@HybridRules kirjoitti:
Sveitsistä puheenollen, niin aika erityislaatuinen systeemi siellä on. Sehän on Wikipedian kuvauksen perusteella kuin EU pienoiskoossa: keskusparlamentti hallitsee kokonaisuutta ja jäsenmaita eli kantoneita on 26kpl, joilla kullakin on oma perustuslaki ja parlamentit yms. On kaikkiaan neljä virallista kieltä ja kansalaiset voivat asioida virastoissa omalla äidinkielellään. Koulussa luetaan äidinkielen lisäksi yhtä muuta kotimaista kieltä. Kansanäänestyksellä voi kumota parlamenttien säätämän lain, jos ensin saa 50000 nimeä kerättyä, jotta kansanäänestys järjestetään.
Mutta yksi erikoisuus on ylitse muiden. Sen tiesin jo entuudestaan: asevoimien reserviläisillä on rynnäkkökivääri kotonaan, kun ovat siviilissä koulutusjaksojen välillä. Wikin mukaan ammuksia ei enää nykyään saa pitää kotona.
Niin kuin olen aikaisemminkin sanonut, niin kukin maa on päätynyt nykyiseen olotilaansa historiansa jatkumona ja tulee edelleen muuttumaan aikojen kuluessa. Meillä on oma systeemimme ja sitä kannattaa kehittää eteenpäin haikailematta, että systeemi muutetaan jonkun muun maan mukaiseksi. Hyviä ideoita tietysti kannattaa omaksua.
En haluaisi, että rynnäkkökivääri olisi yleinen kotiase Suomessa. Vaikka valtio ei antaisikaan ammuksia siihen, niin silti. Muistaako kukaan muuten Murasen, joka lainasi rynnäkkökiväärin kasarmilta ja tappoi sillä yhden ihmisen. Ja jalkajousella yhden pariskunnan. Taitaa olla päässyt jo pois vankilasta.
Kuten Muranen osoitti, kotiin jemmattu panokseton rynkky ei ole olennainen tekijä näissä.
Olisiko aikoinaan kenties ollut syytä jättää haikailematta muiden maiden kummallisten parlamentaaristen systeemien perään ja pitää tiukasti kiinni itsevaltiudesta tai vaihtoehtoisesti neuvostojohtoisuudesta? Suomella on nyt systeemi, joka ei ole pitkään aikaan tuottanut talouskasvua, vaan sen sijaan velka ja tulonsiirrot ovat kasvaneet.
Ei voi vetää johtopäätöstä, että Suomen tilanne olisi auvoinen, jos meillä järjestettäisiin enemmän kansanäänestyksiä.
Jos luit Wikipedian kuvauksen Sveitsistä, niin huomaat Sveitsin olevan kuin minikokoinen EU ja historia sellaiseksi päätymiseen ovat aika samat kuin miksi EU on synnytetty. Nykyiseen Sveitsin Valaliittoon kuuluneet maat kävivät paljon keskinäisiä sotia ennenkuin muodostivat nykyisen liittovaltion. Onhan Sveitsissä kummallisuuksiakin, mm. se, että naiset saivat äänioikeuden vasta 1971. Vai siinäkö juuri onkin menestyksen salaisuus 🙂
Erikoista myös, että Sveitsi liittyi YK:iin vasta 2002, koska viisas kansa oli siihen asti estänyt liittymisen kansanäänestyksissä.
Sveitsin pankkisalaisuus ja rikollisen rahan piilottaminen sinne on tunnettu tosiasia.
Perussuomaiseen trollipuheeseen kuuluu, että jonkun yksinkertaisen asian väitetään ratkaisevan monimutkaisen asiakokonaisuuden. Minun mielestäni on perusteetonta väittää, että Sveitsin tyyppinen menettely, että kansanäänestyksillä on mahdollista kumota parlamenttien tekemiä päätöksiä ei olisi ratkaisu Suomen ongelmiin. Sveitsissäkään ei ole suora demokratia, koska siellä asiat (mm. lait) valmistelee parlamentti, joka myös säätää lait ja kansanäänestyksillä voi vain kumota jo päätetyt lait. Sitä olen tässä aikaisemminkin sanonut, että demokratian toimivuus on eniten kiinni siitä, millainen on asioiden valmisteluprosessi.
Suomalainen puoluepoliittinen systeemi ei ole optimaalinen, koska kansanedustajien takki kääntyy aina ainakin osittain sen mukaan ollaanko hallituksessa vai ei. Wikipedian perusteella Sveitsiss on suunnilleen samanlainen systeemi kuin Suomessa paitsi, että kansanäänestyksiä on helpompi polkaista pystyyn.
Suomessa on ongelmana se perusasetelma, että riippumatta hallituksen päätösten "hyvydestä" oppositio on niitä vastaan, koska se yrittää saavuttaa kansan suosiota päästäkseen valtaan. Persujen on hyvä olla niin kauan kuin eivät joudu vastaamaan sanoistaan hallitusvastuussa. On hyvä räksyttää siellä ojanpientareella muiden tekemisille, kunnes joutuu ottamaan vastuun sanomisistaan.
Pari hajahuomiota.
Takinkäännöllä on liian huono maine. Takinkäännön pitäisi asiayhteydestä riippuen voida olla myös positiivinen tai neutraali asia. Jos tiedon karttuessa mielipide ei muutu, on takin kääntämättömyys typeryyttä (tai ideologiaa,tai äänestäjän pelkoa). Yhteen asiaan tai mielipiteeseen jumittuminen muuttuvassa maailmassa viestii kyvyttömyydestä oppia, ja minun silmissäni jonkinlaisesta keskenkasvuisuudesta (iästä riippumatta)
Toki se mainitsemasi asia jossa oppositioon siirryttyä vastustetaan järkeviäkin asioita menee, jos ei typeryyden, niin poliittisen pelin piikkiin. Se taas on kansakunnan edun vastaista.
Blokki- tai kaksipuoluejärjestelmä on siitä huono, että se pahimmillaan ääripäistää näkemyksiä (kuten USAssa nähdään), ja edellisen hallituksen teot pyritään purkamaan, oli ne sitten objektiivisesti arvioiden hyviä tai huonoja. Tätä kehitystä ei soisi Suomeen, ja siksi onkin hyvä että ainakin toistaiseksi ollaan vielä nähty varsin sekalaisia hallituskokoonpanoja. Niissä on sitten omat huonot puolensa, hallituksen sisäisistä ristiriidoista ja asioiden hitaasta etenemisestä alkaen. Mutta tehtyä harvoin puretaan pois. Yhteistyötä haittaa nyt ja tulevaisuudessa kärjistäminen ja ääripäistäminen. Kaikenlaiset "vihervassari"-huutelut ja muut poliittiseen suuntautumiseen liittyvät pilkanteot ovat haitallisia, vaikka kuinka olisi eri mieltä asioista. Samaan kategoriaan menee myös mielipiteen muodostaminen sen perusteella KUKA asiaa esittää, eikä itse esitetyn asian perusteella. (Tältä on tosi vaikea välttyä, vaikka tiedostaisikin problematiikan.)
On myös hyvä ettei Suomessa ole kategorisesti suljettu pois puolueita yhteistyöstä tai hallituksesta. Se kun vain lisää näiden pois suljettavien puolueiden kannatusta, kun voi vailla vastuuta huudella. Hallitusvastuu on hyvä mittari ja kannatuksen tasapäistäjä.
Suomessa tuo takinkääntö tapahtuu tyypillisesti juuri sen mukaan, ollaanko hallituksessa vai ei. Nytkin nähdään, kuinka opposition kansanedustajina poliittiisia virkanimityksiä kuuluvasti kritisoineet ovat nyt hallituksen ministereinä kilvan tekemässä poliittisia virkanimityksiä. Mitä ääripäitä mielestäsi Yhdysvaltain demokraatit ja republikaanit edustavat?
Samaa mieltä tästä. Tekopyhyys on suorastaan inhottavaa, ja soisi poliitikkojenkin pitävän kiinni "periaatteistaan" myös silloin kun itse hyötyy niiden vastaisesta toiminnasta, kuten nyt vaikka näissä virkanimityksissä. Vihreiden toiminta on yllättänyt minut.
Demokraatit ja republikaanit eivät yhtenäisenä joukkona edusta mitään ääripäitä, molempien puolueiden sisällä on laaja kirjo mielipiteitä ja aatesuuntia.
Tarkennan vähän edellistä kommenttiani. Tarkoitin että blokki- tai kaksipuoluejärjestelmä on omiaan viemään asioita kohti ääripäitä, ei niin että demokraatit ja republikaanit olisivat puolueita ääripäitä saati ääriliikkeitä missään asiassa. Se kehitys mitä siellä kuitenkin on nähtävissä, varsinkin Trumpin aikaan, on että edellisen saavutuksia pyritään purkamaan vain siksi, että edellinen on ne saanut aikaan. Iran-sopimus ja Obamacare tulevat ensimmäisenä mieleen. Molempia voi varmasti kritisoida, ja varmasti missä tahansa isossa asiassa on isompia ja pienempiä yksityiskohtia joita voi muuttaa. Mutta se että puretaan koko rakenne "kostomentaliteetilla" on huonompi tapa kuin rakentaa uutta olemassa olevalle perustalle
@NHB kirjoitti:
Yliopistossa tuo oli nimetty virkamiesruotsiksi. Tarkoituksena ilmeisesti se, että jos olisin virkamies ja joku ruotsia puhuva ei haluaisi virastossa asioidessaan puhua suomea tai englantia kanssani, niin minä sitten osaisin puhua ruotsia hänen kanssaan.
Tuo on hyvin persumainen näkemys suomenruotsalaisista. On olemassa "svenska talande bättre folk", joka ei vain halua puhua suomea.
Sivuutetaan kokonaan ruotsinkieltä äidinkielenään puhuvan kansanosan identiteetti ja ajatellaan, että heillä ei ole omassa kotimaassaan oikeutta käyttää omaa äidinkieltään. Tätä ajatteluahan on aikoinaan harrastettu vielä vahvemmin ja on jopa kielletty käyttämästä omaa kieltä ja sen opettaminen koulussa on myös ollut kielletty. Esim. saamelaisten kohdalla Suomessa. Kiinassa syrjitään vielä nykyäänkin isoja kansanosia.
"Pakkoruotsi" on niin persumainen slogani, että on varmaan heidän ilmoille heittämä.
Oikeasti on niin, että koulussa on tietty opetusohjelma, joka on kaikille sama ja lisäksi oppilaiden on mahdollista valita joitakin muita kursseja.
Ruotsi ei ole sen pakollisempi kuin matematiikka.
Kielitaito on hyvä asia, eikä kielen opetuksen vähentäminen ole oikea tie. Varsinkaan kotimaisten kielten.
Olisiko oikein, että toista suomalaista kieltä ei tarvitsisi opiskella edes sitä vähää, mitä nyt tehdään? Vai onko niin, että pakkosuomi pitäisi säilyttää, mutta pakkoruotsi poistaa? Eli olisiko Suomen valtion alettava ajaa suomalaistamispolitiikkaa?
Äidinkieli on perimmältään ihmisen identiteetin tärkeimpiä tukipilareita. Ja valtion pitäisi puolustaa kaikkien kansalaistensa identiteettiä. On ihan hyvä, että suomensuomalaiset lukevat ruotsia ja suomenruotsalaiset suomea.
Itse kuuluun karjalalaiseen kielialueeseen syntyjäni enkä edes tunne ketään suomenruotsalaista. Mutta osaan mielestäni kuvitella, miltä tuntuisi, jos en omassa kotimaassani saisi käyttää omaa äidinkieltäni.
Kiitos puheenvuorosta, ilahdun lukiessani tällaista, koska se ilmentää sivistystä ja empatiaa toisia ihmisiä kohtaan.
Olen silti monessa kohdassa hieman eri mieltä. En mustavalkoisest tietenkään, mutta jonkin verran. Suomemruotsalaisena en myöskään kommentoi tätä ulkopuolisena, mutta eipä suomemruotsalaisetkaan ole homogeeninen ryhmä. On eri asia olla kaksikielinen suomenruotsalainen pk-seudulla, kuin täysin ruotsinkielinen Pohjanmaalla.
"Pakkoruotsi", oikeus saada palvelua, ja oikeus käyttää kieltä eivät ole keskenään samaa asia.
Pakkoruotsi ei toki ole sen pakollisempaa kuin matematiikka, mutta toki sen pakollisuuden oikeutuksesta voi keskustella. Niin voi toki matematiikankin, mutta en usko että pakkomatematiikan vastustamiselle löytyy kauheasti argumentteja. Pakkoruotsin sijaan voisi olla "pakkokieli". Reaalimaailmassa ilman motivaatiota opiskeltu kouluruotsi on lähes yhtä tyhjän kanssa, sillä ei pärjää esimerkiksi asiakaspalvelutilanteessa. Pragmaatikkona näkisin hyödyllisempänä että kielen voisi valita parin-kolmen uuden vaihtoehdon joukosta (saksa, venäjä, kiina esimerkiksi), ja toki se ruotsi.
Oikeus saada palvelua. Toki tehtäviin voi jatkossakin olla kielitaitovaatimuksia. Enkä tiedä kuinka hyvää ruotsinkielistä palvelua nytkään saa jos menee Joensuussa käymään verotoimistossa. Toki olen sitä mieltä että tarpeen mukaan se palvelu pitää pystyä järjestämään, ja viralliset paperit ja muut pitää saada äidinkielellään (nuorempana jouduin joka kerta miettimään tarkoittiko "skatteåterbäring" nyt mätkyjä vai palautuksia. Nyt olen sen jo oppinut 🙂)
Oikeuteen käyttää tuskin kukaan puuttuu? Tietysti joskus voi jossain törmätä johonkin huuteluun tms. mutta en ole koskaan kuullut kenenkään pyrkivän rajoittamaan käyttöoikeutta.
