Tuohan vaikuttaa mukavan pieneltä isonauton kulutukseksi.
Pian nousee taas dieselin verotus, nyt onkin taloudellisinta pitää vanhatkin Volvot vaan hyvässä kunnossa ku bensalla on taviksen kilometreillä melkein sama kummalla ajaa.
Tuota minäkin olen fundeerannut.
Ajan Volvo S70:llä ja 140 hevosvoimaisen bensakoneen kulutus maantiellä on 6,7 litran tietämissä. Ajan maantieajoa noin 30 tkm vuodessa ja moni kysyy, että kuinka kummassa ajan bensa-Volvolla.
Vastaava S70 TDI kuluttaa noin litran vähemmän, mutta painavassa autossa dieselvero on melkoinen risti. Kun nyt vielä dieselin hinta on nousemassa lähes bensan hintoinen, niin ei kannata dieseli.
Vielä autooni palatakseni, autollani on nyt ajettu 170 tkm ja vastaavan ikäiset ja hintaiset dieselit ovat 500 tkm ajettuja. Arvatkaa, kummissa on enemmän kulumisesta aiheutuvia vikamahdollisuuksia?
Edelleen dieselissä on suutin remppaa ja turboahdin. Kaikki ne ovat kuluvia osia. Tuoreemmissa dieseleissä on vielä DPF:kin.
Diesel voisi olla fiksu ostos, jos ajaisi uudella Volvolla, mutta rippikouluikäisillä ajavalle se tuskin sitä on.
Aivan totta. Diiselit turboineen, hiukkasuodattimineen ja korkeapainepumppuineen ovat paljon vikaherkempiä kuin perinteiset bensa-koneet. Uutena tietenkin pääsevät uskomattoman pieniin kulutuksiin hyvällä suorituskyvyllä, mutta entä sitten kun mittarissa kunnolla kilometrejä, hiukkasloukku tukossa, imusarja paksussa karstassa jne..
Jos ostaisin uuden ison auton sillä asenteella että myy sen ajoissa (takuun jälkeen) pois, niin moderni diiseli olisi toki houkutteleva vaihtoehto. Mutta kun oma E39 bemari 2.5-litraisella bensa-kutoskoneella vie maantiellä keskimäärin noin 7 litraa sataselle ihan kesärajoituksilla, niin ei huvita diiselveroja maksaa.
Tuohan vaikuttaa mukavan pieneltä isonauton kulutukseksi. Eli nyt kannattaa viheriöitsijöiden mainoslauseet unohtaa, tilaa ku tarviit, se näkyy. Mutta mahtuu perhe ja mummolareissun kamat mukaan!
V70:en liittyy Suomessa melko voimakas suuruusharha, jonka takia auto mielletään selvästi isommaksi kuin esim. Mondeo ja Passat. Todellisuudessahan kyse on saman koko- ja tilavuusluokan autoista, joskin Volvossa on perinteisesti ollut iskutilavuudeltaan isommat moottorit.
V70:en liittyy Suomessa melko voimakas suuruusharha, jonka takia auto mielletään selvästi isommaksi kuin esim. Mondeo ja Passat. Todellisuudessahan kyse on saman koko- ja tilavuusluokan autoista, joskin Volvossa on perinteisesti ollut iskutilavuudeltaan isommat moottorit.
Aivan. Ja myös moottorit ovat usein vertailukelpoisia, kun verrataan Volvon tinaviitosta johonkin muuhun parilitraiseen.
Lisäksi tilavertailua hieman sekoittaa se, että eri ihmiset ja eri perheet tarvitsevat tilaa eri suuntiin.
Mikä on sinusta sopiva kulutus samankokoiselle farmarimalliselle bensa-autolle?
Korkeintaan 7 sekalaisella, maantiellä alle!
Kaupunkipainotteisessa tuo on OK!
Aina kannattaa pitää mielessä, että autoa ei kannata vaihtaa uudempaan, jos ainoa ajatus on polttoainesäästöt. Litran pienempi kulutus per 100km ja ajat 20 tkm/a. Säästöt on alle 500e/vuosi. Uuden auton arvo tippuu 10x enemmän vuodessa. Vaikka vaihtaisi vähän tuoreempaan käytettyyn, autojobbarin palkkio syö useamman vuoden polttoainesäästöt.
Mikä on sinusta sopiva kulutus samankokoiselle farmarimalliselle bensa-autolle?
Korkeintaan 7 sekalaisella, maantiellä alle!
Kaupunkipainotteisessa tuo on OK!
