Etkö ole koskaan miettinyt minkälainen on liikenneriski?
Voi kiesus noista sinun päätelmiäsi...
Nopeudesta keskustellaan, joka ei poista muita olemassa olevia tötöilymahdollisuuksia. Nopeus ei ole abstrakti sekään ja kun sitä liikenteessä kuitenkin on, sekin on riski lähtökohtaisesti. TeeCee kertoi, että jospa lopetettaisiin edes tahallinen laiton riskinotto, johon kuuluu mainitsemiesi lisäksi myös ylinopeus.
Etkö ole koskaan miettinyt minkälainen on liikenneriski?
Voi kiesus noista sinun päätelmiäsi...
Nopeudesta keskustellaan, joka ei poista muita olemassa olevia tötöilymahdollisuuksia. Nopeus ei ole abstrakti sekään ja kun sitä liikenteessä kuitenkin on, sekin on riski lähtökohtaisesti. TeeCee kertoi, että jospa lopetettaisiin edes tahallinen laiton riskinotto, johon kuuluu mainitsemiesi lisäksi myös ylinopeus.
Ja kaikki muu tahallinen riskinotto on mielestäsi asia mihin ei tarvitse puuttua, tai keskustella siitä?
Peräänajo on yleisin tapa kolaroida, eikä turvavälejä valvota ollenkaan vaikka liian lyhyet välit on hyvin yleinen tapa ajaa. Toisaalta, kolarit uutisoidaan usein onnettomuuksina, eli törmäyksinä missä kuljettaja ei sillä hetkellä tehnyt mitään lainvastaista. Huh, onneksi se ei sattunut minulle, se onnen puuttuminen 😬
Voisiko tämän keskustelun eristää siihen (yli)nopeuteen ja ehkä päästä siitä johonkin yksimielisyyteen, ja sitten avata toisen topicin muita hölmöilyitä varten, vaikka jokaista lajityyppiä varten erikseen?
@M880 kirjoitti:
Voisiko tämän keskustelun eristää siihen (yli)nopeuteen ja ehkä päästä siitä johonkin yksimielisyyteen, ja sitten avata toisen topicin muita hölmöilyitä varten, vaikka jokaista lajityyppiä varten erikseen?
Tottakai. Tekisitkö yhteenvedon, eli voitiinko todeta että liikennekuolemat johtuvat ylinopeudesta - eli tavallaan saa rikkoa kaikkia muita lakipykäliä ilman että siitä aiheutuisi vakavaa vaaraa toisille?
Ja ovatko sitten Saksan autobaanat hengenvaarallisia kun siellä saa ajaa kovempaa kuin Suomessa?
Vakavammin, aloittakaa uusia aiheita, silloin aihe vaihtuu.
@M880 kirjoitti:
Voisiko tämän keskustelun eristää siihen (yli)nopeuteen ja ehkä päästä siitä johonkin yksimielisyyteen, ja sitten avata toisen topicin muita hölmöilyitä varten, vaikka jokaista lajityyppiä varten erikseen?
Tottakai. Tekisitkö yhteenvedon, eli voitiinko todeta että liikennekuolemat johtuvat ylinopeudesta - eli tavallaan saa rikkoa kaikkia muita lakipykäliä ilman että siitä aiheutuisi vakavaa vaaraa toisille?
Ja ovatko sitten Saksan autobaanat hengenvaarallisia kun siellä saa ajaa kovempaa kuin Suomessa?
Vakavammin, aloittakaa uusia aiheita, silloin aihe vaihtuu.
Taidat hämmentää tahallasi.
En tiedä teistä muista, mutta minun käsityksekseni on muodostunut että lisääntynyt nopeus lisää osaltaan onnettomuuden riskiä (eli todennäköisyyttä), mutta ennen kaikkea se pahentaa tapahtuneen onnettomuuden seurauksia, eli lisää liikennekuolemia. Kaikkiin nopeuksiin sisältyy riski, mutta nopeusrajoitus on se minkä yhteiskunta eli viranomainen on arvioinut kohtuulliseksi ja hyväksyttäväksi riskiksi. Oikeastaan mitään muuta päätelmää en ole osannut tehdä.
Kaikkein vähiten olen käsittänyt kenenkään sanovan ettei millään muulla tekijällä ole merkitystä, mitä nyt jotkut ovat koittaneet laittaa tuollaista jonkun toisen suuhun.
Jos Autobahn ja suomalainen moottoritie ovat kaikilta muilta osiltaan täysin samanlaisia (fyysisesti, sekä kelin että liikennemäärien suhteen), niin varmasti on vaarallisempaa ajaa esimerkiksi 150kmh kuin 120kmh.
Uuden keskustelun aihe voi sitten olla vaikkapa turvaväli ja niiden noudattaminen sekä valvonta. Tai joku muu. Kunhan ehdotin.
Todistin pari päivää sitten taustapeilistä peräänajoa. Ruotsalaisessa moottoritienopeudessa 110kmh joku törmäsi jonon päässä eli minun takanani olleeseen autoon. Itse törmäysvauhti oli ehkä 30kmh. Mutta jos rajoitusnopeus olisi ollut 130kmh tai vaikka vapaalla nopeuksilla ajettu 150km, niin seuraukset olisivat olleet paljon vakavammat kun reaktioaika olisi syöty sekä lähtö- että törmäysnopeudet korkeammat.
Varsinainen syy onnettomuuteen oli varmasti turvavälin puute ja/tai keskittymisen herpaantuminen, mutta kaikkien muiden muuttujien ollessa samat, lisänopeus olisi muuttanut seuraukset vakavammiksi.
Tässä taitaa olla se näkemysero. Minä en näe että jokaiseen nopeuteen liittyisi riski. Toki meteoriitti voi lentää avaruudesta, mutta muita riskejä on vaikeaa keksiä. Rengasrikko ehkä.
Mutta se on selvää että törmäys hirveen on todennäköisempää ja seurauksiltaan vakavampaa 110 km/h nopeudella kuin 80 km/h, riippumatta nopeusrajoituksesta.
Rikesakko 60 km/h rajoituksella 78 km/h ajettuna maksaa jopa 200 euroa. Pienituloiselle "Törkeä liikenneturvallisuuden vaarantaminen" maksaa 180 euroa - paitsi jos siihen saadaan mitattua 16-45 km/h ylinopeus, silloin se maksaa tuon saman 200 euroa.
En usko että kyse on näkemyserosta, vaan siitä että et ymmärrä mitä tarkoittaa riski.
Toki riski eli todennäköisyys on pienillä nopeuksilla pieni, mutta se on silti olemassa. Ihan kaikkeen sisältyy riski, hengittämiseenkin kun kärpäseen voi tukehtua.
Riski ei myöskään liity pelkästään niihin kuolemiin vaan seurauksiin ylipäänsä. Pienellä nopeudella seuraus voi olla vaikka kiveniskemä, naarmu tai siilin yliajo. Nopeuden kasvaessa toteutuneen riskin seuraukset ovat vakavammat. Siilin kannalta toki vakavat jo sillä pienelläkin nopeudella.
Toteutuneen riskin seuraus ei liity nopeusrajoituksen sinänsä, vaan itse nopeuteen. Nopeusrajoitus on se minkä kansan valitsemat ja sitä kautta valtuuttamat poliittiset päättäjät ja näiden palkkaamat virkamiehet ovat arvioineet hyväksyttäväksi riskiksi.
73 prosenttia kuolemaan johtaneista onnettomuuksista liityy kuljettajan tilaan.
"Liikenne ei ole mikään erillinen saareke ihmisen elämässä, vaan elämä seuraa mukana myös liikenteeseen.
