Minä lasken eduksi että olen selvinnyt niinä lukuisina pimeinä talviaamuina 130 km keliä valitsematta.
Ympäristönkannalta etu olisi taitenkin ollut että ajoni olisivat loppuneet aikoja sitten.
Vai olisiko ollut? Siihen olisi tullut uusi yrittäjä.
"Minä lasken eduksi että olen selvinnyt niinä lukuisina pimeinä talviaamuina 130 km keliä valitsematta."
Oletko nyt varma että et unohda että nastat ovat talvirenkaissa vain lisävaruste, eli nastojen vaihtoehtona eivät ole kesärenkaat?
Kesärenkaiden käyttö on kiellettyä 1.12. - 28.2 välisenä aikana, ja nastarenkaiden käyttö on kiellettyä toukokuusta lokakuun loppuun ellei keli edellytä talvirenkaita.
Miten ne tienkäyttäjät toimivat toisin jotka ajavat ns. kitkarenkailla jos he pääsevät pelkäämättä 365 päivänä vuodessa perille?
"Miten ne tienkäyttäjät toimivat toisin jotka ajavat ns. kitkarenkailla jos he pääsevät pelkäämättä 365 päivänä vuodessa perille?"
Niinpä jostainhan ne onnettomuustilastot rakentuu.
No minä olen ajanut vain 260 km 11 kk jokaisena työpäivänä + vapaa-ajan ajot.
[automaattinen_mainos]Yksi talvi riitti kitkarenkailla vaikka sinäkään talven ei ollut kuin satunnaisia todella hankalia vielä suolaamatonta aamua. Eihän reippaan satasen vauhdista tarvita kuin yksi onneton lipsahdus.
Itse asiassa kuivalla keleillä ajetaan enemmän onnettomuuksia kuin talvikelillä. Yllättävää, mutta siksi tilastoja onkin mielenkiintoista lukea.
Kitkarenkaat on melko laaja käsite. Olivatko laatumerkkiä vaiko kiinalaiset, pohjoismaiseen talveen, vaiko ns. keskieurooppakitkat? Takavetoinen pakettiauto ilman kuormaa, vaiko ESPillä varustettu henkilöauto?
Reippaan satasen vauhti on talvella ylinopeutta, ja aika typerää (keneltä tahansa) ajaa kesänopeutta jos alla on sileä jää. Lumella taas ei ole varsinaisesti väliä onko nastarengas vaiko nastaton talvirengas, mutta ei silloinkaan ole fiksua ottaa turhaa tietoista riskiä ajamalla pidon ylärajalla.
Lukija6204 "Nasta- ja kitkarenkaiden turvallisuutta tulisi verrata niiden kokonaiskäytön pohjalta. Suomen eteläosissa talvikauden ajoista luultavasti 80-90% toteutuu olosuhteissa, joissa rengas on kosketuksissa kuivan tai märän asvaltin kanssa."
"Kun mitä ilmeisimmin kitkarenkaat ovat useimmiten näissä olosuhteissa turvallisemmat kuin nastat (vanhoista nastarenkaista puhumattakaan), voidaan kysyä, kummat kokonaisuutena ovat turvallisemmat."
Niin, ja kuinka paljon ajetaan sitten nuukuuden piikkiin kuluneilla kitkoilla "kunnon" talviolosuhteissa? Joka tapauksessa, renkaat ovat liian usein aiheuttamassa onnettomuuksia, mutta aika vähän niitä on aiheutettu sulalla tiellä kuluneilla nastarenkailla.
Kelit vaihtelee todellakin laidasta laitaan ja mitä ilmeisemmin, äärikelit ovat meillä riesana entistä enemmän. Näin nastoilla enimmän osan ajavana on myönnettävä, että kyllä me ajetaan Vaasa- Joensuu linjan alapuolella todella paljon sulia väyliä. Mutta toisaalta- tulevaisuuden kuva on sellainen, että kunnon talvet ovat poissa entistä enemmän ja jäisen tien kastuminen ja vaihtelut sulasta pakkaseen aiheuttaa renkaille ja kuskille entistä enemmän haasteita. Ja kun on ollut keskustelua teiden kulumisesta, niin kyllä meidän tiet ottaa lukua todella paljon kelinvaihtelun ja suolauksen rapauttavasta vaikutuksesta, jolloin nastatkin syövät sitä enemmän.
"Nastarenkaat sopivat erityisesti etelän rannikkoseuduille, jossa tiet ovat talvella usein jäisiä
Onko auto sinulle työväline? Joudutko lähtemään aamuvarhaisella matkaan, vaikka lumimyräkkä tai hirmuinen pääkallokeli piinaisi? Sinun kannattaa ehdottomasti valita nastarenkaat. Nastarenkaat tasaavat ylivoimaisesti parhaiten kelivaihteluita. Nastarenkaat toimivat yllätyksettömästi. Laadukas nastarengas lyhentää jarrutusmatkaa merkittävästi jäisillä pinnoilla"
Minä ajan etelän rannikkosudulla ja joudun lähtemään aamuvarhaisella matkaan kelistä riippumatta.
[automaattinen_mainos]
Nastarenkaiden ropina paljasta asfalttia vasten häiritsee käytännössä läpi talven ja olin jo päättämäisilläni ottaa kokeeksi kitkat, mutta Vianor ja Nokian Renkaat antoivat vahvan epäilyksen nettisivuillaan. Ehkä kuitenkin nastarenkaat ovat minun ajotarpeisiini turvallisin valinta.