Luetko taulukkoa vai millä vuoden 2001 V70 kokoisella bensa-autolla olet todellisuudessa ajanut tuon?
Aloittaja ei käsittääkseni muistele koleana kesälomapäivänä ilmastointi pois päältä ajettua yhtä pitkää vetoa, vaan ymmärsin että kyse on 300.000 km ympärivuotisesta keskikulutuksesta.
Oma esimerkkini ovat 300.000 km 740 GLE:llä keskiarvolla 9.1 eikä senkään alle ole moni ajanut saman aikakauden autolla kulusta tai tiloista tinkimättä. GLE lätkä takaluukussa on tuoteprofilointia, mutta ensimmäisen rekisteriotteen mallitunnus 740 GLT kuvaa konepellin alla asuvaa tekniikkaa. Kolme ensimmäistä sataatuhatta muuten jostain syystä pikku hiljaa pudottivat kulutusta noin desin / 100.000 km. Kuljettajien oppiminenkin vaikuttaa helposti tuon verran, mutta toisaalta myös renkaat, polttoaineet ja voiteluaineet ovat parissa vuosikymmenessä ehtineet myös parantua tuon verran.
300.000 km jälkeen tuli perheeseen moottoripyörä ja uudempi auto, joten 740 jäi vain talviseen työmatkapyöritykseen eikä neljännen sadan tonnin osalta kymppin noussut keskikulutus ole enää aiempien kanssa vertailukelpoinen. Tämän pohjalta ehdotan vastausta aloittajan kysymykseen: Perus-Volvo on kuin DC-3, joka lentää historiaan vailla teknistä käyttöiän rajaa kunhan vain joku jaksaa huoltaa teknisesti vanhaa rakkinetta sen arvoon nähden kohtuuttomin huoltokustannuksin.
Tapion autoa vanhemmalla Suorakylki-V70:lla ajoin vuoden keskiarvoksi alle 8 sadalle, mutta kaasuläpän ohjauksen softaversion päivitys ja nuoremmat kuljettajat ovat sen jälkeen nostaneet keskiarvoa.
Tuo alle 8 on ajettu ympärivuotiseena keskiarvona, perheen ainoalla vetokoukullisella autolla joka myös toimi ainoana suksilaatikon ja kanootin kuljetuslavettina ja noin 10% matkasta oli mukana joko peräkärry, suksilaatikko tai kanootti. Työmatkani on 12 km suuntaansa.
Vaikka minulla onkin kiva kuva nykyisen (diesel) autoni ajotietokoneen keskikulutusnäytöstä 3.9 sadalle, en ole sentään niin narrattava, että luulisin sen kuvaavan vuosittaisia polttoainekulujani. Äärimmäisissä olosuhteissa ajettu tietokoneen virheen vääristämä lukema on vain harhaa ja todellinen keskiarvo on aika tarkalleen puolta suurempi (=50% isompi).
Niinpä olenkin kiinnostunut kuulemaan Tapion tapaan todellisista tankattujen litrojen pohjalta lasketuista lukemista.
Vaikka 740 lukemia onkin hankala parantaa, nuo V70 lukemat on varmaan joku alittanutkin? Minua kiinnostaisi kuulla kuinka paljon ja millä rakkineella?
Pitäisikö tällaisille havainnoille avata oma threadi?
Tuo 300 000 km ei tosin ole mikään kestotesti koska kaikilla pensa-autoilla ajaa yli tuon jos huoltaa säännöllisesti!
Aloittaja ei tainnutkaan mainita autonsa olevan loppuunajettu tämän laskeman pohjana olevan jakson jälkeen?
Matkaa jonka jollain tekniikalla "pääsee" voi mitata aika eri tavoin.
Yleensä ostan autoni käytettynä ja "näin paljon ajettu eikä mitään oo tarvinnu tehä" on varoitusmerkki jolla kuvataan yksilöä, josta näkee jo silmänreijillä ettei ei tosiaan ole tehtaan jälkeen tehty mitään.
Aloittajalta tekisi mieleni kysyä, vieläkö V70 menee huoltovälit ilman öljynlisäyksiä? Meillä yli 200.000 ajettu tinaviitonen selvästi jo kuluttaa jonkin verran, mutta ei vielä vaadi öljynlisäyksiä. Hieman yli 400.000 ajettu 740 GLE menee tehtaan ohjeistuksen mukaan vielä lyhyttä 10.000 km huoltoväliä ja siinä on sama juttu, että huoltovälillä vailtuu ylärajalta alarajalle, mutta lisätä ei tarvi, vaikka kone on tehtaan paketissa.
