niiden käyttäjistä ryhmänä tarkasteltuna. Eihän korrelaatio takaa kausaalisuutta eikä keskiarvo kuvaa yhtään otannan yksilöä, joten yhtään kitkarenkailla ajavaa tämä ryhmän keskiarvo ei syyllistä millään tavoin.
Jokeri: Paljon ajavat kolaroivat huonoilla renkailla, väärillä paineilla ja kännissä. Paljon ajavilla tietenkin riski kasvaa , mutta useimmiten kalusto on uudenpuoleista ja huolloissakin olisi kaiken järjen mukaan pitänyt poiketa. Outo yhtälö.
Kuulostaa kokemuksen ja hyvien vehkeiden etujen ryöstöhyödyntämiseltä, kun hyvillä lähtökohdilla liikkuva syö turvamarginaalejaan omilla valinnoillaan?
Kesä- tai talvirenkaiden loppuun ajaminen helpossa kesäkelissä ei sinänsä ole vaarallista, jos samalla hyväksyy rengasvalinnan vaikutuksen ajotapaansa. Renkaalla, jolla oli turvallista ajaa vielä edellinen talvi, on aivan varmasti paljon turvallisempaa (renkaan puolesta) ajaa seuraava kesä, kunhan kuski hyväksyy valitsemansa huonojen pelivälineiden rajoitukset.
Samaan hämmästelyn kategoriaan menee se, että oman korimallini E-sarjan Mersun tullessa katsastusikään ainakin ensimmäisinä vuosina yksi kolmen suurimman hylkäyssyyn joukossa oli laittomiksi kuluneet renkaat. En ymmärrä pään seutua, jolla pystyy ostamaan uudehkon E-sarjalaisen, mutta ei renkaita ilmeisesti itse valitsemaansa mieleiseensä autoon?
Uria välttelevänä ajan koko talven slalomia pientareelta vastaantulevan kaistalle mutkia oikovien urien kahden puolen. Tähän saakka nastoilla ei ole ollut mitään ongelmaa.
Jos tähän tulee jotain muutosta, niin saan sen selville, koska talvirenkaat on kiikutettu rengaskauppaan Conti IceViking 7 sarjan asentamiseksi.
Kokeilemallahan sen saa selville, sopiiko nuo itselle?
Jo vain, pitäisi kohta minullakin olla Viking 7:t auton alla.
Ajattelin, että kitkarenkaita on tehty jo niin kauan, ettei minua ainakaan hötkyilystä voi syyttää, kun nyt ekaa kertaa otan sellaiset autoon.
Lopullinen päätös tuli tehtyä eräässä parkkihallissa, kun lähdin liikkeelle aivan iäneti ja mietin, miltä olisikaan kuulostanut nastat betonia vasten.
Paha juttu vaan, että nyt joutuu menoa toppuuttelemaan talvella, kun ei löytynyt oikeaa nopeusluokkaa. Rekisteriotteen mukaan pitäisi olla V, mutta piti tilata nopeusluokalla T. No, pitää ajella vielä pienempiä ylinopeuksia kuin tähän asti.
Meinaan omaan autooni asentaa lauantaina talvirenkaat, on miellyttävämpää vaihtaa ne vielä kun on valoisaa, lämmintä ja kuivaa ulkona. Etuna on hiljaisempi ja mukavampi auto kuin kesärenkailla. Talvirenkaissani on kapeampi rengas ja korkeampi profiili, joten siitä tulee myös mukavampi.
Ei ole enää vuosiin harmittanut talvirenkaiden käyttöönotto kun lopulta uskalsin luopua nastoista - en ajatellut rengasvalintaa omalla päälläni, vaan luin liikaa asiantuntija-artikkeleita missä kehotettiin kävelemään bussille kun on liukasta.
Netistä löysin sellaisen tiedon, että EU-direktiivin mukaan renkaissa ei saa poiketa nopeusluokassa alaspäin, mutta sanottiin myös, että Suomessa saa kansallisella säännöllä. Olisikin outoa, jos olisi pakko hankkia talvirenkaat, joiden nopeusluokka on tuplasti sen, mitä täällä saa enmmillään ajaa kesäkaudella.
Yritänpä pärjäillä noilla 190km/h renkailla ainakin tämän talven.
Kitka-viking 7:aa ei saanut samantien, mutta loppukuusta pitäisi jo päästä ajelemaan niillä.
Kesärenkaat on tuumaa suuremmilla vanteilla, mutta talvivanteet on auton peruskokoa R19.