"Ehkä kuitenkin nastarenkaat ovat minun ajotarpeisiini turvallisin valinta."
Jos ajat hybridiä kuten sitä tulisi ajaa riittää nastattomien renkaiden pito aivan kaikissa olosuhteissa. Kovemmissa hidastuksissa jarrujen käyttö hukkaa energiaa muuttaen sen lämmöksi, kevyempi hidastus lataa akkuun sähköä. Kevyempi kiihdytys tehdään sähköllä, kovempi kiihdytys bensalla. Jos haluaa ajaa kesänopeutta tai "dynaamista ajoa" myös jäisillä teillä, niin silloin nastat tukevat nopeampaa ajoa.
Itse huomasin etten ajotavallani saanut missään olosuhteissa nastoista etua, mutta myönnän että tuo Nokian renkaiden ohjeistus huolestutti kunnes se alkoi naurattamaan. Minun ajotarpeisiini riittää se R3-malli, vaikka en nokialaisilla ajakaan. Tiedän että mutkissa ei kannata painaa kaasua pohjaan, tai ajaa jäiseen liikenneympyrään liian nopeasti. ESP tietty avustaa kun provosoi tarpeeksi, mutta sen aktivoituminen kertoo ajovirheestä.
Mikä tuossa Nokian Renkaiden ohjeessa nauratti Karrettea?
En haikaile ajavani kesänopeuksia jäisillä teillä eikä se minun mielestäni onnistu turvallisesti nastoillakaan.
Tosiasia kuitenkin on, että etelän rannikkoseudulla tiet ovat talvella sulat muutamia hassuja poikkeuksia lukuun ottamatta ja kesänopeuksia voisi aivan hyvin ajaa turvallisuuden puolesta.
Kyllä ajan yleisesti ottaen juuri simuloitua moottorijarrutusta hyödyntäen (vaihde B-asennossa) ja kiihdytän maltillisesti paitsi ohitustilanteissa. Eikä liukkaalla, lumisella tiellä tai sankassa lumisateessa kannata ohittaa olipa nastat tai ei.
[automaattinen_mainos]
Karrette tuntuu olevan niin vakuuttunut kitkoista, että tässähän alkaa taas miettimään, josko sittenkin kokeilisi.
"Mikä tuossa Nokian Renkaiden ohjeessa nauratti.. "
Kuten tuoreimmasta testistä voi lukea riittää nastattomien suorituskyky jokaisella osa-alueella. Huonoin nastarengas on huonompi kuin paras kitkarengas.
Koomista siinä oli mielikuva siitä että nastattomat "pohjoismaiset talvirenkaat" olisivat lähempänä kesärenkaita kuin nastarenkaita, tai voisi luulla että ovat huonompia kun 4-5 mm asti kuluneet 7 vuotta vanhat nastarenkaat.
Käyttöpäiviä talvirenkaille on jopa noin 200 päivää vuodessa (loka-huhtikuu kuuluu nastaääniä), joten ohjeena toimisi paremmin se että jäisellä kelillä pitää aina ajaa varoen, ja jos asuu maaseudulla missä tienpito mutkaisilla mäkisillä teillä on heikkoa on nastarengas hyvä valinta.
"Kyllä ajan yleisesti ottaen juuri simuloitua moottorijarrutusta hyödyntäen (vaihde B-asennossa)"
Miksi haluat lisätä polttoaineen kulutusta, tuhlaten liike-energiaa hidastuksissa polttomoottorin turhaan pyörittämiseen kun voisit ladata sen akkuun ajamalla normaalissa ajotilassa?
B-asento on tarkoitettu pitkiin vuoristoalamäkiin, joissa akku ehtii täyttyä, mutta tarvitaan silti moottorijarrutusta pyöräjarrujen avuksi. Suomen olosuhteissa sillä ei ole mitään käyttöä, ellei ehdoin tahdoin halua saada kulumaan bensiiniä enemmän.
Renkaisiinkin otan kantaa, kun minulla on reilusti kokemusta kummistakin:
Nastarenkaat ovat uutena pääosin pidoltaan jäällä selkeästi parempia kuin kitkarenkaat, mutta parin ensimmäisen talven aikana niiden pito huononee selvästi enemmän kuin kitkarenkaiden pito. Käytetyillä renkailla pitoero on yllättävänkin pieni, kunnes kitkarenkaat kuluvat niin loppuun että pehmeämmän pintaosan alta paljastuu kovempi kumikerros ja pito romahtaa. Muualla kuin jäällä nastoista ei ole mitään hyötyä.
"Kyllä ajan yleisesti ottaen juuri simuloitua moottorijarrutusta hyödyntäen (vaihde B-asennossa)"
Kuten tuossa jo mainittiin ei se ole paras ajomoodi. Silloin joutuu ajamaan kaasupoljinta painaen kunnes on jo sitten aika jarruttaa (ladata) voimakkaammin. Eli käyttämään energiaa pidempään, ja sitten yrittää ladata sitä nopeasti takaisin häviöllisesti. Tavallisella ajomoodilla voi nostaa jalan kaasupolkimelta -tilanteesta riippuen- puoli kilometriä ennen risteystä. Hybridi lataa silloin, ja polttomoottori on kaikissa autoissa 0,0 litran kulutuksella.