Hyvä uutinen on, että useimpien vakaassa elämäntilanteessa elelevien riski kuolla liikenteessä on nykyään erittäin pieni. Esimerkiksi uudehkolla autolla liikkeellä olevia nelikymppisiä perheenäitejä, jolla on voimakas elämänhalu, ei kuole Suomen liikenteessä käytännössä enää ollenkaan.
Kun taas elämänhallinnan kanssa on suuria ongelmia, ovat esimerkiksi turvavyön käyttämättä jättäminen tai huonot renkaat enää osasyitä. Kuolema tapahtuu liikenteessä, mutta ei johdu liikenteestä.
Kuljettajan tila on jopa 73 prosentissa taustalla. Ja se on hiipimässä ylöspäin, trendi on mennyt sellaiseen suuntaan, sanoo Liikennevakuutuskeskuksen alaisen Onnettomuustietoinstituutin liikenneturvallisuusjohtaja Kalle Parkkari.
Kuljettajan tila kuten, alkoholi, sairaus, väsymys tai mielentila, ei aina tarkoita, että elämä olisi täysin sotkussa. Nykyelämä on liian hektistä. Liikenneturvan Anna-Liisa Tarvainen ottaa esimerkin."
Lisäyksenä vielä että riski ei tarkoita mitään muuta kuin todennäköisyyttä tapahtumalle jolla on negatiivisia seurauksia (se voi olla näkökulmakysymys). Mutta yhtä kaikki, riski = todennäköisyys. Se voi olla jollekin tapahtumalle nolla, esimerkiksi pokeripelissä jos kädessäsi on neljä ässää. Mutta värisuora kuninkaasta alaspäin on erittäin hyvä käsi ja häviämisen todennäköisyys, riski, on erittäin pieni mutta kyllä sillä voi hävitä ässä-värisuoralle. Liikkeeseen pätee ihan sama, liikkeen aiheuttama riski on nolla jos ei liiku, mutta heti kun liikkuu syntyy todennäköisyys sille että jotain ikävää tapahtuu.
a. Osmo "Ode" Soininvaara on kirjoittanut näin ylinopeuksista ja liikennekuolemista.
"Jos halutaan tutkia ylinopeuden vaikutusta liikennekuolemiin, oikea tapa tutkia sitä on epidemiologiasta tuttu, vaikkapa tupakoinnin vaikutuksessa keuhkosyöpään. Tilastoidaan kaikista kuolemaanjohtaneista onnettomuuksista, kuinka suuressa osassa liikennekuolemia jokin osapuolista on ajanut ylinopeutta ja verrataan tätä siihen, kuinka yleistä ylinopeuden ajaminen yleensä on. Jos ylinopeudet ovat liikennekuolmematapauksissa yleisempiä kuin ylinopeudet liikenteessä, osoittaa se ylinopeudella olevan vaikutusta."
Ei muuta kuin selvittelemään sitä kuinka yleistä ylinopeusajaminen on, ja tätä prosenttilukemaa verrataan ylinopeuden osuuteen liikennekuolemissa. Tämmöinen tutkiminen varmaankin täyttää tieteellisyyden kriteerit kunhan syötettyinä ovat oikeat tutkmustiedot.
b. Trafin tutkija on laskeskellut että ylinopeutta ajoi noin puolet eräässä tutkimustilanteessa.
@M880 kirjoitti:
En usko että kyse on näkemyserosta, vaan siitä että et ymmärrä mitä tarkoittaa riski.
Toki riski eli todennäköisyys on pienillä nopeuksilla pieni, mutta se on silti olemassa. Ihan kaikkeen sisältyy riski, hengittämiseenkin kun kärpäseen voi tukehtua.
Uskon ymmärtäväni mikä on riski, ja tunnistan liikenteessä tilanteita missä joku toimii lainvastaisesti (Tieliikennelaki tai -asetus), eli vaarantaa toisen liikenneturvallisuuden (Rikoslaki 23). Tarkistin vielä varmuudeksi Wikipediaan kirjoitetun määritelmän.
Koska tuollainen "kärpäseen voi tukehtua" on lähinnä esimerkki fobiasta totean tässä vaiheessa että sovitaan mieluusti olevamme asioista eri mieltä.
@M880 kirjoitti:
En usko että kyse on näkemyserosta, vaan siitä että et ymmärrä mitä tarkoittaa riski.
Toki riski eli todennäköisyys on pienillä nopeuksilla pieni, mutta se on silti olemassa. Ihan kaikkeen sisältyy riski, hengittämiseenkin kun kärpäseen voi tukehtua.
Uskon ymmärtäväni mikä on riski, ja tunnistan liikenteessä tilanteita missä joku toimii lainvastaisesti (Tieliikennelaki tai -asetus), eli vaarantaa toisen liikenneturvallisuuden (Rikoslaki 23). Tarkistin vielä varmuudeksi Wikipediaan kirjoitetun määritelmän.
Koska tuollainen "kärpäseen voi tukehtua" on lähinnä esimerkki fobiasta totean tässä vaiheessa että sovitaan mieluusti olevamme asioista eri mieltä.
Kirjoitat asian vierestä, jos oletetaan että olit samaa mieltä siitä että koitetaan päästä lopputulemaan (yli)nopeuksista. Muut liikennerikokset ja - rikkeet ovat toisten keskustelujen aiheita.
Kärpäseen tukehtuminen ei ole fobia, vaan yritys selittää sinulle mikä on riski. Olemme siitä (varmaankin) yhtä mieltä että riski / todennäköisyys sille että mitään ikävää tapahtuisi alhaisessa nopeudessa on erittäin pieni, lähellä nollaa, mutta se on silti olemassa. Tämä todennäköisyys kasvaa nopeuden kasvaessa.
Vai oletko nyt tosissasi sitä mieltä että alhaisessa nopeudessa ei voi saada naarmuakaan auton lakkapintaan? Tai sitä mieltä ettei nopeuden kasvaessa vahinkojen laajuus olisi vakavampi?
Riski tarkoittaa edelleen vain ja ainoastaan todennäköisyyttä. Näitä todennäköisyyksiä pystyy omalla käytöksellään säätämään isommiksi tai pienemmiksi.
Kameratolppia ei tarvita lisää sen osoittaa nämä otsikossa olevat luvutkin, sen sijaan ihmisiä naisia ja miehiä poliisin vahvuuteen pitää lisätä tuntuvasti. Vuosittain riittävä lisäys jossa pyrkimyksenä on noin 10 000 poliisia, tämä on oikea suunta eihän kukaan halua tästä maasta turvatonta asua ja elää. Suomen poliisin vahvuus on tuntuvasti alle pohjoismaisen keskitason, tämä kehitys on käännettävä välittömästi järjelliselle tasolle jossa kansalaisten turvallisuus on riittävällä tasolla! Vuonna 2012 Suomessa oli 7 800 poliisia, tästä on tultu alaspäin kaiken aikaa edellisten hallitusten myötävaikutuksella. Säästetty on siis täysin väärissä asioissa. Toivottavasti suunta käännetään nyt oikealle raiteelle ilman typerää politikointia!
Tekisitkö yhteenvedon, eli voitiinko todeta että liikennekuolemat johtuvat ylinopeudesta - eli tavallaan saa rikkoa kaikkia muita lakipykäliä ilman että siitä aiheutuisi vakavaa vaaraa toisille?
Sinähän tuossa teit yhteenvedon oikeastaan. Tuohonko olet oikeasti päätynyt näiden keskustelujen pohjalta? M880 veikkasi sinun hämmentävän tahallasi. Minä puolestani veikkaan, että tuo osoittaa vain sinun logiikkasi tasoa ja olet oikeasti vakavissasi. Yhteenvetosi ei vain mitenkään ole voinut syntyä täällä kirjoitetun perusteella, joten kerrotko mistä se välähti mieleesi?