Mielenkiinnolla odotan kunnon talvikelejäkin ainakin välillä. Lunta, räntää, pakkasta jne.
Nastoitetut nokialaiset pidän itsellä jemmassa backupina, jos vaikka alkaa kaduttamaan talven mittaan....
Videossa 5:00 jälkeen keskusteltu asia on relevantti. Suomessa törkeää liikenneturvallisuuden vaarantamista (ajokieltoa ja 2 vuotta vankeutta - teoriassa), Saksassa se on vain liikennevideo. Kyseessä on hybridi, mutta sitä ajetaan "perinteisesti".
Suomi on niemimaa mistä pääsee pois vain laivalla, mutta keskieurooppalainen (muutkin kuin saksalaiset) voi sadan tai muutaman sadan kilometrin päässä kotoaan ajaa laillisesti autonsa huippunopeutta kun on matkalla jonnekin.
Sääntönä nopeusluokissa on sellainen että mikäli tyytyy hitaampaan nopeusluokkaan kuin mikä auton huippunopeus on tulee kojelaudalla olla tieto näkyvissä jotta mahdollinen auton lainaaja ei ylitä tuota nopeutta - eli aja "rengasylinopeutta" minkä seurauksena voi olla rengasvaurio kovassa nopeudessa.
Nokian R3:n suurin sallittu nopeus on R, eli 170 km/h. Michelinin H, eli 210. Nastarenkaille kaikille nopeusluokka näytti olleen T, eli se olisi aika vauhdikasta "turva-ajoa" kun ei nastoilla ole Saksan autobaanoille mitään asiaa.
Hyvä että jätit nastaversiot varalle. Niiden tarve riippuu ajoreiteistä, tienpidosta, siitä minkälainen talvi sattuu olemaan, ja siitä miten lähellä renkaan maksimisuorituskykyä (mutkanopeus, turvaväli yms.) on tapana ajaa jäisellä kelillä missä jalankulkija voi tulla luistimilla vastaan.
Itse sain äänekkääksi kokemani Hakkapeliitta 5:set sutimaan tavallisessa liikkeellelähdössä, joten en arvosta nastojen pelkkää olemassa oloa - käytetyssä autossa tulleet renkaat menivät vaihtoon.
Luin minä tuonkin, että pitää olla autossa merkintä rekisteriotteeseen merkittyä pienemmästä nopeusluokasta. Onkohan sellaista määräystä kukaan noudattanut? Jos sattuu rengasratsia, niin saakohan penaltia, jos merkintää ei ole?
En minä nastoja siksi säästä, että välillä vaihtaisin sellaiset alle. Jos tuntuu, että kitkat lipsuu liikaa, niin sitten nastat takaisin ja kitkoista kokonaan eroon eikä sen jälkeen enää tarvitse miettiä, kumpia käyttää. Jos ei lipsu liikaa, niin sitten nastat vaikka myyntiin. Ovat melkein uudet kuitenkin.
Jäinen maantien pinta risteyksiin tullessa ja niistä lähtiessä minua eniten mietityttää kitkoissa. Että lähteekö liikkeelle juohevasti ilman nelivedon kytkeytymistä ja ilman, että tarvitsee erityisesti keskittyä kaasun käyttöön. Ja pysähtyykö vai meneekö kelkkana, kun pitäisi pysähtyä, vaikka nopeus olisikin hiljainen.
Jäinen maantien pinta risteyksiin tullessa ja niistä lähtiessä minua eniten mietityttää kitkoissa. Että lähteekö liikkeelle juohevasti ilman nelivedon kytkeytymistä ja ilman, että tarvitsee erityisesti keskittyä kaasun käyttöön. Ja pysähtyykö vai meneekö kelkkana, kun pitäisi pysähtyä, vaikka nopeus olisikin hiljainen.
Kitkarenkaat (nastattomat talvirenkaat) eivät ole kesärenkaita. Talveen optimoitujen ominaisuuksien ja kumiseoksen vuoksi niitä ei pitäisi myöskään käyttää kesärenkaiden sijasta (nastattomia kun ovat). Mutta kohta pääset kokeilemaan käytännössä.
Jos sattuu rengasratsia, niin saakohan penaltia, jos merkintää ei ole?