Pragmaattisesti suhtaudun myös "pakkosuomeen", jonka kyllä jättäisin voimaan vaikka "pakkoruotsia" luovuttaisiinkin. 4% vähemmistöön kuuluvan on kyllä julmetun typerää jättää oppimatta enemmistökieltä.
Alueesta riippuen ruotsin kieli on uhattuna ihan muista syistä kuin viranomaispäätösten tai suomenkielisten kouluruotsin vuoksi. Kaksikielisyys painaa päälle, ja varsinkin perheissä joissa isä on ruotsinkielinen ja äiti suomenkielinen, tuppaa Suomi dominoimaan. Se näkyy myös ruotsinkielisissä kouluissa, joissa oppilaat puhuvat yksien kavereiden kanssa suomea, toisten ruotsia. Heikommalla "kotiruotsilla" varustetut eivät saa kaveripiirin tukea siihen että kieli kehittyisi ja pysyisi. Oppitunneilla yms opettajat toki pitävät huolta kielenkäytöstä.
@HybridRules kirjoitti:
Sveitsistä puheenollen, niin aika erityislaatuinen systeemi siellä on. Sehän on Wikipedian kuvauksen perusteella kuin EU pienoiskoossa: keskusparlamentti hallitsee kokonaisuutta ja jäsenmaita eli kantoneita on 26kpl, joilla kullakin on oma perustuslaki ja parlamentit yms. On kaikkiaan neljä virallista kieltä ja kansalaiset voivat asioida virastoissa omalla äidinkielellään. Koulussa luetaan äidinkielen lisäksi yhtä muuta kotimaista kieltä. Kansanäänestyksellä voi kumota parlamenttien säätämän lain, jos ensin saa 50000 nimeä kerättyä, jotta kansanäänestys järjestetään.
Mutta yksi erikoisuus on ylitse muiden. Sen tiesin jo entuudestaan: asevoimien reserviläisillä on rynnäkkökivääri kotonaan, kun ovat siviilissä koulutusjaksojen välillä. Wikin mukaan ammuksia ei enää nykyään saa pitää kotona.
Niin kuin olen aikaisemminkin sanonut, niin kukin maa on päätynyt nykyiseen olotilaansa historiansa jatkumona ja tulee edelleen muuttumaan aikojen kuluessa. Meillä on oma systeemimme ja sitä kannattaa kehittää eteenpäin haikailematta, että systeemi muutetaan jonkun muun maan mukaiseksi. Hyviä ideoita tietysti kannattaa omaksua.
En haluaisi, että rynnäkkökivääri olisi yleinen kotiase Suomessa. Vaikka valtio ei antaisikaan ammuksia siihen, niin silti. Muistaako kukaan muuten Murasen, joka lainasi rynnäkkökiväärin kasarmilta ja tappoi sillä yhden ihmisen. Ja jalkajousella yhden pariskunnan. Taitaa olla päässyt jo pois vankilasta.
Kuten Muranen osoitti, kotiin jemmattu panokseton rynkky ei ole olennainen tekijä näissä.
Olisiko aikoinaan kenties ollut syytä jättää haikailematta muiden maiden kummallisten parlamentaaristen systeemien perään ja pitää tiukasti kiinni itsevaltiudesta tai vaihtoehtoisesti neuvostojohtoisuudesta? Suomella on nyt systeemi, joka ei ole pitkään aikaan tuottanut talouskasvua, vaan sen sijaan velka ja tulonsiirrot ovat kasvaneet.
Ei voi vetää johtopäätöstä, että Suomen tilanne olisi auvoinen, jos meillä järjestettäisiin enemmän kansanäänestyksiä.
Jos luit Wikipedian kuvauksen Sveitsistä, niin huomaat Sveitsin olevan kuin minikokoinen EU ja historia sellaiseksi päätymiseen ovat aika samat kuin miksi EU on synnytetty. Nykyiseen Sveitsin Valaliittoon kuuluneet maat kävivät paljon keskinäisiä sotia ennenkuin muodostivat nykyisen liittovaltion. Onhan Sveitsissä kummallisuuksiakin, mm. se, että naiset saivat äänioikeuden vasta 1971. Vai siinäkö juuri onkin menestyksen salaisuus 🙂
Erikoista myös, että Sveitsi liittyi YK:iin vasta 2002, koska viisas kansa oli siihen asti estänyt liittymisen kansanäänestyksissä.
Sveitsin pankkisalaisuus ja rikollisen rahan piilottaminen sinne on tunnettu tosiasia.
Perussuomaiseen trollipuheeseen kuuluu, että jonkun yksinkertaisen asian väitetään ratkaisevan monimutkaisen asiakokonaisuuden. Minun mielestäni on perusteetonta väittää, että Sveitsin tyyppinen menettely, että kansanäänestyksillä on mahdollista kumota parlamenttien tekemiä päätöksiä ei olisi ratkaisu Suomen ongelmiin. Sveitsissäkään ei ole suora demokratia, koska siellä asiat (mm. lait) valmistelee parlamentti, joka myös säätää lait ja kansanäänestyksillä voi vain kumota jo päätetyt lait. Sitä olen tässä aikaisemminkin sanonut, että demokratian toimivuus on eniten kiinni siitä, millainen on asioiden valmisteluprosessi.
Suomalainen puoluepoliittinen systeemi ei ole optimaalinen, koska kansanedustajien takki kääntyy aina ainakin osittain sen mukaan ollaanko hallituksessa vai ei. Wikipedian perusteella Sveitsiss on suunnilleen samanlainen systeemi kuin Suomessa paitsi, että kansanäänestyksiä on helpompi polkaista pystyyn.
Suomessa on ongelmana se perusasetelma, että riippumatta hallituksen päätösten "hyvydestä" oppositio on niitä vastaan, koska se yrittää saavuttaa kansan suosiota päästäkseen valtaan. Persujen on hyvä olla niin kauan kuin eivät joudu vastaamaan sanoistaan hallitusvastuussa. On hyvä räksyttää siellä ojanpientareella muiden tekemisille, kunnes joutuu ottamaan vastuun sanomisistaan.
Pari hajahuomiota.
Takinkäännöllä on liian huono maine. Takinkäännön pitäisi asiayhteydestä riippuen voida olla myös positiivinen tai neutraali asia. Jos tiedon karttuessa mielipide ei muutu, on takin kääntämättömyys typeryyttä (tai ideologiaa,tai äänestäjän pelkoa). Yhteen asiaan tai mielipiteeseen jumittuminen muuttuvassa maailmassa viestii kyvyttömyydestä oppia, ja minun silmissäni jonkinlaisesta keskenkasvuisuudesta (iästä riippumatta)
Toki se mainitsemasi asia jossa oppositioon siirryttyä vastustetaan järkeviäkin asioita menee, jos ei typeryyden, niin poliittisen pelin piikkiin. Se taas on kansakunnan edun vastaista.
Blokki- tai kaksipuoluejärjestelmä on siitä huono, että se pahimmillaan ääripäistää näkemyksiä (kuten USAssa nähdään), ja edellisen hallituksen teot pyritään purkamaan, oli ne sitten objektiivisesti arvioiden hyviä tai huonoja. Tätä kehitystä ei soisi Suomeen, ja siksi onkin hyvä että ainakin toistaiseksi ollaan vielä nähty varsin sekalaisia hallituskokoonpanoja. Niissä on sitten omat huonot puolensa, hallituksen sisäisistä ristiriidoista ja asioiden hitaasta etenemisestä alkaen. Mutta tehtyä harvoin puretaan pois. Yhteistyötä haittaa nyt ja tulevaisuudessa kärjistäminen ja ääripäistäminen. Kaikenlaiset "vihervassari"-huutelut ja muut poliittiseen suuntautumiseen liittyvät pilkanteot ovat haitallisia, vaikka kuinka olisi eri mieltä asioista. Samaan kategoriaan menee myös mielipiteen muodostaminen sen perusteella KUKA asiaa esittää, eikä itse esitetyn asian perusteella. (Tältä on tosi vaikea välttyä, vaikka tiedostaisikin problematiikan.)
On myös hyvä ettei Suomessa ole kategorisesti suljettu pois puolueita yhteistyöstä tai hallituksesta. Se kun vain lisää näiden pois suljettavien puolueiden kannatusta, kun voi vailla vastuuta huudella. Hallitusvastuu on hyvä mittari ja kannatuksen tasapäistäjä.
Suomessa tuo takinkääntö tapahtuu tyypillisesti juuri sen mukaan, ollaanko hallituksessa vai ei. Nytkin nähdään, kuinka opposition kansanedustajina poliittiisia virkanimityksiä kuuluvasti kritisoineet ovat nyt hallituksen ministereinä kilvan tekemässä poliittisia virkanimityksiä. Mitä ääripäitä mielestäsi Yhdysvaltain demokraatit ja republikaanit edustavat?
Vihreiden puheet oppositiossa olivat juuri tätä, nyt hallituksessa poliittiset virkanimitykset toteutetaan mitään häpeämättä. Kaksinaamaisuus on tuossa puolueessa yleinen linjaus.
Tuo sun jatkuva vihjailu ja vastuun kiertely on pelkästään lapsellista. En aio varoittaa enää yhtään kertaan.
Tuota en ymmärrä ollenkaan. Mitä vastuuta kiertelen? Ja mistä et aio varoittaa enää yhtään kertaa ja mitä sitten mahtaa tapahtua? Alkaako virtuaalinen nyrkki heilua? Vai heitätkö television ulos ikkunasta?
Väännetäänpä tämä rautalangasta. Jos esimerkiksi minä vähän jokaisessa vastauksessani sinulle kirjoittaisin, että pedofiilit siellä vain räkyttävät pientareella, niin sinä varmaankin haluaisit kuulla, että miksi yhdistän pedofiilit sinuun. Tuossa vaiheessa minä väistelisin vastuuta sanoistani ja jatkaisin samaa länkyttämistä vain toteamalla, että enhän minä sinua tarkoittanut, mutta koetko olevasi pedofiili, kun tartuit tähän. Epäasialliset kirjoittajat eivät minua provosoi riehumaan. Minä vain ohitan heidän huutelunsa. Niin kävi tälläkin kertaa.
Suomessa tuo takinkääntö tapahtuu tyypillisesti juuri sen mukaan, ollaanko hallituksessa vai ei. Nytkin nähdään, kuinka opposition kansanedustajina poliittiisia virkanimityksiä kuuluvasti kritisoineet ovat nyt hallituksen ministereinä kilvan tekemässä poliittisia virkanimityksiä. Mitä ääripäitä mielestäsi Yhdysvaltain demokraatit ja republikaanit edustavat?
Tarkennan vähän edellistä kommenttiani. Tarkoitin että blokki- tai kaksipuoluejärjestelmä on omiaan viemään asioita kohti ääripäitä, ei niin että demokraatit ja republikaanit olisivat puolueita ääripäitä saati ääriliikkeitä missään asiassa. Se kehitys mitä siellä kuitenkin on nähtävissä, varsinkin Trumpin aikaan, on että edellisen saavutuksia pyritään purkamaan vain siksi, että edellinen on ne saanut aikaan. Iran-sopimus ja Obamacare tulevat ensimmäisenä mieleen. Molempia voi varmasti kritisoida, ja varmasti missä tahansa isossa asiassa on isompia ja pienempiä yksityiskohtia joita voi muuttaa. Mutta se että puretaan koko rakenne "kostomentaliteetilla" on huonompi tapa kuin rakentaa uutta olemassa olevalle perustalle
Minä näkisin tuon enemmän Trumpin kuin järjestelmän ongelmana. Trumpin retoriikka on joka suhteessa kansaa jakavaa. Oliko vastaavaa esim. Obaman tai Clintonin kausilla? Ja kyllähän tuota Suomessakin tapahtuu. Marin maalitti tosi selvästi istuvaa hallitusta aktiivimallilla. Näyttävästi mainostettiin, että tuo ”epäinhimillinen” malli tullaan poistamaan, kun Demarit ovat päättämässä. Hassua tässä on se, että tuo kostomentaliteetilla purettu malli tuli oikeastaan takaisin vain uudelleen nimettynä.
Itse äänestin pitkään kokoomusta, mutta kahden viimeisen kokoomuslaisen pääministerin jälkeen en enää siihen pysty. Paljon pitää muuttua, että noiden pääministerien jälkeen enää ikinä pystyisin kykypuoluetta äänestämään. RKP on mielestäni Suomen paras puolue. Ajavat linjanmukaisesti ruåtsia puhuvan vähemmistön etuja vuosikymmenestä toiseen. Eihän pakkoruotsissa noin koko maan kannalta ole laisinkaan järkeä, enkä varsinkaan itse ole hyötynyt vähääkään päähäni pakkosyötetystä ruotsista, mutta RKP hoitaa hommansa tehokkaasti. Harmi vain, kun en kuulu siihen pieneen joukkoon, jonka etua RKP ajaa. Hyvä puolue, vaikka itseäni kyrsii kovasti minulle hyödyttömän pakkoruotsin tankkaaminen kouluissa. Nyt sitten aikuisella iällä olen opiskellut niitä minulle hyödyllisiä kieliä, joiden opiskelulta ruotsi vei kouluissa ajan. Yhden germaanisen ja yhden slaavilaisen kielen jälkeen nyt on menossa ensimmäinen latinalainen kieli.
Hyvä puheenvuoro 👍
RKPn jäykkä suhtautuminen pakkoruotsiin tekee siitä minulle vaikean puolueen äänestettäväksi. Epäilen pakkoruotsin hyödyllisyyttä, monestakin syystä. Ensinnäkään koko pakkoruotsi ei koske suomenruotsalaisia, joten en ymmärrä miksi RKP ajaa asiaa joka ei kosketa puolueen ydinkannattajaryhmää. Tai ymmärrän toki, ideologista syistä. Siitä kuitenkin seuraa erilaisia antipatioita kieltä ja kielivähemmistöä kohtaan, joten en ole ihan varma onko se sen arvoista.