Kustannuksiinhan kohtuullinen öljynkulutus ei vielä vaikuta, mutta kiinnostava triviatieto kumminkin.
Epäilen, että monilla bensiinikäyttöisillä pikkukoneilla (1.0 - 1.3) 300tkm alkaa olla jo jonkinlainen rajapyykki. Liikenteessä noita ei juuri näy, mutta ei kai kukaan micralla ajaisikaan 10 vuotta 30tkm/a.
Oma S60'02 on tosin diesel, mutta tänään kääntyi 275tkm mittariin. Öljynvaihtoväli on 20tkm, ei öljynlisäyksiä välillä, ei ole edes lähellä tarve. Mittatikun yläreunasta öljynpinta tippuu noin 1/5 matkalla alaviivaan, toki öljy "lisääntyy" epäpuhtauksista. Keskikulutus vuoden ympäriinsä on alle 6L/100km, kesällä noin 5.6. Perustuu kirjanpitoon tankkauspaikoilla, keskikulutusmittari näyttää 4.2. Talvella menee vähän yli 6 L, mutta käytän webastoa (Volvossa ardic) päivittäin, joka taajamanopeuksissa nostaa kulutusta jonkin verran. Diesel-veroista huolimatta olisin sitä mieltä, että olen säästänyt polttoainekuluissa vrt. bensa-volleen. Niitäkin on ollut, mm. 850 2.3 T5 Wagon -94 kulutti vain vähän alle 10L satasella. Ostetiin uutena ja ajettiin sillä melkein 200 tonnia.
Tapsa on viimein saanut pengottua pölyttyneet arkistonsa ja löytänyt 10 vuoden vakuutusmaksut ja käyttömaksut, sekä ajoneuvoverot.
Niinpä on viimein aika ynnätä KAIKKI Volvo V70 kustannukset joita Tapsalle on kertynyt 10 käyttövuoden ja 300'000km aikana.
Auton Tapsa siis osti uutena 2001 alkuvuodesta, optiolistalta 30 eri vaihtoehtoa rastitettuna. Siihen aikaan myös optio 000024 eli apukuskin turvatyyny oli maksullinen sekä kattokiskot 000039 ja myös lastiruuman näkösuoja 000078.
VOLVO V70 103kW, bensa manuaali
Auto uutena varusteineen 44904 ja 374/kk eli 14,97/100 km
Bensat 31999 ja 267/kk eli 10,67/100 km
Huollot, korjaukset, renkaat 13565 ja 113/kk eli 4,52/100 km
Vakuutukset, autoverot 7882 ja 66/kk eli 2,63/100 km
Yhteensä 98350 ja 820/kk eli 32,78 /100 km
Auton arvon alennusta siis tuo 374/kk. Jäännösarvoa tuon ajorupeaman jälkeen ehkä 4000, mitä ei tuossa nyt huomioitu, kun autoa ei ole myyty.
Tapsa on itse vaihtanut kesä/talvirenkaat ja kerran eteen jarrupalat. Jarrulevyt edessä vielä alkuperäiset. Muut huollot ja korjaukset enimmäkseen Volvon toimipisteissä.
Jos tuon arvon alennuksen jättää huomioimatta niin eipä nuo loput kulut (käyttö- ja ylläpitokulut) varmaan hirveästi muista vastaavan kokoisista poikkea.
Ei tuo arvonalennus ole mitään poikkeuksellista. Jos arvonalennusta laskee noin 5000e vuodessa, ei tule pettymystä, on faktaa kaikissa yli 40 keur autoissa, plus kaikenhintaisissa ranskalaisissa. Toinen juttu olisi jos autoa olisi vaihdettu 2-3 vuoden välein, ei olisi 100k riittänyt kymmenen vuoden jaksolle.
Harvat haluaa ymmärtää, kuinka kallista autoilu on.
Positiivista tässä on, että auto on vasta 10v. Sillähän ajaa Suomen normien mukaan helposti ainakin viisi vuotta. Arvonalennus ei ole seuraavien vuosien aikana kovin raju. Jos arvoksi laskee nyt 4000e, niin ei ainakaan 4000e voi vuodessa laskea seuraavien vuosien aikana.
Itse ostaisin tuollaisen 2-3 vuotiaana ja ajaisin sitten kymmenen vuotta. Joku muu maksaisi kaikkein kalleimmat kilometrit.