Ja ovatko sitten Saksan autobaanat hengenvaarallisia kun siellä saa ajaa kovempaa kuin Suomessa?
Mitäs itse luulet, jos mietit vakavammin? Mieti syy/seuraussuhteen kautta vaikkapa.
Kameratolppia ei tarvita lisää sen osoittaa nämä otsikossa olevat luvutkin, sen sijaan ihmisiä naisia ja miehiä poliisin vahvuuteen pitää lisätä tuntuvasti. Vuosittain riittävä lisäys jossa pyrkimyksenä on noin 10 000 poliisia, tämä on oikea suunta eihän kukaan halua tästä maasta turvatonta asua ja elää.
En tiedä missä kirjoittaja SO2001 lymyää, mutta hänellä voisi olla tuohon vahvasti toisenlainen kanta...
Minä muotoilisin tuon vain niin, että liikenteen valvontaan voisi jo nyt kohdentaa enemmän resursseja. Ja vaikka niitä olisi lisää, niin kyllä minusta olisi kiinnostavaa tietää, miten siellä siltikään ehdittäisiin "kaikkea kivaa laitonta" pystyttäisiin valvomaan riittävällä tasolla. Meillä oli joskus Liikennepoliisi. Muistaako kukaan, valvoivatko ne näitä nyt tällä palstalla puutteiksi osoittautuneita häiriökäyttäytymisiä yhtään paremmin, tai pääsikö kukaan siunailemaan sakotettujen määrää koko repertuaarista liikennevirheitä?
Minulle ei vain tule mieleen. Oliko kampanjoita tms edes?
TeeCee: ” Minä en ihan oikeasti tiedä millä mekanismilla keskinopeus, liikenteen tai kuljettajan, vaikuttaisi liikenneturvallisuuteen
740 GLE: ”Jos olet oikeasti tätä mieltä, olet kyllä kommunikoinut sen vuosien ajan huonommin kuin kukaan. En ole ikinä ennen onnistunut ymmärtämään ketään muuta niin väärin kuin sinua.”
Olen toistellut sitä vasta niin vähän aikaa, että asia ei ole vielä päässyt aivoihisi asti. Nopealla haulla ainakin tammikuussa 2015 keskustelussa ”Pieni ylinopeus ei lisää riskiä” kerroin tästä suoraan sinulle, muille osoittamiani samansisältöisiä kommentteja löytyi vuosia vanhempiakin.
740 GLE: ”Minä luulin sinun olevan tietoinen siitä, että että liikenteen keskinopeudella ja liikennekuolemilla on (vastaavissa olosuhteissa) selkeä korrelaatio, mutta saatoin olla väärässäkin?”
Olen tuosta yhtä tietoinen kuin sinä olet tietoinen siitä, mikä ero on korrelaatiolla ja vaikutusmekanismilla
740 GLE: ”Vaikutusmekanismikin on varsin selkeä, törmäyksen todennäköisyys ja törmäyksen vakavuus pahenevat nopeuden noustessa, joten suurempi keskinopeus aiheuttaa keskimäärin suuremman altistuksen.”
Tuo on kieltämättä selkeää, mutta kuinka liikenteen tapahtumat käytännössä saavat aikaan tuon ilmiön? Tämä vaivasi minua pitkän aikaa, ja vähitellen päädyin tulokseen, että todennäköisesti tuo ilmiö johtuu siitä, että sama mekanismi toimii myös yksilötasolla. Päädyin tuohon suunnilleen 2014 tai -15, ja sen jälkeen olen lukenut monen tutkimuksen tulleen samansuuntaiseen tulokseen.
740 GLE: ” Lähdetäänpä liikkeelle nopeusrajoituksesta, jota ei saa ylittää YHTÄÄN ja säädetään ajonopeus aina rajoituksen mukaiseksi. Onko nyt kaikki hyvin?”
Olen kuski ja aiheesta kiinnostunut keskustelija, en tuomari, joten vastaan vain omasta puolestani. Minä olen siinä luulossa, että nopeusrajoitukset on tarkoitettu rikottaviksi, joten lain hengen mukaista on että niitä rajoituksia ei rikota. Tiedän että kuljettajat ovat ihmisiä, joten rajoituksia taatusti rikotaan tulevaisuudessakin vahingossa, siksi vedän itse rajan tahalliseen ylinopeuteen. Joku toinen voi vetää oman rajansa mihin haluaa, kunhan se raja toteuttaa tuon lain hengen.
Ai niin, myös lain hengen jokainen voi käsittää omalla tavallaan, sehän on vain oma tulkintani, että nopeusrajoitukset on tarkoitettu noudatettavaksi. Moni nimimerkki on kertonut pitävänsä rajoituksia valtion keinona rahastaa kansalaisiaan, sillä tavalla ajattelevan mielestä olisi loogista ajatella oleva lain hengen MUKAISTA rikkoa nopeusrajoituksia.
Karrette: ”Etkö ole koskaan miettinyt minkälainen on liikenneriski? Esimerkiksi vaarallinen ohitus, tai piittaamattomuus väistämisvelvollsuusta, tai turvavälistä. Ne eivät ole abstrakteja, vaan tilastot koostuvat niistä - niihin tarvitaan vain onnen puutetta, jolloin ne ovat onnettomuuksia (liikenneturvallisuuden vaarantamisia).”
Totta kai mietin. Mietin myös, että liikenteessä on sellaisiakin riskejä, joita en näe, vaan ne tulevat näkyviin ainoastaan tilastoja tutkimalla. Mietin myös sitä, miten meillä ihmisillä on luonnostaan tapana muodostaa asioista mielipiteitä sen mukaan mitä itse näemme ja koemme. Ja sitäkin minä mietin, että minun kannattaa olla varovainen sen suhteen miten itse koen asioita liikenteessä, koska ihmisen ajattelurutiineihin kuuluu etsiä havainnoistaan asioita, jotka tukevat minulla jo ennestään olevia mielipiteitä.
Tuon tapaiset miettimiset ovat johtaneet tapaan kyseenalaistaa kaikkea, ja ihan erityisesti omia mielipiteitä. Se, että näen liikenteessä jotain mikä osoittaa mielipiteeni oikeaksi, voi tarkoittaa joko että mielipiteeni tosiaan oli oikea, tai sitten näin vain sen mitä halusin nähdä, koska näköhavainnoistamme vain noin 1 % tulee silmistä, loput muistista. Aivomme ”tietävät” miltä asioiden meidän mielestämme pitäisi näyttää, joten aikaa ja aivokapasiteettiä säästääkseen ne näyttävät meille sen mitä haluammekin nähdä.
Karrette (Kumppanille): ” Ja kaikki muu tahallinen riskinotto on mielestäsi asia mihin ei tarvitse puuttua, tai keskustella siitä?”
Ilman muuta mikä tahansa tahallinen laiton riskinotto on asia johon pitää puuttua ja josta pitää keskustella. Minä olen vain huomannut sellaisen hassun asian, että liikenteen riskeistä parhaiten perillä olevat pitävät tärkeimpinä ihan eri asioita kuin riskeistä huonommin perillä olevat. Hyvällä perilläololla tarkoitan liikenteen riskejä tutkineita.
Karrette: ” Ja ovatko sitten Saksan autobaanat hengenvaarallisia kun siellä saa ajaa kovempaa kuin Suomessa?”