Kysymys voi olla aiheellinen jos ajaa Saksassa, siellä Porschen, Mercedeksen ja BMW:n kotimaassa. Suomessa sellainen olisi huono vitsi koska suurin sallittu ajonopeus on kesälläkin 120 km/h (talvella 100), ja harvinainen Q-nopeusluokan talvirengas kestää sekin sentään kortti hyllylle -160 km/h nopeutta (60 km/h ylinopeudesta).
Nettijutussa perusteltiin, että Suomessakin voi moottoriradalla ajaa nopeuksilla, joissa olisi syytä tietää, että renkaat eivät ole autoon tarkoitettua nopeusluokkaa ja siksi se olisi merkittävä autoon näkyviin.
Silloin kun tuo nopeusjuttu oli "ajankohtainen", siis uusi Suomessa, muistelen joidenkin rengasliikkeiden jakaneen tarroja renkaiden ostajille. Kysy ostaessasi, saako enää, vai onko edes koskaan saanutkaan oikeasti, en ainakaan ole nähnyt kellään sellaista.
Karrette: mikäli tyytyy hitaampaan nopeusluokkaan kuin mikä auton huippunopeus on tulee kojelaudalla olla tieto näkyvissä
Edellisessä tuontiautossani oli tarra mittaristossa ja nopeudenrajoitin päällä, ilmeisesti juuri auton mukana seuranneen rengassarjan vuoksi?
Auton papereiden joukossa oli myös Suomessa poikkeukseliinen sertifikaatti, joka todistaa, että kyseisiä tarvikevanteita saa käyttää tuon auton alla. Tällaisia asioita Suomessa ei käytännössä edes kysellä, elleivät renkaat raavi lokasuojia.
Mitä mahtaa katsastusmies tehdä, tarkastaakohan nopeusluokan. Siis kuuluukohan tarkastettaviin asioihin katsastuksessa.
Hassua oikeastaan, etten ole aikaisemmin rengasvalintoihin juurikaan kiinnittänyt huomiota. Oli Nokian Renkaat ja Nokian puhelimet automaattivalintana aina. Kaipa aikaisemmat renkaat aikaisemmissa autoissa oli rekisteriotteen mukaisella nopeusluokalla.
Nytkään en varmaankaan olisi asiaan kiinnittänyt huomiota muuten, mutta Continentalin sivusto ei löytänyt autooni sopivaa rengasta ContiViking 7:lla auton merkin & mallin perusteella. Luulin ensin, että oikeaa kokoa ei vielä löydy, mutta se olikin tuo nopeusluokka varmaankin, mikä mätti. Rengasliike tarjosi oitis sopivaa kokoa, mutta alemmalla nopeusluokalla.
Kyllä kuuluu Saksassa. Siellä autossa on oltava renkaat, joiden nopeusluokan täytyy olla vähintään rekisteriotteeseen merkityn huippunopeuden mukainen paitsi jos autossa on M+S tai "lumihiutale"-merkinnällä varustetut renkaat, jolloin niiden suurin sallittu nopeus on oltava näkyvillä tarrassa tai paperilapulla nopeusmittarin lähellä.
Suomessa sen sijaan on sallittua rengastaa autonsa ajoneuvovalmistajan suositusta alhaisemman nopeusluokan renkailla riippumatta onko niissä M+S merkintää.
Kyllähän kitkarenkaat ovat sellaisten kohteliaiden autoilijoiden valinta, jotka eivät halua aiheuttaa kanssaihmisille turhaa meteliä eivätkä hakata tienpintaa pölyksi, joka kuraa kaikkien autot talvella ja tulee kaikkien hengitettäväksi keväällä. Samalla he säästävät yhteiskunnan varoja olemalla kuluttamatta turhaan tienpintoja.
Nastarengas on liikenneturvallisuutta edistävä varuste
Tänään, kuten niin monena muunakin päivänä ihmettelen sitä miten huonolaatuista ajokortillisten ihmisten ajotavat ovat - ajetaan sokkona vain muutaman metrin päässä kuorma-auton perästä maantienopeutta.
En siis usko että nastarengas itsessään parantaa liikennturvallisuutta, mutta jäisellä kelillä ne voivat lieventää huonon kuljettajan ajovirheen seurauksia.
Piikkirenkaat (ralleissa käytetyt) parantaisivat liikenneturvallisuuta nastoja paremmin. Ne karhentavat vielä enemmän tien pintaa, josta nastoilla rimpuilevat saisivat huomattavaa hyötyä.
Turvallisuus lisääntyisi myös ajotaidottomille.
Karhean pinnan johdosta kumipölyä irtoaisi vielä enemmän ympäri vuoden.