Kuorma-autoissa retarderi tai pakokaasujarru säästää myös käyttöjarrua, mutta ei lataa akkuun käyttövoimaa.
"Tavallisella ajomoodilla voi nostaa jalan kaasupolkimelta -tilanteesta riippuen- puoli kilometriä ennen risteystä. "
Ei mitään hyötyä. Jarrupoljin on se laite, millä lisätään energian talteenottoa hybrideissä.
Hybridin idea on juuri siinä, että se muuttaa tavallisen kaasunpolkijan sekalaiset ajot polttomoottorin käytön kannalta taloudellisuusajoksi. Auto toimii siis normiajoissa taloudellisesti, mutta taloudellisuusajon kikoilla ei saavuteta enää juuri mitään säästöä.
Yhteenveto
"Toyota Auris Hybrid on todellinen tavallisen kansalaisen hybridi.
Seitsemänsadan hybridillä ajetun kilometrin jälkeen minua kyllä vähän harmitti palata perinteisen polttomoottorikulkineen rattiin. Siinä missä perinteinen moottori kuluttaa eniten polttoainetta pysähdyksistä lähtiessä, hybridi lähtee liikkeelle sähkömoottorin voimin nollakulutuksella täysin äänettömästi ja täysin päästöittä. Ai vitsi se on kyllä parhautta!"
Olen samaa mieltä kohta kolmen vuoden kokemuksen jälkeen.
Quu: "Eiköhän ne juuri siihen tarkoitukseen ole sinne renkaaseen laitettu."
Kyllä, mutta ne pyörivät mukana kelistä riippumatta koko talvirenkaiden käyttöajan. Syksyllä voi ensiliukkaudet joutua kokemaan kesärenkailla, ja keväällä takatalven jos nastakautta yrittää lyhentää.
Moni luulee ettei nastoista voi olla mitään haittaa, nehän on lailliset puolet vuodesta. Olennaista asiassa on se esiintyykö jäätä omilla ajoreiteillä merkittävää määrää, vaiko ainoastaan satunnaisesti.
Ei kai ole tolkkua alkaa tämän otsikon alla keskustella hybrideistä, mutta minun hybridissäni vaihteen B-asento tehostaa jarrupolkimen regeneratiivista toimintoa eli lataa akkua tehokkaammin kuin pelkkä poljinjarrutus. Ei tarvitse valutella risteyksiin niin pitkällä hidastusrampilla kuin vaihde vapaalla ja siis auto ottaa talteen energiaa vaikka jarrupolkimeen ei koskisi, jos vauhti hidastuu tarpeeksi pelkällä sähkömoottorijarrutuksella. Taitaa olla niin, että B-asento hybridissä ei oikeastaan olekaan "simuloitu moottorijarrutus" niin kuin se on automaattivaihteisessa pelkällä polttomoottorilla kulkevassa autossa vaan hybridissä se on "oikea moottorijarrutus", mutta sähkömoottorilla.
Minulla on pistokeladattava hybridi eikä sen akku kerrassaan täyty regeneratiivisella jarrutuksella. En tiedä, miten on asia Toyota-hybridien kanssa.
"Ei kai ole tolkkua alkaa tämän otsikon alla keskustella hybrideistä"
Ei ehkä hybrideistä, mutta ajamisesta sellaisella. Kokeilin itse sähköautoa missä ecomode toimi siten että kun nosti jalan kaasupolkimelta alkoi vauhti hidastua kuin jarruttaisi. Sitä oli paljon helpompi ajaa tutulla reitillä ilman tuota ennakoimattoman kuljettajan ecomoodia.
Jarruttaminen näyttää näytöllä sähkö- ja hybrideissä ensin lataavan akkua, mutta tarpeeksi kovan painamisvoiman jälkeen osallistuu käyttöjarrukin (levyjarrut). Pistokehybridin akku ei täyty täyteen hybridiajolla, mutta sitä voi suuremmasta akkukapasiteetista huolimatta ajaa kuin "itselataavaa" hybridiä.
Kun seuraa noita latauksia ja sähkönkäyttöjä on vaikea keksiä missä vaiheessa nastoille olisi käyttöä. Vaikka kyse on oikeastaan vain siitä tulisiko jäisellä tiellä ajettua pidon ylärajoilla.
Inspektor: tulevaisuuden kuva on sellainen, että kunnon talvet ovat poissa entistä enemmän ja jäisen tien kastuminen ja vaihtelut sulasta pakkaseen aiheuttaa renkaille ja kuskille entistä enemmän haasteita.
Tämä tilanne on ainakin viime vuosina näkynyt jo pääkaupunkiseudun yläpuolellakin. Tyypillisellä talvikelillä Oulu on rapaiseksi suolattu kuralätäkkö, josta ihan mihin tahansa ilmansuuntaan ajetaan jäätyneen suolauksen päättymisvyöhykkeen läpi, että päästään sivistyksen pariin normaaliin valkoiseen talveen, jossa on paljon helpompi ajaa.