Ovat. Jos Saksan vapaan nopeuden moottoriteillä olisi yhtä vähän liikennettä kuin Suomen moottoriteillä, niiden onnettomuusriski olisi yli kaksinkertainen Suomeen verrattuna. Taas yksi asia, josta saa täysin väärän kuvan pelkkiä tilastoja lukemalla.
Tilastoistakin saa jonkinlaisen käsityksen, kunhan vertaa asioita jotka oikeasti ovat verrannollisia. Saksan vapaan nopeuden moottoritieosuuksien liikennekuolemanriskiä pitää verrata liikennetiheydeltään suunnilleen samanlaisiin teihin maissa, joissa moottoriteillä on nopeusrajoitukset. Kuolemanriski Saksan vapaan nopeuden moottoriteillä on 1,5–2 kertaa niin suuri kuin Alankomaiden, Sveitsin tai Yhdysvaltojen moottoriteillä, joilla oli nopeusrajoitukset.
Karretten ei kannata saksan moottoritielle lähteä, turvavälit on jääneet viiskytluvulle, ja silloin kun rytisee niin yleensä kunnolla verrattuna suomen peräpusuihin.
Onneksi kun ajamme saksanläpi itävaltaan meillä on takapenkki tyhjä kuitenkin takapenkin turvavyöt kiinni jarruttamassa mahdollisen bemarin sisälle tunkemista.
@TeeCee kirjoitti:
740 GLE: ” Lähdetäänpä liikkeelle nopeusrajoituksesta, jota ei saa ylittää YHTÄÄN ja säädetään ajonopeus aina rajoituksen mukaiseksi. Onko nyt kaikki hyvin?”
Olen kuski ja aiheesta kiinnostunut keskustelija, en tuomari, joten vastaan vain omasta puolestani. Minä olen siinä luulossa, että nopeusrajoitukset on tarkoitettu rikottaviksi, joten lain hengen mukaista on että niitä rajoituksia ei rikota. Tiedän että kuljettajat ovat ihmisiä, joten rajoituksia taatusti rikotaan tulevaisuudessakin vahingossa, siksi vedän itse rajan tahalliseen ylinopeuteen. Joku toinen voi vetää oman rajansa mihin haluaa, kunhan se raja toteuttaa tuon lain hengen.
Vastauksesi kysymykseen riittääkö pelkkä rajoituksen noudattaminen ei yllätä.
Minulle rajoituksen noudattaminen ei riitä, vaan sen lisäksi pitää pystyä ymmärtämään milloin on syytä pudottaa selvästi alle rajoituksen tai pysähtyä. Niin onnettomuuden todennäköisyyden kuin sen vakavuuden kannalta tässä onnistuminen on paljon olennaisempaa kuin se, onnistuuko osumaan rajoitusnopeuteen täsmälleen vai +/- parin km/h toleranssilla silloin kun katsoo rajoitusnopeuden sopivaksi.
Pelkästään aina rajoitusnopeudella ajaen ei pysty noudattamaan väistämisvelvollisuuttaan oikeastaan missään tilanteessa.
Ai niin, myös lain hengen jokainen voi käsittää omalla tavallaan, sehän on vain oma tulkintani, että nopeusrajoitukset on tarkoitettu noudatettavaksi. Moni nimimerkki on kertonut pitävänsä rajoituksia valtion keinona rahastaa kansalaisiaan, sillä tavalla ajattelevan mielestä olisi loogista ajatella oleva lain hengen MUKAISTA rikkoa nopeusrajoituksia.
Noin ajattelevat vastannevat kommenteistaan ihan itse. Minä arvelen joidenkin rajoitusten sopimattomuuden syyksi ihan jotain muuta. Mutta asia on puhtaasti akateeminen, koska sain viimeisen ylinopeussakkoni yli 37 vuotta sitten. Siksi en usko mahdollisuuksiini parantaa turvallisuuttani havaittavasti nopeusrajoitusten noudattamista tarkentamalla, vaan joudun turvautumaan vaikeammin löydettäviin ja toteutettaviin parannuksiin.
740 GLE: ” Vastauksesi kysymykseen riittääkö pelkkä rajoituksen noudattaminen ei yllätä. Minulle rajoituksen noudattaminen ei riitä, vaan sen lisäksi pitää pystyä ymmärtämään milloin on syytä pudottaa selvästi alle rajoituksen tai pysähtyä.”
Minä ymmärrän että haluat tulkita rajoituksen noudattamisen niin, että silloin ajetaan aina suurinta rajoituksen sallimaa nopeutta. Sinulla on oikeus ajatella asioista omalla tavallasi. Mutta minä en ymmärrä sitä, miksi sinä et anna minun olla sitä mieltä, että rajoitusta noudattaa kun ajaa mitä tahansa vauhtia nollan ja nopeusrajoituksen väliltä.
Sinun on pakko tietää mitä minä tarkoitan rajoituksen noudattamisella, olemme nimittäin hieroneet tätä asiaa todella huolellisesti. Pitääkö odotella vielä montakin vuotta, ennen kuin sallit minun pitää esimerkiksi 80 km/h vauhtia rajoituksen mukaisena nopeutena 100:n rajoituksella?
En nyt ala tämän enempää toistelemaan mitä olen asiasta sanonut, mutta sinulle pieni kertaus voisi tehdä terää. Keskusteluamme tästä aiheesta löytyy ainakin threadista ”Liikennepsykologia”. Muistaakseni puhuimme silloin asiasta viikko- ellei peräti kuukausitolkulla. Ainakin 19.05.2016 näyttää löytyvän sanana vaihtoa aiheesta.
740 GLE: ” Minulle rajoituksen noudattaminen ei riitä, vaan sen lisäksi pitää pystyä ymmärtämään milloin on syytä pudottaa selvästi alle rajoituksen tai pysähtyä. Niin onnettomuuden todennäköisyyden kuin sen vakavuuden kannalta tässä onnistuminen on paljon olennaisempaa kuin se, onnistuuko osumaan rajoitusnopeuteen täsmälleen vai +/- parin km/h toleranssilla silloin kun katsoo rajoitusnopeuden sopivaksi.”
Olen samaa mieltä ymmärryksen tärkeydestä, mutta olemme ainakin aiemmin olleet samaa mielten myös siitä, että valtaosa kuljettajista ei vaihtele nopeuttaa, vaan ajaa samalla nopeudella pimeässä ja valoisassa, sateessa, sumussa ja hyvällä kelillä. Joten sen ymmärryksen varaan ei kannata kovin paljon laskea, vaan kannattaa varautua myös epäonnistumiseen tilannenopeutensa valinnassa. Miten sinun mielestäsi varaudutaan parhaiten tilanteeseen, että kuskin suunnitelma välttää onnettomuudet hienolla tilannenopeudentajullaan ei toiminutkaan niin hyvin kuin mitä kuski itse oli etukäteen luullut? Mikä riskitekijä sen jälkeen vaikuttaa eniten onnettomuuden seurauksiin?
En tiedä onko tuo tahallista vai sotketko vahingossa nopeuden toleranssin ja tahallisen ylinopeuden toisiinsa. Minä en ole kritisoinut kenenkään vauhdinpidon toleranssia, kritiikkini koskee tapaa tähdätä tarkoituksella rajoituksen yli. Se on tahallista laitonta riskinottoa, ei toleranssia. Sellaista ei mielestäni pitäisi edistää omalla esimerkillä liikenteessä tai kertomalla julkisesti kuinka vaaratonta se on, jos se tieteellisen tiedon mukaan on erittäin ratkaisevassa asemassa liikenteen uhrien määrän kannalta.
Edelleen protestoin tapaasi käyttää suurimmasta sallitusta nopeudesta nimitystä rajoitusnopeus. Minusta rajoitusnopeus on mikä tahansa nopeus, joka ei ylitä rajoitusta.
