päivittäin näkee liikenteessä autoja niin tiukoissa letkoissa että voin vain todeta että tilannenopeudesta keskustellaan aivan liian vähän.
Minusta tuo oli aika abstraktia.
Nopeusrajoitus on sikäli abstrakti että sama rajoitus on monin paikoin täysin sama kesät talvet, ilman minkäänlaista kannanottoa muuttuviin olosuhteisiin
Niin, Quu tuosta jo kommentoikin hyvin. Täydennän vielä, ettei sen numeron ole tarkoitus ollakaan mikään ilmapuntarikaan, tai ruuhkamittari tms.
päivittäin näkee liikenteessä autoja niin tiukoissa letkoissa että voin vain todeta että tilannenopeudesta keskustellaan aivan liian vähän.
Minusta tuo oli aika abstraktia.
Nopeusrajoitus on sikäli abstrakti että sama rajoitus on monin paikoin täysin sama kesät talvet, ilman minkäänlaista kannanottoa muuttuviin olosuhteisiin
Niin, Quu tuosta jo kommentoikin hyvin. Täydennän vielä, ettei sen numeron ole tarkoitus ollakaan mikään ilmapuntarikaan, tai ruuhkamittari tms.
Hienoa keskustelua. Ehkäpä se sakottaminen on sittenkin ihan hyvä juttu. Ja kutsutaan jatkossakin törmäilyjä onnettomuuksiksi, eli huonoksi tuuriksi - sellaiseksi mikä voisi tapahtua ihan kenelle tahansa. Ja niitä jotka vuodesta toiseen ajavat kolareitta, heitä voi kutsua onnekkaiksi, eikö vaan?
Hienoa keskustelua. Ehkäpä se sakottaminen on sittenkin ihan hyvä juttu. Ja kutsutaan jatkossakin törmäilyjä onnettomuuksiksi, eli huonoksi tuuriksi - sellaiseksi mikä voisi tapahtua ihan kenelle tahansa. Ja niitä jotka vuodesta toiseen ajavat kolareitta, heitä voi kutsua onnekkaiksi, eikö vaan?
Saatko useinkin sakkoja, ja törmäilet ilmeisesti toisten persuuksiin kun niin usein jauha väleistä.
Karrette: ”Kommenttia ei oltu minulle tarkoitettu, mutta päivittäin näkee liikenteessä autoja niin tiukoissa letkoissa (ilman sitä vaarallista ylinopeutta) että voin vain todeta että tilannenopeudesta puhutaan / keskustellaan aivan liian vähän.”
Siitä olen samaa mieltä. Ehkä siitä puhuttaessa useampi alkaisi miettiä koko käsitettä enemmän. Nyt ihmiset luulevat tietävänsä mikä on OIKEA tilannenopeus. Jos asiaa joutuisi pohtimaan enemmän keskusteluissa, niin luulot omasta kyvystä arvioida nopeuden oikeellisuus kuhunkin tilanteeseen ehkä karisisivat.
@TeeCee kirjoitti:
Karrette: ”Kommenttia ei oltu minulle tarkoitettu, mutta päivittäin näkee liikenteessä autoja niin tiukoissa letkoissa (ilman sitä vaarallista ylinopeutta) että voin vain todeta että tilannenopeudesta puhutaan / keskustellaan aivan liian vähän.”
Siitä olen samaa mieltä. Ehkä siitä puhuttaessa useampi alkaisi miettiä koko käsitettä enemmän. Nyt ihmiset luulevat tietävänsä mikä on OIKEA tilannenopeus. Jos asiaa joutuisi pohtimaan enemmän keskusteluissa, niin luulot omasta kyvystä arvioida nopeuden oikeellisuus kuhunkin tilanteeseen ehkä karisisivat.
Itse nuorempana mietin aika paljon nopeusrajoituksia lähinnä rajoituksina, eli asiana mistä voi seurata rangaistus.
Myöhemmin tuli tärkeäksi se mitä kaikenlaisia vaikutuksia ajonopeudella on, yhtenä esimerkkinä se että tasaisella moottoritiellä bensatankki alkoi tyhjentyä yllättävän nopeasti.
Enää en juurikaan tarvitse neuvoja, mutta aiemmin arvostin vinkkejä tai artikkeleita asioista jotka eivät olleet aiemmin tuttuja. On hyvä huomata että arkiliikenteessä ei kaikilla ole kilpailuvietti tai vauhdin huuma pääasiallisena tavoitteena, vaan voi kokea olevanasa hyvä silloin kun aiheuttaa vähän päästöjä ja ei ollenkaan vaaratilanteita
Karrette: ”Nopeusrajoitus on sikäli abstrakti että sama rajoitus on monin paikoin täysin sama kesät talvet, ilman minkäänlaista kannanottoa muuttuviin olosuhteisiin.”
Looginen ajatusketju on lähtenyt jossain kohdassa vinksalleen, jos tuntuu että nopeusrajoituksella ja olosuhteilla on tai edes pitäisi olla joku yhteys. Muuttuvilla rajoituksilla voi teoriassa olla yhteys olosuhteisiin, mutta silloinkaan kuskit eivät voi tietää mihin olosuhteeseen se yhteys on. Rajoitusta voidaan muuttaa esimerkiksi säädettäessä ruuhkaisuutta kymmenien kilometrien päässä itse rajoituksesta. Kuskeilla ei ole mitään mahdollisuutta tietää mitä hyötyä milläkin rajoituksella kulloinkin on haettu. Siksi on epäloogista suhtautua rajoituksiin kuin ne olisivat jotain muuta kuin raja jota kovempaa ei saa ajaa.
Koska ihmisellä on aivot ja niissä paljon tunteita, on luonnollista että ne aivot alkavat kehitellä kaikenlaisia tunteisiin perustuvia selityksiä rajoituksille. Tällä palstalla syiksi on kerrottu mm. verotusta, kettuilua, halua simputtaa, hallintoalamaisen herranpelossa pitämistä ja kontrolliaddiktion tyydyttämistä. Minusta nuo ovat tyypillistä pikkulapsen kiukuttelua tilanteessa, jossa ihminen kokee turhautumista eikä osaa tai halua käsitellä asiaa. Kun lapsi ei saa karkkia, hän heittäytyy vetämättömiin ja antaa vanhempien kuulla kuinka tyhmiä ja hulluja he ovat. Tästä primitiivireaktiosta olisi hyvä päästä aikuisena eroon, ja se onnistuu mielestäni parhaiten pakottautumalla loogiseen ajatteluun tieteellisen tiedon pohjalta. .
Hienoa keskustelua. Ehkäpä se sakottaminen on sittenkin ihan hyvä juttu. Ja kutsutaan jatkossakin törmäilyjä onnettomuuksiksi, eli huonoksi tuuriksi - sellaiseksi mikä voisi tapahtua ihan kenelle tahansa. Ja niitä jotka vuodesta toiseen ajavat kolareitta, heitä voi kutsua onnekkaiksi, eikö vaan?