Inspektor: Ja kun on ollut keskustelua teiden kulumisesta, niin kyllä meidän tiet ottaa lukua todella paljon kelinvaihtelun ja suolauksen rapauttavasta vaikutuksesta, jolloin nastatkin syövät sitä enemmän
Tämähän on tiedossa, mutta jostain syystä marina tien kulumisesta kohdistuu vain talvirenkaisiin, ja kemiallinen tien murskaaminen unohdetaan helposti.
[automaattinen_mainos]
Molemmat yhdessä on tien kulumisen kannalta se pahin vaihtoehto, koska suolaus ja nastat tehostavat toistensa kulumisvaikutusta. Tämän yhteisvaikutuksen todellisen tason selvittämiseksi olisi mielenkiintoista kieltää joko suolaus tai nastat. Minulle oikeastaan yksi lysti kumman poistamme, mutta molemmat yhdessä on huono yhdistelmä.
Lukija: Muualla kuin jäällä nastoista ei ole mitään hyötyä.
Muualla kuin jäällä pärjää millä tahansa renkailla.
Karrette: Koomista siinä oli mielikuva siitä että nastattomat ”pohjoismaiset talvirenkaat” olisivat lähempänä kesärenkaita kuin nastarenkaita, tai voisi luulla että ovat huonompia kun 4-5 mm asti kuluneet 7 vuotta vanhat nastarenkaat
Koominenhan tuo mielikuva olisi, jos sellainen jollain olisi.
[automaattinen_mainos]
Vaarallinen on sen sijaan se tutkimusten osoittama todellisuus, että nimenomaan kitkarenkaat ajetaan pinnaltaan loppuun. Nastoilla ajavalle kuluneen talvirenkaan heikkous näyttää jostain syystä paljastuvan aiemmin kuin kitkailijalle.
Ei ole antaa linkkiä viime tai toissa talvena lukemaani tutkimukseen, enkä lähde sitä nyt hakemaan. Toivottavasti joku voi täydentää...
740: "Nastoilla ajavalle kuluneen talvirenkaan heikkous näyttää jostain syystä paljastuvan aiemmin kuin kitkailijalle."
En osaa sanoa miten se oikeasti on, mutta aika heikkoja nastarenkaitakin on näkynyt autoissa kauppojen parkkiruuduissa.
740: "olisi mielenkiintoista kieltää joko suolaus tai nastat. Minulle oikeastaan yksi lysti kumman poistamme,"
Noin ajattelin itsekin, ja lopulta totesin etten minä suolaukselle voi yhtään mitään. Luovuin nastoista vapaaehtoisesti kun totesin etten tarvitse sellaisia, ja suolausta on esiintynyt joka talvi sen jälkeenkin.
[automaattinen_mainos]
Yksi asia mikä minua arvelluttaa. Ehkä kitkarenkaat eivät kuitenkaan sovi ihan kaikille, koska tilastojen mukaan kolareita ajetaan ihan valoisalla ja kuivallakin kelillä kesärenkailla. Jotkut voivat siis tarvita nastoja ihan heidän ajotaitopuutteidensa vuoksi.
Mutta eivät kuitenkaan läheskään kaikki, koska jotkut aidosti vain luulevat että nastoilla olisi isokin merkitys talvirenkaissa läpi talven. Että talvirenkaalla tarkoitetaan nastarengasta, ja että kitkarengas olisi jokin ympärivuotiseen ajoon tarkoitettu all season -rengas. Melko useinhan näkee talvirenkaita kesällä autojen alla, eivät ne mitenkään harvinaisia ole.
"Lukija: Muualla kuin jäällä nastoista ei ole mitään hyötyä.
Muualla kuin jäällä pärjää millä tahansa renkailla."
Tarkoitan lähinnä sitä, että kitkarenkaat pitävät kivikovaksi tamppaantuneellakin lumella aivan yhtä hyvin kuin nastatkin, vasta jäällä tulee eroa pitoon. Siksi kitkarenkaat toimivat paremmin pohjoisessa ja sisäsuomessa kuin etelässä ja rannikoilla.
Lukija: "Siksi kitkarenkaat toimivat paremmin pohjoisessa ja sisäsuomessa kuin etelässä ja rannikoilla."
Ja siihen yhtälöön kun lisätään se että mahdollinen jää sulaa ajoittain pois, ja tiet suolataan märiksi, niin kitkarenkaat sopivat erityisen hyvin etelään. Toisaalta etelässä on enemmän liikennettä jne.
Testiolosuhteet ovat sellaiset että niillä hakemalla haetaan eroja - ja niiden perusteella luodaan mielikuvia. Videolla vertaillut renkaat ovat nokialaisia, eli vertailukelpoisia keskenään.
Minä lasken eduksi että olen selvinnyt niinä lukuisina pimeinä talviaamuina 130 km keliä valitsematta.
Ympäristönkannalta etu olisi taitenkin ollut että ajoni olisivat loppuneet aikoja sitten.
Vai olisiko ollut? Siihen olisi tullut uusi yrittäjä.
"Minä lasken eduksi että olen selvinnyt niinä lukuisina pimeinä talviaamuina 130 km keliä valitsematta."
Oletko nyt varma että et unohda että nastat ovat talvirenkaissa vain lisävaruste, eli nastojen vaihtoehtona eivät ole kesärenkaat?
Kesärenkaiden käyttö on kiellettyä 1.12. - 28.2 välisenä aikana, ja nastarenkaiden käyttö on kiellettyä toukokuusta lokakuun loppuun ellei keli edellytä talvirenkaita.