@TeeCee kirjoitti:
Minä ymmärrän että haluat tulkita rajoituksen noudattamisen niin, että silloin ajetaan aina suurinta rajoituksen sallimaa nopeutta. Sinulla on oikeus ajatella asioista omalla tavallasi.
Nyt ei ollut puhe siitä, vaan kysyin sinulta riittääkö pelkästään se, että "säädetään ajonopeus aina rajoituksen mukaiseksi". Vastauksesi kysymykseen on ihan sinun omasi.
Kysyessäni olin toivonut sinun vastaavan jotain sen ymmärtämisestä, milloin pitää pudottaa alle rajoitusnopeuden tai pysähtyä kokonaan. Mutta ei, sinä vastaat vain nopeusrajoituksella. Huomaatko, miksi on niin vaikea uskoa sinun ajamisessasi olevan muuta kuin nopeusrajoitus?
@TeeCee kirjoitti:
Mutta minä en ymmärrä sitä, miksi sinä et anna minun olla sitä mieltä, että rajoitusta noudattaa kun ajaa mitä tahansa vauhtia nollan ja nopeusrajoituksen väliltä.
Tuohan on ainoa mahdollinen ajatustapa, mutta nyt ei ollut kyse siitä. Kysyin tarvitaanko mitään muuta kuin aina tasan rajoitusnopeus. Väität omassa ajamisessasi kiinnostuvasi kovastikin ihan kaikista lain vaatimuksista ja turvallisuuteesi vaikuttavista asioista, Silti et taaskaan näytä edes ymmärtävän kysymystä, kun kysytään onko pelkkä rajoituksen noudattaminen riittävää.
@TeeCee kirjoitti:
Sinun on pakko tietää mitä minä tarkoitan rajoituksen noudattamisella, olemme nimittäin hieroneet tätä asiaa todella huolellisesti. Pitääkö odotella vielä montakin vuotta, ennen kuin sallit minun pitää esimerkiksi 80 km/h vauhtia rajoituksen mukaisena nopeutena 100:n rajoituksella?
Älä nyt taas tuota samaa. Yritä nyt edes kerran keskustella siitä, mitä MUUTA kuin nopeusrajoitus siihen kuljettajan toimintaan liittyy.
Taas kerran väität ymmärtäväsi itsekin, että nopeusrajoitus ei ole ainoa nopeusvalintaan vaikuttava parametri. Siitä huolimatta et pysty keskustelemaan niistä muista asioista.
https://www.liikenneturva.fi/sites/default/files/materiaalit/Tutkittua/Tilastot/tilastokatsaukset/tilastokatsaus_hloautossa_matkustavat.pdf
@Karrette (TeeCeelle):
Voi kiesus noista sinun päätelmiäsi...
Nopeudesta keskustellaan, joka ei poista muita olemassa olevia tötöilymahdollisuuksia. Nopeus ei ole abstrakti sekään ja kun sitä liikenteessä kuitenkin on, sekin on riski lähtökohtaisesti. TeeCee kertoi, että jospa lopetettaisiin edes tahallinen laiton riskinotto, johon kuuluu mainitsemiesi lisäksi myös ylinopeus.
Ja kaikki muu tahallinen riskinotto on mielestäsi asia mihin ei tarvitse puuttua, tai keskustella siitä?
Peräänajo on yleisin tapa kolaroida, eikä turvavälejä valvota ollenkaan vaikka liian lyhyet välit on hyvin yleinen tapa ajaa. Toisaalta, kolarit uutisoidaan usein onnettomuuksina, eli törmäyksinä missä kuljettaja ei sillä hetkellä tehnyt mitään lainvastaista. Huh, onneksi se ei sattunut minulle, se onnen puuttuminen 😬
Voisiko tämän keskustelun eristää siihen (yli)nopeuteen ja ehkä päästä siitä johonkin yksimielisyyteen, ja sitten avata toisen topicin muita hölmöilyitä varten, vaikka jokaista lajityyppiä varten erikseen?
Tottakai. Tekisitkö yhteenvedon, eli voitiinko todeta että liikennekuolemat johtuvat ylinopeudesta - eli tavallaan saa rikkoa kaikkia muita lakipykäliä ilman että siitä aiheutuisi vakavaa vaaraa toisille?
Ja ovatko sitten Saksan autobaanat hengenvaarallisia kun siellä saa ajaa kovempaa kuin Suomessa?
Vakavammin, aloittakaa uusia aiheita, silloin aihe vaihtuu.
Taidat hämmentää tahallasi.
En tiedä teistä muista, mutta minun käsityksekseni on muodostunut että lisääntynyt nopeus lisää osaltaan onnettomuuden riskiä (eli todennäköisyyttä), mutta ennen kaikkea se pahentaa tapahtuneen onnettomuuden seurauksia, eli lisää liikennekuolemia. Kaikkiin nopeuksiin sisältyy riski, mutta nopeusrajoitus on se minkä yhteiskunta eli viranomainen on arvioinut kohtuulliseksi ja hyväksyttäväksi riskiksi. Oikeastaan mitään muuta päätelmää en ole osannut tehdä.
Kaikkein vähiten olen käsittänyt kenenkään sanovan ettei millään muulla tekijällä ole merkitystä, mitä nyt jotkut ovat koittaneet laittaa tuollaista jonkun toisen suuhun.
Jos Autobahn ja suomalainen moottoritie ovat kaikilta muilta osiltaan täysin samanlaisia (fyysisesti, sekä kelin että liikennemäärien suhteen), niin varmasti on vaarallisempaa ajaa esimerkiksi 150kmh kuin 120kmh.
Uuden keskustelun aihe voi sitten olla vaikkapa turvaväli ja niiden noudattaminen sekä valvonta. Tai joku muu. Kunhan ehdotin.
Todistin pari päivää sitten taustapeilistä peräänajoa. Ruotsalaisessa moottoritienopeudessa 110kmh joku törmäsi jonon päässä eli minun takanani olleeseen autoon. Itse törmäysvauhti oli ehkä 30kmh. Mutta jos rajoitusnopeus olisi ollut 130kmh tai vaikka vapaalla nopeuksilla ajettu 150km, niin seuraukset olisivat olleet paljon vakavammat kun reaktioaika olisi syöty sekä lähtö- että törmäysnopeudet korkeammat.
Varsinainen syy onnettomuuteen oli varmasti turvavälin puute ja/tai keskittymisen herpaantuminen, mutta kaikkien muiden muuttujien ollessa samat, lisänopeus olisi muuttanut seuraukset vakavammiksi.
Tässä taitaa olla se näkemysero. Minä en näe että jokaiseen nopeuteen liittyisi riski. Toki meteoriitti voi lentää avaruudesta, mutta muita riskejä on vaikeaa keksiä. Rengasrikko ehkä.
Mutta se on selvää että törmäys hirveen on todennäköisempää ja seurauksiltaan vakavampaa 110 km/h nopeudella kuin 80 km/h, riippumatta nopeusrajoituksesta.
Rikesakko 60 km/h rajoituksella 78 km/h ajettuna maksaa jopa 200 euroa. Pienituloiselle "Törkeä liikenneturvallisuuden vaarantaminen" maksaa 180 euroa - paitsi jos siihen saadaan mitattua 16-45 km/h ylinopeus, silloin se maksaa tuon saman 200 euroa.
En usko että kyse on näkemyserosta, vaan siitä että et ymmärrä mitä tarkoittaa riski.
Toki riski eli todennäköisyys on pienillä nopeuksilla pieni, mutta se on silti olemassa. Ihan kaikkeen sisältyy riski, hengittämiseenkin kun kärpäseen voi tukehtua.