Saatko useinkin sakkoja, ja törmäilet ilmeisesti toisten persuuksiin kun niin usein jauha väleistä.
Ei ole tullut sakkoja sitten vuoden 1988, ylitys oli 16 km/h ja koska se meni päiväsakoille oli sakkosumma muistaakseni 120 markkaa. Rikesakko olisi ollut 150 markkaa.
Peräänajetuksi tuleminen on se riski josta liikenteessä olen eniten huolissani, ja tilastojenkin mukaan se on suomalaisten suosituin tapa aiheuttaa toisille ihmisille vahinkoa. Toisten ihmisten koskemattomuuden (ml. liikenneturvallisuus) kunnioittaminen on minulle luontainen asia, joten siksi mieluusti nostan asian puheenaiheeksi.
Ongelmakäyttäytymistä (edellä ajavan painostamista ja toisten kaistanvaihtojen estämistä) näkee niin paljon ja jatkuvasti, ettei sitä siksi ymmärretä lainvastaiseksi ja vaaraa aiheuttavaksi ajotavaksi.
Ongelmakäyttäytymistä (edellä ajavan painostamista ja toisten kaistanvaihtojen estämistä) näkee niin paljon ja jatkuvasti, ettei sitä siksi ymmärretä lainvastaiseksi ja vaaraa aiheuttavaksi ajotavaksi.
Minä olen kait kuvailemasi ongelmakuski, koska en ole merkittävästi joutunut kuvailemasi ajotavan "uhriksi"
Pienillä välimatkoilla edellä ajavaan tulleissa peräänajoissa iskuvoima aiheuttaa lähinnä taloudellisia vahinkoja.
Ongelmakäyttäytymistä (edellä ajavan painostamista ja toisten kaistanvaihtojen estämistä) näkee niin paljon ja jatkuvasti, ettei sitä siksi ymmärretä lainvastaiseksi ja vaaraa aiheuttavaksi ajotavaksi.
Minä olen kait kuvailemasi ongelmakuski, koska en ole merkittävästi joutunut kuvailemasi ajotavan "uhriksi"
Pienillä välimatkoilla edellä ajavaan tulleissa peräänajoissa iskuvoima aiheuttaa lähinnä taloudellisia vahinkoja.
Minun työmatkani on sellainen että kaistanvaihtojen estäminen (ei varsinaisesti turvaväliin liittyvä) aiheuttaa seisovan jonon myös sille kaistalle mikä jatkuu toiseen, ruuhkattomaan suuntaan. Jotta kukaan ei kiilaisi, ei edes sellainen joka ei ennestään tunne seutua, ajetaan siten että "minun eteeni et muuten tule!".
Jokainen peräänajo on turha jos sellaisen voi välttää asianmukaisella ajotavalla. Vahinkoja toki sattuu, mutta ajotapoja katsellessa väittäisin että kyse on useimmiten ennalta arvattavista seuraamuksista kuljettajan riskinotosta, ei niinkään mistään huonosta tuurista, eli onnettomuuksista. Kesärengaskaudella ajetaan eniten peräänajoja, eli ei edes liukkaus selitä tilastoja.
@TeeCee kirjoitti:
Karrette: ”Nopeusrajoitus on sikäli abstrakti että sama rajoitus on monin paikoin täysin sama kesät talvet, ilman minkäänlaista kannanottoa muuttuviin olosuhteisiin.”
Looginen ajatusketju on lähtenyt jossain kohdassa vinksalleen, jos tuntuu että nopeusrajoituksella ja olosuhteilla on tai edes pitäisi olla joku yhteys. Muuttuvilla rajoituksilla voi teoriassa olla yhteys olosuhteisiin, mutta silloinkaan kuskit eivät voi tietää mihin olosuhteeseen se yhteys on. Rajoitusta voidaan muuttaa esimerkiksi säädettäessä ruuhkaisuutta kymmenien kilometrien päässä itse rajoituksesta. Kuskeilla ei ole mitään mahdollisuutta tietää mitä hyötyä milläkin rajoituksella kulloinkin on haettu. Siksi on epäloogista suhtautua rajoituksiin kuin ne olisivat jotain muuta kuin raja jota kovempaa ei saa ajaa.
Koska ihmisellä on aivot ja niissä paljon tunteita, on luonnollista että ne aivot alkavat kehitellä kaikenlaisia tunteisiin perustuvia selityksiä rajoituksille. Tällä palstalla syiksi on kerrottu mm. verotusta, kettuilua, halua simputtaa, hallintoalamaisen herranpelossa pitämistä ja kontrolliaddiktion tyydyttämistä. Minusta nuo ovat tyypillistä pikkulapsen kiukuttelua tilanteessa, jossa ihminen kokee turhautumista eikä osaa tai halua käsitellä asiaa. Kun lapsi ei saa karkkia, hän heittäytyy vetämättömiin ja antaa vanhempien kuulla kuinka tyhmiä ja hulluja he ovat. Tästä primitiivireaktiosta olisi hyvä päästä aikuisena eroon, ja se onnistuu mielestäni parhaiten pakottautumalla loogiseen ajatteluun tieteellisen tiedon pohjalta. .
Vauhtisokeus on tuttu ilmiö. Sellainen aiheuttaa pitkästymistä, ja se taas turhauttaa, ja se puolestaan herättää kysymyksen onko virkamies ammattitaitoinen, tehtäviensä tasalla oleva asiantuntija - joten tavallinen kansalainen olettaa että kyseessä on virhe. Joiltakin osin väittäisin etteivät kaikki virkamiehet suinkaan ole erityisen ammattitaitoisia, enkä varsinaisesti tarkoita nopeusrajoituksia (vaikka ihmettelen ettei 90 km/h ole vieläkään missään Suomessa käytössä, pois lukien Ahvenanmaa).
Siksi olisi hyvä jos liikennemerkin yhteydessä olisi tavallista tienkäyttäjää informoiva varoitusmerkki, esim. 141 "Liikenneruuhka" tai 393 "Moottorikäyttöisten ajoneuvojen vähimmäisetäisyys" muistuttamassa turvavälistä korkeammilla nopeuksilla. Saksassa moottoritien nopeusrajoituskyltin yhteydessä voi olla lisäkilpi "meluntorjunta", eli rajoitus liittyy ympäristössä asuvien ihmisten asuinviihtyvyyteen - ei niinkään turvallisuuteen, ja siksi tyhjälläkin tiellä on fiksua ajaa hitaammin kuin sitä nopeutta mikä tuntuu liikenneympäristössä luontevalta.
Ihmisillä on tunteita, ja muistelen tilannetta missä pakettiauton kuljettaja vetäessä peräkärryllä autoa lähti ohittamaan 80 km/h rajoituksella (GPS näytti 80 tasaista nopeutta) vaikka hetken kuluttua alkoi moottoritie. Jouduin jarruttamaan jotta pelastin tuon pakettiautoilijan nokkakolarilta vastaantulijan kanssa.