Miten ne tienkäyttäjät toimivat toisin jotka ajavat ns. kitkarenkailla jos he pääsevät pelkäämättä 365 päivänä vuodessa perille?
"Miten ne tienkäyttäjät toimivat toisin jotka ajavat ns. kitkarenkailla jos he pääsevät pelkäämättä 365 päivänä vuodessa perille?"
Niinpä jostainhan ne onnettomuustilastot rakentuu.
No minä olen ajanut vain 260 km 11 kk jokaisena työpäivänä + vapaa-ajan ajot.
[automaattinen_mainos]Yksi talvi riitti kitkarenkailla vaikka sinäkään talven ei ollut kuin satunnaisia todella hankalia vielä suolaamatonta aamua. Eihän reippaan satasen vauhdista tarvita kuin yksi onneton lipsahdus.
Itse asiassa kuivalla keleillä ajetaan enemmän onnettomuuksia kuin talvikelillä. Yllättävää, mutta siksi tilastoja onkin mielenkiintoista lukea.
Kitkarenkaat on melko laaja käsite. Olivatko laatumerkkiä vaiko kiinalaiset, pohjoismaiseen talveen, vaiko ns. keskieurooppakitkat? Takavetoinen pakettiauto ilman kuormaa, vaiko ESPillä varustettu henkilöauto?
Reippaan satasen vauhti on talvella ylinopeutta, ja aika typerää (keneltä tahansa) ajaa kesänopeutta jos alla on sileä jää. Lumella taas ei ole varsinaisesti väliä onko nastarengas vaiko nastaton talvirengas, mutta ei silloinkaan ole fiksua ottaa turhaa tietoista riskiä ajamalla pidon ylärajalla.
Ei sitä liikenteessä kymmeniä vuosia pärjääkään jos ei osaa soveltaa tilannenopeutta alla olevan kaluston ja kelin mukaan.
Lukija6204 "Nasta- ja kitkarenkaiden turvallisuutta tulisi verrata niiden kokonaiskäytön pohjalta. Suomen eteläosissa talvikauden ajoista luultavasti 80-90% toteutuu olosuhteissa, joissa rengas on kosketuksissa kuivan tai märän asvaltin kanssa."
"Kun mitä ilmeisimmin kitkarenkaat ovat useimmiten näissä olosuhteissa turvallisemmat kuin nastat (vanhoista nastarenkaista puhumattakaan), voidaan kysyä, kummat kokonaisuutena ovat turvallisemmat."
Niin, ja kuinka paljon ajetaan sitten nuukuuden piikkiin kuluneilla kitkoilla "kunnon" talviolosuhteissa? Joka tapauksessa, renkaat ovat liian usein aiheuttamassa onnettomuuksia, mutta aika vähän niitä on aiheutettu sulalla tiellä kuluneilla nastarenkailla.
Kelit vaihtelee todellakin laidasta laitaan ja mitä ilmeisemmin, äärikelit ovat meillä riesana entistä enemmän. Näin nastoilla enimmän osan ajavana on myönnettävä, että kyllä me ajetaan Vaasa- Joensuu linjan alapuolella todella paljon sulia väyliä. Mutta toisaalta- tulevaisuuden kuva on sellainen, että kunnon talvet ovat poissa entistä enemmän ja jäisen tien kastuminen ja vaihtelut sulasta pakkaseen aiheuttaa renkaille ja kuskille entistä enemmän haasteita. Ja kun on ollut keskustelua teiden kulumisesta, niin kyllä meidän tiet ottaa lukua todella paljon kelinvaihtelun ja suolauksen rapauttavasta vaikutuksesta, jolloin nastatkin syövät sitä enemmän.
Vianorilta lainattuja ohjeita:
"Nastarenkaat sopivat erityisesti etelän rannikkoseuduille, jossa tiet ovat talvella usein jäisiä
Onko auto sinulle työväline? Joudutko lähtemään aamuvarhaisella matkaan, vaikka lumimyräkkä tai hirmuinen pääkallokeli piinaisi? Sinun kannattaa ehdottomasti valita nastarenkaat. Nastarenkaat tasaavat ylivoimaisesti parhaiten kelivaihteluita. Nastarenkaat toimivat yllätyksettömästi. Laadukas nastarengas lyhentää jarrutusmatkaa merkittävästi jäisillä pinnoilla"
Minä ajan etelän rannikkosudulla ja joudun lähtemään aamuvarhaisella matkaan kelistä riippumatta.
[automaattinen_mainos]
Nastarenkaiden ropina paljasta asfalttia vasten häiritsee käytännössä läpi talven ja olin jo päättämäisilläni ottaa kokeeksi kitkat, mutta Vianor ja Nokian Renkaat antoivat vahvan epäilyksen nettisivuillaan. Ehkä kuitenkin nastarenkaat ovat minun ajotarpeisiini turvallisin valinta.
"Ehkä kuitenkin nastarenkaat ovat minun ajotarpeisiini turvallisin valinta."
Jos ajat hybridiä kuten sitä tulisi ajaa riittää nastattomien renkaiden pito aivan kaikissa olosuhteissa. Kovemmissa hidastuksissa jarrujen käyttö hukkaa energiaa muuttaen sen lämmöksi, kevyempi hidastus lataa akkuun sähköä. Kevyempi kiihdytys tehdään sähköllä, kovempi kiihdytys bensalla. Jos haluaa ajaa kesänopeutta tai "dynaamista ajoa" myös jäisillä teillä, niin silloin nastat tukevat nopeampaa ajoa.
