Vanhentuneet harrastekulkineet/työkoneet modernisoitava tai romutettava
32 kommenttia
Aloittanut 20.01.2013 15:47
Saastepäästöjensä takia ympäristön kannalta kestämättömiä koneita on "liikkeellä" vielä pilvin pimein. Nyt on aika romuttaa ne tai sitten korjata/korvata.
Jos joku auto näyttää museossa hyvältä niin olkoon niin, mutta sillä ei kuulu ajaa enää metriäkään, sillä se tuhoaa yksin luontoa siinä kuin 1000 modernia tientukkoa samoilla kilometreillä.
Kirjaudu kommentoidaksesi.
Missä menee raja ympäristön kannalta kestämättömän koneen ja ympäristön kannalta hyväksyttävän koneen välillä?
Herbert:
Auto josta puuttuu katalysaattori on aika hyvä raja.
Ei euro 1-normin täyttävä autokaan kovin puhdas ole nykyautoon verrattuna, mutta nuo kokonaan ilman putsausta olevat autot huomaa usein hajusta.
Kaksitahtimopot haisevat vaikka olisivat uusiakin, ja niillä ajetaan siellä missä ihmiset kävelevät ja pyöräilevät. Ihme että sellaisia mopoja saa rekisteröityä enää.
Jos vanhat ajoneuvot todella olisivat jotenkin merkittävä tekijä luonnon tuhoutumisessa niin eiköhän se katastrofi olisi tapahtunut jo silloin kun nämä autot olivat uusia ja niitä oli joka paikassa. Jos vanhasta autokannasta on säilynyt museorekisteriin muutama prosentti, ja niillä ajetaan sallittuina 30 päivänä vuodessa muutama sata kilometriä niin niiden vaikutus ympäristölle on lähinnä olematon. Ja puhun nyt siis museo(ikäisistä
autoista, en katalysaattorittomista käyttöautoista jotka joutaisivatkin pois liikenteestä. Ja parhaat toki harrastekäyttöön.
Helpoin tapa olla ympäristön ystävä on tietysti ehdottaa kaiken sellaisen kieltämistä mitä itse ei tee, harrasta ja mistä ei ole kiinnostunut. Jos minä lähtisin tälle linjalle, voisin ehdottaa kiellettäviksi ainakin mopoilun ja moottoripyöräilyn, huviveneet, pitkät päivittäiset työmatkat, moottorisahat ym. pienkoneet harrastekäytössä jne.
mikahe:
Kuten sinun museovolkkari. Vai oletko päivittänyt kalustoa? Kyllä minä huumoria ymmärrän mutta onko aloitusviesti sitä?
Lefa:
Katalysaattorittomat autot alkaa olla jo aikamoisia harvinaisuuksia, ei niistä kannata olla huolissaan. Viimeiset niistä on otettu käyttöön 90-luvun alussa (-92?), joten romutusiässä alkavat olla. Toisaalta ensimmäiset kat-mallit tulivat muistakseni -89.
Vaikka (vanhentuneen tiedon mukaan) ei-kat-malleista aiheutuisikin 75% liikenteen päästöistä (poislukien co2), on määrä mitättömän pieni. Tuo kertoo korkeintaan sen, että katalysaattoriautojen päästötkin ovat käytännössä jo ratkaistu co2:sta lukuunottamatta.
Kehitystä varmaan nopeuttaa E10-bensan myynti. 98 kävisi vanhoihin, mutta sitä ei kaikkialta saa (myyntipisteet vähenevät vähitellen) ja hintakin on tietysti kovempi kuin 95:ssa.
Eiköhän ne ympäristönsaastuttajat sijainne Kiinassa, Intiassa ja Yhdysvalloissa. Tuskinpa meillä Suomessa kannattaa miettiä moisia asioita.
Samalla tulisi kieltää lomamatkailu, etenkin lentokoneella. Henkilöä kohden palaa kerosiinia tuhansia kiloja. Samoin tuontihedelmien syönti tulisi olla rangaistavaa, samoin kuin höpöjuttujen kirjoittelu kaiken maailman foorumeille. Paljonko energiaa kuluukaan tämän saitin ylläpitoon.
Uusien autojen valmistus se vasta ympäristölle tuhoisaa onkin.