740 GLE: ”Väitettäsi, että kaikkia sääntöjä on tärkeä noudattaa on vaikea uskoa, koska et pysty keskustelemaan mistään muusta kuin nopeusrajoituksesta.”
Nähtävästi joku on ollut mielestäsi pielessä niissä selityksissä, joita olen antanut kun olet ottanut tuon asian puheeksi, koska ihmettelet jälleen samaa asiaa. Miksi sitten et ole kiistänyt perustelujani?
Aiemmilla kerroilla olen antanut mm. tällaisia syitä: nopeus on mielestäni asia, josta tieteellinen tieto ja kuskien luulot eroavat eniten. Aiheen tekee kiinnostavaksi myös se mekanismi, jolla nopeus vaikuttaa liikenneturvallisuuteen. Se ei ole ilmiselvä, sitä ei voi huomata vaikka ajaisi kuinka paljon tahansa, joten asia jää monelta käsittämättä. Ne, joille asia ei avaudu, ihmettelevät aina uudelleen miksi nopeudesta puhutaan niin paljon vaikka se aiheuttaa niin vähän onnettomuuksia. Kun heille vastataan, itketään että taas puhutaan nopeudesta. Nopeus on myös riskitekijä, jota on helppoa ja halpaa valvoa. Se mahdollistaa massavalvonnan, mikä tarkoittaa hyvää panos/tuotos-suhdetta. Moni kuitenkin luulee että automaattisella nopeusvalvonnalla halutaan vain kiusata ihmisiä. Tämä on mielestäni väärä luulon, jonka korjaamiseksi olen kirjoittanut monta kommenttia. Olen saanut myös paljon keskustelukumppaneita sellaisista, joita ärsyttää valvotuksi tuleminen asiassa, jonka todellisista vaikutuksista liikenneturvallisuuteen nämä ärtyneet eivät näytä tietävän.
Olen kirjoitellut myös paljon nimimerkeille, jotka ovat tarkastelleet liikenteen nopeusasioita itsekeskeisestä tarkastelukulmasta. Nopeus on liikenteen mittakaavassa merkittävä riskitekijä, mutta yksilötasolla sen merkitys on useimmilla pieni. Yllättävän monelle tuntuu olevan mahdoton asia ymmärtää, että sama asian tärkeys voi olla kiinni myös siitä, tarkastellaanko sitä koko yhteiskunnan vai yhden ihmisen kannalta. Esimerkiksi sinä pidät ylinopeutta uhrittomana rikoksena, mutta yhteiskunnan kannalta katsottuna uhreja on joka vuosi kymmeniä. Eikö sinusta tosiaan ole kiinnostavaa keskustella siitä, kuinka uhriton rikos voi tappaa kymmeniä joka vuosi?
Nyt kun taas kerran vastasin ihmettelyysi, niin vastaa sinä puolestasi ensimmäisen kerran useasti esittämääni kysymykseen, että mikä toinen asia nopeuden lisäksi on sekä noin vaikea asia käsiteltäväksi noin monille, on yhtä hyvin dokumentoitu asiallisen keskustelun mahdollistamiseksi, ja on lisäksi saman suuruusluokan riskitekijä liikennekuolemissa mitattuna.
Karrette: ”Vauhtisokeus on tuttu ilmiö. Sellainen aiheuttaa pitkästymistä, ja se taas turhauttaa, ja se puolestaan herättää kysymyksen onko virkamies ammattitaitoinen, tehtäviensä tasalla oleva asiantuntija - joten tavallinen kansalainen olettaa että kyseessä on virhe.”
Vauhtisokeus on tuttu ilmiö sikäli, että kaikki tunnistavat mistä asiasta puhutaan. Ja asiasta tällaisella palstalla juteltaessa kaikki varmaan myös ovat sitä mieltä, että oman vauhtisokeuden ei pidä antaa vaikuttaa nopeuspäätöksiin liikenteessä. Mutta kun seuraa ihmisten reaktioita liikenteessä, niin näyttää että enemmistölle aiheuttaa hermostunutta liikehdintää, jos joutuu himmaamaan vähänkin omaksi matkanopeudeksi muodostuneesta vauhdista.
Oikeastaan tuossa ei taida olla kyse varsinaisesta vauhtisokeudesta, eli siitä että kuski menettää kykynsä arvioida nopeuttaan oikein. Pikemminkin kyse taitaa olla siitä, että kun ihmisen tottuu johonkin vauhtiin, hänelle on vaikeaa luopua siitä. Sitten ajaudutaan liian lähelle edellä menevän perää, kärkytään keskiviivan vieressä ohituspaikkaa kilometritolkulla ja ylipäätään käyttäydytään kuin oltaisiin ensimmäistä päivää ratissa.
Karrette: ”Joiltakin osin väittäisin etteivät kaikki virkamiehet suinkaan ole erityisen ammattitaitoisia, enkä varsinaisesti tarkoita nopeusrajoituksia (vaikka ihmettelen ettei 90 km/h ole vieläkään missään Suomessa käytössä, pois lukien Ahvenanmaa).”
Tuo on sitten taas täysin eri asia kuin rajoitusten noudattaminen. Olen yrittänyt pysytellä visusti erossa keskusteluista virkamiesten ammattitaidosta. Minulla ei ole asiasta omakohtaista eikä ulkopuolelta hankittua tietoa. Jos kirjoittaisin heidän pätevyydestään näillä tiedoilla, syyllistyisin samaan josta olen itse syytellyt monia nimimerkkejä vuosien mittaan.
Karrette: ”Siksi olisi hyvä jos liikennemerkin yhteydessä olisi tavallista tienkäyttäjää informoiva varoitusmerkki, esim. 141 "Liikenneruuhka" tai 393 "Moottorikäyttöisten ajoneuvojen vähimmäisetäisyys" muistuttamassa turvavälistä korkeammilla nopeuksilla. Saksassa moottoritien nopeusrajoituskyltin yhteydessä voi olla lisäkilpi "meluntorjunta", eli rajoitus liittyy ympäristössä asuvien ihmisten asuinviihtyvyyteen - ei niinkään turvallisuuteen, ja siksi tyhjälläkin tiellä on fiksua ajaa hitaammin kuin sitä nopeutta mikä tuntuu liikenneympäristössä luontevalta.”
Voisi hyvinkin olla kokeilemisenarvoinen asia meilläkin. Minusta tuntuu että voisi olla hyödyllistä käyttää myös televisiota enemmän tiedonjakamisessa liikennesäännöistä. Autojen ja pyöräilijöiden väistämissäännöt näyttävät olevan aika tuntemattomia, liian lyhyestä turvavälistä saisi varmaan aikaiseksi myös aika herättäviä mainospätkiä. Jotain lyhyttä mahdollisimman realistista videota suojatielle pimeästä ilman heijastinta ilmestyvästä ihmisestä tai valottomasta pyörästä voisi näyttää YLE:n kanavilla kyllästymiseen asti.