Sitten on vielä tämä aiemmin esiin nostamani kilpailuetu, minkä tahansa kielen osaaminen on hyväksi työelämässä, jolloin suomenruotsalailla on tässä suhteessa "ilmainen" etu. Miksi tätä suhteellista etua halutaan heikentää pakottamalla kaikki opiskelemaan sitä kieltä?
Ihan vilpittömästi olen sitä mieltä että RKP aiheuttaa tällä haittaa ydinkannattajaryhmälleen.
Vihreiden ydinvoimavastustus on melko suoraan analoginen tähän asiaan.
En tiedä, kuinka moni ruotsia opiskelemaan pakotettu kilpailee ruotsia äidinkielenään puhuvan kanssa. ”Professori Kari Sajavaaran mukaan vain harvat suomenkieliset oppivat kouluopetuksessa ruotsia luontevasti, koska käytännön kokemus kielestä jää pieneksi.” (Wikipedia). Tuohon rinnalle kun laitetaan luontevasti vahvalla itäisellä murteella ruåtsia puhuva suomenruotsalainen, niin ei siinä oikein kilpailua ole.
Yliopistossa tuo oli nimetty virkamiesruotsiksi. Tarkoituksena ilmeisesti se, että jos olisin virkamies ja joku ruotsia puhuva ei haluaisi virastossa asioidessaan puhua suomea tai englantia kanssani, niin minä sitten osaisin puhua ruotsia hänen kanssaan. Tämä siitäkin huolimatta, että virkamiehen ura on ollut minulle viimeinen vaihtoehto, enkä tiedä yhdenkään opiskelukaverinikaan tuota uraa valinneen. Ruotsi olisi kyllä varsin helppo kieli oppia, mutta ei minua kiinnosta oppia toista pienen syrjäisen maan erikoisuutta. Suomikin riittää aivan hyvin täyttämään vähemmän käytettyjä muistilohkoja.
RKP haluaa pitää yllä vähemmistönsä vahvaa taloudellista, poliittista ja kulttuurillista asemaa yllä. Ruotsin kielen erityisasema on yksi osa tuota pakettia.
Minulle siitä osaamisesta on ollut valtavasti hyötyä, ja voin kuvitella että saksan (?) osaamisesta sinulle.
Kun tuossa tuli juttua kielistä, niin huomasin, etten vastannut tähän. Saksannkielestä on ollut minulle kyllä jonkin verran hyötyä Saksassa työskennellessäni, mutta arvioisin kuitenkin neljästä muusta kielestä olleen tai olevan minulle Saksaa enemmän hyötyä. Suomi jos jätetään pois, niin kolme ulkomaan kieltä on uralleni saksaa merkittävämpiä, enkä oikein usko saksan ainakaan nostavan sijoitustaan. Vapaa-ajallani olen saksaa tarvinnut enemmän kuin työpaikalla.
@NHB kirjoitti:
Yliopistossa tuo oli nimetty virkamiesruotsiksi. Tarkoituksena ilmeisesti se, että jos olisin virkamies ja joku ruotsia puhuva ei haluaisi virastossa asioidessaan puhua suomea tai englantia kanssani, niin minä sitten osaisin puhua ruotsia hänen kanssaan.
Tuo on hyvin persumainen näkemys suomenruotsalaisista. On olemassa "svenska talande bättre folk", joka ei vain halua puhua suomea.
Sivuutetaan kokonaan ruotsinkieltä äidinkielenään puhuvan kansanosan identiteetti ja ajatellaan, että heillä ei ole omassa kotimaassaan oikeutta käyttää omaa äidinkieltään. Tätä ajatteluahan on aikoinaan harrastettu vielä vahvemmin ja on jopa kielletty käyttämästä omaa kieltä ja sen opettaminen koulussa on myös ollut kielletty. Esim. saamelaisten kohdalla Suomessa. Kiinassa syrjitään vielä nykyäänkin isoja kansanosia.
"Pakkoruotsi" on niin persumainen slogani, että on varmaan heidän ilmoille heittämä.
Oikeasti on niin, että koulussa on tietty opetusohjelma, joka on kaikille sama ja lisäksi oppilaiden on mahdollista valita joitakin muita kursseja.
Ruotsi ei ole sen pakollisempi kuin matematiikka.
Kielitaito on hyvä asia, eikä kielen opetuksen vähentäminen ole oikea tie. Varsinkaan kotimaisten kielten.
Olisiko oikein, että toista suomalaista kieltä ei tarvitsisi opiskella edes sitä vähää, mitä nyt tehdään? Vai onko niin, että pakkosuomi pitäisi säilyttää, mutta pakkoruotsi poistaa? Eli olisiko Suomen valtion alettava ajaa suomalaistamispolitiikkaa?
Äidinkieli on perimmältään ihmisen identiteetin tärkeimpiä tukipilareita. Ja valtion pitäisi puolustaa kaikkien kansalaistensa identiteettiä. On ihan hyvä, että suomensuomalaiset lukevat ruotsia ja suomenruotsalaiset suomea.
Itse kuuluun karjalalaiseen kielialueeseen syntyjäni enkä edes tunne ketään suomenruotsalaista. Mutta osaan mielestäni kuvitella, miltä tuntuisi, jos en omassa kotimaassani saisi käyttää omaa äidinkieltäni.
Kiitos puheenvuorosta, ilahdun lukiessani tällaista, koska se ilmentää sivistystä ja empatiaa toisia ihmisiä kohtaan.
Olen silti monessa kohdassa hieman eri mieltä. En mustavalkoisest tietenkään, mutta jonkin verran. Suomemruotsalaisena en myöskään kommentoi tätä ulkopuolisena, mutta eipä suomemruotsalaisetkaan ole homogeeninen ryhmä. On eri asia olla kaksikielinen suomenruotsalainen pk-seudulla, kuin täysin ruotsinkielinen Pohjanmaalla.
"Pakkoruotsi", oikeus saada palvelua, ja oikeus käyttää kieltä eivät ole keskenään samaa asia.
Pakkoruotsi ei toki ole sen pakollisempaa kuin matematiikka, mutta toki sen pakollisuuden oikeutuksesta voi keskustella. Niin voi toki matematiikankin, mutta en usko että pakkomatematiikan vastustamiselle löytyy kauheasti argumentteja. Pakkoruotsin sijaan voisi olla "pakkokieli". Reaalimaailmassa ilman motivaatiota opiskeltu kouluruotsi on lähes yhtä tyhjän kanssa, sillä ei pärjää esimerkiksi asiakaspalvelutilanteessa. Pragmaatikkona näkisin hyödyllisempänä että kielen voisi valita parin-kolmen uuden vaihtoehdon joukosta (saksa, venäjä, kiina esimerkiksi), ja toki se ruotsi.
Oikeus saada palvelua. Toki tehtäviin voi jatkossakin olla kielitaitovaatimuksia. Enkä tiedä kuinka hyvää ruotsinkielistä palvelua nytkään saa jos menee Joensuussa käymään verotoimistossa. Toki olen sitä mieltä että tarpeen mukaan se palvelu pitää pystyä järjestämään, ja viralliset paperit ja muut pitää saada äidinkielellään (nuorempana jouduin joka kerta miettimään tarkoittiko "skatteåterbäring" nyt mätkyjä vai palautuksia. Nyt olen sen jo oppinut 🙂)
Oikeuteen käyttää tuskin kukaan puuttuu? Tietysti joskus voi jossain törmätä johonkin huuteluun tms. mutta en ole koskaan kuullut kenenkään pyrkivän rajoittamaan käyttöoikeutta.
Pragmaattisesti suhtaudun myös "pakkosuomeen", jonka kyllä jättäisin voimaan vaikka "pakkoruotsia" luovuttaisiinkin. 4% vähemmistöön kuuluvan on kyllä julmetun typerää jättää oppimatta enemmistökieltä.
Alueesta riippuen ruotsin kieli on uhattuna ihan muista syistä kuin viranomaispäätösten tai suomenkielisten kouluruotsin vuoksi. Kaksikielisyys painaa päälle, ja varsinkin perheissä joissa isä on ruotsinkielinen ja äiti suomenkielinen, tuppaa Suomi dominoimaan. Se näkyy myös ruotsinkielisissä kouluissa, joissa oppilaat puhuvat yksien kavereiden kanssa suomea, toisten ruotsia. Heikommalla "kotiruotsilla" varustetut eivät saa kaveripiirin tukea siihen että kieli kehittyisi ja pysyisi. Oppitunneilla yms opettajat toki pitävät huolta kielenkäytöstä.
Kirjoitin tuossa aikaisemmin, että en edes tunne ketään suomenruotsalaista, mutta sitten tuli mieleen, että kyllähän minä työelämän puolella olen ollut tekemisissa suomenruotsalaisen taustan omaavan henkilön kanssa pitkään. Hänen lapsensa ovat kaksikielisiä ja lisäksi osaavat hyvin englantia.
Jos sovellan NHB:n ajatusmallia, niin Suomihan se vasta syrjäinen maa onkin ja suomenkieli varsinnainen erikoisuus. Miksi sinun mielestäsi suomenruotsalaisten pitäisi lukea koulussa suomea? Eikö se ole hukkaan heitettyä aikaa? Saksaa, englantia, ranskaa, venäjää tai kiinaa kannattaisi lukea suomen sijasta. Viranomaisasiathan voi hoitaa ruotsilla. Ja toisten suomalaisten kanssa voi kommunikoida vaikka englannilla.
Tuo sun jatkuva vihjailu ja vastuun kiertely on pelkästään lapsellista. En aio varoittaa enää yhtään kertaan.
Tuota en ymmärrä ollenkaan. Mitä vastuuta kiertelen? Ja mistä et aio varoittaa enää yhtään kertaa ja mitä sitten mahtaa tapahtua? Alkaako virtuaalinen nyrkki heilua? Vai heitätkö television ulos ikkunasta?
Väännetäänpä tämä rautalangasta. Jos esimerkiksi minä vähän jokaisessa vastauksessani sinulle kirjoittaisin, että pedofiilit siellä vain räkyttävät pientareella, niin sinä varmaankin haluaisit kuulla, että miksi yhdistän pedofiilit sinuun. Tuossa vaiheessa minä väistelisin vastuuta sanoistani ja jatkaisin samaa länkyttämistä vain toteamalla, että enhän minä sinua tarkoittanut, mutta koetko olevasi pedofiili, kun tartuit tähän. Epäasialliset kirjoittajat eivät minua provosoi riehumaan. Minä vain ohitan heidän huutelunsa. Niin kävi tälläkin kertaa.
No, miten voin kirjoittaa persujen politiikasta kommentteja, jos sinä otat yksinoikeuden persuiluun? Minä epäilen sinun kirjoittamiesi mielipiteiden takia, että sympatiseeraat persujen yhteiskuntanäkemystä. Toisaalta olen viitannut persuihin ihan ilman, että väitän sinun olevan persu. Niin kuin sanoin, ladattava hybridi autona ja Teslan fanitus eivät oikein sovi persuiluun, mutta suhtautumisesi ruotsin kieleen ja EU:hun taas sopii.
Vaikka sinä et olisikaan persu, en silti pidä persujen politiikkaa hyvänä. Sen kai saa kirjoittaa tällaisen "Politiikka"-otsikon alla.
Jos täällä sattuu olemaan joku persu "kuulolla", niin olisi mielenkiintoista lukea, miksi persut vastustavat liikenteen sähköistämistä? Sen luulisi olevan asia, josta mielipide muodostetaan akselilla "vanhasta kiinni pitäminen" - "edistyksellisyys" eikä varsinaisesti puoluepoliittinen asia.
@NHB kirjoitti:
Yliopistossa tuo oli nimetty virkamiesruotsiksi. Tarkoituksena ilmeisesti se, että jos olisin virkamies ja joku ruotsia puhuva ei haluaisi virastossa asioidessaan puhua suomea tai englantia kanssani, niin minä sitten osaisin puhua ruotsia hänen kanssaan.
Tuo on hyvin persumainen näkemys suomenruotsalaisista. On olemassa "svenska talande bättre folk", joka ei vain halua puhua suomea.
Sivuutetaan kokonaan ruotsinkieltä äidinkielenään puhuvan kansanosan identiteetti ja ajatellaan, että heillä ei ole omassa kotimaassaan oikeutta käyttää omaa äidinkieltään. Tätä ajatteluahan on aikoinaan harrastettu vielä vahvemmin ja on jopa kielletty käyttämästä omaa kieltä ja sen opettaminen koulussa on myös ollut kielletty. Esim. saamelaisten kohdalla Suomessa. Kiinassa syrjitään vielä nykyäänkin isoja kansanosia.
"Pakkoruotsi" on niin persumainen slogani, että on varmaan heidän ilmoille heittämä.
Oikeasti on niin, että koulussa on tietty opetusohjelma, joka on kaikille sama ja lisäksi oppilaiden on mahdollista valita joitakin muita kursseja.
Ruotsi ei ole sen pakollisempi kuin matematiikka.
Kielitaito on hyvä asia, eikä kielen opetuksen vähentäminen ole oikea tie. Varsinkaan kotimaisten kielten.
Olisiko oikein, että toista suomalaista kieltä ei tarvitsisi opiskella edes sitä vähää, mitä nyt tehdään? Vai onko niin, että pakkosuomi pitäisi säilyttää, mutta pakkoruotsi poistaa? Eli olisiko Suomen valtion alettava ajaa suomalaistamispolitiikkaa?
Äidinkieli on perimmältään ihmisen identiteetin tärkeimpiä tukipilareita. Ja valtion pitäisi puolustaa kaikkien kansalaistensa identiteettiä. On ihan hyvä, että suomensuomalaiset lukevat ruotsia ja suomenruotsalaiset suomea.
Itse kuuluun karjalalaiseen kielialueeseen syntyjäni enkä edes tunne ketään suomenruotsalaista. Mutta osaan mielestäni kuvitella, miltä tuntuisi, jos en omassa kotimaassani saisi käyttää omaa äidinkieltäni.
Kiitos puheenvuorosta, ilahdun lukiessani tällaista, koska se ilmentää sivistystä ja empatiaa toisia ihmisiä kohtaan.