Ei muuta kun kovaa ajoa seuraavat 200 tonnia. Harkitsisin itse tehtynä ns. välihuollot jossa saa vain öljynvaihdon ja "valohoitoa"
Tapion innoittamana yritänpä räknätä edellisen kinnerin kulut. Koska minkään sortin kirjaa en pitänyt, niin touhu perustuu täysin muistinvaraisuuksiin.
Ostin tammikuussa 2002 4400 :lla vm1992/163tkm ajetun auton pankin suosiollisella avustuksella (suomeksi=velaksi). Kinneriä kiusattiin tasasen varmasti 2011 huhtikuuhun asti, silloin mittarissa oli 326 tkm.
- iskunvaimentajat joka nurkkaan ja taakse jouset, 500
- vesipumppu ja stefoja jakopäähän asennettuna 500
- vetonivelten kumit asennettuna 200
- jarrupalat eteen 50e
- polttimoita mittaristoon 2 kpl asennettuna 100
- polttimoita muualle 100
- 2xjakopäänhihna asennettuna 500
- peltivanteet, 50 (rengasmyyjä ei suostunu asentamaan uusia kesärenkaita, kun ei niitä saa mitenkään tasapainoon vanteisiin, jotka on joka suuntaan mutkalla, rouva PRKL)
- tulpat ja ilmansuodattimet 300, n. 40 tkm välein pyrin vaihtamaan (, jos muistin)
- puoli metriä uutta helmaa taakse per puoli asennettuna 350
Yhteensä 29180 eli 17,90 /100 km.
Summa summarum, jos arvon alenema jätetään huomioimatta, niin Tapion autoilu maksoi suurin piirtein saman verran per ajettu 100 km.
Tämä on kyllä yksi kiinnostavimmista postauksista koko TM'n keskustelupalstalla. Intuitiivisesti aika moni tietää miten paljon autoilu maksaa, mutta jos minulta olisi kysytty vastausta aiemmin niin olisin ehkä ehdottanut 50 tuhatta/100tkm.
Tapsan laskelmat ovat kuitenkin loogisia (jnejnejne'ltä vielä tukea), ja kyllä tuo arvonaleneman osuus on valtava, tämä pätee merkkiin kuin merkkiin. Vaikka ajaisi maanantaikappaleella johon laittaisi tonnin vuodessa korjauksiin, niin eroa ei paljon tule.
Pidän itse taloudestani hyvinkin tarkkaa kirjaa, mutta autoni on työsuhdemallia, ja sen kuluja en ole listannut. Tapsan innoittamana alan kyllä seuraamaan tuotakin kulua mahdollisimman hyvin, ihan vain mielenkiinnosta.
Itse ostaisin tuollaisen 2-3 vuotiaana ja ajaisin sitten kymmenen vuotta. Joku muu maksaisi kaikkein kalleimmat kilometrit.
Jossain erikoisemmissa autoissa hinnanalennus ensimmäisten vuosien aikan voi olla vieläkin hurjempaa. Kun itse ostin 3 vuotta vanhan 26tkm ajetun smart Roadsterin 5 vuotta sitten niin siinä ensimmäisen kolmen vuoden kilometrit oli maksaneet euron kappale ja kun nyt 140tkm jälkeenkin tuolla vielä joku tonni on jälleenmyyntiarvoa niin arvonalenema omilla ajokilometreillä on ollut alle 1/10 ensimmäisten kilometrien vastaavasta ja seuraavien viiden vuoden kilometrit voi maksaa taas vaikka vain 1/5 edellisen viisivuotiskauden kilometreistä. Vanhemmiten tietysti ylläpitokulut nousevat, mutta tuskin niidenkään kanssa kilometrihinnaksi tulee enää lähellekkään euroa.
Kova on tosiaan ollut kulutus!
)
Tuo 300 000 km ei tosin ole mikään kestotesti koska kaikilla pensa-autoilla ajaa yli tuon jos huoltaa säännöllisesti!
(Autoiksi en laske venäläisiä, italialaisia ja ransakalaisia kulkineita!
ArskaPappa:
Tuota minäkin olen fundeerannut.
Ajan Volvo S70:llä ja 140 hevosvoimaisen bensakoneen kulutus maantiellä on 6,7 litran tietämissä. Ajan maantieajoa noin 30 tkm vuodessa ja moni kysyy, että kuinka kummassa ajan bensa-Volvolla.
Vastaava S70 TDI kuluttaa noin litran vähemmän, mutta painavassa autossa dieselvero on melkoinen risti. Kun nyt vielä dieselin hinta on nousemassa lähes bensan hintoinen, niin ei kannata dieseli.