Riski ei myöskään liity pelkästään niihin kuolemiin vaan seurauksiin ylipäänsä. Pienellä nopeudella seuraus voi olla vaikka kiveniskemä, naarmu tai siilin yliajo. Nopeuden kasvaessa toteutuneen riskin seuraukset ovat vakavammat. Siilin kannalta toki vakavat jo sillä pienelläkin nopeudella.
Toteutuneen riskin seuraus ei liity nopeusrajoituksen sinänsä, vaan itse nopeuteen. Nopeusrajoitus on se minkä kansan valitsemat ja sitä kautta valtuuttamat poliittiset päättäjät ja näiden palkkaamat virkamiehet ovat arvioineet hyväksyttäväksi riskiksi.
73 prosenttia kuolemaan johtaneista onnettomuuksista liityy kuljettajan tilaan.
"Liikenne ei ole mikään erillinen saareke ihmisen elämässä, vaan elämä seuraa mukana myös liikenteeseen.
Hyvä uutinen on, että useimpien vakaassa elämäntilanteessa elelevien riski kuolla liikenteessä on nykyään erittäin pieni. Esimerkiksi uudehkolla autolla liikkeellä olevia nelikymppisiä perheenäitejä, jolla on voimakas elämänhalu, ei kuole Suomen liikenteessä käytännössä enää ollenkaan.
Kun taas elämänhallinnan kanssa on suuria ongelmia, ovat esimerkiksi turvavyön käyttämättä jättäminen tai huonot renkaat enää osasyitä. Kuolema tapahtuu liikenteessä, mutta ei johdu liikenteestä.
Kuljettajan tila on jopa 73 prosentissa taustalla. Ja se on hiipimässä ylöspäin, trendi on mennyt sellaiseen suuntaan, sanoo Liikennevakuutuskeskuksen alaisen Onnettomuustietoinstituutin liikenneturvallisuusjohtaja Kalle Parkkari.
Kuljettajan tila kuten, alkoholi, sairaus, väsymys tai mielentila, ei aina tarkoita, että elämä olisi täysin sotkussa. Nykyelämä on liian hektistä. Liikenneturvan Anna-Liisa Tarvainen ottaa esimerkin."
Lisäyksenä vielä että riski ei tarkoita mitään muuta kuin todennäköisyyttä tapahtumalle jolla on negatiivisia seurauksia (se voi olla näkökulmakysymys). Mutta yhtä kaikki, riski = todennäköisyys. Se voi olla jollekin tapahtumalle nolla, esimerkiksi pokeripelissä jos kädessäsi on neljä ässää. Mutta värisuora kuninkaasta alaspäin on erittäin hyvä käsi ja häviämisen todennäköisyys, riski, on erittäin pieni mutta kyllä sillä voi hävitä ässä-värisuoralle. Liikkeeseen pätee ihan sama, liikkeen aiheuttama riski on nolla jos ei liiku, mutta heti kun liikkuu syntyy todennäköisyys sille että jotain ikävää tapahtuu.
a. Osmo "Ode" Soininvaara on kirjoittanut näin ylinopeuksista ja liikennekuolemista.
"Jos halutaan tutkia ylinopeuden vaikutusta liikennekuolemiin, oikea tapa tutkia sitä on epidemiologiasta tuttu, vaikkapa tupakoinnin vaikutuksessa keuhkosyöpään. Tilastoidaan kaikista kuolemaanjohtaneista onnettomuuksista, kuinka suuressa osassa liikennekuolemia jokin osapuolista on ajanut ylinopeutta ja verrataan tätä siihen, kuinka yleistä ylinopeuden ajaminen yleensä on. Jos ylinopeudet ovat liikennekuolmematapauksissa yleisempiä kuin ylinopeudet liikenteessä, osoittaa se ylinopeudella olevan vaikutusta."
Ei muuta kuin selvittelemään sitä kuinka yleistä ylinopeusajaminen on, ja tätä prosenttilukemaa verrataan ylinopeuden osuuteen liikennekuolemissa. Tämmöinen tutkiminen varmaankin täyttää tieteellisyyden kriteerit kunhan syötettyinä ovat oikeat tutkmustiedot.
b. Trafin tutkija on laskeskellut että ylinopeutta ajoi noin puolet eräässä tutkimustilanteessa.
https://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/486559-tiella-tulee-vastaan-200-autoa-tutkija-laski-kuinka-moni-ajaa-ylinopeutta-on
c. 3.166 henkilön tutkimuksessa jopa 86 % myönsi ajaneensa lievää ylinopeutta. 36 % myönsi ajaneensa lievää suurempaa ylinopeutta.
https://www.vantaansanomat.fi/artikkeli/533297-liikenteen-syntilista-on-pitka-nain-moni-ajaa-ylinopeutta-tai-nayttaa-keskisormea
Uskon ymmärtäväni mikä on riski, ja tunnistan liikenteessä tilanteita missä joku toimii lainvastaisesti (Tieliikennelaki tai -asetus), eli vaarantaa toisen liikenneturvallisuuden (Rikoslaki 23). Tarkistin vielä varmuudeksi Wikipediaan kirjoitetun määritelmän.
Koska tuollainen "kärpäseen voi tukehtua" on lähinnä esimerkki fobiasta totean tässä vaiheessa että sovitaan mieluusti olevamme asioista eri mieltä.
Kirjoitat asian vierestä, jos oletetaan että olit samaa mieltä siitä että koitetaan päästä lopputulemaan (yli)nopeuksista. Muut liikennerikokset ja - rikkeet ovat toisten keskustelujen aiheita.
Kärpäseen tukehtuminen ei ole fobia, vaan yritys selittää sinulle mikä on riski. Olemme siitä (varmaankin) yhtä mieltä että riski / todennäköisyys sille että mitään ikävää tapahtuisi alhaisessa nopeudessa on erittäin pieni, lähellä nollaa, mutta se on silti olemassa. Tämä todennäköisyys kasvaa nopeuden kasvaessa.
Vai oletko nyt tosissasi sitä mieltä että alhaisessa nopeudessa ei voi saada naarmuakaan auton lakkapintaan? Tai sitä mieltä ettei nopeuden kasvaessa vahinkojen laajuus olisi vakavampi?
Riski tarkoittaa edelleen vain ja ainoastaan todennäköisyyttä. Näitä todennäköisyyksiä pystyy omalla käytöksellään säätämään isommiksi tai pienemmiksi.
Kameratolppia ei tarvita lisää sen osoittaa nämä otsikossa olevat luvutkin, sen sijaan ihmisiä naisia ja miehiä poliisin vahvuuteen pitää lisätä tuntuvasti. Vuosittain riittävä lisäys jossa pyrkimyksenä on noin 10 000 poliisia, tämä on oikea suunta eihän kukaan halua tästä maasta turvatonta asua ja elää. Suomen poliisin vahvuus on tuntuvasti alle pohjoismaisen keskitason, tämä kehitys on käännettävä välittömästi järjelliselle tasolle jossa kansalaisten turvallisuus on riittävällä tasolla! Vuonna 2012 Suomessa oli 7 800 poliisia, tästä on tultu alaspäin kaiken aikaa edellisten hallitusten myötävaikutuksella. Säästetty on siis täysin väärissä asioissa. Toivottavasti suunta käännetään nyt oikealle raiteelle ilman typerää politikointia!
