Suomalaisten laskentataidoista on kirjoitettu eri julkaisuissa ja matematiikka on vaikeaa. Onneksi sitä ei pidetä tärkeänä ja ainakin yliopistoon pääsyä helpotetaan ilman matematiikan taitoja.
Asia tuli taas mieleen, kun katselin A-studiota, jossa juniori-perussuomalainen kansanedustaja vertaili lukuja. Vuonna 2015 oli 1,3 miljoonaa turvapaikan hakijaa, nyt miljoona eli ollaan samalla tasolla. Eihän tuossa ainakaan nykymatematiikan keinoin eroa nähdä. Asunto, joka maksaa 1,3 miljoonaa on noin samanhintainen kuin miljoonan maksava, ilmeisesti.
ostin kynän ja kumin, maksoi 2,2€. kynä oli puolet halvempi, paljonko kumpikin siis maksoi, 7 luokan matematiikan kirjan takakannesta. anna kaava.
Kynä = 1/2 x (kumi+kynä) = 1,1 e
kumi = 1/2 x ( kynä´kumi) = 1,1 e
ja sitten alkaa poru tulkinnoista
Tehtävää ei kannattane ottaa tosissaan tai se ei ole matematiikan kirjasta lainkaan. Jo hinnan ilmaisu 2,2 on väärin eli tuskin kopioitu oppikirjasta.
'1,6 ja 0,6' kaavaa odottelen...
x/2+x=2.2 tässä x=kumi ja kynä oli puolet halvempi. Kaavasta ratkaistuna kumi 1.47 euroa ja kynä siten 1.47/2 eli 0.73 euroa
Miten 1,47/2 olisi 0,73?
Kyseessä on lasku euroilla ja vain polttoaineissa on kolme desimaalia käytettävissä, muissa kuluttajahinnat lasketaan aina kahdella desimaalilla.
Nyt en kyllä ymmärtänyt, kumman (perussuomalaisen vai lukijan 209751) mielestä oltiin samalla tasolla!
Mutta ei syytä murheeseen, kumpikin voi olla oikeassa. Onhan 1,3 miljoonaa 30% suurempi kuin 1 miljoonaa, mutta ovathan ne kuitenkin samalla tasolla siinäkin tarkassa mielessä, että yhden numeron tarkkuudella ne ovat samat. Pitäisi tietää lisää lukemia, jotta voisi päätellä, oliko ilmaisu "samalla tasolla" oikeutettu. Esimerkiksi:
ei oikeutettu: 1,3 - 1,0 - 1,1 - 0,9 - ...
oikeutettu: 1,3 - 1,0 - 1,4 - 1,2 - ...
Puolet halvempi kuin mikä?
No varmaan kynä, mutta kyllä se tulisi sanoa. Hyväksyisin siis myös vastauksen, että kumpikin maksoi 1,1 e, koska tuo "mikä" voisi viitata myös lukemaan 2,2. Kaavana: x = 0.5*2.2, x on kynä ja y = 2.2 - x, y on kumi.