Vielä autooni palatakseni, autollani on nyt ajettu 170 tkm ja vastaavan ikäiset ja hintaiset dieselit ovat 500 tkm ajettuja. Arvatkaa, kummissa on enemmän kulumisesta aiheutuvia vikamahdollisuuksia?
Edelleen dieselissä on suutin remppaa ja turboahdin. Kaikki ne ovat kuluvia osia. Tuoreemmissa dieseleissä on vielä DPF:kin.
Diesel voisi olla fiksu ostos, jos ajaisi uudella Volvolla, mutta rippikouluikäisillä ajavalle se tuskin sitä on.
Aivan totta. Diiselit turboineen, hiukkasuodattimineen ja korkeapainepumppuineen ovat paljon vikaherkempiä kuin perinteiset bensa-koneet. Uutena tietenkin pääsevät uskomattoman pieniin kulutuksiin hyvällä suorituskyvyllä, mutta entä sitten kun mittarissa kunnolla kilometrejä, hiukkasloukku tukossa, imusarja paksussa karstassa jne..
Jos ostaisin uuden ison auton sillä asenteella että myy sen ajoissa (takuun jälkeen) pois, niin moderni diiseli olisi toki houkutteleva vaihtoehto. Mutta kun oma E39 bemari 2.5-litraisella bensa-kutoskoneella vie maantiellä keskimäärin noin 7 litraa sataselle ihan kesärajoituksilla, niin ei huvita diiselveroja maksaa.
ArskaPappa:
V70:en liittyy Suomessa melko voimakas suuruusharha, jonka takia auto mielletään selvästi isommaksi kuin esim. Mondeo ja Passat. Todellisuudessahan kyse on saman koko- ja tilavuusluokan autoista, joskin Volvossa on perinteisesti ollut iskutilavuudeltaan isommat moottorit.
Metsähaka:
Mikä on sinusta sopiva kulutus samankokoiselle farmarimalliselle bensa-autolle?
nimim Erkki:
Aivan. Ja myös moottorit ovat usein vertailukelpoisia, kun verrataan Volvon tinaviitosta johonkin muuhun parilitraiseen.
Lisäksi tilavertailua hieman sekoittaa se, että eri ihmiset ja eri perheet tarvitsevat tilaa eri suuntiin.
Millaista ajoa on pääasiassa ollut? Maantietä luulisin? Niin ja oliko manuaali kyseessä?
Tapsa on nyt ynnäillyt pikkumustastaan taulukkoon kaikki huolto- ja korjauskulut.
Voittajiksi julistetaan seuraavat viisi kohdetta, vaikka kolme vaan lupasin. Nämä siis renkaiden ja määräaikaishuoltojen
päälle tulleita kustannuksia:
1. v.2006 Ilmamassan mittarin vaihto 142235 km 557,00 siis 39,16 / 10 tkm
2. v.2005 Takajarrulevyt, palat (ruostuivat käyttämättömyyttään p-kele) , käsijarrukengät. Ja nesteet 125724 km 489,00, siis 38,89 / 10 tkm
3. v 2011 Etupään kumiholkkien uusinta 283939 km 331,00 11,66 / 10 tkm
4. v.2009 Etujarruletkujen ja jarrunesteen vaihto 252660 km 250,00,siis 9,89 / 10 tkm
5. v.2010 Vaihtostarttimoottori Bosch 278576 km 239,00, siis 8,58 / 10 tkm
Kunhan saan kaivettua vakuutusmaksut ja ajoneuvoverot vielä jostakin olen VALMIS PALJASTAMAAN KOKO KARMEAN TOTUUDEN:
MITÄ MAKSOI ENSIMMÄISET 300'000 KM ja 10V 8 KK !!!!!!!
740 GLE:
Korkeintaan 7 sekalaisella, maantiellä alle!
Kaupunkipainotteisessa tuo on OK!
Metsähaka:
Aina kannattaa pitää mielessä, että autoa ei kannata vaihtaa uudempaan, jos ainoa ajatus on polttoainesäästöt. Litran pienempi kulutus per 100km ja ajat 20 tkm/a. Säästöt on alle 500e/vuosi. Uuden auton arvo tippuu 10x enemmän vuodessa. Vaikka vaihtaisi vähän tuoreempaan käytettyyn, autojobbarin palkkio syö useamman vuoden polttoainesäästöt.
Metsähaka:
Luetko taulukkoa vai millä vuoden 2001 V70 kokoisella bensa-autolla olet todellisuudessa ajanut tuon?