Sitä löytyy juomavedestästämme ja hengitysilmastamme. Tuota me itsekkäät tarjoamme lapsillemme.
Quu. Aivan, pitää paikkaansa.
Nastoille oli aikoinaan tarvetta, mutta ajat ovat muuttuneet. Ei ollut kitkarenkaita ja silloin kun niitä tuli, ne olivat surkeita.
Tänään vaikkapa erävaelluksen kitkajalkineen voittavat nastoilla varustetut, ainoastaan jäiselle kivelle astuessa nasta voitti.
Nastojen käyttäminen perustuu menneeseen. Haitat (hengitysilmakuolematilastoissa) ohittavat hyödyt.
Todella törppö voisi niitä vielä käyttää, tosin vain lääkärin määräyksellä.
(hengitysilmakuolematilastoissa)
Minkälainen on nastojen aiheuttama kuolemantilasto?
Mihin tutkimukseen perustuu tieto että nastarenkaat tappaa enemmän kuin säästää liikennekuolemilta.
ps. minä ajoin autolla jo silloin kun ajettiin kesärenkaalla ympärivuoden.
Minua ei haittaa mahdolliset liikkeellelähdön takkuamiset tai nuljahtelut ajon aikana, vaan jarrutusmatka taajamien kiihkeässä liikennerytmissä.
Asia riippuu monesta seikasta. Itse en käytä nastoja koska suolaus pitää pääkaupunkiseudun tiet jäättöminä lukuunottamatta kireämpiä pakkaskausia, mutta linkittämäni luotettava lähde saa minut miettimään - ja sitten hymyilemään. Se nimittäin kertoo että "Mikäli nastarenkaiden osuus on vähemmän kuin puolet, pito vähenee merkittävästi".
Wikipediaan nojaten näyttää olevan niin, että talvirenkaat ja myös nastarenkaat on kehitetty 30-luvulla. Sitä ennen varmaankin ajettiin kesärenkailla ympäri vuoden, joten Quulla voisi sanoa ajokokemusta jo kertyneen.
Vai luisteliko Quu kesärenkailla, ei vielä 30-luvulla, mutta talvisin siihen asti, kunnes talvirenkaat tulivat pakollisiksi talvella 1.12.1977 alkaen?
Nastarenkaita luemma alettiin käyttää laajemmin jo 60-luvulla.
Ottiko Quu siis nastat alle vasta, kun isoveli talvirenkaat sakon uhalla ottamaan pakotti ja siihen asti ajeli kesärenkailla talvikelitkin, vaikka moni kanssa-autoilija jo nastoja suosi? Ja oliko Quulla heti nastat vai ensin nastattomat talvirenkaat?
”On arvioitu, että katupöly aiheuttaa välillisesti jopa 1 600–1 800 ennenaikaista kuolemaa vuodessa, kertoo Hengitysliiton järjestöjohtaja Mervi Puolanne.”
Kaikki ei tietenkään johdu pelkästään nastarenkaista, edustavat kuitenkin huomattavaa osaa.
Kyllä niitä jääteitä ilmojen salliessa yhä käytetään. Järvien jäällä kisataankin ja Turunmaan saaristossa itsekin ajelin sellaista pitkin, tosin vasta kun näin kuorma-autonkin menevän.
Miten 740 GLE määrittelisi polanteisen tien?
Jokeri: Tuo VTT: tutkimus antaa tietenkin huonon kuvan nastattomista renkaista, mutta onko kuljettajan pöhlöily renkaan vika?
Eihän sentään renkaista, vaan niiden käyttäjistä ryhmänä tarkasteltuna. Eihän korrelaatio takaa kausaalisuutta eikä keskiarvo kuvaa yhtään otannan yksilöä, joten yhtään kitkarenkailla ajavaa tämä ryhmän keskiarvo ei syyllistä millään tavoin.
Jokeri: Paljon ajavat kolaroivat huonoilla renkailla, väärillä paineilla ja kännissä. Paljon ajavilla tietenkin riski kasvaa , mutta useimmiten kalusto on uudenpuoleista ja huolloissakin olisi kaiken järjen mukaan pitänyt poiketa. Outo yhtälö.
Kuulostaa kokemuksen ja hyvien vehkeiden etujen ryöstöhyödyntämiseltä, kun hyvillä lähtökohdilla liikkuva syö turvamarginaalejaan omilla valinnoillaan?