@Karrette:
Sinähän tuossa teit yhteenvedon oikeastaan. Tuohonko olet oikeasti päätynyt näiden keskustelujen pohjalta? M880 veikkasi sinun hämmentävän tahallasi. Minä puolestani veikkaan, että tuo osoittaa vain sinun logiikkasi tasoa ja olet oikeasti vakavissasi. Yhteenvetosi ei vain mitenkään ole voinut syntyä täällä kirjoitetun perusteella, joten kerrotko mistä se välähti mieleesi?
Mitäs itse luulet, jos mietit vakavammin? Mieti syy/seuraussuhteen kautta vaikkapa.
@Tracktest
En tiedä missä kirjoittaja SO2001 lymyää, mutta hänellä voisi olla tuohon vahvasti toisenlainen kanta...
Minä muotoilisin tuon vain niin, että liikenteen valvontaan voisi jo nyt kohdentaa enemmän resursseja. Ja vaikka niitä olisi lisää, niin kyllä minusta olisi kiinnostavaa tietää, miten siellä siltikään ehdittäisiin "kaikkea kivaa laitonta" pystyttäisiin valvomaan riittävällä tasolla. Meillä oli joskus Liikennepoliisi. Muistaako kukaan, valvoivatko ne näitä nyt tällä palstalla puutteiksi osoittautuneita häiriökäyttäytymisiä yhtään paremmin, tai pääsikö kukaan siunailemaan sakotettujen määrää koko repertuaarista liikennevirheitä?
Minulle ei vain tule mieleen. Oliko kampanjoita tms edes?
TeeCee: ” Minä en ihan oikeasti tiedä millä mekanismilla keskinopeus, liikenteen tai kuljettajan, vaikuttaisi liikenneturvallisuuteen
740 GLE: ”Jos olet oikeasti tätä mieltä, olet kyllä kommunikoinut sen vuosien ajan huonommin kuin kukaan. En ole ikinä ennen onnistunut ymmärtämään ketään muuta niin väärin kuin sinua.”
Olen toistellut sitä vasta niin vähän aikaa, että asia ei ole vielä päässyt aivoihisi asti. Nopealla haulla ainakin tammikuussa 2015 keskustelussa ”Pieni ylinopeus ei lisää riskiä” kerroin tästä suoraan sinulle, muille osoittamiani samansisältöisiä kommentteja löytyi vuosia vanhempiakin.
740 GLE: ”Minä luulin sinun olevan tietoinen siitä, että että liikenteen keskinopeudella ja liikennekuolemilla on (vastaavissa olosuhteissa) selkeä korrelaatio, mutta saatoin olla väärässäkin?”
Olen tuosta yhtä tietoinen kuin sinä olet tietoinen siitä, mikä ero on korrelaatiolla ja vaikutusmekanismilla
740 GLE: ”Vaikutusmekanismikin on varsin selkeä, törmäyksen todennäköisyys ja törmäyksen vakavuus pahenevat nopeuden noustessa, joten suurempi keskinopeus aiheuttaa keskimäärin suuremman altistuksen.”
Tuo on kieltämättä selkeää, mutta kuinka liikenteen tapahtumat käytännössä saavat aikaan tuon ilmiön? Tämä vaivasi minua pitkän aikaa, ja vähitellen päädyin tulokseen, että todennäköisesti tuo ilmiö johtuu siitä, että sama mekanismi toimii myös yksilötasolla. Päädyin tuohon suunnilleen 2014 tai -15, ja sen jälkeen olen lukenut monen tutkimuksen tulleen samansuuntaiseen tulokseen.
740 GLE: ” Lähdetäänpä liikkeelle nopeusrajoituksesta, jota ei saa ylittää YHTÄÄN ja säädetään ajonopeus aina rajoituksen mukaiseksi. Onko nyt kaikki hyvin?”
Olen kuski ja aiheesta kiinnostunut keskustelija, en tuomari, joten vastaan vain omasta puolestani. Minä olen siinä luulossa, että nopeusrajoitukset on tarkoitettu rikottaviksi, joten lain hengen mukaista on että niitä rajoituksia ei rikota. Tiedän että kuljettajat ovat ihmisiä, joten rajoituksia taatusti rikotaan tulevaisuudessakin vahingossa, siksi vedän itse rajan tahalliseen ylinopeuteen. Joku toinen voi vetää oman rajansa mihin haluaa, kunhan se raja toteuttaa tuon lain hengen.
Ai niin, myös lain hengen jokainen voi käsittää omalla tavallaan, sehän on vain oma tulkintani, että nopeusrajoitukset on tarkoitettu noudatettavaksi. Moni nimimerkki on kertonut pitävänsä rajoituksia valtion keinona rahastaa kansalaisiaan, sillä tavalla ajattelevan mielestä olisi loogista ajatella oleva lain hengen MUKAISTA rikkoa nopeusrajoituksia.
Mielenkiintoinen aihe.
Karrette: ”Etkö ole koskaan miettinyt minkälainen on liikenneriski? Esimerkiksi vaarallinen ohitus, tai piittaamattomuus väistämisvelvollsuusta, tai turvavälistä. Ne eivät ole abstrakteja, vaan tilastot koostuvat niistä - niihin tarvitaan vain onnen puutetta, jolloin ne ovat onnettomuuksia (liikenneturvallisuuden vaarantamisia).”
Totta kai mietin. Mietin myös, että liikenteessä on sellaisiakin riskejä, joita en näe, vaan ne tulevat näkyviin ainoastaan tilastoja tutkimalla. Mietin myös sitä, miten meillä ihmisillä on luonnostaan tapana muodostaa asioista mielipiteitä sen mukaan mitä itse näemme ja koemme. Ja sitäkin minä mietin, että minun kannattaa olla varovainen sen suhteen miten itse koen asioita liikenteessä, koska ihmisen ajattelurutiineihin kuuluu etsiä havainnoistaan asioita, jotka tukevat minulla jo ennestään olevia mielipiteitä.
Tuon tapaiset miettimiset ovat johtaneet tapaan kyseenalaistaa kaikkea, ja ihan erityisesti omia mielipiteitä. Se, että näen liikenteessä jotain mikä osoittaa mielipiteeni oikeaksi, voi tarkoittaa joko että mielipiteeni tosiaan oli oikea, tai sitten näin vain sen mitä halusin nähdä, koska näköhavainnoistamme vain noin 1 % tulee silmistä, loput muistista. Aivomme ”tietävät” miltä asioiden meidän mielestämme pitäisi näyttää, joten aikaa ja aivokapasiteettiä säästääkseen ne näyttävät meille sen mitä haluammekin nähdä.
Karrette (Kumppanille): ” Ja kaikki muu tahallinen riskinotto on mielestäsi asia mihin ei tarvitse puuttua, tai keskustella siitä?”
Ilman muuta mikä tahansa tahallinen laiton riskinotto on asia johon pitää puuttua ja josta pitää keskustella. Minä olen vain huomannut sellaisen hassun asian, että liikenteen riskeistä parhaiten perillä olevat pitävät tärkeimpinä ihan eri asioita kuin riskeistä huonommin perillä olevat. Hyvällä perilläololla tarkoitan liikenteen riskejä tutkineita.
Karrette: ” Ja ovatko sitten Saksan autobaanat hengenvaarallisia kun siellä saa ajaa kovempaa kuin Suomessa?”
Ovat. Jos Saksan vapaan nopeuden moottoriteillä olisi yhtä vähän liikennettä kuin Suomen moottoriteillä, niiden onnettomuusriski olisi yli kaksinkertainen Suomeen verrattuna. Taas yksi asia, josta saa täysin väärän kuvan pelkkiä tilastoja lukemalla.