Olen silti monessa kohdassa hieman eri mieltä. En mustavalkoisest tietenkään, mutta jonkin verran. Suomemruotsalaisena en myöskään kommentoi tätä ulkopuolisena, mutta eipä suomemruotsalaisetkaan ole homogeeninen ryhmä. On eri asia olla kaksikielinen suomenruotsalainen pk-seudulla, kuin täysin ruotsinkielinen Pohjanmaalla.
"Pakkoruotsi", oikeus saada palvelua, ja oikeus käyttää kieltä eivät ole keskenään samaa asia.
Pakkoruotsi ei toki ole sen pakollisempaa kuin matematiikka, mutta toki sen pakollisuuden oikeutuksesta voi keskustella. Niin voi toki matematiikankin, mutta en usko että pakkomatematiikan vastustamiselle löytyy kauheasti argumentteja. Pakkoruotsin sijaan voisi olla "pakkokieli". Reaalimaailmassa ilman motivaatiota opiskeltu kouluruotsi on lähes yhtä tyhjän kanssa, sillä ei pärjää esimerkiksi asiakaspalvelutilanteessa. Pragmaatikkona näkisin hyödyllisempänä että kielen voisi valita parin-kolmen uuden vaihtoehdon joukosta (saksa, venäjä, kiina esimerkiksi), ja toki se ruotsi.
Oikeus saada palvelua. Toki tehtäviin voi jatkossakin olla kielitaitovaatimuksia. Enkä tiedä kuinka hyvää ruotsinkielistä palvelua nytkään saa jos menee Joensuussa käymään verotoimistossa. Toki olen sitä mieltä että tarpeen mukaan se palvelu pitää pystyä järjestämään, ja viralliset paperit ja muut pitää saada äidinkielellään (nuorempana jouduin joka kerta miettimään tarkoittiko "skatteåterbäring" nyt mätkyjä vai palautuksia. Nyt olen sen jo oppinut 🙂)
Oikeuteen käyttää tuskin kukaan puuttuu? Tietysti joskus voi jossain törmätä johonkin huuteluun tms. mutta en ole koskaan kuullut kenenkään pyrkivän rajoittamaan käyttöoikeutta.
Pragmaattisesti suhtaudun myös "pakkosuomeen", jonka kyllä jättäisin voimaan vaikka "pakkoruotsia" luovuttaisiinkin. 4% vähemmistöön kuuluvan on kyllä julmetun typerää jättää oppimatta enemmistökieltä.
Alueesta riippuen ruotsin kieli on uhattuna ihan muista syistä kuin viranomaispäätösten tai suomenkielisten kouluruotsin vuoksi. Kaksikielisyys painaa päälle, ja varsinkin perheissä joissa isä on ruotsinkielinen ja äiti suomenkielinen, tuppaa Suomi dominoimaan. Se näkyy myös ruotsinkielisissä kouluissa, joissa oppilaat puhuvat yksien kavereiden kanssa suomea, toisten ruotsia. Heikommalla "kotiruotsilla" varustetut eivät saa kaveripiirin tukea siihen että kieli kehittyisi ja pysyisi. Oppitunneilla yms opettajat toki pitävät huolta kielenkäytöstä.
Kirjoitin tuossa aikaisemmin, että en edes tunne ketään suomenruotsalaista, mutta sitten tuli mieleen, että kyllähän minä työelämän puolella olen ollut tekemisissa suomenruotsalaisen taustan omaavan henkilön kanssa pitkään. Hänen lapsensa ovat kaksikielisiä ja lisäksi osaavat hyvin englantia.
Jos sovellan NHB:n ajatusmallia, niin Suomihan se vasta syrjäinen maa onkin ja suomenkieli varsinnainen erikoisuus. Miksi sinun mielestäsi suomenruotsalaisten pitäisi lukea koulussa suomea? Eikö se ole hukkaan heitettyä aikaa? Saksaa, englantia, ranskaa, venäjää tai kiinaa kannattaisi lukea suomen sijasta. Viranomaisasiathan voi hoitaa ruotsilla. Ja toisten suomalaisten kanssa voi kommunikoida vaikka englannilla.
En ota kantaa muiden ajatusmalleihin, mutta oma lähestymiseni asiaan on täysin prgamaattinen. Enemmistön kieltä on hyvä osata, edes ymmärtää jonkin verran.
Veikkaanpa että se aiemmin mainitsemani iso hyöty ruotsin osaamisesta olisi sulanut jos en puhuisi suomea. Ainakin se rajaisi työmahdollisuuksia varsin merkittävästi.
Omat lapseni ovat kaksikielisiä, ja on aina ollut ihan selvää että saavat molemmat kielet kotoa, vaikka kotimme voisi olla myös yksikielinen (kumpi tahansa). Vielä 70-luvulla neuvoloissakin suositeltiin että kotona kannattaa puhua vain yhtä kieltä, ettei (valitun ns.) äidinkielen oppiminen häiriinny. Onneksi näin ei enää tehdä, ja tutkimuksetkin osoittavat että kaksikielisyydestä on monenlaista hyötyä, se jopa ennaltaehkäisee dementiaa.
@NHB kirjoitti:
Yliopistossa tuo oli nimetty virkamiesruotsiksi. Tarkoituksena ilmeisesti se, että jos olisin virkamies ja joku ruotsia puhuva ei haluaisi virastossa asioidessaan puhua suomea tai englantia kanssani, niin minä sitten osaisin puhua ruotsia hänen kanssaan.
Tuo on hyvin persumainen näkemys suomenruotsalaisista. On olemassa "svenska talande bättre folk", joka ei vain halua puhua suomea.
Sivuutetaan kokonaan ruotsinkieltä äidinkielenään puhuvan kansanosan identiteetti ja ajatellaan, että heillä ei ole omassa kotimaassaan oikeutta käyttää omaa äidinkieltään. Tätä ajatteluahan on aikoinaan harrastettu vielä vahvemmin ja on jopa kielletty käyttämästä omaa kieltä ja sen opettaminen koulussa on myös ollut kielletty. Esim. saamelaisten kohdalla Suomessa. Kiinassa syrjitään vielä nykyäänkin isoja kansanosia.
"Pakkoruotsi" on niin persumainen slogani, että on varmaan heidän ilmoille heittämä.
Oikeasti on niin, että koulussa on tietty opetusohjelma, joka on kaikille sama ja lisäksi oppilaiden on mahdollista valita joitakin muita kursseja.
Ruotsi ei ole sen pakollisempi kuin matematiikka.
Kielitaito on hyvä asia, eikä kielen opetuksen vähentäminen ole oikea tie. Varsinkaan kotimaisten kielten.
Olisiko oikein, että toista suomalaista kieltä ei tarvitsisi opiskella edes sitä vähää, mitä nyt tehdään? Vai onko niin, että pakkosuomi pitäisi säilyttää, mutta pakkoruotsi poistaa? Eli olisiko Suomen valtion alettava ajaa suomalaistamispolitiikkaa?
Äidinkieli on perimmältään ihmisen identiteetin tärkeimpiä tukipilareita. Ja valtion pitäisi puolustaa kaikkien kansalaistensa identiteettiä. On ihan hyvä, että suomensuomalaiset lukevat ruotsia ja suomenruotsalaiset suomea.
Itse kuuluun karjalalaiseen kielialueeseen syntyjäni enkä edes tunne ketään suomenruotsalaista. Mutta osaan mielestäni kuvitella, miltä tuntuisi, jos en omassa kotimaassani saisi käyttää omaa äidinkieltäni.
Kiitos puheenvuorosta, ilahdun lukiessani tällaista, koska se ilmentää sivistystä ja empatiaa toisia ihmisiä kohtaan.
Olen silti monessa kohdassa hieman eri mieltä. En mustavalkoisest tietenkään, mutta jonkin verran. Suomemruotsalaisena en myöskään kommentoi tätä ulkopuolisena, mutta eipä suomemruotsalaisetkaan ole homogeeninen ryhmä. On eri asia olla kaksikielinen suomenruotsalainen pk-seudulla, kuin täysin ruotsinkielinen Pohjanmaalla.
"Pakkoruotsi", oikeus saada palvelua, ja oikeus käyttää kieltä eivät ole keskenään samaa asia.
Pakkoruotsi ei toki ole sen pakollisempaa kuin matematiikka, mutta toki sen pakollisuuden oikeutuksesta voi keskustella. Niin voi toki matematiikankin, mutta en usko että pakkomatematiikan vastustamiselle löytyy kauheasti argumentteja. Pakkoruotsin sijaan voisi olla "pakkokieli". Reaalimaailmassa ilman motivaatiota opiskeltu kouluruotsi on lähes yhtä tyhjän kanssa, sillä ei pärjää esimerkiksi asiakaspalvelutilanteessa. Pragmaatikkona näkisin hyödyllisempänä että kielen voisi valita parin-kolmen uuden vaihtoehdon joukosta (saksa, venäjä, kiina esimerkiksi), ja toki se ruotsi.
Oikeus saada palvelua. Toki tehtäviin voi jatkossakin olla kielitaitovaatimuksia. Enkä tiedä kuinka hyvää ruotsinkielistä palvelua nytkään saa jos menee Joensuussa käymään verotoimistossa. Toki olen sitä mieltä että tarpeen mukaan se palvelu pitää pystyä järjestämään, ja viralliset paperit ja muut pitää saada äidinkielellään (nuorempana jouduin joka kerta miettimään tarkoittiko "skatteåterbäring" nyt mätkyjä vai palautuksia. Nyt olen sen jo oppinut 🙂)
Oikeuteen käyttää tuskin kukaan puuttuu? Tietysti joskus voi jossain törmätä johonkin huuteluun tms. mutta en ole koskaan kuullut kenenkään pyrkivän rajoittamaan käyttöoikeutta.
Pragmaattisesti suhtaudun myös "pakkosuomeen", jonka kyllä jättäisin voimaan vaikka "pakkoruotsia" luovuttaisiinkin. 4% vähemmistöön kuuluvan on kyllä julmetun typerää jättää oppimatta enemmistökieltä.
Alueesta riippuen ruotsin kieli on uhattuna ihan muista syistä kuin viranomaispäätösten tai suomenkielisten kouluruotsin vuoksi. Kaksikielisyys painaa päälle, ja varsinkin perheissä joissa isä on ruotsinkielinen ja äiti suomenkielinen, tuppaa Suomi dominoimaan. Se näkyy myös ruotsinkielisissä kouluissa, joissa oppilaat puhuvat yksien kavereiden kanssa suomea, toisten ruotsia. Heikommalla "kotiruotsilla" varustetut eivät saa kaveripiirin tukea siihen että kieli kehittyisi ja pysyisi. Oppitunneilla yms opettajat toki pitävät huolta kielenkäytöstä.
Kirjoitin tuossa aikaisemmin, että en edes tunne ketään suomenruotsalaista, mutta sitten tuli mieleen, että kyllähän minä työelämän puolella olen ollut tekemisissa suomenruotsalaisen taustan omaavan henkilön kanssa pitkään. Hänen lapsensa ovat kaksikielisiä ja lisäksi osaavat hyvin englantia.
Jos sovellan NHB:n ajatusmallia, niin Suomihan se vasta syrjäinen maa onkin ja suomenkieli varsinnainen erikoisuus. Miksi sinun mielestäsi suomenruotsalaisten pitäisi lukea koulussa suomea? Eikö se ole hukkaan heitettyä aikaa? Saksaa, englantia, ranskaa, venäjää tai kiinaa kannattaisi lukea suomen sijasta. Viranomaisasiathan voi hoitaa ruotsilla. Ja toisten suomalaisten kanssa voi kommunikoida vaikka englannilla.
En ota kantaa muiden ajatusmalleihin, mutta oma lähestymiseni asiaan on täysin prgamaattinen. Enemmistön kieltä on hyvä osata, edes ymmärtää jonkin verran.
Veikkaanpa että se aiemmin mainitsemani iso hyöty ruotsin osaamisesta olisi sulanut jos en puhuisi suomea. Ainakin se rajaisi työmahdollisuuksia varsin merkittävästi.
Omat lapseni ovat kaksikielisiä, ja on aina ollut ihan selvää että saavat molemmat kielet kotoa, vaikka kotimme voisi olla myös yksikielinen (kumpi tahansa). Vielä 70-luvulla neuvoloissakin suositeltiin että kotona kannattaa puhua vain yhtä kieltä, ettei (valitun ns.) äidinkielen oppiminen häiriinny. Onneksi näin ei enää tehdä, ja tutkimuksetkin osoittavat että kaksikielisyydestä on monenlaista hyötyä, se jopa ennaltaehkäisee dementiaa.
Kaksikielisyys on varmasti etu monessa suhteessa. Ruotsinkielisiä on Suomessa niin vähän, ettei pääse syntymään suuria yhteiskunnallisia jännitteitä kieliryhmien välillä (Tracktest sen jo sanoi, ettei isommilleen kannata ryppyillä ). Silti minusta olisi hyvä, että puhtaasti suomenkielisilläkin alueilla koulussa saisi kosketuksen ruotsinkieleen.
Tanska, Norja, Islanti, Ruotsi ja Suomi ovat kuitenkin kohtalaisen iso talous- ja poliittinen alue eikä senkään takia ole ollenkaan huono juttu osata ruotsia. Eihän kukaan tiedä kouluaikanaan, mihin elämä myöhemmin vie. Valmiuksia on hyvä olla.
@HybridRules kirjoitti:
Jos täällä sattuu olemaan joku persu "kuulolla", niin olisi mielenkiintoista lukea, miksi persut vastustavat liikenteen sähköistämistä? Sen luulisi olevan asia, josta mielipide muodostetaan akselilla "vanhasta kiinni pitäminen" - "edistyksellisyys" eikä varsinaisesti puoluepoliittinen asia.
Minulla on tästä mutu-pohjainen teoria.