@TeeCee kirjoitti:
Karrette: ”Joiltakin osin väittäisin etteivät kaikki virkamiehet suinkaan ole erityisen ammattitaitoisia, enkä varsinaisesti tarkoita nopeusrajoituksia (vaikka ihmettelen ettei 90 km/h ole vieläkään missään Suomessa käytössä, pois lukien Ahvenanmaa).”
Tuo on sitten taas täysin eri asia kuin rajoitusten noudattaminen. Olen yrittänyt pysytellä visusti erossa keskusteluista virkamiesten ammattitaidosta. Minulla ei ole asiasta omakohtaista eikä ulkopuolelta hankittua tietoa. Jos kirjoittaisin heidän pätevyydestään näillä tiedoilla, syyllistyisin samaan josta olen itse syytellyt monia nimimerkkejä vuosien mittaan.
Johonkin tehtävään voi olla pätevyysvaatimus (tietynlainen koulutus), mutta ammattitaito voi silti olla hyvin heikko, eli perustua pitkälti vain johonkin kirjoituspöydän takana raporteista luettuun tietoon, eli ei ole itse kokeiltu miten jokin asia käytännössä toimii.
Vantaan pysäköinninvalvonta lienee maankuulu esimerkki siitä miten työtään voi tehdä ylpeästi, mutta silti väärin.
" ...auton takarengas oli jäänyt puolittain asfaltin vieressä olevalle soralle. Se tulkitaan Vantaalla maastoksi, jossa ei saa pysäköidä ilman maanomistajan lupaa." Mitenköhän sama asia tulkittaisiin soratiellä?
Usein luullaan, että taajaman katujen asfaltoidun alueen vieressä on piennar, johon ajoneuvon saa pysäköidä. Jos kadulla ei ole reunaviivaa, siinä ei ole piennarta. Silloin asfaltoidun alueen ulkopuolinen alue on maastoa. Lain mukaan maastoon pysäköiminen on kielletty.
Tien viereiselle nurmialueelle pysäköimistä perustellaan usein sillä, että silloin muuta liikennettä häiritään mahdollisimman vähän. Lain mukaan kaikki kaksi- ja nelipyöräiset moottoriajoneuvot pitäisi kuitenkin pysäköidä asfaltille. Mikäli auton viereen ei jää paloauton mentävää tilaa, ajoneuvoa ei voi pysäköidä kyseiseen paikkaan.
@_Quu kirjoitti:
Elämä on:
20–74-vuotiaiden tapaturmista aiheutuneet vammat Suomessa
Kotitapaturma 599 000
Liikuntatapaturma 420 000
Työtapaturma 272 000
Muu vapaa-ajan tapaturma 209 000
Liikennetapaturma 43 000
Kotitapaturmiin tuskin lasketaan pahoinpitelyjä? Usein kolareissa, törmäyksissä ja onnettomuuksissa vahingoittuu muitakin kuin vain kuljettaja, eivätkä vahingot rajoitu oman auton matkustajiin, vaan joskus kyseessä on aivan tuntemattomat ihmiset.
Kotitapaturmiin tuskin lasketaan pahoinpitelyjä? Usein kolareissa, törmäyksissä ja onnettomuuksissa vahingoittuu muitakin kuin vain kuljettaja, eivätkä vahingot rajoitu oman auton matkustajiin, vaan joskus kyseessä on aivan tuntemattomat ihmiset.
Ajonopeuksien kameravalvonta on mennyt liiallisuuksiin. Riittäisi, että kameroita olisi puolet nykymäärästä ja ne sijoiteltaisiin vain todella vaarallisiin paikkoihin - ei maaseudulle suoralle 100:n tielle. Kameratolpat tulee maalata räikeillä väreillä. Poliisin puuttumiskynnystä ylinopeuksiin ei tule alentaa uuden tieliikennelain tullessa voimaan 1.6.2020, vaan nostaa arvoon 10 km/h.
Useimmilla tieosuuksilla nopeusrajoitus on tiehen nähden liian alhainen. Tämän takia ajetaan etenkin pieniä ylinopeuksia, jotka eivät aiheuta vaaraa.
Autolla ajavien kansalaisten oikeustajua koettelee, jos esimerkiksi selvälle 100:n alueelle - kuten Länsiväylälle Kehä II:lta Kivenlahteen tai Tuusulantielle Kehä III:lta etelään - on asetettu liian kireä, 80:n nopeusrajoitus.
Moottoriteille sopii Euroopassa yleisin rajoitus eli 130 (talvisin120), ohituskaistateille 110 ja mikä tärkeinä, useille nyt ylikireille 80:een rajoitetuille hyville tieosuuksille 100. Talvirajoituksista, joita on vain Suomessa, tulee luopua kokonaan yksiajorataisilla maanteillä. Kaupunkien sisääntulomoottoriteille ei pidä asettaa alle 100:n rajoituksia.
Liian kireät rajoitukset lisäävät yhteiskuntataloudellisia kuluja pidentyneinä matka-aikoina vuosittain sadoilla miljoonilla euroilla.
Paras tapa parantaa liikenneturvallisuutta ja säästää ympäristöä on autoveron täydellinen poisto.
Itse sain 170 euron sakot kun ajoin 57 km/h Tuusulanväylällä nopeusrajoituksen ollessa 50 km/h. Tie on melkein kuin moottoritie mutta jostakin ihmeellisestä syystä nopeusrajoitukseksi on laitettu 50 km/h tietylle osuudelle.
Nyt matelen tuota tietä kauttaaltaan 50 km/h nopeudella ihan vain ärsyttääkseni muita (todellinen nopeus noin 46 km/h).
@▫️ kirjoitti:
Itse sain 170 euron sakot kun ajoin 57 km/h Tuusulanväylällä nopeusrajoituksen ollessa 50 km/h. Tie on melkein kuin moottoritie mutta jostakin ihmeellisestä syystä nopeusrajoitukseksi on laitettu 50 km/h tietylle osuudelle.
Nyt matelen tuota tietä kauttaaltaan 50 km/h nopeudella ihan vain ärsyttääkseni muita (todellinen nopeus noin 46 km/h).
En tiedä missä ko. 50 km/h rajoitus on, eli onko kyseessä jonkun liikennemerkkihemmon virhe jonka voisi vikailmoituksella korjauttaa.
Olenkin ajoittanut miettinyt onko liikenteessä ihmisiä jotka tietoisesti haluavat aiheuttaa harmia muille, ja niinpä niitä vaikuttaisi olevan. Ei siis ole edes pelkoa pienituloisen jättisakoista (170 € vastaa 28 päiväsakkoa) jos ajonopeus on 4 km/h alle matalan rajoituksen, vaan ajo tapahtuu siksi että uskoo että toiminnasta on tuntemattomille ihmisille haittaa. Eräänlaista terrorismia, mutta ilman aatetta.
@▫️ kirjoitti:
Itse sain 170 euron sakot kun ajoin 57 km/h Tuusulanväylällä nopeusrajoituksen ollessa 50 km/h. Tie on melkein kuin moottoritie mutta jostakin ihmeellisestä syystä nopeusrajoitukseksi on laitettu 50 km/h tietylle osuudelle.