Aloittaja ei käsittääkseni muistele koleana kesälomapäivänä ilmastointi pois päältä ajettua yhtä pitkää vetoa, vaan ymmärsin että kyse on 300.000 km ympärivuotisesta keskikulutuksesta.
Oma esimerkkini ovat 300.000 km 740 GLE:llä keskiarvolla 9.1 eikä senkään alle ole moni ajanut saman aikakauden autolla kulusta tai tiloista tinkimättä. GLE lätkä takaluukussa on tuoteprofilointia, mutta ensimmäisen rekisteriotteen mallitunnus 740 GLT kuvaa konepellin alla asuvaa tekniikkaa. Kolme ensimmäistä sataatuhatta muuten jostain syystä pikku hiljaa pudottivat kulutusta noin desin / 100.000 km. Kuljettajien oppiminenkin vaikuttaa helposti tuon verran, mutta toisaalta myös renkaat, polttoaineet ja voiteluaineet ovat parissa vuosikymmenessä ehtineet myös parantua tuon verran.
300.000 km jälkeen tuli perheeseen moottoripyörä ja uudempi auto, joten 740 jäi vain talviseen työmatkapyöritykseen eikä neljännen sadan tonnin osalta kymppin noussut keskikulutus ole enää aiempien kanssa vertailukelpoinen. Tämän pohjalta ehdotan vastausta aloittajan kysymykseen: Perus-Volvo on kuin DC-3, joka lentää historiaan vailla teknistä käyttöiän rajaa kunhan vain joku jaksaa huoltaa teknisesti vanhaa rakkinetta sen arvoon nähden kohtuuttomin huoltokustannuksin.
Tapion autoa vanhemmalla Suorakylki-V70:lla ajoin vuoden keskiarvoksi alle 8 sadalle, mutta kaasuläpän ohjauksen softaversion päivitys ja nuoremmat kuljettajat ovat sen jälkeen nostaneet keskiarvoa.
Tuo alle 8 on ajettu ympärivuotiseena keskiarvona, perheen ainoalla vetokoukullisella autolla joka myös toimi ainoana suksilaatikon ja kanootin kuljetuslavettina ja noin 10% matkasta oli mukana joko peräkärry, suksilaatikko tai kanootti. Työmatkani on 12 km suuntaansa.
Vaikka minulla onkin kiva kuva nykyisen (diesel) autoni ajotietokoneen keskikulutusnäytöstä 3.9 sadalle, en ole sentään niin narrattava, että luulisin sen kuvaavan vuosittaisia polttoainekulujani. Äärimmäisissä olosuhteissa ajettu tietokoneen virheen vääristämä lukema on vain harhaa ja todellinen keskiarvo on aika tarkalleen puolta suurempi (=50% isompi).
Niinpä olenkin kiinnostunut kuulemaan Tapion tapaan todellisista tankattujen litrojen pohjalta lasketuista lukemista.
Vaikka 740 lukemia onkin hankala parantaa, nuo V70 lukemat on varmaan joku alittanutkin? Minua kiinnostaisi kuulla kuinka paljon ja millä rakkineella?
Pitäisikö tällaisille havainnoille avata oma threadi?
Metsähaka:
Aloittaja ei tainnutkaan mainita autonsa olevan loppuunajettu tämän laskeman pohjana olevan jakson jälkeen?
Matkaa jonka jollain tekniikalla "pääsee" voi mitata aika eri tavoin.
Yleensä ostan autoni käytettynä ja "näin paljon ajettu eikä mitään oo tarvinnu tehä" on varoitusmerkki jolla kuvataan yksilöä, josta näkee jo silmänreijillä ettei ei tosiaan ole tehtaan jälkeen tehty mitään.
Aloittajalta tekisi mieleni kysyä, vieläkö V70 menee huoltovälit ilman öljynlisäyksiä? Meillä yli 200.000 ajettu tinaviitonen selvästi jo kuluttaa jonkin verran, mutta ei vielä vaadi öljynlisäyksiä. Hieman yli 400.000 ajettu 740 GLE menee tehtaan ohjeistuksen mukaan vielä lyhyttä 10.000 km huoltoväliä ja siinä on sama juttu, että huoltovälillä vailtuu ylärajalta alarajalle, mutta lisätä ei tarvi, vaikka kone on tehtaan paketissa.
Kustannuksiinhan kohtuullinen öljynkulutus ei vielä vaikuta, mutta kiinnostava triviatieto kumminkin.