Itse huomasin etten ajotavallani saanut missään olosuhteissa nastoista etua, mutta myönnän että tuo Nokian renkaiden ohjeistus huolestutti kunnes se alkoi naurattamaan. Minun ajotarpeisiini riittää se R3-malli, vaikka en nokialaisilla ajakaan. Tiedän että mutkissa ei kannata painaa kaasua pohjaan, tai ajaa jäiseen liikenneympyrään liian nopeasti. ESP tietty avustaa kun provosoi tarpeeksi, mutta sen aktivoituminen kertoo ajovirheestä.
Mikä tuossa Nokian Renkaiden ohjeessa nauratti Karrettea?
En haikaile ajavani kesänopeuksia jäisillä teillä eikä se minun mielestäni onnistu turvallisesti nastoillakaan.
Tosiasia kuitenkin on, että etelän rannikkoseudulla tiet ovat talvella sulat muutamia hassuja poikkeuksia lukuun ottamatta ja kesänopeuksia voisi aivan hyvin ajaa turvallisuuden puolesta.
Kyllä ajan yleisesti ottaen juuri simuloitua moottorijarrutusta hyödyntäen (vaihde B-asennossa) ja kiihdytän maltillisesti paitsi ohitustilanteissa. Eikä liukkaalla, lumisella tiellä tai sankassa lumisateessa kannata ohittaa olipa nastat tai ei.
[automaattinen_mainos]
Karrette tuntuu olevan niin vakuuttunut kitkoista, että tässähän alkaa taas miettimään, josko sittenkin kokeilisi.
"Mikä tuossa Nokian Renkaiden ohjeessa nauratti.. "
Kuten tuoreimmasta testistä voi lukea riittää nastattomien suorituskyky jokaisella osa-alueella. Huonoin nastarengas on huonompi kuin paras kitkarengas.
Koomista siinä oli mielikuva siitä että nastattomat "pohjoismaiset talvirenkaat" olisivat lähempänä kesärenkaita kuin nastarenkaita, tai voisi luulla että ovat huonompia kun 4-5 mm asti kuluneet 7 vuotta vanhat nastarenkaat.
Käyttöpäiviä talvirenkaille on jopa noin 200 päivää vuodessa (loka-huhtikuu kuuluu nastaääniä), joten ohjeena toimisi paremmin se että jäisellä kelillä pitää aina ajaa varoen, ja jos asuu maaseudulla missä tienpito mutkaisilla mäkisillä teillä on heikkoa on nastarengas hyvä valinta.
"Kyllä ajan yleisesti ottaen juuri simuloitua moottorijarrutusta hyödyntäen (vaihde B-asennossa)"
Miksi haluat lisätä polttoaineen kulutusta, tuhlaten liike-energiaa hidastuksissa polttomoottorin turhaan pyörittämiseen kun voisit ladata sen akkuun ajamalla normaalissa ajotilassa?
B-asento on tarkoitettu pitkiin vuoristoalamäkiin, joissa akku ehtii täyttyä, mutta tarvitaan silti moottorijarrutusta pyöräjarrujen avuksi. Suomen olosuhteissa sillä ei ole mitään käyttöä, ellei ehdoin tahdoin halua saada kulumaan bensiiniä enemmän.
(Tuossa yllä oletan, että ajat Toyotan hybridillä)
https://www.autotie.fi/tien-sivusta/poloinen/koeajossa-toyota-auris-hybrid---ekotietoisen-taviksen-valinta
Renkaisiinkin otan kantaa, kun minulla on reilusti kokemusta kummistakin:
Nastarenkaat ovat uutena pääosin pidoltaan jäällä selkeästi parempia kuin kitkarenkaat, mutta parin ensimmäisen talven aikana niiden pito huononee selvästi enemmän kuin kitkarenkaiden pito. Käytetyillä renkailla pitoero on yllättävänkin pieni, kunnes kitkarenkaat kuluvat niin loppuun että pehmeämmän pintaosan alta paljastuu kovempi kumikerros ja pito romahtaa. Muualla kuin jäällä nastoista ei ole mitään hyötyä.
"Kyllä ajan yleisesti ottaen juuri simuloitua moottorijarrutusta hyödyntäen (vaihde B-asennossa)"
Kuten tuossa jo mainittiin ei se ole paras ajomoodi. Silloin joutuu ajamaan kaasupoljinta painaen kunnes on jo sitten aika jarruttaa (ladata) voimakkaammin. Eli käyttämään energiaa pidempään, ja sitten yrittää ladata sitä nopeasti takaisin häviöllisesti. Tavallisella ajomoodilla voi nostaa jalan kaasupolkimelta -tilanteesta riippuen- puoli kilometriä ennen risteystä. Hybridi lataa silloin, ja polttomoottori on kaikissa autoissa 0,0 litran kulutuksella.
Kuorma-autoissa retarderi tai pakokaasujarru säästää myös käyttöjarrua, mutta ei lataa akkuun käyttövoimaa.
https://www.autotie.fi/tien-sivusta/poloinen/koeajossa-toyota-auris-hybrid—ekotietoisen-taviksen-valintaKyllähän oli Auriksella suuri kulutus, vaikka ajettiin kaikkien pihistysoppien mukaan!