Kesä- tai talvirenkaiden loppuun ajaminen helpossa kesäkelissä ei sinänsä ole vaarallista, jos samalla hyväksyy rengasvalinnan vaikutuksen ajotapaansa. Renkaalla, jolla oli turvallista ajaa vielä edellinen talvi, on aivan varmasti paljon turvallisempaa (renkaan puolesta) ajaa seuraava kesä, kunhan kuski hyväksyy valitsemansa huonojen pelivälineiden rajoitukset.
Samaan hämmästelyn kategoriaan menee se, että oman korimallini E-sarjan Mersun tullessa katsastusikään ainakin ensimmäisinä vuosina yksi kolmen suurimman hylkäyssyyn joukossa oli laittomiksi kuluneet renkaat. En ymmärrä pään seutua, jolla pystyy ostamaan uudehkon E-sarjalaisen, mutta ei renkaita ilmeisesti itse valitsemaansa mieleiseensä autoon?
Quu: Miten 740 GLE määrittelisi polanteisen tien?
Rarkoitin tiukkaan pakkaantuneeseen valkoiseen jäähän muodostuneita pitkittäisuria, joista ymärsin sinunkin puhuvan?
Ymmärsinkö tarkoituksesi väärin?
Ja sieltä jäisestä urasta ei kitkarenkailla ilman ongelmia nousta, etenkään jos lumi vielä pöllyää renkaan ja jäänväliin.
Quu2018
Ja sieltä jäisestä urasta ei kitkarenkailla ilman ongelmia nousta, etenkään jos lumi vielä pöllyää renkaan ja jäänväliin.
Normaalissa talvikelissä, tarkoittaa lämpötilan olevan mukavasti pakkasella, ei mitään ongelmaa.
Uria välttelevänä ajan koko talven slalomia pientareelta vastaantulevan kaistalle mutkia oikovien urien kahden puolen. Tähän saakka nastoilla ei ole ollut mitään ongelmaa.
Jos tähän tulee jotain muutosta, niin saan sen selville, koska talvirenkaat on kiikutettu rengaskauppaan Conti IceViking 7 sarjan asentamiseksi.
Kokeilemallahan sen saa selville, sopiiko nuo itselle?
Auris seuraa niin hyvin uraa pitkin ettei siltä raaski pois nousta.
Jo vain, pitäisi kohta minullakin olla Viking 7:t auton alla.
Ajattelin, että kitkarenkaita on tehty jo niin kauan, ettei minua ainakaan hötkyilystä voi syyttää, kun nyt ekaa kertaa otan sellaiset autoon.
Lopullinen päätös tuli tehtyä eräässä parkkihallissa, kun lähdin liikkeelle aivan iäneti ja mietin, miltä olisikaan kuulostanut nastat betonia vasten.
Paha juttu vaan, että nyt joutuu menoa toppuuttelemaan talvella, kun ei löytynyt oikeaa nopeusluokkaa. Rekisteriotteen mukaan pitäisi olla V, mutta piti tilata nopeusluokalla T. No, pitää ajella vielä pienempiä ylinopeuksia kuin tähän asti.
Eiköhän se 190 km/h riitä useimmille päiville?
Meinaan omaan autooni asentaa lauantaina talvirenkaat, on miellyttävämpää vaihtaa ne vielä kun on valoisaa, lämmintä ja kuivaa ulkona. Etuna on hiljaisempi ja mukavampi auto kuin kesärenkailla. Talvirenkaissani on kapeampi rengas ja korkeampi profiili, joten siitä tulee myös mukavampi.
Ei ole enää vuosiin harmittanut talvirenkaiden käyttöönotto kun lopulta uskalsin luopua nastoista - en ajatellut rengasvalintaa omalla päälläni, vaan luin liikaa asiantuntija-artikkeleita missä kehotettiin kävelemään bussille kun on liukasta.
https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/liukastumisonnettomuudet-maksavat-miljoonia/1924366#gs.t0XwJao
"Suomessa kaatuu liukkaan takia vuosittain noin 70 000 ihmistä, jotka tarvitsevat vammaansa sairaalahoitoa."
Netistä löysin sellaisen tiedon, että EU-direktiivin mukaan renkaissa ei saa poiketa nopeusluokassa alaspäin, mutta sanottiin myös, että Suomessa saa kansallisella säännöllä. Olisikin outoa, jos olisi pakko hankkia talvirenkaat, joiden nopeusluokka on tuplasti sen, mitä täällä saa enmmillään ajaa kesäkaudella.
Yritänpä pärjäillä noilla 190km/h renkailla ainakin tämän talven.