Siinä on mootoritiekaltaista 50 km/h nopeusrajoitusta n. 900m sisältäen liikennevaloristeyksen.
Siinä on mootoritiekaltaista 50 km/h nopeusrajoitusta n. 900m sisältäen liikennevaloristeyksen
Kyllä ja hyvin vilkas risteys vieläpä. Sen valojärjestelyt muutetiin, koska pösilöt eivät osanneet niissäkään ajaa oikein, vaan paikassa sattui kolareita huomattavasti ja usein. Tuo pätkä on täysin taajama-alueen sisällä, jossa on 50km/h rajoitus, koska taajaman sisällä enimmäisnopeus on 50 km/h. Ja koska alueella on selvästi ollut tarvetta rajoittaa nopeuksia eri tavoin.
Etelään päin nopeus vaihtuu pian mainitun liikennevaloristeyksen jälkeen 60km/h:iin, kunnes viimeisen valoristeyksen jälkeen päästään jo 100km/h:iin.
En tiedä missä ko. 50 km/h rajoitus on, eli onko kyseessä jonkun liikennemerkkihemmon virhe jonka voisi vikailmoituksella korjauttaa
Paino nimenomaan sanoilla "en tiedä". Ruutu saa asiat kuulostamaan typeriltä ihan vain jättämällä oleellista tietoa pois. Ja joku liikennemerkkihemmo oli - valitettavasti minustakin - pakotettu noihin toimiin, jonka tämä varsinkin työmatka-aikoihin molempiin suuntiin sumppuuntuva tienoo aiheutti.
Yksi hyöty koituu siitä jos Tuusulanväylän alkupäässä ajelee koko ajan vaikkapa 50 km/h mittarinopeutta. Silloin ei tarvitse koko ajan vilkuilla nopeusrajoitusmerkkejä ja oman huomion voi keskittää ajamiseen ja toisten huomioon ottamiseen. Jatkuva liikennemerkkien vilkuilu vie huomion muualle.
@▫️ kirjoitti:
Yksi hyöty koituu siitä jos Tuusulanväylän alkupäässä ajelee koko ajan vaikkapa 50 km/h mittarinopeutta. Silloin ei tarvitse koko ajan vilkuilla nopeusrajoitusmerkkejä ja oman huomion voi keskittää ajamiseen ja toisten huomioon ottamiseen. Jatkuva liikennemerkkien vilkuilu vie huomion muualle.
Vilkuile nyt ainakin niitä liikennevaloja, niissä valo ojatuissa risteyksissä rutataan peltiä, nyt sinne laitettiin kamerapöntöt, kaikki pöntöt autoilijat ei välitä niistäkään, sitten naristaan mediassa kun telkkä on pöntössä.
Minunkin nimi on paperissa, missä kyseisen tieosan rakentamista vaadittiin.
Minulla on ajoa helpottavaa tekniikkaa käytössä. Varmaan monella muullakin. Silloin kun sain sakot ei ollut laite mukana.
1,2 kilometriä ennen kamerapönttöä tulee ilmoitus tuosta pöntöstä ja nopeusrajoituksesta.
Noin 500 metriä ennen pönttöä laite hälyttää tuosta pöntöstä ja nopeusrajoituksesta.
Laite on toiminut muutoin hyvin mutta Sipoossa olevan 70 km/h kamerapöntön se jätti huomiotta mutta tuon paikan muistaa muutoinkin kun tuo 70 km/h rajoitus on niin harvinainen
Laite ilmoittaa myös koulujen läsnä olosta, toimii hyvin.
@Karrette kirjoitti:
Minusta tuo oli aika abstraktia.
Niin, Quu tuosta jo kommentoikin hyvin. Täydennän vielä, ettei sen numeron ole tarkoitus ollakaan mikään ilmapuntarikaan, tai ruuhkamittari tms.
Hienoa keskustelua. Ehkäpä se sakottaminen on sittenkin ihan hyvä juttu. Ja kutsutaan jatkossakin törmäilyjä onnettomuuksiksi, eli huonoksi tuuriksi - sellaiseksi mikä voisi tapahtua ihan kenelle tahansa. Ja niitä jotka vuodesta toiseen ajavat kolareitta, heitä voi kutsua onnekkaiksi, eikö vaan?
Saatko useinkin sakkoja, ja törmäilet ilmeisesti toisten persuuksiin kun niin usein jauha väleistä.
@Karrette kirjoitti:
En kirjoittanut sakottamisesta, tai ottanut siihen kantaa yhtään mitenkään!
En ottanut mitään kantaa tuohonkaan, en terminologiamielessä!
Jos niin tykkäät. En ottanut siihen mitään kantaa.
Karrette: ”Kommenttia ei oltu minulle tarkoitettu, mutta päivittäin näkee liikenteessä autoja niin tiukoissa letkoissa (ilman sitä vaarallista ylinopeutta) että voin vain todeta että tilannenopeudesta puhutaan / keskustellaan aivan liian vähän.”
Siitä olen samaa mieltä. Ehkä siitä puhuttaessa useampi alkaisi miettiä koko käsitettä enemmän. Nyt ihmiset luulevat tietävänsä mikä on OIKEA tilannenopeus. Jos asiaa joutuisi pohtimaan enemmän keskusteluissa, niin luulot omasta kyvystä arvioida nopeuden oikeellisuus kuhunkin tilanteeseen ehkä karisisivat.
Itse nuorempana mietin aika paljon nopeusrajoituksia lähinnä rajoituksina, eli asiana mistä voi seurata rangaistus.
Myöhemmin tuli tärkeäksi se mitä kaikenlaisia vaikutuksia ajonopeudella on, yhtenä esimerkkinä se että tasaisella moottoritiellä bensatankki alkoi tyhjentyä yllättävän nopeasti.
Enää en juurikaan tarvitse neuvoja, mutta aiemmin arvostin vinkkejä tai artikkeleita asioista jotka eivät olleet aiemmin tuttuja. On hyvä huomata että arkiliikenteessä ei kaikilla ole kilpailuvietti tai vauhdin huuma pääasiallisena tavoitteena, vaan voi kokea olevanasa hyvä silloin kun aiheuttaa vähän päästöjä ja ei ollenkaan vaaratilanteita
Karrette: ”Nopeusrajoitus on sikäli abstrakti että sama rajoitus on monin paikoin täysin sama kesät talvet, ilman minkäänlaista kannanottoa muuttuviin olosuhteisiin.”