Epäilen, että monilla bensiinikäyttöisillä pikkukoneilla (1.0 - 1.3) 300tkm alkaa olla jo jonkinlainen rajapyykki. Liikenteessä noita ei juuri näy, mutta ei kai kukaan micralla ajaisikaan 10 vuotta 30tkm/a.
Oma S60'02 on tosin diesel, mutta tänään kääntyi 275tkm mittariin. Öljynvaihtoväli on 20tkm, ei öljynlisäyksiä välillä, ei ole edes lähellä tarve. Mittatikun yläreunasta öljynpinta tippuu noin 1/5 matkalla alaviivaan, toki öljy "lisääntyy" epäpuhtauksista. Keskikulutus vuoden ympäriinsä on alle 6L/100km, kesällä noin 5.6. Perustuu kirjanpitoon tankkauspaikoilla, keskikulutusmittari näyttää 4.2. Talvella menee vähän yli 6 L, mutta käytän webastoa (Volvossa ardic) päivittäin, joka taajamanopeuksissa nostaa kulutusta jonkin verran. Diesel-veroista huolimatta olisin sitä mieltä, että olen säästänyt polttoainekuluissa vrt. bensa-volleen. Niitäkin on ollut, mm. 850 2.3 T5 Wagon -94 kulutti vain vähän alle 10L satasella. Ostetiin uutena ja ajettiin sillä melkein 200 tonnia.
6 L/100km 30tkm/a dieselkulu noin 2400e
8 L/100km 30tkm/a bensiinikulu noin 3700e
10L/100km 30tkm/a bensiinikulu noin 4650e
dieselvero noin 500e/a
Tapsa on viimein saanut pengottua pölyttyneet arkistonsa ja löytänyt 10 vuoden vakuutusmaksut ja käyttömaksut, sekä ajoneuvoverot.
Niinpä on viimein aika ynnätä KAIKKI Volvo V70 kustannukset joita Tapsalle on kertynyt 10 käyttövuoden ja 300'000km aikana.
Auton Tapsa siis osti uutena 2001 alkuvuodesta, optiolistalta 30 eri vaihtoehtoa rastitettuna. Siihen aikaan myös optio 000024 eli apukuskin turvatyyny oli maksullinen sekä kattokiskot 000039 ja myös lastiruuman näkösuoja 000078.
VOLVO V70 103kW, bensa manuaali
Auto uutena varusteineen 44904 ja 374/kk eli 14,97/100 km
Bensat 31999 ja 267/kk eli 10,67/100 km
Huollot, korjaukset, renkaat 13565 ja 113/kk eli 4,52/100 km
Vakuutukset, autoverot 7882 ja 66/kk eli 2,63/100 km
Yhteensä 98350 ja 820/kk eli 32,78 /100 km
Auton arvon alennusta siis tuo 374/kk. Jäännösarvoa tuon ajorupeaman jälkeen ehkä 4000, mitä ei tuossa nyt huomioitu, kun autoa ei ole myyty.
Tapsa on itse vaihtanut kesä/talvirenkaat ja kerran eteen jarrupalat. Jarrulevyt edessä vielä alkuperäiset. Muut huollot ja korjaukset enimmäkseen Volvon toimipisteissä.
Oliko tämä halpaa vai kallista lystiä?
Hurjaltahan tuo kokonaissumma kuullostaa.
Jos tuon arvon alennuksen jättää huomioimatta niin eipä nuo loput kulut (käyttö- ja ylläpitokulut) varmaan hirveästi muista vastaavan kokoisista poikkea.
Ei tuo arvonalennus ole mitään poikkeuksellista. Jos arvonalennusta laskee noin 5000e vuodessa, ei tule pettymystä, on faktaa kaikissa yli 40 keur autoissa, plus kaikenhintaisissa ranskalaisissa. Toinen juttu olisi jos autoa olisi vaihdettu 2-3 vuoden välein, ei olisi 100k riittänyt kymmenen vuoden jaksolle.
Harvat haluaa ymmärtää, kuinka kallista autoilu on.
Positiivista tässä on, että auto on vasta 10v. Sillähän ajaa Suomen normien mukaan helposti ainakin viisi vuotta. Arvonalennus ei ole seuraavien vuosien aikana kovin raju. Jos arvoksi laskee nyt 4000e, niin ei ainakaan 4000e voi vuodessa laskea seuraavien vuosien aikana.
Itse ostaisin tuollaisen 2-3 vuotiaana ja ajaisin sitten kymmenen vuotta. Joku muu maksaisi kaikkein kalleimmat kilometrit.