Tilastoistakin saa jonkinlaisen käsityksen, kunhan vertaa asioita jotka oikeasti ovat verrannollisia. Saksan vapaan nopeuden moottoritieosuuksien liikennekuolemanriskiä pitää verrata liikennetiheydeltään suunnilleen samanlaisiin teihin maissa, joissa moottoriteillä on nopeusrajoitukset. Kuolemanriski Saksan vapaan nopeuden moottoriteillä on 1,5–2 kertaa niin suuri kuin Alankomaiden, Sveitsin tai Yhdysvaltojen moottoriteillä, joilla oli nopeusrajoitukset.
Karretten ei kannata saksan moottoritielle lähteä, turvavälit on jääneet viiskytluvulle, ja silloin kun rytisee niin yleensä kunnolla verrattuna suomen peräpusuihin.
Onneksi kun ajamme saksanläpi itävaltaan meillä on takapenkki tyhjä kuitenkin takapenkin turvavyöt kiinni jarruttamassa mahdollisen bemarin sisälle tunkemista.
Vastauksesi kysymykseen riittääkö pelkkä rajoituksen noudattaminen ei yllätä.
Minulle rajoituksen noudattaminen ei riitä, vaan sen lisäksi pitää pystyä ymmärtämään milloin on syytä pudottaa selvästi alle rajoituksen tai pysähtyä. Niin onnettomuuden todennäköisyyden kuin sen vakavuuden kannalta tässä onnistuminen on paljon olennaisempaa kuin se, onnistuuko osumaan rajoitusnopeuteen täsmälleen vai +/- parin km/h toleranssilla silloin kun katsoo rajoitusnopeuden sopivaksi.
Pelkästään aina rajoitusnopeudella ajaen ei pysty noudattamaan väistämisvelvollisuuttaan oikeastaan missään tilanteessa.
Noin ajattelevat vastannevat kommenteistaan ihan itse. Minä arvelen joidenkin rajoitusten sopimattomuuden syyksi ihan jotain muuta. Mutta asia on puhtaasti akateeminen, koska sain viimeisen ylinopeussakkoni yli 37 vuotta sitten. Siksi en usko mahdollisuuksiini parantaa turvallisuuttani havaittavasti nopeusrajoitusten noudattamista tarkentamalla, vaan joudun turvautumaan vaikeammin löydettäviin ja toteutettaviin parannuksiin.
740 GLE: ” Vastauksesi kysymykseen riittääkö pelkkä rajoituksen noudattaminen ei yllätä. Minulle rajoituksen noudattaminen ei riitä, vaan sen lisäksi pitää pystyä ymmärtämään milloin on syytä pudottaa selvästi alle rajoituksen tai pysähtyä.”
Minä ymmärrän että haluat tulkita rajoituksen noudattamisen niin, että silloin ajetaan aina suurinta rajoituksen sallimaa nopeutta. Sinulla on oikeus ajatella asioista omalla tavallasi. Mutta minä en ymmärrä sitä, miksi sinä et anna minun olla sitä mieltä, että rajoitusta noudattaa kun ajaa mitä tahansa vauhtia nollan ja nopeusrajoituksen väliltä.
Sinun on pakko tietää mitä minä tarkoitan rajoituksen noudattamisella, olemme nimittäin hieroneet tätä asiaa todella huolellisesti. Pitääkö odotella vielä montakin vuotta, ennen kuin sallit minun pitää esimerkiksi 80 km/h vauhtia rajoituksen mukaisena nopeutena 100:n rajoituksella?
En nyt ala tämän enempää toistelemaan mitä olen asiasta sanonut, mutta sinulle pieni kertaus voisi tehdä terää. Keskusteluamme tästä aiheesta löytyy ainakin threadista ”Liikennepsykologia”. Muistaakseni puhuimme silloin asiasta viikko- ellei peräti kuukausitolkulla. Ainakin 19.05.2016 näyttää löytyvän sanana vaihtoa aiheesta.
740 GLE: ” Minulle rajoituksen noudattaminen ei riitä, vaan sen lisäksi pitää pystyä ymmärtämään milloin on syytä pudottaa selvästi alle rajoituksen tai pysähtyä. Niin onnettomuuden todennäköisyyden kuin sen vakavuuden kannalta tässä onnistuminen on paljon olennaisempaa kuin se, onnistuuko osumaan rajoitusnopeuteen täsmälleen vai +/- parin km/h toleranssilla silloin kun katsoo rajoitusnopeuden sopivaksi.”
Olen samaa mieltä ymmärryksen tärkeydestä, mutta olemme ainakin aiemmin olleet samaa mielten myös siitä, että valtaosa kuljettajista ei vaihtele nopeuttaa, vaan ajaa samalla nopeudella pimeässä ja valoisassa, sateessa, sumussa ja hyvällä kelillä. Joten sen ymmärryksen varaan ei kannata kovin paljon laskea, vaan kannattaa varautua myös epäonnistumiseen tilannenopeutensa valinnassa. Miten sinun mielestäsi varaudutaan parhaiten tilanteeseen, että kuskin suunnitelma välttää onnettomuudet hienolla tilannenopeudentajullaan ei toiminutkaan niin hyvin kuin mitä kuski itse oli etukäteen luullut? Mikä riskitekijä sen jälkeen vaikuttaa eniten onnettomuuden seurauksiin?
En tiedä onko tuo tahallista vai sotketko vahingossa nopeuden toleranssin ja tahallisen ylinopeuden toisiinsa. Minä en ole kritisoinut kenenkään vauhdinpidon toleranssia, kritiikkini koskee tapaa tähdätä tarkoituksella rajoituksen yli. Se on tahallista laitonta riskinottoa, ei toleranssia. Sellaista ei mielestäni pitäisi edistää omalla esimerkillä liikenteessä tai kertomalla julkisesti kuinka vaaratonta se on, jos se tieteellisen tiedon mukaan on erittäin ratkaisevassa asemassa liikenteen uhrien määrän kannalta.
Edelleen protestoin tapaasi käyttää suurimmasta sallitusta nopeudesta nimitystä rajoitusnopeus. Minusta rajoitusnopeus on mikä tahansa nopeus, joka ei ylitä rajoitusta.
TeeCee: "Minä olen siinä luulossa, että nopeusrajoitukset on tarkoitettu rikottaviksi"
Tämä oli yllättävä kommentti TeeCeeltä.
Nyt ei ollut puhe siitä, vaan kysyin sinulta riittääkö pelkästään se, että "säädetään ajonopeus aina rajoituksen mukaiseksi". Vastauksesi kysymykseen on ihan sinun omasi.
Kysyessäni olin toivonut sinun vastaavan jotain sen ymmärtämisestä, milloin pitää pudottaa alle rajoitusnopeuden tai pysähtyä kokonaan. Mutta ei, sinä vastaat vain nopeusrajoituksella. Huomaatko, miksi on niin vaikea uskoa sinun ajamisessasi olevan muuta kuin nopeusrajoitus?
Tuohan on ainoa mahdollinen ajatustapa, mutta nyt ei ollut kyse siitä. Kysyin tarvitaanko mitään muuta kuin aina tasan rajoitusnopeus. Väität omassa ajamisessasi kiinnostuvasi kovastikin ihan kaikista lain vaatimuksista ja turvallisuuteesi vaikuttavista asioista, Silti et taaskaan näytä edes ymmärtävän kysymystä, kun kysytään onko pelkkä rajoituksen noudattaminen riittävää.
Älä nyt taas tuota samaa. Yritä nyt edes kerran keskustella siitä, mitä MUUTA kuin nopeusrajoitus siihen kuljettajan toimintaan liittyy.
Taas kerran väität ymmärtäväsi itsekin, että nopeusrajoitus ei ole ainoa nopeusvalintaan vaikuttava parametri. Siitä huolimatta et pysty keskustelemaan niistä muista asioista.