Looginen ajatusketju on lähtenyt jossain kohdassa vinksalleen, jos tuntuu että nopeusrajoituksella ja olosuhteilla on tai edes pitäisi olla joku yhteys. Muuttuvilla rajoituksilla voi teoriassa olla yhteys olosuhteisiin, mutta silloinkaan kuskit eivät voi tietää mihin olosuhteeseen se yhteys on. Rajoitusta voidaan muuttaa esimerkiksi säädettäessä ruuhkaisuutta kymmenien kilometrien päässä itse rajoituksesta. Kuskeilla ei ole mitään mahdollisuutta tietää mitä hyötyä milläkin rajoituksella kulloinkin on haettu. Siksi on epäloogista suhtautua rajoituksiin kuin ne olisivat jotain muuta kuin raja jota kovempaa ei saa ajaa.
Koska ihmisellä on aivot ja niissä paljon tunteita, on luonnollista että ne aivot alkavat kehitellä kaikenlaisia tunteisiin perustuvia selityksiä rajoituksille. Tällä palstalla syiksi on kerrottu mm. verotusta, kettuilua, halua simputtaa, hallintoalamaisen herranpelossa pitämistä ja kontrolliaddiktion tyydyttämistä. Minusta nuo ovat tyypillistä pikkulapsen kiukuttelua tilanteessa, jossa ihminen kokee turhautumista eikä osaa tai halua käsitellä asiaa. Kun lapsi ei saa karkkia, hän heittäytyy vetämättömiin ja antaa vanhempien kuulla kuinka tyhmiä ja hulluja he ovat. Tästä primitiivireaktiosta olisi hyvä päästä aikuisena eroon, ja se onnistuu mielestäni parhaiten pakottautumalla loogiseen ajatteluun tieteellisen tiedon pohjalta. .
Ei ole tullut sakkoja sitten vuoden 1988, ylitys oli 16 km/h ja koska se meni päiväsakoille oli sakkosumma muistaakseni 120 markkaa. Rikesakko olisi ollut 150 markkaa.
"Vuoden 1988 rahamäärää 120,00 markkaa vastaava rahamäärä vuonna 2018 oli 35,62 euroa."
https://www.stat.fi/tup/laskurit/rahanarvonmuunnin.html
Peräänajetuksi tuleminen on se riski josta liikenteessä olen eniten huolissani, ja tilastojenkin mukaan se on suomalaisten suosituin tapa aiheuttaa toisille ihmisille vahinkoa. Toisten ihmisten koskemattomuuden (ml. liikenneturvallisuus) kunnioittaminen on minulle luontainen asia, joten siksi mieluusti nostan asian puheenaiheeksi.
Ongelmakäyttäytymistä (edellä ajavan painostamista ja toisten kaistanvaihtojen estämistä) näkee niin paljon ja jatkuvasti, ettei sitä siksi ymmärretä lainvastaiseksi ja vaaraa aiheuttavaksi ajotavaksi.
Minä olen kait kuvailemasi ongelmakuski, koska en ole merkittävästi joutunut kuvailemasi ajotavan "uhriksi"
Pienillä välimatkoilla edellä ajavaan tulleissa peräänajoissa iskuvoima aiheuttaa lähinnä taloudellisia vahinkoja.
Minun työmatkani on sellainen että kaistanvaihtojen estäminen (ei varsinaisesti turvaväliin liittyvä) aiheuttaa seisovan jonon myös sille kaistalle mikä jatkuu toiseen, ruuhkattomaan suuntaan. Jotta kukaan ei kiilaisi, ei edes sellainen joka ei ennestään tunne seutua, ajetaan siten että "minun eteeni et muuten tule!".
Jokainen peräänajo on turha jos sellaisen voi välttää asianmukaisella ajotavalla. Vahinkoja toki sattuu, mutta ajotapoja katsellessa väittäisin että kyse on useimmiten ennalta arvattavista seuraamuksista kuljettajan riskinotosta, ei niinkään mistään huonosta tuurista, eli onnettomuuksista. Kesärengaskaudella ajetaan eniten peräänajoja, eli ei edes liukkaus selitä tilastoja.
Elämä on:
20–74-vuotiaiden tapaturmista aiheutuneet vammat Suomessa
Kotitapaturma 599 000
Liikuntatapaturma 420 000
Työtapaturma 272 000
Muu vapaa-ajan tapaturma 209 000
Liikennetapaturma 43 000
Vauhtisokeus on tuttu ilmiö. Sellainen aiheuttaa pitkästymistä, ja se taas turhauttaa, ja se puolestaan herättää kysymyksen onko virkamies ammattitaitoinen, tehtäviensä tasalla oleva asiantuntija - joten tavallinen kansalainen olettaa että kyseessä on virhe. Joiltakin osin väittäisin etteivät kaikki virkamiehet suinkaan ole erityisen ammattitaitoisia, enkä varsinaisesti tarkoita nopeusrajoituksia (vaikka ihmettelen ettei 90 km/h ole vieläkään missään Suomessa käytössä, pois lukien Ahvenanmaa).
Siksi olisi hyvä jos liikennemerkin yhteydessä olisi tavallista tienkäyttäjää informoiva varoitusmerkki, esim. 141 "Liikenneruuhka" tai 393 "Moottorikäyttöisten ajoneuvojen vähimmäisetäisyys" muistuttamassa turvavälistä korkeammilla nopeuksilla. Saksassa moottoritien nopeusrajoituskyltin yhteydessä voi olla lisäkilpi "meluntorjunta", eli rajoitus liittyy ympäristössä asuvien ihmisten asuinviihtyvyyteen - ei niinkään turvallisuuteen, ja siksi tyhjälläkin tiellä on fiksua ajaa hitaammin kuin sitä nopeutta mikä tuntuu liikenneympäristössä luontevalta.
Ihmisillä on tunteita, ja muistelen tilannetta missä pakettiauton kuljettaja vetäessä peräkärryllä autoa lähti ohittamaan 80 km/h rajoituksella (GPS näytti 80 tasaista nopeutta) vaikka hetken kuluttua alkoi moottoritie. Jouduin jarruttamaan jotta pelastin tuon pakettiautoilijan nokkakolarilta vastaantulijan kanssa.
740 GLE: ”Väitettäsi, että kaikkia sääntöjä on tärkeä noudattaa on vaikea uskoa, koska et pysty keskustelemaan mistään muusta kuin nopeusrajoituksesta.”
Nähtävästi joku on ollut mielestäsi pielessä niissä selityksissä, joita olen antanut kun olet ottanut tuon asian puheeksi, koska ihmettelet jälleen samaa asiaa. Miksi sitten et ole kiistänyt perustelujani?
Aiemmilla kerroilla olen antanut mm. tällaisia syitä: nopeus on mielestäni asia, josta tieteellinen tieto ja kuskien luulot eroavat eniten. Aiheen tekee kiinnostavaksi myös se mekanismi, jolla nopeus vaikuttaa liikenneturvallisuuteen. Se ei ole ilmiselvä, sitä ei voi huomata vaikka ajaisi kuinka paljon tahansa, joten asia jää monelta käsittämättä. Ne, joille asia ei avaudu, ihmettelevät aina uudelleen miksi nopeudesta puhutaan niin paljon vaikka se aiheuttaa niin vähän onnettomuuksia. Kun heille vastataan, itketään että taas puhutaan nopeudesta. Nopeus on myös riskitekijä, jota on helppoa ja halpaa valvoa. Se mahdollistaa massavalvonnan, mikä tarkoittaa hyvää panos/tuotos-suhdetta. Moni kuitenkin luulee että automaattisella nopeusvalvonnalla halutaan vain kiusata ihmisiä. Tämä on mielestäni väärä luulon, jonka korjaamiseksi olen kirjoittanut monta kommenttia. Olen saanut myös paljon keskustelukumppaneita sellaisista, joita ärsyttää valvotuksi tuleminen asiassa, jonka todellisista vaikutuksista liikenneturvallisuuteen nämä ärtyneet eivät näytä tietävän.