"Tavallisella ajomoodilla voi nostaa jalan kaasupolkimelta -tilanteesta riippuen- puoli kilometriä ennen risteystä. "
Ei mitään hyötyä. Jarrupoljin on se laite, millä lisätään energian talteenottoa hybrideissä.
Hybridin idea on juuri siinä, että se muuttaa tavallisen kaasunpolkijan sekalaiset ajot polttomoottorin käytön kannalta taloudellisuusajoksi. Auto toimii siis normiajoissa taloudellisesti, mutta taloudellisuusajon kikoilla ei saavuteta enää juuri mitään säästöä.
"Muualla kuin jäällä nastoista ei ole mitään hyötyä."
Eiköhän ne juuri siihen tarkoitukseen ole sinne renkaaseen laitettu.
Yhteenveto
"Toyota Auris Hybrid on todellinen tavallisen kansalaisen hybridi.
Seitsemänsadan hybridillä ajetun kilometrin jälkeen minua kyllä vähän harmitti palata perinteisen polttomoottorikulkineen rattiin. Siinä missä perinteinen moottori kuluttaa eniten polttoainetta pysähdyksistä lähtiessä, hybridi lähtee liikkeelle sähkömoottorin voimin nollakulutuksella täysin äänettömästi ja täysin päästöittä. Ai vitsi se on kyllä parhautta!"
Olen samaa mieltä kohta kolmen vuoden kokemuksen jälkeen.
Quu: "Eiköhän ne juuri siihen tarkoitukseen ole sinne renkaaseen laitettu."
Kyllä, mutta ne pyörivät mukana kelistä riippumatta koko talvirenkaiden käyttöajan. Syksyllä voi ensiliukkaudet joutua kokemaan kesärenkailla, ja keväällä takatalven jos nastakautta yrittää lyhentää.
Moni luulee ettei nastoista voi olla mitään haittaa, nehän on lailliset puolet vuodesta. Olennaista asiassa on se esiintyykö jäätä omilla ajoreiteillä merkittävää määrää, vaiko ainoastaan satunnaisesti.
Ei kai ole tolkkua alkaa tämän otsikon alla keskustella hybrideistä, mutta minun hybridissäni vaihteen B-asento tehostaa jarrupolkimen regeneratiivista toimintoa eli lataa akkua tehokkaammin kuin pelkkä poljinjarrutus. Ei tarvitse valutella risteyksiin niin pitkällä hidastusrampilla kuin vaihde vapaalla ja siis auto ottaa talteen energiaa vaikka jarrupolkimeen ei koskisi, jos vauhti hidastuu tarpeeksi pelkällä sähkömoottorijarrutuksella. Taitaa olla niin, että B-asento hybridissä ei oikeastaan olekaan "simuloitu moottorijarrutus" niin kuin se on automaattivaihteisessa pelkällä polttomoottorilla kulkevassa autossa vaan hybridissä se on "oikea moottorijarrutus", mutta sähkömoottorilla.
Minulla on pistokeladattava hybridi eikä sen akku kerrassaan täyty regeneratiivisella jarrutuksella. En tiedä, miten on asia Toyota-hybridien kanssa.
"Olennaista asiassa on se esiintyykö jäätä omilla ajoreiteillä merkittävää määrää, vaiko ainoastaan satunnaisesti"
Aivan ja silloin on nastat kuitanneet arvonsa.
"Ei kai ole tolkkua alkaa tämän otsikon alla keskustella hybrideistä"
Ei ehkä hybrideistä, mutta ajamisesta sellaisella. Kokeilin itse sähköautoa missä ecomode toimi siten että kun nosti jalan kaasupolkimelta alkoi vauhti hidastua kuin jarruttaisi. Sitä oli paljon helpompi ajaa tutulla reitillä ilman tuota ennakoimattoman kuljettajan ecomoodia.
Jarruttaminen näyttää näytöllä sähkö- ja hybrideissä ensin lataavan akkua, mutta tarpeeksi kovan painamisvoiman jälkeen osallistuu käyttöjarrukin (levyjarrut). Pistokehybridin akku ei täyty täyteen hybridiajolla, mutta sitä voi suuremmasta akkukapasiteetista huolimatta ajaa kuin "itselataavaa" hybridiä.
Kun seuraa noita latauksia ja sähkönkäyttöjä on vaikea keksiä missä vaiheessa nastoille olisi käyttöä. Vaikka kyse on oikeastaan vain siitä tulisiko jäisellä tiellä ajettua pidon ylärajoilla.
Inspektor: tulevaisuuden kuva on sellainen, että kunnon talvet ovat poissa entistä enemmän ja jäisen tien kastuminen ja vaihtelut sulasta pakkaseen aiheuttaa renkaille ja kuskille entistä enemmän haasteita.
Tämä tilanne on ainakin viime vuosina näkynyt jo pääkaupunkiseudun yläpuolellakin. Tyypillisellä talvikelillä Oulu on rapaiseksi suolattu kuralätäkkö, josta ihan mihin tahansa ilmansuuntaan ajetaan jäätyneen suolauksen päättymisvyöhykkeen läpi, että päästään sivistyksen pariin normaaliin valkoiseen talveen, jossa on paljon helpompi ajaa.