Sen lisäksi että populisti tarjoaa vaikeisiin asioihin helppoja ratkaisuja, tarvitse populisti myös vastakkainasettelua. Tällaisia haetaan todellisista tai keksityistä asioista ja uhkakuvista joiden arvioidaan löytävän kaikupohjaa riittävän suuresta massasta. Autoilu ja sen verotus on hyvä aihe, koska se koskettaa monia ja herättää tunteita, kuten tälläkin palstalla usein näkee.
Tässä on ihan selvä vastakkainasettelu mm. Vihreiden kanssa, joiden ajatellaan olevan sähköautoilun kannalla, jollloin loogisesti Perussuomalaisten pitää niitä vastustaa. "Vihervassareiden" vastustus rakentuu osaksi omaa identiteettiä. Keskustelu muistuttaa osittain jenkkien asekeskustelua, jossa oikeudesta aseeseen on tullut poliittinen kysymys oikeisto-vasemmisto -akselille, vaikkei koko asia oikeastaan kuulu perinteisen oikeisto-vasemmisto -akselin skaalaan.
Perussuomalaisten kannattajat ovat keskimäärin vähemmän kouluja käyneitä kuin monen muun puolueen, erityisesti vihreiden ja kokoomuksen. Oikaisen tässä hieman, ja oletan että se korreloi myös tulotason kanssa (vaikka asia ei toki ole niin yksinkertainen). Suomalaiset ajavat jo valmiiksi vanhoilla autoilla eikä uuteen ole varaa, ja tämä todennäköisesti korostuu persujen kannattajissa. Näin ollen sähköauto on kannattajakunnan ulottumattomissa, ja koetaan että varakkaampaa kansanosaa hemmotellaan mm. kevyemmän verotuksen kautta, ja toisaalta pelkäävät joutuvansa esimerkiksi lataustolppien maksumiehiksi. Samalla pelätään, eikä olleenkaan aiheetta, että oma auton käyttö kallistuu entisestään.
Ja bonuksena, maailmalla olevat trendit tarttuvat, ja uivat Suomeenkin. Jos Trump kannattaa/vastustaa jotain, niin kyllä sille löytyy persupiireistä kannatusta.
@NHB kirjoitti:
Yliopistossa tuo oli nimetty virkamiesruotsiksi. Tarkoituksena ilmeisesti se, että jos olisin virkamies ja joku ruotsia puhuva ei haluaisi virastossa asioidessaan puhua suomea tai englantia kanssani, niin minä sitten osaisin puhua ruotsia hänen kanssaan.
Tuo on hyvin persumainen näkemys suomenruotsalaisista. On olemassa "svenska talande bättre folk", joka ei vain halua puhua suomea.
Sivuutetaan kokonaan ruotsinkieltä äidinkielenään puhuvan kansanosan identiteetti ja ajatellaan, että heillä ei ole omassa kotimaassaan oikeutta käyttää omaa äidinkieltään. Tätä ajatteluahan on aikoinaan harrastettu vielä vahvemmin ja on jopa kielletty käyttämästä omaa kieltä ja sen opettaminen koulussa on myös ollut kielletty. Esim. saamelaisten kohdalla Suomessa. Kiinassa syrjitään vielä nykyäänkin isoja kansanosia.
"Pakkoruotsi" on niin persumainen slogani, että on varmaan heidän ilmoille heittämä.
Oikeasti on niin, että koulussa on tietty opetusohjelma, joka on kaikille sama ja lisäksi oppilaiden on mahdollista valita joitakin muita kursseja.
Ruotsi ei ole sen pakollisempi kuin matematiikka.
Kielitaito on hyvä asia, eikä kielen opetuksen vähentäminen ole oikea tie. Varsinkaan kotimaisten kielten.
Olisiko oikein, että toista suomalaista kieltä ei tarvitsisi opiskella edes sitä vähää, mitä nyt tehdään? Vai onko niin, että pakkosuomi pitäisi säilyttää, mutta pakkoruotsi poistaa? Eli olisiko Suomen valtion alettava ajaa suomalaistamispolitiikkaa?
Äidinkieli on perimmältään ihmisen identiteetin tärkeimpiä tukipilareita. Ja valtion pitäisi puolustaa kaikkien kansalaistensa identiteettiä. On ihan hyvä, että suomensuomalaiset lukevat ruotsia ja suomenruotsalaiset suomea.
Itse kuuluun karjalalaiseen kielialueeseen syntyjäni enkä edes tunne ketään suomenruotsalaista. Mutta osaan mielestäni kuvitella, miltä tuntuisi, jos en omassa kotimaassani saisi käyttää omaa äidinkieltäni.
Kiitos puheenvuorosta, ilahdun lukiessani tällaista, koska se ilmentää sivistystä ja empatiaa toisia ihmisiä kohtaan.
Olen silti monessa kohdassa hieman eri mieltä. En mustavalkoisest tietenkään, mutta jonkin verran. Suomemruotsalaisena en myöskään kommentoi tätä ulkopuolisena, mutta eipä suomemruotsalaisetkaan ole homogeeninen ryhmä. On eri asia olla kaksikielinen suomenruotsalainen pk-seudulla, kuin täysin ruotsinkielinen Pohjanmaalla.
"Pakkoruotsi", oikeus saada palvelua, ja oikeus käyttää kieltä eivät ole keskenään samaa asia.
Pakkoruotsi ei toki ole sen pakollisempaa kuin matematiikka, mutta toki sen pakollisuuden oikeutuksesta voi keskustella. Niin voi toki matematiikankin, mutta en usko että pakkomatematiikan vastustamiselle löytyy kauheasti argumentteja. Pakkoruotsin sijaan voisi olla "pakkokieli". Reaalimaailmassa ilman motivaatiota opiskeltu kouluruotsi on lähes yhtä tyhjän kanssa, sillä ei pärjää esimerkiksi asiakaspalvelutilanteessa. Pragmaatikkona näkisin hyödyllisempänä että kielen voisi valita parin-kolmen uuden vaihtoehdon joukosta (saksa, venäjä, kiina esimerkiksi), ja toki se ruotsi.
Oikeus saada palvelua. Toki tehtäviin voi jatkossakin olla kielitaitovaatimuksia. Enkä tiedä kuinka hyvää ruotsinkielistä palvelua nytkään saa jos menee Joensuussa käymään verotoimistossa. Toki olen sitä mieltä että tarpeen mukaan se palvelu pitää pystyä järjestämään, ja viralliset paperit ja muut pitää saada äidinkielellään (nuorempana jouduin joka kerta miettimään tarkoittiko "skatteåterbäring" nyt mätkyjä vai palautuksia. Nyt olen sen jo oppinut 🙂)
Oikeuteen käyttää tuskin kukaan puuttuu? Tietysti joskus voi jossain törmätä johonkin huuteluun tms. mutta en ole koskaan kuullut kenenkään pyrkivän rajoittamaan käyttöoikeutta.
Pragmaattisesti suhtaudun myös "pakkosuomeen", jonka kyllä jättäisin voimaan vaikka "pakkoruotsia" luovuttaisiinkin. 4% vähemmistöön kuuluvan on kyllä julmetun typerää jättää oppimatta enemmistökieltä.
Alueesta riippuen ruotsin kieli on uhattuna ihan muista syistä kuin viranomaispäätösten tai suomenkielisten kouluruotsin vuoksi. Kaksikielisyys painaa päälle, ja varsinkin perheissä joissa isä on ruotsinkielinen ja äiti suomenkielinen, tuppaa Suomi dominoimaan. Se näkyy myös ruotsinkielisissä kouluissa, joissa oppilaat puhuvat yksien kavereiden kanssa suomea, toisten ruotsia. Heikommalla "kotiruotsilla" varustetut eivät saa kaveripiirin tukea siihen että kieli kehittyisi ja pysyisi. Oppitunneilla yms opettajat toki pitävät huolta kielenkäytöstä.
Kirjoitin tuossa aikaisemmin, että en edes tunne ketään suomenruotsalaista, mutta sitten tuli mieleen, että kyllähän minä työelämän puolella olen ollut tekemisissa suomenruotsalaisen taustan omaavan henkilön kanssa pitkään. Hänen lapsensa ovat kaksikielisiä ja lisäksi osaavat hyvin englantia.
Jos sovellan NHB:n ajatusmallia, niin Suomihan se vasta syrjäinen maa onkin ja suomenkieli varsinnainen erikoisuus. Miksi sinun mielestäsi suomenruotsalaisten pitäisi lukea koulussa suomea? Eikö se ole hukkaan heitettyä aikaa? Saksaa, englantia, ranskaa, venäjää tai kiinaa kannattaisi lukea suomen sijasta. Viranomaisasiathan voi hoitaa ruotsilla. Ja toisten suomalaisten kanssa voi kommunikoida vaikka englannilla.
En ota kantaa muiden ajatusmalleihin, mutta oma lähestymiseni asiaan on täysin prgamaattinen. Enemmistön kieltä on hyvä osata, edes ymmärtää jonkin verran.
Veikkaanpa että se aiemmin mainitsemani iso hyöty ruotsin osaamisesta olisi sulanut jos en puhuisi suomea. Ainakin se rajaisi työmahdollisuuksia varsin merkittävästi.
Omat lapseni ovat kaksikielisiä, ja on aina ollut ihan selvää että saavat molemmat kielet kotoa, vaikka kotimme voisi olla myös yksikielinen (kumpi tahansa). Vielä 70-luvulla neuvoloissakin suositeltiin että kotona kannattaa puhua vain yhtä kieltä, ettei (valitun ns.) äidinkielen oppiminen häiriinny. Onneksi näin ei enää tehdä, ja tutkimuksetkin osoittavat että kaksikielisyydestä on monenlaista hyötyä, se jopa ennaltaehkäisee dementiaa.
Kaksikielisyys on varmasti etu monessa suhteessa. Ruotsinkielisiä on Suomessa niin vähän, ettei pääse syntymään suuria yhteiskunnallisia jännitteitä kieliryhmien välillä (Tracktest sen jo sanoi, ettei isommilleen kannata ryppyillä ). Silti minusta olisi hyvä, että puhtaasti suomenkielisilläkin alueilla koulussa saisi kosketuksen ruotsinkieleen.
Tanska, Norja, Islanti, Ruotsi ja Suomi ovat kuitenkin kohtalaisen iso talous- ja poliittinen alue eikä senkään takia ole ollenkaan huono juttu osata ruotsia. Eihän kukaan tiedä kouluaikanaan, mihin elämä myöhemmin vie. Valmiuksia on hyvä olla.
Olen tietysti samaa mieltä, itsehän aloitin tämän sanomalla että ruotsista on ollut minulle valtavasti hyötyä.
Mutta en silti ole ihan vakuuttunut siitä että yhteiskunnalle ja yksilölle ruotsi on paras valinta, verrattuna siihen että osaamisessa olisi variaatioita
Ehkä sen ruotsinkielen opiskelun voisi korvata kertomalla muutaman oppitunnin verran taustaa. Tai edes kaksi ranskalaista viivaa
suomenruotsalaiset ovat suomalaisia. Heitä ei voi käskeä "menemään takaisin Ruotsiin"
suomenruotsalaiset kannattavat Leijonia, eivät Tee Kronoria. Kysymällä asiasta teet itsestäsi idiootin.
Olen tietysti samaa mieltä, itsehän aloitin tämän sanomalla että ruotsista on ollut minulle valtavasti hyötyä.
Mutta en silti ole ihan vakuuttunut siitä että yhteiskunnalle ja yksilölle ruotsi on paras valinta, verrattuna siihen että osaamisessa olisi variaatioita
Ehkä sen ruotsinkielen opiskelun voisi korvata kertomalla muutaman oppitunnin verran taustaa. Tai edes kaksi ranskalaista viivaa
suomenruotsalaiset ovat suomalaisia. Heitä ei voi käskeä "menemään takaisin Ruotsiin"
suomenruotsalaiset kannattavat Leijonia, eivät Tee Kronoria. Kysymällä asiasta teet itsestäsi idiootin.
🙂
Ilman muuta äidinkielenään Suomea puhuvan yksilön että yhteiskunnan kannalta olisi parempi opetella laajemmin puhuttuja kieliä sen sijaan, että kaikille tyrkytetään heikkoa ruotsinkielentaitoa. Suomessa on jo äidinkielenään ruotsin itäisiä murteita puhuvia paljon, mutta monien Euroopan ja maailman tasolla merkittävämpien kielien osaajia löytyy aika vähän. Pari kolme sopivaa kieltä on toimiva ja helppo tapa erottua massasta.
@▫️ kirjoitti:
Kansa äänesti Brexitiä, mutta Britannia on Brexitin takia menettänyt talouskasvuna 220 miljardia euroa vuoden 2020 loppuun mennessä. Onko järkeä. ?
@▫️ kirjoitti:
Kansa äänesti Brexitiä, mutta Britannia on Brexitin takia menettänyt talouskasvuna 220 miljardia euroa vuoden 2020 loppuun mennessä. Onko järkeä. ?
Halpa hinta, jatkossa saatavaan hyötyyn.
Mitähän ne hyödyt mahtavat olla?
Tai no juu, onhan siitä se hyöty että Suomessakin EU-erosta ja "itsenäisyydestä" haikailevat näkevät ettei edes meitä selvästi suurempi entinen suurvalta Britannia pärjää yksin, ja että se "itsenäisyys" tosiasiallisesti kaventui, ei lisääntynyt, Brexitin myötä.
@NHB kirjoitti:
Ilman muuta äidinkielenään Suomea puhuvan yksilön että yhteiskunnan kannalta olisi parempi opetella laajemmin puhuttuja kieliä sen sijaan, että kaikille tyrkytetään heikkoa ruotsinkielentaitoa. Suomessa on jo äidinkielenään ruotsin itäisiä murteita puhuvia paljon, mutta monien Euroopan ja maailman tasolla merkittävämpien kielien osaajia löytyy aika vähän. Pari kolme sopivaa kieltä on toimiva ja helppo tapa erottua massasta.
Tuossa yläpuolella on juurikin pölhöpolpulistisen trollin puheenvuoro.