Ei muuta kun kovaa ajoa seuraavat 200 tonnia. Harkitsisin itse tehtynä ns. välihuollot jossa saa vain öljynvaihdon ja "valohoitoa"
Tapion innoittamana yritänpä räknätä edellisen kinnerin kulut. Koska minkään sortin kirjaa en pitänyt, niin touhu perustuu täysin muistinvaraisuuksiin.
Ostin tammikuussa 2002 4400 :lla vm1992/163tkm ajetun auton pankin suosiollisella avustuksella (suomeksi=velaksi). Kinneriä kiusattiin tasasen varmasti 2011 huhtikuuhun asti, silloin mittarissa oli 326 tkm.
Kulut 111k/163tkm aikana:
5000,auton hankinta, pankin ryökäle perii korkoa yms. kuluja
3600,vakuutukset (liikenne+osakasko, alussa 0-bonus, lopussa 40, sen verran kun bonus nousi, niin inflaatio iski)
500, katsastukset
14250, bensat (7l/100km, 1,25 /l)
1000, ajoneuvoverot
4830, huollot, korjaukset, renkaat
- 2 x talvirenkaat 650 (HKPL4 oli viimisimmät)
- 3 x kesärenkaat 550 (155/80,13, eka kierros maksoi 129 Nokialaisina allelaitettuna, kaiholla muistelen)
- 12 x öljynvaihto suodattimineen 800
- startin jotku hiilet asennettuna 100
- virtalukon lukkosylinteri sarjotettuna omille avaimille 80
- iskunvaimentajat joka nurkkaan ja taakse jouset, 500
- vesipumppu ja stefoja jakopäähän asennettuna 500
- vetonivelten kumit asennettuna 200
- jarrupalat eteen 50e
- polttimoita mittaristoon 2 kpl asennettuna 100
- polttimoita muualle 100
- 2xjakopäänhihna asennettuna 500
- peltivanteet, 50 (rengasmyyjä ei suostunu asentamaan uusia kesärenkaita, kun ei niitä saa mitenkään tasapainoon vanteisiin, jotka on joka suuntaan mutkalla, rouva PRKL)
- tulpat ja ilmansuodattimet 300, n. 40 tkm välein pyrin vaihtamaan (, jos muistin)
- puoli metriä uutta helmaa taakse per puoli asennettuna 350
Yhteensä 29180 eli 17,90 /100 km.
Summa summarum, jos arvon alenema jätetään huomioimatta, niin Tapion autoilu maksoi suurin piirtein saman verran per ajettu 100 km.
Tämä on kyllä yksi kiinnostavimmista postauksista koko TM'n keskustelupalstalla. Intuitiivisesti aika moni tietää miten paljon autoilu maksaa, mutta jos minulta olisi kysytty vastausta aiemmin niin olisin ehkä ehdottanut 50 tuhatta/100tkm.
Tapsan laskelmat ovat kuitenkin loogisia (jnejnejne'ltä vielä tukea), ja kyllä tuo arvonaleneman osuus on valtava, tämä pätee merkkiin kuin merkkiin. Vaikka ajaisi maanantaikappaleella johon laittaisi tonnin vuodessa korjauksiin, niin eroa ei paljon tule.
Pidän itse taloudestani hyvinkin tarkkaa kirjaa, mutta autoni on työsuhdemallia, ja sen kuluja en ole listannut. Tapsan innoittamana alan kyllä seuraamaan tuotakin kulua mahdollisimman hyvin, ihan vain mielenkiinnosta.
Kiitokset vaivannäöstä !
Jorma L:
Jossain erikoisemmissa autoissa hinnanalennus ensimmäisten vuosien aikan voi olla vieläkin hurjempaa. Kun itse ostin 3 vuotta vanhan 26tkm ajetun smart Roadsterin 5 vuotta sitten niin siinä ensimmäisen kolmen vuoden kilometrit oli maksaneet euron kappale ja kun nyt 140tkm jälkeenkin tuolla vielä joku tonni on jälleenmyyntiarvoa niin arvonalenema omilla ajokilometreillä on ollut alle 1/10 ensimmäisten kilometrien vastaavasta ja seuraavien viiden vuoden kilometrit voi maksaa taas vaikka vain 1/5 edellisen viisivuotiskauden kilometreistä. Vanhemmiten tietysti ylläpitokulut nousevat, mutta tuskin niidenkään kanssa kilometrihinnaksi tulee enää lähellekkään euroa.
...eli vielä neljä miljoonaa Volvon mittariin ja sitten voidaan tutkia lisää onko se kestävä peli.