Olen kirjoitellut myös paljon nimimerkeille, jotka ovat tarkastelleet liikenteen nopeusasioita itsekeskeisestä tarkastelukulmasta. Nopeus on liikenteen mittakaavassa merkittävä riskitekijä, mutta yksilötasolla sen merkitys on useimmilla pieni. Yllättävän monelle tuntuu olevan mahdoton asia ymmärtää, että sama asian tärkeys voi olla kiinni myös siitä, tarkastellaanko sitä koko yhteiskunnan vai yhden ihmisen kannalta. Esimerkiksi sinä pidät ylinopeutta uhrittomana rikoksena, mutta yhteiskunnan kannalta katsottuna uhreja on joka vuosi kymmeniä. Eikö sinusta tosiaan ole kiinnostavaa keskustella siitä, kuinka uhriton rikos voi tappaa kymmeniä joka vuosi?
Nyt kun taas kerran vastasin ihmettelyysi, niin vastaa sinä puolestasi ensimmäisen kerran useasti esittämääni kysymykseen, että mikä toinen asia nopeuden lisäksi on sekä noin vaikea asia käsiteltäväksi noin monille, on yhtä hyvin dokumentoitu asiallisen keskustelun mahdollistamiseksi, ja on lisäksi saman suuruusluokan riskitekijä liikennekuolemissa mitattuna.
Karrette: ”Vauhtisokeus on tuttu ilmiö. Sellainen aiheuttaa pitkästymistä, ja se taas turhauttaa, ja se puolestaan herättää kysymyksen onko virkamies ammattitaitoinen, tehtäviensä tasalla oleva asiantuntija - joten tavallinen kansalainen olettaa että kyseessä on virhe.”
Vauhtisokeus on tuttu ilmiö sikäli, että kaikki tunnistavat mistä asiasta puhutaan. Ja asiasta tällaisella palstalla juteltaessa kaikki varmaan myös ovat sitä mieltä, että oman vauhtisokeuden ei pidä antaa vaikuttaa nopeuspäätöksiin liikenteessä. Mutta kun seuraa ihmisten reaktioita liikenteessä, niin näyttää että enemmistölle aiheuttaa hermostunutta liikehdintää, jos joutuu himmaamaan vähänkin omaksi matkanopeudeksi muodostuneesta vauhdista.
Oikeastaan tuossa ei taida olla kyse varsinaisesta vauhtisokeudesta, eli siitä että kuski menettää kykynsä arvioida nopeuttaan oikein. Pikemminkin kyse taitaa olla siitä, että kun ihmisen tottuu johonkin vauhtiin, hänelle on vaikeaa luopua siitä. Sitten ajaudutaan liian lähelle edellä menevän perää, kärkytään keskiviivan vieressä ohituspaikkaa kilometritolkulla ja ylipäätään käyttäydytään kuin oltaisiin ensimmäistä päivää ratissa.
Karrette: ”Joiltakin osin väittäisin etteivät kaikki virkamiehet suinkaan ole erityisen ammattitaitoisia, enkä varsinaisesti tarkoita nopeusrajoituksia (vaikka ihmettelen ettei 90 km/h ole vieläkään missään Suomessa käytössä, pois lukien Ahvenanmaa).”
Tuo on sitten taas täysin eri asia kuin rajoitusten noudattaminen. Olen yrittänyt pysytellä visusti erossa keskusteluista virkamiesten ammattitaidosta. Minulla ei ole asiasta omakohtaista eikä ulkopuolelta hankittua tietoa. Jos kirjoittaisin heidän pätevyydestään näillä tiedoilla, syyllistyisin samaan josta olen itse syytellyt monia nimimerkkejä vuosien mittaan.
Karrette: ”Siksi olisi hyvä jos liikennemerkin yhteydessä olisi tavallista tienkäyttäjää informoiva varoitusmerkki, esim. 141 "Liikenneruuhka" tai 393 "Moottorikäyttöisten ajoneuvojen vähimmäisetäisyys" muistuttamassa turvavälistä korkeammilla nopeuksilla. Saksassa moottoritien nopeusrajoituskyltin yhteydessä voi olla lisäkilpi "meluntorjunta", eli rajoitus liittyy ympäristössä asuvien ihmisten asuinviihtyvyyteen - ei niinkään turvallisuuteen, ja siksi tyhjälläkin tiellä on fiksua ajaa hitaammin kuin sitä nopeutta mikä tuntuu liikenneympäristössä luontevalta.”
Voisi hyvinkin olla kokeilemisenarvoinen asia meilläkin. Minusta tuntuu että voisi olla hyödyllistä käyttää myös televisiota enemmän tiedonjakamisessa liikennesäännöistä. Autojen ja pyöräilijöiden väistämissäännöt näyttävät olevan aika tuntemattomia, liian lyhyestä turvavälistä saisi varmaan aikaiseksi myös aika herättäviä mainospätkiä. Jotain lyhyttä mahdollisimman realistista videota suojatielle pimeästä ilman heijastinta ilmestyvästä ihmisestä tai valottomasta pyörästä voisi näyttää YLE:n kanavilla kyllästymiseen asti.
Johonkin tehtävään voi olla pätevyysvaatimus (tietynlainen koulutus), mutta ammattitaito voi silti olla hyvin heikko, eli perustua pitkälti vain johonkin kirjoituspöydän takana raporteista luettuun tietoon, eli ei ole itse kokeiltu miten jokin asia käytännössä toimii.
Vantaan pysäköinninvalvonta lienee maankuulu esimerkki siitä miten työtään voi tehdä ylpeästi, mutta silti väärin.
" ...auton takarengas oli jäänyt puolittain asfaltin vieressä olevalle soralle. Se tulkitaan Vantaalla maastoksi, jossa ei saa pysäköidä ilman maanomistajan lupaa." Mitenköhän sama asia tulkittaisiin soratiellä?
https://tekniikanmaailma.fi/vantaan-pysakoinninvalvonta-iski-jalleen-tassa-kuvassa-oleva-auto-syyllistyi-luvattomaan-maastopysakointiin/
Usein luullaan, että taajaman katujen asfaltoidun alueen vieressä on piennar, johon ajoneuvon saa pysäköidä. Jos kadulla ei ole reunaviivaa, siinä ei ole piennarta. Silloin asfaltoidun alueen ulkopuolinen alue on maastoa. Lain mukaan maastoon pysäköiminen on kielletty.