NHB yrittää tyrkyttää vastakkainasettelua, että kouluruotsilla saadaan vain heikko ruotsinkielen taito, mutta jos ruotsia ei tarvitse lukea koulussa, yksilö saa parin kolmen kielen sujuvan osaamisen.
NHB:llä täytyy olla joku trauma Ruotsiin liittyen, joka varmaankin selittää myös hänen suhteensa Volvo-autoihin.
@NHB kirjoitti:
Ilman muuta äidinkielenään Suomea puhuvan yksilön että yhteiskunnan kannalta olisi parempi opetella laajemmin puhuttuja kieliä sen sijaan, että kaikille tyrkytetään heikkoa ruotsinkielentaitoa. Suomessa on jo äidinkielenään ruotsin itäisiä murteita puhuvia paljon, mutta monien Euroopan ja maailman tasolla merkittävämpien kielien osaajia löytyy aika vähän. Pari kolme sopivaa kieltä on toimiva ja helppo tapa erottua massasta.
Tuossa yläpuolella on juurikin pölhöpolpulistisen trollin puheenvuoro.
NHB yrittää tyrkyttää vastakkainasettelua, että kouluruotsilla saadaan vain heikko ruotsinkielen taito, mutta jos ruotsia ei tarvitse lukea koulussa, yksilö saa parin kolmen kielen sujuvan osaamisen.
NHB:llä täytyy olla joku trauma Ruotsiin liittyen, joka varmaankin selittää myös hänen suhteensa Volvo-autoihin.
HR, sinulla tässä on joku trauma. Pakkoruotsia muistelit persujen keksimäksi vaikka termi: pakkoruotsi, on ollut keskusteluissa jo paljon ennen kuin persuista on tiedetty mitään.
RKP tosiaan on ollut kielikysymyksessä taipumaton, eikä ole nähnyt tarvetta alueellisiin mahdollisuuksiin toisen perusopetuksessa opiskeltavan kielen kanssa.
Eikä ruotsinkielen koulussa poisjättävä (jos se olisi mahdollista) automaattisesti saa sujuvaa osaamista mihinkään muuhun kieleen. Kuinka tyhmä voit olla tulkitessasi noin?
Sensijaan vapautuisi aikaa ja kapasiteettia sen EHKÄ hyödyllisemmän kielen opiskeluun.
Yksilökohtaisia juttuja.
Oma opiskeluni pakkoruotsin kanssa sujui hyvin tahmeasti. Ensimmäisen lukukauden arvosanasta 9, päättötodistuksen 6 päättyi se leikki. Kuitenkin kuvittelin jotain osaavani, mutta ensimmäisen kerra itsekseni asioidessani Tukholman tunnelbånån lipputiskillä en ymmärtänyt minua palvelevan rouvan kaakatuksesta sanaakaan, en edes tervehdystä.
Kouluruotsilla saatiin ainakin minun kohdalla aikaiseksi heikko Ruotsin taito.
@NHB kirjoitti:
Ilman muuta äidinkielenään Suomea puhuvan yksilön että yhteiskunnan kannalta olisi parempi opetella laajemmin puhuttuja kieliä sen sijaan, että kaikille tyrkytetään heikkoa ruotsinkielentaitoa. Suomessa on jo äidinkielenään ruotsin itäisiä murteita puhuvia paljon, mutta monien Euroopan ja maailman tasolla merkittävämpien kielien osaajia löytyy aika vähän. Pari kolme sopivaa kieltä on toimiva ja helppo tapa erottua massasta.
Tuossa yläpuolella on juurikin pölhöpolpulistisen trollin puheenvuoro.
NHB yrittää tyrkyttää vastakkainasettelua, että kouluruotsilla saadaan vain heikko ruotsinkielen taito, mutta jos ruotsia ei tarvitse lukea koulussa, yksilö saa parin kolmen kielen sujuvan osaamisen.
NHB:llä täytyy olla joku trauma Ruotsiin liittyen, joka varmaankin selittää myös hänen suhteensa Volvo-autoihin.
HR, sinulla tässä on joku trauma. Pakkoruotsia muistelit persujen keksimäksi vaikka termi: pakkoruotsi, on ollut keskusteluissa jo paljon ennen kuin persuista on tiedetty mitään.
RKP tosiaan on ollut kielikysymyksessä taipumaton, eikä ole nähnyt tarvetta alueellisiin mahdollisuuksiin toisen perusopetuksessa opiskeltavan kielen kanssa.
Eikä ruotsinkielen koulussa poisjättävä (jos se olisi mahdollista) automaattisesti saa sujuvaa osaamista mihinkään muuhun kieleen. Kuinka tyhmä voit olla tulkitessasi noin?
Sensijaan vapautuisi aikaa ja kapasiteettia sen EHKÄ hyödyllisemmän kielen opiskeluun.
Yksilökohtaisia juttuja.
Oma opiskeluni pakkoruotsin kanssa sujui hyvin tahmeasti. Ensimmäisen lukukauden arvosanasta 9, päättötodistuksen 6 päättyi se leikki. Kuitenkin kuvittelin jotain osaavani, mutta ensimmäisen kerra itsekseni asioidessani Tukholman tunnelbånån lipputiskillä en ymmärtänyt minua palvelevan rouvan kaakatuksesta sanaakaan, en edes tervehdystä.
Kouluruotsilla saatiin ainakin minun kohdalla aikaiseksi heikko Ruotsin taito.
Jaahas, millä keinoin sinulle olisi saatu hyvä ruåtsin taito?
Kuka taho sitten otti pakkoruotsin vahvasti esille, jollei persut? Persuthan on jo 25 vuotta vanha puolue ja sitä ennen SMP huolehti näistä pölhöpopulistisista sloganeista.
Kyllähän minä ymmärrän, että täällä rattimiesten foorumilla ei saavuta suosiota avarakatseisuudella, mutta tökinpä silti aina välillä sisäänpäin kääntyvien ihmisten kuplaa.
Mutta vastaatko kysymykseen, miten Jokeri olisi paremmin oppinut ruotsinkielen kuin koulussa ja miksi et käyttänyt sitä metodia koulun rinnalla? Kertomasi mukaanhan et oppinut ruotsia koulussa etkä muulla tavoin. Sikäli ihme, että ruotsinkielihän on yksi helpoimmista kielistä oppia. Lisäksi englanti ja ruotsi ovat samankaltaisia ja toisen osaaminen tukee toista. Jopa rattimiesten rallienglanti tukee ruotsin osaamista.
Joku väitti että vain RKP ajaa pakkoruotsia. RKP ei ollut hallituksessa 2015 - 2019, mutta ei se pakkoruotsi poistunut. Piti olla kielikokeiluja kunnittain, mutta tulokset jäivät kai varsin laihoiksi. Jos oikein muistelen, en ole täysin varma, tuo käsitys kuitenkin jäi.
"NHB yrittää tyrkyttää vastakkainasettelua, että kouluruotsilla saadaan vain heikko ruotsinkielen taito, mutta jos ruotsia ei tarvitse lukea koulussa, yksilö saa parin kolmen kielen sujuvan osaamisen."
En oikein jaksa uskoa että kouluruotsin poisto yhtäkkiä jotenkin maagisesti lisäisi motivaatiota lukea muita vieraita kieliä. Kielten opiskelu on aika tahmeaa.
Olen tässä asiassa neutraali, totean vain sen että ruotsi on toinen kansalliskielemme, tämä seikka varmaankin tosiasiallisesti voi vaikuttaa "pakkoruotsin" pysyvyyteen.
@NHB kirjoitti:
Ilman muuta äidinkielenään Suomea puhuvan yksilön että yhteiskunnan kannalta olisi parempi opetella laajemmin puhuttuja kieliä sen sijaan, että kaikille tyrkytetään heikkoa ruotsinkielentaitoa. Suomessa on jo äidinkielenään ruotsin itäisiä murteita puhuvia paljon, mutta monien Euroopan ja maailman tasolla merkittävämpien kielien osaajia löytyy aika vähän. Pari kolme sopivaa kieltä on toimiva ja helppo tapa erottua massasta.
Tuossa yläpuolella on juurikin pölhöpolpulistisen trollin puheenvuoro.
NHB yrittää tyrkyttää vastakkainasettelua, että kouluruotsilla saadaan vain heikko ruotsinkielen taito, mutta jos ruotsia ei tarvitse lukea koulussa, yksilö saa parin kolmen kielen sujuvan osaamisen.
NHB:llä täytyy olla joku trauma Ruotsiin liittyen, joka varmaankin selittää myös hänen suhteensa Volvo-autoihin.
HR, sinulla tässä on joku trauma. Pakkoruotsia muistelit persujen keksimäksi vaikka termi: pakkoruotsi, on ollut keskusteluissa jo paljon ennen kuin persuista on tiedetty mitään.
RKP tosiaan on ollut kielikysymyksessä taipumaton, eikä ole nähnyt tarvetta alueellisiin mahdollisuuksiin toisen perusopetuksessa opiskeltavan kielen kanssa.
Eikä ruotsinkielen koulussa poisjättävä (jos se olisi mahdollista) automaattisesti saa sujuvaa osaamista mihinkään muuhun kieleen. Kuinka tyhmä voit olla tulkitessasi noin?
Sensijaan vapautuisi aikaa ja kapasiteettia sen EHKÄ hyödyllisemmän kielen opiskeluun.
Yksilökohtaisia juttuja.
Oma opiskeluni pakkoruotsin kanssa sujui hyvin tahmeasti. Ensimmäisen lukukauden arvosanasta 9, päättötodistuksen 6 päättyi se leikki. Kuitenkin kuvittelin jotain osaavani, mutta ensimmäisen kerra itsekseni asioidessani Tukholman tunnelbånån lipputiskillä en ymmärtänyt minua palvelevan rouvan kaakatuksesta sanaakaan, en edes tervehdystä.
Kouluruotsilla saatiin ainakin minun kohdalla aikaiseksi heikko Ruotsin taito.
Jaahas, millä keinoin sinulle olisi saatu hyvä ruåtsin taito?
Kuka taho sitten otti pakkoruotsin vahvasti esille, jollei persut? Persuthan on jo 25 vuotta vanha puolue ja sitä ennen SMP huolehti näistä pölhöpopulistisista sloganeista.
Kyllähän minä ymmärrän, että täällä rattimiesten foorumilla ei saavuta suosiota avarakatseisuudella, mutta tökinpä silti aina välillä sisäänpäin kääntyvien ihmisten kuplaa.
Mutta vastaatko kysymykseen, miten Jokeri olisi paremmin oppinut ruotsinkielen kuin koulussa ja miksi et käyttänyt sitä metodia koulun rinnalla? Kertomasi mukaanhan et oppinut ruotsia koulussa etkä muulla tavoin. Sikäli ihme, että ruotsinkielihän on yksi helpoimmista kielistä oppia. Lisäksi englanti ja ruotsi ovat samankaltaisia ja toisen osaaminen tukee toista. Jopa rattimiesten rallienglanti tukee ruotsin osaamista.
Niin, jollei koulussa opita niin ei sitten missään?
En tosiaan tiedä millä keinoin minulle olisi saatu HYVÄ ruåtsin taito. Sen myönnän että opettajamummelilta parasta ennen päivä oli mennyt jo kauan sitten. Mutta olisiko eri opettaja pystynyt kääntämään kelkkaa? Epäilen ettei merkittävästi.
Enkä sanonut etten oppinut ruotsia, päinvastoin, luulin kuitenkin osaavani sitä välttävästi. Tukholman visiitti osoitti etten ruotsinruotsalaisen kanssa pysty minkään tasoiseen kommunikointiin. Kumman vika se oli? Sen Skånelaisen vai minun?
Jos sinulle kielten opiskelu on ollut helppoa, ei se tarkoita että kaikille olisi. Väität Englannin taidon tukevan Ruotsin opiskelua, minulla sekoitti.
Vierasta kieltä oppii, on se mikä kieli tahansa, jos se on jollain tasolla läsnä arjessa. Kieltä kuulee, käyttää ehkä jopa ajattelee sillä. Ennenkuin taas vedät mutkia suoraksi, totean että opetusta se silti kuitenkin vaatii kouluikäisillä nuorilla. Oma kotikuntani oli muistaakseni -80 luvun alussa vielä jopa kaksikielinen, mutta silti se ruotsi oli liian kaukana.
Edit: Pakkoruotsin on tuonut esille Suomalaisuuden liitto.
@▫️ kirjoitti:
"NHB yrittää tyrkyttää vastakkainasettelua, että kouluruotsilla saadaan vain heikko ruotsinkielen taito, mutta jos ruotsia ei tarvitse lukea koulussa, yksilö saa parin kolmen kielen sujuvan osaamisen."
En oikein jaksa uskoa että kouluruotsin poisto yhtäkkiä jotenkin maagisesti lisäisi motivaatiota lukea muita vieraita kieliä. Kielten opiskelu on aika tahmeaa.
Olen tässä asiassa neutraali, totean vain sen että ruotsi on toinen kansalliskielemme, tämä seikka varmaankin tosiasiallisesti voi vaikuttaa "pakkoruotsin" pysyvyyteen.
Luulen että vapaaehtoisuudella voi olla keksimäärin pieni, ja yksilötasolla suuri, merkitys oppimistuloksiin. Ei kuitenkaan niin että heikko ruotsi vaihtuisi pariin-kolmeen vahvaan muuhun kieleen. Tietenkään.
Näissä kokeilussa suurin osa on valinnut ruotsin joka tapauksessa, joten se voisi yhtä hyvin olla vapaaehtoinenkin. Ehkä sillä pääsisi eroon negaatioista joita nyt syntyy kun kieli on brändätty "pakkoruotsiksi".
@▫️ kirjoitti:
"NHB yrittää tyrkyttää vastakkainasettelua, että kouluruotsilla saadaan vain heikko ruotsinkielen taito, mutta jos ruotsia ei tarvitse lukea koulussa, yksilö saa parin kolmen kielen sujuvan osaamisen."
En oikein jaksa uskoa että kouluruotsin poisto yhtäkkiä jotenkin maagisesti lisäisi motivaatiota lukea muita vieraita kieliä. Kielten opiskelu on aika tahmeaa.
