TM 19/2006 sivu 63 alalaidassa professori Neittaanmäki valottaa päässälaskutaidon tärkeyttä: "jos vippifirma tarjoaa kahden viikon luottoa 10% korolla, niin on hyvä osata laskea, että kuukaudessa se tekee kaksikymmentä prosenttia. Kun kertoo kymmenellä, niin näkee, että alle vuodessa tulee yli 200% korko. Vuosikorko on siis yli 200%".
Tokihan vuosikorko on yli 200%, mutta kun se tarkkaanottaen on hitusen vajaa 1092% ((110%/100)^(52/2)*100-100), niin esimerkkiä tuskin voidaan pitää kovin valaisevana. Jos joku sanoisi, että hinta on yli 20e, kun se oikeastaan on 110e, niin valehteluna pitäisin.
Mitä tämä sitten kertoo päässälaskutaidosta... Jaa-a.
Kirjaudu kommentoidaksesi.
Minä taidan olla palstan osaamattomin laskennossa. Ehkä siksi nämä ovat hauskoja juttuja. Tyhmähän ei huomaa tyhmyyttään ja siksi aina on hauskaa.
Mutta oletetaan, että lainaan 1 e korolla 10%/2 vk. Maksan vuoden ajan vain korkoja, en lyhennyksiä.
Korko /2vk = 0,1 e. Vuodessa on n. 52 vk eli maksan 26 kertaa tuon 0,1 e eli yhteensä 2,6 e korkoa.
2,6/1*100 = 260%. Tuo on käsittääkseni vuotuinen korko.
Korjatkaa nyt pian minun virheeni, ettei päässälaskutaidon alamäki jatku.
Jokamiehen päässälaskutaito tarkoittaa nimen omaan sitä - kertotaulun osaamisen lisäksi - että osaa muuntaa monimutkaisen näköisen laskutoimituksen yksinkertaisemmaksi.
Esimerkiksi: "99 x joku luku" saattaa olla vaikea laskea suoraan, mutta kun muistaa, että 99 = 100 - 1, homma helpottuu.
Tai: miten tietää, onko kokonaisluku jaollinen kolmella? Laskemalla luvun numerot yhteen. Jos summa on kolmella jaollinen, lukukin on kolmella jaollinen.
Myös artikkelissa mainittu koronlasku on hyvä esimerkki siitä, miten vuosikoron suuruusluokan saa helposti selville. Muistettakoon, että "prosentti" ja "prosenttiyksikkö" ovat kokonaan eri asioita.
Tosi tärkeää on myös tietää, kuinka paljon enemmän kolaa on lantattava 80% rommiin että ollaan "terveellisissä" vahvuuksissa.
Mutta oletetaan, että lainaan 1 e korolla 10%/2 vk. Maksan vuoden ajan vain korkoja, en lyhennyksiä.
Korko /2vk = 0,1 e. Vuodessa on n. 52 vk eli maksan 26 kertaa tuon 0,1 e eli yhteensä 2,6 e korkoa.
Jos velkasumma on aluksi 1e, ja kahdessa viikossa kertyy korkoa 10%, niin kahden viikon päästä velkasumma on 1.1e. Neljän viikon päästä summa on 1.1e + 10%1.1e = 1.21e. Kuuden viikon päästä 1.21e + 10%1.21e = 1.331e jne.
Jokaisen kahden viikon jaksolla velkasumma siis 1.1-kertaistuu.
Vuodessa on n. 52 viikkona, eli 26 kahden viikon jaksoa. Näin ollen velkasumma 1.1^26 -kertaistuu, eli 11.92-kertaistuu. Tämä tarkoittaa 1192% alkuperäisestä, eli korko oli 1092% vuositasolla.
Huomasin kyllä, että lasket koron korkoa. Minä en ole rahoitusalan ammattilainen enkä siis laskennon lisäksi siitäkään mitään ymmärrä. Luulen kuitenkin, että perinteinen tapa on maksaa lainasta ainakin korot, useimmiten myös lyhennykset, joten velkapääoma ei kasva eikä korolle tarvitse laskea korkoa. Näin ainakin itse olen asuntolainojeni kanssa menetellyt. Sinulla voi tietysti olla toisenlainen näkökulma asiaan.
Luotoissahan on erilaisia maksusuunnitelmia.
Yleisiä ovat ainakin tasalyhennys ja tasaerä (annuiteetti).
Tasalyhennyksessä vaihetelee jokainen takaisinmaksuerä. Takaisinmaksuerässä luoton lyhennyksen määrä on koko ajan sama, ja jäljellä olevalle luottopääomalle lasketaan korko. Koska luottopääoma alenee koko ajan, alenee myös tuo koron osuus (jos korko pysyy vakiona). Takaisinmaksuerä laskee koko ajan.
Taserässä (annuiteetissa) lasketaan koko luotolle tietyllä lyhennyksellä korko, ja luottoa lyhennetään tasaerin. Luoton takaisinmaksuerä on koko luottoajan vakio (yleensä näissä luotoissa takaisinmaksuaika joustaa jos korko muuttuu). Takaisinmaksuerän sisällä luoton lyhennyksen osuus kasvaa koko ajan luottoa lyhennettäessä.
Tuo korkoa korollehan sopii erityisesti talletuksiin. Sitä voi tietenkin käyttää myös luotoissa, joissa on sovittu tietystä korosta ja luotto on sovittu maksettavan kertamaksuna tietyn ajan kuluttua.