Kitka-viking 7:aa ei saanut samantien, mutta loppukuusta pitäisi jo päästä ajelemaan niillä.
Kesärenkaat on tuumaa suuremmilla vanteilla, mutta talvivanteet on auton peruskokoa R19.
Mielenkiinnolla odotan kunnon talvikelejäkin ainakin välillä. Lunta, räntää, pakkasta jne.
Nastoitetut nokialaiset pidän itsellä jemmassa backupina, jos vaikka alkaa kaduttamaan talven mittaan....
Videossa 5:00 jälkeen keskusteltu asia on relevantti. Suomessa törkeää liikenneturvallisuuden vaarantamista (ajokieltoa ja 2 vuotta vankeutta - teoriassa), Saksassa se on vain liikennevideo. Kyseessä on hybridi, mutta sitä ajetaan "perinteisesti".
Suomi on niemimaa mistä pääsee pois vain laivalla, mutta keskieurooppalainen (muutkin kuin saksalaiset) voi sadan tai muutaman sadan kilometrin päässä kotoaan ajaa laillisesti autonsa huippunopeutta kun on matkalla jonnekin.
Sääntönä nopeusluokissa on sellainen että mikäli tyytyy hitaampaan nopeusluokkaan kuin mikä auton huippunopeus on tulee kojelaudalla olla tieto näkyvissä jotta mahdollinen auton lainaaja ei ylitä tuota nopeutta - eli aja "rengasylinopeutta" minkä seurauksena voi olla rengasvaurio kovassa nopeudessa.
Nokian R3:n suurin sallittu nopeus on R, eli 170 km/h. Michelinin H, eli 210. Nastarenkaille kaikille nopeusluokka näytti olleen T, eli se olisi aika vauhdikasta "turva-ajoa" kun ei nastoilla ole Saksan autobaanoille mitään asiaa.
Hyvä että jätit nastaversiot varalle. Niiden tarve riippuu ajoreiteistä, tienpidosta, siitä minkälainen talvi sattuu olemaan, ja siitä miten lähellä renkaan maksimisuorituskykyä (mutkanopeus, turvaväli yms.) on tapana ajaa jäisellä kelillä missä jalankulkija voi tulla luistimilla vastaan.
Itse sain äänekkääksi kokemani Hakkapeliitta 5:set sutimaan tavallisessa liikkeellelähdössä, joten en arvosta nastojen pelkkää olemassa oloa - käytetyssä autossa tulleet renkaat menivät vaihtoon.
Luin minä tuonkin, että pitää olla autossa merkintä rekisteriotteeseen merkittyä pienemmästä nopeusluokasta. Onkohan sellaista määräystä kukaan noudattanut? Jos sattuu rengasratsia, niin saakohan penaltia, jos merkintää ei ole?
En minä nastoja siksi säästä, että välillä vaihtaisin sellaiset alle. Jos tuntuu, että kitkat lipsuu liikaa, niin sitten nastat takaisin ja kitkoista kokonaan eroon eikä sen jälkeen enää tarvitse miettiä, kumpia käyttää. Jos ei lipsu liikaa, niin sitten nastat vaikka myyntiin. Ovat melkein uudet kuitenkin.
Jäinen maantien pinta risteyksiin tullessa ja niistä lähtiessä minua eniten mietityttää kitkoissa. Että lähteekö liikkeelle juohevasti ilman nelivedon kytkeytymistä ja ilman, että tarvitsee erityisesti keskittyä kaasun käyttöön. Ja pysähtyykö vai meneekö kelkkana, kun pitäisi pysähtyä, vaikka nopeus olisikin hiljainen.
Jäinen maantien pinta risteyksiin tullessa ja niistä lähtiessä minua eniten mietityttää kitkoissa. Että lähteekö liikkeelle juohevasti ilman nelivedon kytkeytymistä ja ilman, että tarvitsee erityisesti keskittyä kaasun käyttöön. Ja pysähtyykö vai meneekö kelkkana, kun pitäisi pysähtyä, vaikka nopeus olisikin hiljainen.
Kitkarenkaat (nastattomat talvirenkaat) eivät ole kesärenkaita. Talveen optimoitujen ominaisuuksien ja kumiseoksen vuoksi niitä ei pitäisi myöskään käyttää kesärenkaiden sijasta (nastattomia kun ovat). Mutta kohta pääset kokeilemaan käytännössä.
Jos sattuu rengasratsia, niin saakohan penaltia, jos merkintää ei ole?