Olen tässä asiassa neutraali, totean vain sen että ruotsi on toinen kansalliskielemme, tämä seikka varmaankin tosiasiallisesti voi vaikuttaa "pakkoruotsin" pysyvyyteen.
Tuo motivaatio on avainsana kaikkeenkin opiskeluun. Mutta silloin kun kielten opiskelu jumittaa oppilasta, ei tällä hetkellä ole muuta lääkettä kuin lisätä kieliä. Ruotsi aloitetaan nykyään 6- luokalla. En osaa sanoa tukeeko aikaisempi aloitus ( verrattuna omiin kouluvuosiin) oppimista minkä tasoisesti?
@▫️ kirjoitti:
"NHB yrittää tyrkyttää vastakkainasettelua, että kouluruotsilla saadaan vain heikko ruotsinkielen taito, mutta jos ruotsia ei tarvitse lukea koulussa, yksilö saa parin kolmen kielen sujuvan osaamisen."
En oikein jaksa uskoa että kouluruotsin poisto yhtäkkiä jotenkin maagisesti lisäisi motivaatiota lukea muita vieraita kieliä. Kielten opiskelu on aika tahmeaa.
Olen tässä asiassa neutraali, totean vain sen että ruotsi on toinen kansalliskielemme, tämä seikka varmaankin tosiasiallisesti voi vaikuttaa "pakkoruotsin" pysyvyyteen.
Luulen että vapaaehtoisuudella voi olla keksimäärin pieni, ja yksilötasolla suuri, merkitys oppimistuloksiin. Ei kuitenkaan niin että heikko ruotsi vaihtuisi pariin-kolmeen vahvaan muuhun kieleen. Tietenkään.
Näissä kokeilussa suurin osa on valinnut ruotsin joka tapauksessa, joten se voisi yhtä hyvin olla vapaaehtoinenkin. Ehkä sillä pääsisi eroon negaatioista joita nyt syntyy kun kieli on brändätty "pakkoruotsiksi".
Suuri osa valitsi muistaakseni ruotsin, koska pelko muiden "vieraampien" kielten opetuksen laadusta ei vakuuttanut.
Huh, politiikka saa tosiaan tunteet pinnalle. Tunteilla on merkitystä, mutta tiedoilla vielä enemmän. Kuinka lähellä ovatkaan kokoomus, persut ja vihreät, sekä demarit.
Sama päämäärä eri keinoin, hieman eri vivahtein.
Vihreistä 24% ovat maahanmuutto kielteisiä. (Tieto ”korkeimmalta” tasolta).
Asiat eivät mene kuin minä ajattelin lapion kanssa saviojassa. Tuumin onnellisena vain että siinä meni nyt nuokin kärpäsen paskat. Kouluja en ole käynyt enkä käy.
Oikeassa, (joku pirun - logi) taisi ollakin, tontillamme ei ole enää ainakaan pölyttäjiä. Oma hilse jäi.
Keskusta on myös hyvin lähellä, mutta osin nojautuu totuttuun Kekkosen aikaiseen hyvinvointiin. Pienikin tila tuotti. Nyt kannattavan tilan koko edelleen kasvaa, 100 hehtaariakaan ei riitä.
Katsotaan taaksepäin, ainahan se on ollut näin, isot syövät pienet tehokkuudellaan. Aina pitää tehdä kaikki vielä paremmin.
Olen EU vastainen, mutta kun lasken muuttujat, kyllä tässä sittenkin voitimme. (Maamme puolustus, vienti)
Rkp on ruotsinkielisyyden puolue. Joka varsin hyvin on hoitanut asiansa. Juon mjölkkiä ja bussissa lukee ”Lyndo”. Vanhan ukon ei siis kannata ajatellakaan mennä bussilla (ellei ite o ratissa). Lontooseenko tuo mennöö? Vaimoni sanoi että se on Lieto. Hmm.
Katsokaa historiaa, mikä oli suomenkielisyyden arvo, miten kohdeltiin, miksi suomenkieliset olivat piikoja ja renkejä, eikä asiaa virastoihin ym.
Muistatteko ylivallan, aikoinaan Kemiön koko saari annettiin Ruotsin valtion valtuutuksella yhdelle henkilölle. Ketkä sitten omistivat Korppoon jne.
Samaa mieltä tästä. Tekopyhyys on suorastaan inhottavaa, ja soisi poliitikkojenkin pitävän kiinni "periaatteistaan" myös silloin kun itse hyötyy niiden vastaisesta toiminnasta, kuten nyt vaikka näissä virkanimityksissä. Vihreiden toiminta on yllättänyt minut.
Demokraatit ja republikaanit eivät yhtenäisenä joukkona edusta mitään ääripäitä, molempien puolueiden sisällä on laaja kirjo mielipiteitä ja aatesuuntia.
Tarkennan vähän edellistä kommenttiani. Tarkoitin että blokki- tai kaksipuoluejärjestelmä on omiaan viemään asioita kohti ääripäitä, ei niin että demokraatit ja republikaanit olisivat puolueita ääripäitä saati ääriliikkeitä missään asiassa. Se kehitys mitä siellä kuitenkin on nähtävissä, varsinkin Trumpin aikaan, on että edellisen saavutuksia pyritään purkamaan vain siksi, että edellinen on ne saanut aikaan. Iran-sopimus ja Obamacare tulevat ensimmäisenä mieleen. Molempia voi varmasti kritisoida, ja varmasti missä tahansa isossa asiassa on isompia ja pienempiä yksityiskohtia joita voi muuttaa. Mutta se että puretaan koko rakenne "kostomentaliteetilla" on huonompi tapa kuin rakentaa uutta olemassa olevalle perustalle
Tulevaisuudestahan nimenomaan saa ja pitäisikin puhua. Taas kommentti sinulta, jota en ymmärrä
Kiitos puheenvuorosta, ilahdun lukiessani tällaista, koska se ilmentää sivistystä ja empatiaa toisia ihmisiä kohtaan.
Olen silti monessa kohdassa hieman eri mieltä. En mustavalkoisest tietenkään, mutta jonkin verran. Suomemruotsalaisena en myöskään kommentoi tätä ulkopuolisena, mutta eipä suomemruotsalaisetkaan ole homogeeninen ryhmä. On eri asia olla kaksikielinen suomenruotsalainen pk-seudulla, kuin täysin ruotsinkielinen Pohjanmaalla.
"Pakkoruotsi", oikeus saada palvelua, ja oikeus käyttää kieltä eivät ole keskenään samaa asia.
Pakkoruotsi ei toki ole sen pakollisempaa kuin matematiikka, mutta toki sen pakollisuuden oikeutuksesta voi keskustella. Niin voi toki matematiikankin, mutta en usko että pakkomatematiikan vastustamiselle löytyy kauheasti argumentteja. Pakkoruotsin sijaan voisi olla "pakkokieli". Reaalimaailmassa ilman motivaatiota opiskeltu kouluruotsi on lähes yhtä tyhjän kanssa, sillä ei pärjää esimerkiksi asiakaspalvelutilanteessa. Pragmaatikkona näkisin hyödyllisempänä että kielen voisi valita parin-kolmen uuden vaihtoehdon joukosta (saksa, venäjä, kiina esimerkiksi), ja toki se ruotsi.
Oikeus saada palvelua. Toki tehtäviin voi jatkossakin olla kielitaitovaatimuksia. Enkä tiedä kuinka hyvää ruotsinkielistä palvelua nytkään saa jos menee Joensuussa käymään verotoimistossa. Toki olen sitä mieltä että tarpeen mukaan se palvelu pitää pystyä järjestämään, ja viralliset paperit ja muut pitää saada äidinkielellään (nuorempana jouduin joka kerta miettimään tarkoittiko "skatteåterbäring" nyt mätkyjä vai palautuksia. Nyt olen sen jo oppinut 🙂)
Oikeuteen käyttää tuskin kukaan puuttuu? Tietysti joskus voi jossain törmätä johonkin huuteluun tms. mutta en ole koskaan kuullut kenenkään pyrkivän rajoittamaan käyttöoikeutta.
Pragmaattisesti suhtaudun myös "pakkosuomeen", jonka kyllä jättäisin voimaan vaikka "pakkoruotsia" luovuttaisiinkin. 4% vähemmistöön kuuluvan on kyllä julmetun typerää jättää oppimatta enemmistökieltä.
Alueesta riippuen ruotsin kieli on uhattuna ihan muista syistä kuin viranomaispäätösten tai suomenkielisten kouluruotsin vuoksi. Kaksikielisyys painaa päälle, ja varsinkin perheissä joissa isä on ruotsinkielinen ja äiti suomenkielinen, tuppaa Suomi dominoimaan. Se näkyy myös ruotsinkielisissä kouluissa, joissa oppilaat puhuvat yksien kavereiden kanssa suomea, toisten ruotsia. Heikommalla "kotiruotsilla" varustetut eivät saa kaveripiirin tukea siihen että kieli kehittyisi ja pysyisi. Oppitunneilla yms opettajat toki pitävät huolta kielenkäytöstä.
Vihreiden puheet oppositiossa olivat juuri tätä, nyt hallituksessa poliittiset virkanimitykset toteutetaan mitään häpeämättä. Kaksinaamaisuus on tuossa puolueessa yleinen linjaus.
Väännetäänpä tämä rautalangasta. Jos esimerkiksi minä vähän jokaisessa vastauksessani sinulle kirjoittaisin, että pedofiilit siellä vain räkyttävät pientareella, niin sinä varmaankin haluaisit kuulla, että miksi yhdistän pedofiilit sinuun. Tuossa vaiheessa minä väistelisin vastuuta sanoistani ja jatkaisin samaa länkyttämistä vain toteamalla, että enhän minä sinua tarkoittanut, mutta koetko olevasi pedofiili, kun tartuit tähän. Epäasialliset kirjoittajat eivät minua provosoi riehumaan. Minä vain ohitan heidän huutelunsa. Niin kävi tälläkin kertaa.
Minä näkisin tuon enemmän Trumpin kuin järjestelmän ongelmana. Trumpin retoriikka on joka suhteessa kansaa jakavaa. Oliko vastaavaa esim. Obaman tai Clintonin kausilla? Ja kyllähän tuota Suomessakin tapahtuu. Marin maalitti tosi selvästi istuvaa hallitusta aktiivimallilla. Näyttävästi mainostettiin, että tuo ”epäinhimillinen” malli tullaan poistamaan, kun Demarit ovat päättämässä. Hassua tässä on se, että tuo kostomentaliteetilla purettu malli tuli oikeastaan takaisin vain uudelleen nimettynä.
Kun tuossa tuli juttua kielistä, niin huomasin, etten vastannut tähän. Saksannkielestä on ollut minulle kyllä jonkin verran hyötyä Saksassa työskennellessäni, mutta arvioisin kuitenkin neljästä muusta kielestä olleen tai olevan minulle Saksaa enemmän hyötyä. Suomi jos jätetään pois, niin kolme ulkomaan kieltä on uralleni saksaa merkittävämpiä, enkä oikein usko saksan ainakaan nostavan sijoitustaan. Vapaa-ajallani olen saksaa tarvinnut enemmän kuin työpaikalla.
Kirjoitin tuossa aikaisemmin, että en edes tunne ketään suomenruotsalaista, mutta sitten tuli mieleen, että kyllähän minä työelämän puolella olen ollut tekemisissa suomenruotsalaisen taustan omaavan henkilön kanssa pitkään. Hänen lapsensa ovat kaksikielisiä ja lisäksi osaavat hyvin englantia.
Jos sovellan NHB:n ajatusmallia, niin Suomihan se vasta syrjäinen maa onkin ja suomenkieli varsinnainen erikoisuus. Miksi sinun mielestäsi suomenruotsalaisten pitäisi lukea koulussa suomea? Eikö se ole hukkaan heitettyä aikaa? Saksaa, englantia, ranskaa, venäjää tai kiinaa kannattaisi lukea suomen sijasta. Viranomaisasiathan voi hoitaa ruotsilla. Ja toisten suomalaisten kanssa voi kommunikoida vaikka englannilla.
https://oikeusministerio.fi/suomen-ja-ruotsin-kieli
No, miten voin kirjoittaa persujen politiikasta kommentteja, jos sinä otat yksinoikeuden persuiluun? Minä epäilen sinun kirjoittamiesi mielipiteiden takia, että sympatiseeraat persujen yhteiskuntanäkemystä. Toisaalta olen viitannut persuihin ihan ilman, että väitän sinun olevan persu. Niin kuin sanoin, ladattava hybridi autona ja Teslan fanitus eivät oikein sovi persuiluun, mutta suhtautumisesi ruotsin kieleen ja EU:hun taas sopii.
Vaikka sinä et olisikaan persu, en silti pidä persujen politiikkaa hyvänä. Sen kai saa kirjoittaa tällaisen "Politiikka"-otsikon alla.
Jos täällä sattuu olemaan joku persu "kuulolla", niin olisi mielenkiintoista lukea, miksi persut vastustavat liikenteen sähköistämistä? Sen luulisi olevan asia, josta mielipide muodostetaan akselilla "vanhasta kiinni pitäminen" - "edistyksellisyys" eikä varsinaisesti puoluepoliittinen asia.
En ota kantaa muiden ajatusmalleihin, mutta oma lähestymiseni asiaan on täysin prgamaattinen. Enemmistön kieltä on hyvä osata, edes ymmärtää jonkin verran.
Veikkaanpa että se aiemmin mainitsemani iso hyöty ruotsin osaamisesta olisi sulanut jos en puhuisi suomea. Ainakin se rajaisi työmahdollisuuksia varsin merkittävästi.
Omat lapseni ovat kaksikielisiä, ja on aina ollut ihan selvää että saavat molemmat kielet kotoa, vaikka kotimme voisi olla myös yksikielinen (kumpi tahansa). Vielä 70-luvulla neuvoloissakin suositeltiin että kotona kannattaa puhua vain yhtä kieltä, ettei (valitun ns.) äidinkielen oppiminen häiriinny. Onneksi näin ei enää tehdä, ja tutkimuksetkin osoittavat että kaksikielisyydestä on monenlaista hyötyä, se jopa ennaltaehkäisee dementiaa.