Inspektor: Ja kun on ollut keskustelua teiden kulumisesta, niin kyllä meidän tiet ottaa lukua todella paljon kelinvaihtelun ja suolauksen rapauttavasta vaikutuksesta, jolloin nastatkin syövät sitä enemmän
Tämähän on tiedossa, mutta jostain syystä marina tien kulumisesta kohdistuu vain talvirenkaisiin, ja kemiallinen tien murskaaminen unohdetaan helposti.
[automaattinen_mainos]
Molemmat yhdessä on tien kulumisen kannalta se pahin vaihtoehto, koska suolaus ja nastat tehostavat toistensa kulumisvaikutusta. Tämän yhteisvaikutuksen todellisen tason selvittämiseksi olisi mielenkiintoista kieltää joko suolaus tai nastat. Minulle oikeastaan yksi lysti kumman poistamme, mutta molemmat yhdessä on huono yhdistelmä.
Lukija: Muualla kuin jäällä nastoista ei ole mitään hyötyä.
Muualla kuin jäällä pärjää millä tahansa renkailla.
Karrette: Koomista siinä oli mielikuva siitä että nastattomat ”pohjoismaiset talvirenkaat” olisivat lähempänä kesärenkaita kuin nastarenkaita, tai voisi luulla että ovat huonompia kun 4-5 mm asti kuluneet 7 vuotta vanhat nastarenkaat
Koominenhan tuo mielikuva olisi, jos sellainen jollain olisi.
[automaattinen_mainos]
Vaarallinen on sen sijaan se tutkimusten osoittama todellisuus, että nimenomaan kitkarenkaat ajetaan pinnaltaan loppuun. Nastoilla ajavalle kuluneen talvirenkaan heikkous näyttää jostain syystä paljastuvan aiemmin kuin kitkailijalle.
Ei ole antaa linkkiä viime tai toissa talvena lukemaani tutkimukseen, enkä lähde sitä nyt hakemaan. Toivottavasti joku voi täydentää...
740: "Nastoilla ajavalle kuluneen talvirenkaan heikkous näyttää jostain syystä paljastuvan aiemmin kuin kitkailijalle."
En osaa sanoa miten se oikeasti on, mutta aika heikkoja nastarenkaitakin on näkynyt autoissa kauppojen parkkiruuduissa.
740: "olisi mielenkiintoista kieltää joko suolaus tai nastat. Minulle oikeastaan yksi lysti kumman poistamme,"
Noin ajattelin itsekin, ja lopulta totesin etten minä suolaukselle voi yhtään mitään. Luovuin nastoista vapaaehtoisesti kun totesin etten tarvitse sellaisia, ja suolausta on esiintynyt joka talvi sen jälkeenkin.
[automaattinen_mainos]
Yksi asia mikä minua arvelluttaa. Ehkä kitkarenkaat eivät kuitenkaan sovi ihan kaikille, koska tilastojen mukaan kolareita ajetaan ihan valoisalla ja kuivallakin kelillä kesärenkailla. Jotkut voivat siis tarvita nastoja ihan heidän ajotaitopuutteidensa vuoksi.
Mutta eivät kuitenkaan läheskään kaikki, koska jotkut aidosti vain luulevat että nastoilla olisi isokin merkitys talvirenkaissa läpi talven. Että talvirenkaalla tarkoitetaan nastarengasta, ja että kitkarengas olisi jokin ympärivuotiseen ajoon tarkoitettu all season -rengas. Melko useinhan näkee talvirenkaita kesällä autojen alla, eivät ne mitenkään harvinaisia ole.
"Lukija: Muualla kuin jäällä nastoista ei ole mitään hyötyä.
Muualla kuin jäällä pärjää millä tahansa renkailla."
Tarkoitan lähinnä sitä, että kitkarenkaat pitävät kivikovaksi tamppaantuneellakin lumella aivan yhtä hyvin kuin nastatkin, vasta jäällä tulee eroa pitoon. Siksi kitkarenkaat toimivat paremmin pohjoisessa ja sisäsuomessa kuin etelässä ja rannikoilla.
Lukija: "Siksi kitkarenkaat toimivat paremmin pohjoisessa ja sisäsuomessa kuin etelässä ja rannikoilla."
Ja siihen yhtälöön kun lisätään se että mahdollinen jää sulaa ajoittain pois, ja tiet suolataan märiksi, niin kitkarenkaat sopivat erityisen hyvin etelään. Toisaalta etelässä on enemmän liikennettä jne.
Testiolosuhteet ovat sellaiset että niillä hakemalla haetaan eroja - ja niiden perusteella luodaan mielikuvia. Videolla vertaillut renkaat ovat nokialaisia, eli vertailukelpoisia keskenään.
Olen todellakin sitä mieltä, että nastarenkaat on kiellettävä tänään. Eli yhtään kilometriä enää.
Katsoin vatupassilla uuden tien pintaa kahden kuukauden nastarenkaiden ajon jälkeen. Lähes kaksi senttiä oli ura syvyys.
Kerro minulle tyhmälle, mihin tarvitset ja miksi, nastoja?
Jarrutusmatkaan vaikuttava olennainen osuus on renkailla etenkin talvella.
Vital voisi perehtyä talvirengastestin mittauksiin.