Kysymys voi olla aiheellinen jos ajaa Saksassa, siellä Porschen, Mercedeksen ja BMW:n kotimaassa. Suomessa sellainen olisi huono vitsi koska suurin sallittu ajonopeus on kesälläkin 120 km/h (talvella 100), ja harvinainen Q-nopeusluokan talvirengas kestää sekin sentään kortti hyllylle -160 km/h nopeutta (60 km/h ylinopeudesta).
Nettijutussa perusteltiin, että Suomessakin voi moottoriradalla ajaa nopeuksilla, joissa olisi syytä tietää, että renkaat eivät ole autoon tarkoitettua nopeusluokkaa ja siksi se olisi merkittävä autoon näkyviin.
Silloin kun tuo nopeusjuttu oli "ajankohtainen", siis uusi Suomessa, muistelen joidenkin rengasliikkeiden jakaneen tarroja renkaiden ostajille. Kysy ostaessasi, saako enää, vai onko edes koskaan saanutkaan oikeasti, en ainakaan ole nähnyt kellään sellaista.
Karrette: mikäli tyytyy hitaampaan nopeusluokkaan kuin mikä auton huippunopeus on tulee kojelaudalla olla tieto näkyvissä
Edellisessä tuontiautossani oli tarra mittaristossa ja nopeudenrajoitin päällä, ilmeisesti juuri auton mukana seuranneen rengassarjan vuoksi?
Auton papereiden joukossa oli myös Suomessa poikkeukseliinen sertifikaatti, joka todistaa, että kyseisiä tarvikevanteita saa käyttää tuon auton alla. Tällaisia asioita Suomessa ei käytännössä edes kysellä, elleivät renkaat raavi lokasuojia.
Mitä mahtaa katsastusmies tehdä, tarkastaakohan nopeusluokan. Siis kuuluukohan tarkastettaviin asioihin katsastuksessa.
Hassua oikeastaan, etten ole aikaisemmin rengasvalintoihin juurikaan kiinnittänyt huomiota. Oli Nokian Renkaat ja Nokian puhelimet automaattivalintana aina. Kaipa aikaisemmat renkaat aikaisemmissa autoissa oli rekisteriotteen mukaisella nopeusluokalla.
Nytkään en varmaankaan olisi asiaan kiinnittänyt huomiota muuten, mutta Continentalin sivusto ei löytänyt autooni sopivaa rengasta ContiViking 7:lla auton merkin & mallin perusteella. Luulin ensin, että oikeaa kokoa ei vielä löydy, mutta se olikin tuo nopeusluokka varmaankin, mikä mätti. Rengasliike tarjosi oitis sopivaa kokoa, mutta alemmalla nopeusluokalla.
HybridRules: "Mitä mahtaa katsastusmies tehdä, tarkastaakohan nopeusluokan. Siis kuuluukohan tarkastettaviin asioihin katsastuksessa."
Kyllä kuuluu Saksassa. Siellä autossa on oltava renkaat, joiden nopeusluokan täytyy olla vähintään rekisteriotteeseen merkityn huippunopeuden mukainen paitsi jos autossa on M+S tai "lumihiutale"-merkinnällä varustetut renkaat, jolloin niiden suurin sallittu nopeus on oltava näkyvillä tarrassa tai paperilapulla nopeusmittarin lähellä.
Suomessa sen sijaan on sallittua rengastaa autonsa ajoneuvovalmistajan suositusta alhaisemman nopeusluokan renkailla riippumatta onko niissä M+S merkintää.
Kyllähän kitkarenkaat ovat sellaisten kohteliaiden autoilijoiden valinta, jotka eivät halua aiheuttaa kanssaihmisille turhaa meteliä eivätkä hakata tienpintaa pölyksi, joka kuraa kaikkien autot talvella ja tulee kaikkien hengitettäväksi keväällä. Samalla he säästävät yhteiskunnan varoja olemalla kuluttamatta turhaan tienpintoja.
Nastarengas on liikenneturvallisuutta edistävä varuste, mistä hyötyvät myös kitkarenkailla rimpuilevat autoilijat karheamman tienpinnanjohdosta.
Nastarengas on liikenneturvallisuutta edistävä varuste
Tänään, kuten niin monena muunakin päivänä ihmettelen sitä miten huonolaatuista ajokortillisten ihmisten ajotavat ovat - ajetaan sokkona vain muutaman metrin päässä kuorma-auton perästä maantienopeutta.