Tien viereiselle nurmialueelle pysäköimistä perustellaan usein sillä, että silloin muuta liikennettä häiritään mahdollisimman vähän. Lain mukaan kaikki kaksi- ja nelipyöräiset moottoriajoneuvot pitäisi kuitenkin pysäköidä asfaltille. Mikäli auton viereen ei jää paloauton mentävää tilaa, ajoneuvoa ei voi pysäköidä kyseiseen paikkaan.
Kotitapaturmiin tuskin lasketaan pahoinpitelyjä? Usein kolareissa, törmäyksissä ja onnettomuuksissa vahingoittuu muitakin kuin vain kuljettaja, eivätkä vahingot rajoitu oman auton matkustajiin, vaan joskus kyseessä on aivan tuntemattomat ihmiset.
Aivan!
Ajonopeuksien kameravalvonta on mennyt liiallisuuksiin. Riittäisi, että kameroita olisi puolet nykymäärästä ja ne sijoiteltaisiin vain todella vaarallisiin paikkoihin - ei maaseudulle suoralle 100:n tielle. Kameratolpat tulee maalata räikeillä väreillä. Poliisin puuttumiskynnystä ylinopeuksiin ei tule alentaa uuden tieliikennelain tullessa voimaan 1.6.2020, vaan nostaa arvoon 10 km/h.
Useimmilla tieosuuksilla nopeusrajoitus on tiehen nähden liian alhainen. Tämän takia ajetaan etenkin pieniä ylinopeuksia, jotka eivät aiheuta vaaraa.
Autolla ajavien kansalaisten oikeustajua koettelee, jos esimerkiksi selvälle 100:n alueelle - kuten Länsiväylälle Kehä II:lta Kivenlahteen tai Tuusulantielle Kehä III:lta etelään - on asetettu liian kireä, 80:n nopeusrajoitus.
Moottoriteille sopii Euroopassa yleisin rajoitus eli 130 (talvisin120), ohituskaistateille 110 ja mikä tärkeinä, useille nyt ylikireille 80:een rajoitetuille hyville tieosuuksille 100. Talvirajoituksista, joita on vain Suomessa, tulee luopua kokonaan yksiajorataisilla maanteillä. Kaupunkien sisääntulomoottoriteille ei pidä asettaa alle 100:n rajoituksia.
Liian kireät rajoitukset lisäävät yhteiskuntataloudellisia kuluja pidentyneinä matka-aikoina vuosittain sadoilla miljoonilla euroilla.
Paras tapa parantaa liikenneturvallisuutta ja säästää ympäristöä on autoveron täydellinen poisto.
Itse sain 170 euron sakot kun ajoin 57 km/h Tuusulanväylällä nopeusrajoituksen ollessa 50 km/h. Tie on melkein kuin moottoritie mutta jostakin ihmeellisestä syystä nopeusrajoitukseksi on laitettu 50 km/h tietylle osuudelle.
Nyt matelen tuota tietä kauttaaltaan 50 km/h nopeudella ihan vain ärsyttääkseni muita (todellinen nopeus noin 46 km/h).
En tiedä missä ko. 50 km/h rajoitus on, eli onko kyseessä jonkun liikennemerkkihemmon virhe jonka voisi vikailmoituksella korjauttaa.
Olenkin ajoittanut miettinyt onko liikenteessä ihmisiä jotka tietoisesti haluavat aiheuttaa harmia muille, ja niinpä niitä vaikuttaisi olevan. Ei siis ole edes pelkoa pienituloisen jättisakoista (170 € vastaa 28 päiväsakkoa) jos ajonopeus on 4 km/h alle matalan rajoituksen, vaan ajo tapahtuu siksi että uskoo että toiminnasta on tuntemattomille ihmisille haittaa. Eräänlaista terrorismia, mutta ilman aatetta.
Siinä on mootoritiekaltaista 50 km/h nopeusrajoitusta n. 900m sisältäen liikennevaloristeyksen.
@_Quu kirjoitti:
Kyllä ja hyvin vilkas risteys vieläpä. Sen valojärjestelyt muutetiin, koska pösilöt eivät osanneet niissäkään ajaa oikein, vaan paikassa sattui kolareita huomattavasti ja usein. Tuo pätkä on täysin taajama-alueen sisällä, jossa on 50km/h rajoitus, koska taajaman sisällä enimmäisnopeus on 50 km/h. Ja koska alueella on selvästi ollut tarvetta rajoittaa nopeuksia eri tavoin.
Etelään päin nopeus vaihtuu pian mainitun liikennevaloristeyksen jälkeen 60km/h:iin, kunnes viimeisen valoristeyksen jälkeen päästään jo 100km/h:iin.
@Karrette:
Paino nimenomaan sanoilla "en tiedä". Ruutu saa asiat kuulostamaan typeriltä ihan vain jättämällä oleellista tietoa pois. Ja joku liikennemerkkihemmo oli - valitettavasti minustakin - pakotettu noihin toimiin, jonka tämä varsinkin työmatka-aikoihin molempiin suuntiin sumppuuntuva tienoo aiheutti.
Yksi hyöty koituu siitä jos Tuusulanväylän alkupäässä ajelee koko ajan vaikkapa 50 km/h mittarinopeutta. Silloin ei tarvitse koko ajan vilkuilla nopeusrajoitusmerkkejä ja oman huomion voi keskittää ajamiseen ja toisten huomioon ottamiseen. Jatkuva liikennemerkkien vilkuilu vie huomion muualle.
@▫️ kirjoitti:
Ehkä tuo on paremminkin kuljettajakohtainen juttu....
Vilkuile nyt ainakin niitä liikennevaloja, niissä valo ojatuissa risteyksissä rutataan peltiä, nyt sinne laitettiin kamerapöntöt, kaikki pöntöt autoilijat ei välitä niistäkään, sitten naristaan mediassa kun telkkä on pöntössä.
Minunkin nimi on paperissa, missä kyseisen tieosan rakentamista vaadittiin.
Minulla on ajoa helpottavaa tekniikkaa käytössä. Varmaan monella muullakin. Silloin kun sain sakot ei ollut laite mukana.
1,2 kilometriä ennen kamerapönttöä tulee ilmoitus tuosta pöntöstä ja nopeusrajoituksesta.
Noin 500 metriä ennen pönttöä laite hälyttää tuosta pöntöstä ja nopeusrajoituksesta.
Laite on toiminut muutoin hyvin mutta Sipoossa olevan 70 km/h kamerapöntön se jätti huomiotta mutta tuon paikan muistaa muutoinkin kun tuo 70 km/h rajoitus on niin harvinainen
Laite ilmoittaa myös koulujen läsnä olosta, toimii hyvin.
Esa Sairion mielestä nopeudenvalvontakameroita on liikaa. En tiedä kuinka paljon kameroita on, mutta niitä on varmasti vähemmän kuin kameraolppia.