Kaksikielisyys on varmasti etu monessa suhteessa. Ruotsinkielisiä on Suomessa niin vähän, ettei pääse syntymään suuria yhteiskunnallisia jännitteitä kieliryhmien välillä (Tracktest sen jo sanoi, ettei isommilleen kannata ryppyillä
). Silti minusta olisi hyvä, että puhtaasti suomenkielisilläkin alueilla koulussa saisi kosketuksen ruotsinkieleen.
Tanska, Norja, Islanti, Ruotsi ja Suomi ovat kuitenkin kohtalaisen iso talous- ja poliittinen alue eikä senkään takia ole ollenkaan huono juttu osata ruotsia. Eihän kukaan tiedä kouluaikanaan, mihin elämä myöhemmin vie. Valmiuksia on hyvä olla.
Minulla on tästä mutu-pohjainen teoria.
Sen lisäksi että populisti tarjoaa vaikeisiin asioihin helppoja ratkaisuja, tarvitse populisti myös vastakkainasettelua. Tällaisia haetaan todellisista tai keksityistä asioista ja uhkakuvista joiden arvioidaan löytävän kaikupohjaa riittävän suuresta massasta. Autoilu ja sen verotus on hyvä aihe, koska se koskettaa monia ja herättää tunteita, kuten tälläkin palstalla usein näkee.
Tässä on ihan selvä vastakkainasettelu mm. Vihreiden kanssa, joiden ajatellaan olevan sähköautoilun kannalla, jollloin loogisesti Perussuomalaisten pitää niitä vastustaa. "Vihervassareiden" vastustus rakentuu osaksi omaa identiteettiä. Keskustelu muistuttaa osittain jenkkien asekeskustelua, jossa oikeudesta aseeseen on tullut poliittinen kysymys oikeisto-vasemmisto -akselille, vaikkei koko asia oikeastaan kuulu perinteisen oikeisto-vasemmisto -akselin skaalaan.
Perussuomalaisten kannattajat ovat keskimäärin vähemmän kouluja käyneitä kuin monen muun puolueen, erityisesti vihreiden ja kokoomuksen. Oikaisen tässä hieman, ja oletan että se korreloi myös tulotason kanssa (vaikka asia ei toki ole niin yksinkertainen). Suomalaiset ajavat jo valmiiksi vanhoilla autoilla eikä uuteen ole varaa, ja tämä todennäköisesti korostuu persujen kannattajissa. Näin ollen sähköauto on kannattajakunnan ulottumattomissa, ja koetaan että varakkaampaa kansanosaa hemmotellaan mm. kevyemmän verotuksen kautta, ja toisaalta pelkäävät joutuvansa esimerkiksi lataustolppien maksumiehiksi. Samalla pelätään, eikä olleenkaan aiheetta, että oma auton käyttö kallistuu entisestään.
Ja bonuksena, maailmalla olevat trendit tarttuvat, ja uivat Suomeenkin. Jos Trump kannattaa/vastustaa jotain, niin kyllä sille löytyy persupiireistä kannatusta.
Olen tietysti samaa mieltä, itsehän aloitin tämän sanomalla että ruotsista on ollut minulle valtavasti hyötyä.
Mutta en silti ole ihan vakuuttunut siitä että yhteiskunnalle ja yksilölle ruotsi on paras valinta, verrattuna siihen että osaamisessa olisi variaatioita
Ehkä sen ruotsinkielen opiskelun voisi korvata kertomalla muutaman oppitunnin verran taustaa. Tai edes kaksi ranskalaista viivaa
suomenruotsalaiset ovat suomalaisia. Heitä ei voi käskeä "menemään takaisin Ruotsiin"
suomenruotsalaiset kannattavat Leijonia, eivät Tee Kronoria. Kysymällä asiasta teet itsestäsi idiootin.
🙂
Ilman muuta äidinkielenään Suomea puhuvan yksilön että yhteiskunnan kannalta olisi parempi opetella laajemmin puhuttuja kieliä sen sijaan, että kaikille tyrkytetään heikkoa ruotsinkielentaitoa. Suomessa on jo äidinkielenään ruotsin itäisiä murteita puhuvia paljon, mutta monien Euroopan ja maailman tasolla merkittävämpien kielien osaajia löytyy aika vähän. Pari kolme sopivaa kieltä on toimiva ja helppo tapa erottua massasta.
Kansa äänesti Brexitiä, mutta Britannia on Brexitin takia menettänyt talouskasvuna 220 miljardia euroa vuoden 2020 loppuun mennessä. Onko järkeä. ?
Halpa hinta, jatkossa saatavaan hyötyyn.
Mitähän ne hyödyt mahtavat olla?
Tai no juu, onhan siitä se hyöty että Suomessakin EU-erosta ja "itsenäisyydestä" haikailevat näkevät ettei edes meitä selvästi suurempi entinen suurvalta Britannia pärjää yksin, ja että se "itsenäisyys" tosiasiallisesti kaventui, ei lisääntynyt, Brexitin myötä.
Tuossa yläpuolella on juurikin pölhöpolpulistisen trollin puheenvuoro.
NHB yrittää tyrkyttää vastakkainasettelua, että kouluruotsilla saadaan vain heikko ruotsinkielen taito, mutta jos ruotsia ei tarvitse lukea koulussa, yksilö saa parin kolmen kielen sujuvan osaamisen.
NHB:llä täytyy olla joku trauma Ruotsiin liittyen, joka varmaankin selittää myös hänen suhteensa Volvo-autoihin.
HR, sinulla tässä on joku trauma. Pakkoruotsia muistelit persujen keksimäksi vaikka termi: pakkoruotsi, on ollut keskusteluissa jo paljon ennen kuin persuista on tiedetty mitään.
RKP tosiaan on ollut kielikysymyksessä taipumaton, eikä ole nähnyt tarvetta alueellisiin mahdollisuuksiin toisen perusopetuksessa opiskeltavan kielen kanssa.
Eikä ruotsinkielen koulussa poisjättävä (jos se olisi mahdollista) automaattisesti saa sujuvaa osaamista mihinkään muuhun kieleen. Kuinka tyhmä voit olla tulkitessasi noin?
Sensijaan vapautuisi aikaa ja kapasiteettia sen EHKÄ hyödyllisemmän kielen opiskeluun.
Yksilökohtaisia juttuja.
Oma opiskeluni pakkoruotsin kanssa sujui hyvin tahmeasti. Ensimmäisen lukukauden arvosanasta 9, päättötodistuksen 6 päättyi se leikki. Kuitenkin kuvittelin jotain osaavani, mutta ensimmäisen kerra itsekseni asioidessani Tukholman tunnelbånån lipputiskillä en ymmärtänyt minua palvelevan rouvan kaakatuksesta sanaakaan, en edes tervehdystä.
Kouluruotsilla saatiin ainakin minun kohdalla aikaiseksi heikko Ruotsin taito.
Jaahas, millä keinoin sinulle olisi saatu hyvä ruåtsin taito?
Kuka taho sitten otti pakkoruotsin vahvasti esille, jollei persut? Persuthan on jo 25 vuotta vanha puolue ja sitä ennen SMP huolehti näistä pölhöpopulistisista sloganeista.
Kyllähän minä ymmärrän, että täällä rattimiesten foorumilla ei saavuta suosiota avarakatseisuudella, mutta tökinpä silti aina välillä sisäänpäin kääntyvien ihmisten kuplaa.
Mutta vastaatko kysymykseen, miten Jokeri olisi paremmin oppinut ruotsinkielen kuin koulussa ja miksi et käyttänyt sitä metodia koulun rinnalla? Kertomasi mukaanhan et oppinut ruotsia koulussa etkä muulla tavoin. Sikäli ihme, että ruotsinkielihän on yksi helpoimmista kielistä oppia. Lisäksi englanti ja ruotsi ovat samankaltaisia ja toisen osaaminen tukee toista. Jopa rattimiesten rallienglanti tukee ruotsin osaamista.
Joku väitti että vain RKP ajaa pakkoruotsia. RKP ei ollut hallituksessa 2015 - 2019, mutta ei se pakkoruotsi poistunut. Piti olla kielikokeiluja kunnittain, mutta tulokset jäivät kai varsin laihoiksi. Jos oikein muistelen, en ole täysin varma, tuo käsitys kuitenkin jäi.
"NHB yrittää tyrkyttää vastakkainasettelua, että kouluruotsilla saadaan vain heikko ruotsinkielen taito, mutta jos ruotsia ei tarvitse lukea koulussa, yksilö saa parin kolmen kielen sujuvan osaamisen."
En oikein jaksa uskoa että kouluruotsin poisto yhtäkkiä jotenkin maagisesti lisäisi motivaatiota lukea muita vieraita kieliä. Kielten opiskelu on aika tahmeaa.
Olen tässä asiassa neutraali, totean vain sen että ruotsi on toinen kansalliskielemme, tämä seikka varmaankin tosiasiallisesti voi vaikuttaa "pakkoruotsin" pysyvyyteen.
Niin, jollei koulussa opita niin ei sitten missään?
En tosiaan tiedä millä keinoin minulle olisi saatu HYVÄ ruåtsin taito. Sen myönnän että opettajamummelilta parasta ennen päivä oli mennyt jo kauan sitten. Mutta olisiko eri opettaja pystynyt kääntämään kelkkaa? Epäilen ettei merkittävästi.
Enkä sanonut etten oppinut ruotsia, päinvastoin, luulin kuitenkin osaavani sitä välttävästi. Tukholman visiitti osoitti etten ruotsinruotsalaisen kanssa pysty minkään tasoiseen kommunikointiin. Kumman vika se oli? Sen Skånelaisen vai minun?
Jos sinulle kielten opiskelu on ollut helppoa, ei se tarkoita että kaikille olisi. Väität Englannin taidon tukevan Ruotsin opiskelua, minulla sekoitti.
Vierasta kieltä oppii, on se mikä kieli tahansa, jos se on jollain tasolla läsnä arjessa. Kieltä kuulee, käyttää ehkä jopa ajattelee sillä. Ennenkuin taas vedät mutkia suoraksi, totean että opetusta se silti kuitenkin vaatii kouluikäisillä nuorilla. Oma kotikuntani oli muistaakseni -80 luvun alussa vielä jopa kaksikielinen, mutta silti se ruotsi oli liian kaukana.
Edit: Pakkoruotsin on tuonut esille Suomalaisuuden liitto.
Luulen että vapaaehtoisuudella voi olla keksimäärin pieni, ja yksilötasolla suuri, merkitys oppimistuloksiin. Ei kuitenkaan niin että heikko ruotsi vaihtuisi pariin-kolmeen vahvaan muuhun kieleen. Tietenkään.
Näissä kokeilussa suurin osa on valinnut ruotsin joka tapauksessa, joten se voisi yhtä hyvin olla vapaaehtoinenkin. Ehkä sillä pääsisi eroon negaatioista joita nyt syntyy kun kieli on brändätty "pakkoruotsiksi".
Tuo motivaatio on avainsana kaikkeenkin opiskeluun. Mutta silloin kun kielten opiskelu jumittaa oppilasta, ei tällä hetkellä ole muuta lääkettä kuin lisätä kieliä. Ruotsi aloitetaan nykyään 6- luokalla. En osaa sanoa tukeeko aikaisempi aloitus ( verrattuna omiin kouluvuosiin) oppimista minkä tasoisesti?
Pakottamalla ei saada mitään hyvää aikaan, vapaaehtoinen harkinnanvarainen päätös toimi aina paremmin!
Suuri osa valitsi muistaakseni ruotsin, koska pelko muiden "vieraampien" kielten opetuksen laadusta ei vakuuttanut.
Skånelaisen. Ei niitä ymmärrä kukaan muukaan.
Huh, politiikka saa tosiaan tunteet pinnalle. Tunteilla on merkitystä, mutta tiedoilla vielä enemmän. Kuinka lähellä ovatkaan kokoomus, persut ja vihreät, sekä demarit.
Sama päämäärä eri keinoin, hieman eri vivahtein.
Vihreistä 24% ovat maahanmuutto kielteisiä. (Tieto ”korkeimmalta” tasolta).
Asiat eivät mene kuin minä ajattelin lapion kanssa saviojassa. Tuumin onnellisena vain että siinä meni nyt nuokin kärpäsen paskat. Kouluja en ole käynyt enkä käy.
Oikeassa, (joku pirun - logi) taisi ollakin, tontillamme ei ole enää ainakaan pölyttäjiä. Oma hilse jäi.
Keskusta on myös hyvin lähellä, mutta osin nojautuu totuttuun Kekkosen aikaiseen hyvinvointiin. Pienikin tila tuotti. Nyt kannattavan tilan koko edelleen kasvaa, 100 hehtaariakaan ei riitä.
Katsotaan taaksepäin, ainahan se on ollut näin, isot syövät pienet tehokkuudellaan. Aina pitää tehdä kaikki vielä paremmin.
Olen EU vastainen, mutta kun lasken muuttujat, kyllä tässä sittenkin voitimme. (Maamme puolustus, vienti)
Rkp on ruotsinkielisyyden puolue. Joka varsin hyvin on hoitanut asiansa. Juon mjölkkiä ja bussissa lukee ”Lyndo”. Vanhan ukon ei siis kannata ajatellakaan mennä bussilla (ellei ite o ratissa). Lontooseenko tuo mennöö? Vaimoni sanoi että se on Lieto. Hmm.
Katsokaa historiaa, mikä oli suomenkielisyyden arvo, miten kohdeltiin, miksi suomenkieliset olivat piikoja ja renkejä, eikä asiaa virastoihin ym.
Muistatteko ylivallan, aikoinaan Kemiön koko saari annettiin Ruotsin valtion valtuutuksella yhdelle henkilölle. Ketkä sitten omistivat Korppoon jne.