En siis usko että nastarengas itsessään parantaa liikennturvallisuutta, mutta jäisellä kelillä ne voivat lieventää huonon kuljettajan ajovirheen seurauksia.
Piikkirenkaat (ralleissa käytetyt) parantaisivat liikenneturvallisuuta nastoja paremmin. Ne karhentavat vielä enemmän tien pintaa, josta nastoilla rimpuilevat saisivat huomattavaa hyötyä.
Turvallisuus lisääntyisi myös ajotaidottomille.
Karhean pinnan johdosta kumipölyä irtoaisi vielä enemmän ympäri vuoden.
Sitä löytyy juomavedestästämme ja hengitysilmastamme. Tuota me itsekkäät tarjoamme lapsillemme.
Suomen väkiluku olisi paljon pienempi jos nastarenkaita ei olisi vuosienvarrella näinkin yleisesti käytetty.
Quu. Aivan, pitää paikkaansa.
Nastoille oli aikoinaan tarvetta, mutta ajat ovat muuttuneet. Ei ollut kitkarenkaita ja silloin kun niitä tuli, ne olivat surkeita.
Tänään vaikkapa erävaelluksen kitkajalkineen voittavat nastoilla varustetut, ainoastaan jäiselle kivelle astuessa nasta voitti.
Nastojen käyttäminen perustuu menneeseen. Haitat (hengitysilmakuolematilastoissa) ohittavat hyödyt.
Todella törppö voisi niitä vielä käyttää, tosin vain lääkärin määräyksellä.
(hengitysilmakuolematilastoissa)
Minkälainen on nastojen aiheuttama kuolemantilasto?
Mihin tutkimukseen perustuu tieto että nastarenkaat tappaa enemmän kuin säästää liikennekuolemilta.
ps. minä ajoin autolla jo silloin kun ajettiin kesärenkaalla ympärivuoden.
Minua ei haittaa mahdolliset liikkeellelähdön takkuamiset tai nuljahtelut ajon aikana, vaan jarrutusmatka taajamien kiihkeässä liikennerytmissä.
https://www.nokianrenkaat.fi/innovatiivisuus/rengastietoa/katupoly/katupolyn-synty-ja-torjunta/
Asia riippuu monesta seikasta. Itse en käytä nastoja koska suolaus pitää pääkaupunkiseudun tiet jäättöminä lukuunottamatta kireämpiä pakkaskausia, mutta linkittämäni luotettava lähde saa minut miettimään - ja sitten hymyilemään. Se nimittäin kertoo että "Mikäli nastarenkaiden osuus on vähemmän kuin puolet, pito vähenee merkittävästi".
Wikipediaan nojaten näyttää olevan niin, että talvirenkaat ja myös nastarenkaat on kehitetty 30-luvulla. Sitä ennen varmaankin ajettiin kesärenkailla ympäri vuoden, joten Quulla voisi sanoa ajokokemusta jo kertyneen.
Vai luisteliko Quu kesärenkailla, ei vielä 30-luvulla, mutta talvisin siihen asti, kunnes talvirenkaat tulivat pakollisiksi talvella 1.12.1977 alkaen?
Nastarenkaita luemma alettiin käyttää laajemmin jo 60-luvulla.
Ottiko Quu siis nastat alle vasta, kun isoveli talvirenkaat sakon uhalla ottamaan pakotti ja siihen asti ajeli kesärenkailla talvikelitkin, vaikka moni kanssa-autoilija jo nastoja suosi? Ja oliko Quulla heti nastat vai ensin nastattomat talvirenkaat?
Quun ensimmäiset nastarenkaat oli jääratarenkaat, missä oli 100% nastoitus.
Oikeinko autossa vai moottoripyörälläkö Quu jäärataili?
Ennenaikaan oli jääteitäkin, jopa Suomenlinnaan oli sellainen. Ei kai enää pitkään aikaa ole ollut?
”On arvioitu, että katupöly aiheuttaa välillisesti jopa 1 600–1 800 ennenaikaista kuolemaa vuodessa, kertoo Hengitysliiton järjestöjohtaja Mervi Puolanne.”
Kaikki ei tietenkään johdu pelkästään nastarenkaista, edustavat kuitenkin huomattavaa osaa.
Kyllä niitä jääteitä ilmojen salliessa yhä käytetään. Järvien jäällä kisataankin ja Turunmaan saaristossa itsekin ajelin sellaista pitkin, tosin vasta kun näin kuorma-autonkin menevän.