Eiköhän lasketa asunnoista lämmöt alas, peseydytään kylmällä vedellä ja pitäydytään neljän seinän sisällä. Kyllä BP hoitaa öjlyssä marinoidut kalat ruokapöytään ja velivenäläinen rikkipitoisen ilman hengitettäväksi.
KIELLETÄÄN KAIKKI ja aletaan harrastusten sijasta vaikka juomaan viinaa.
Sitä se Suomen suurimpien automiestennaisten lehtien lukeminen teettää.
Jaspankuttaja:
Lopetapas itse ne höpöjuttusi. Se että perus lentomatkalla palaisi kerosiinia tuhansia kiloja matkustajaa kohden on ihan paskaa.
Paloiko hihat ?
Lievä liioittelu saa aina säpinää aikaan.
Esimerkiksi edestakainen lento täydellä koneella Helsingistä Kanarian saarille kuluttaa noin 200 kg polttoainetta matkustajaa kohden eli noin 250 litraa
Jos kone on tyhjä, ainetta menee henkilöä kohden tietysti enemmän. Kuka tietää, mitä joku Tupolev kuluttaa? Eli tonni saattaa mennä hyvinkin+ muu henkilöiden aiheuttama ympäristökuorma.
Jaska voisi hiukan miettiä ennen kuin pankuttaa. Jos "´tupolevi" kuluttaisi viisi kertaa normaalia enemmän polttoainetta, niin lentäminen sillä maksaisi liikaa.
Autojen valmistaminen kuormittaa luontoa paljon vähemmän kuin autojen käyttäminen. Tästä löydät paljon tekstiä halutessasi.
Eipä täällä tarvitse paljon miettiä
Taso säilyy samana, kuin viestiketjun alussa. Provoksihan tuo kai oli tarkoitettukin.
Öljy on maailmassa vielä liian edullista, siksipä kannattaa lentää lentokoneilla millä EU:n ilmatilaan ei ole mitään asiaa.
Oletko ihan varma, että auton valmistaminen kuluttaa luontoa paljon vähemmän, kuin sen käyttäminen. Taidat työskennellä (auto)kaupan alalla.
Tervemenoa provoilemaan suomi24:ään. Siellä kaltaisesi pääsevät purkautumaan oikeassa ympäristössä. Jos olet kiinnostunut autojen valmistamisen päästöistä, niin kokeile aluksi vaikka googlea. Tietoa aiheesta on tarjolla paljon.
Autokauppa ei alana kiinnosta ollenkaan enkä varmasti tule sen parissa koskaan työskentelemään.
"Eiköhän ne ympäristönsaastuttajat sijainne Kiinassa, Intiassa ja Yhdysvalloissa. Tuskinpa meillä Suomessa kannattaa miettiä moisia asioita."
Kyllä me kulutusyhteiskunnan orjat olemme niitä kaikista pahimpia saastuttajia asuimmeppa vaikka missä. Sitten tuohon lentokoneen polttoaineen kulutukseen: Tietääkö kukaan paljonko Thaimaan lennolla menee polttoainetta esim. Finnairin käyttämillä koneilla? Veikkaan, että samalla määrällä henkilöä kohden laskettuna autoilisi melkoisen ajan!
Nasse:
Eihän tuota ole enää tarpeen tietää, koska CO2-rekisteri laittaa automaattisesti pa-mittarilla edellisen kolmen vuoden aikana lentomatkustaneelle 50c/l haittamaksun. Samoin ko. tyyppi on automaattisesti ko. karenssin ajan no-fly -statuksella estäen vastaavat töppäilyt.
Vanhat kulkineet yms. ovat päästöiltään usein pienimmät koska valmistus, kuljetus yms. kuluttaa yleensä enemmän kuin vanhan härvelin korvaaminen uudella härvelillä koska vanhaa käytetään yleensä vähemmän kuin uutta?
simppa:
Lentomatkustaminen vie henkilöä kohden suunnilleen saman verran polttoainetta, kuin vastaavan matkan ajo henkilöautolla.
Ja sekin on kumma ettei henkilöautojen päästöjä ole saatu vähennettyä 20-30 vuodessa, vaikka jatkuvasti puhutaan että uudet autot olisivat muka jotenkin taloudellisempia. Onhan ne päästöt puhtaampia ja pakokaasut vähemmän haisevia uusissa, mutta polttoainetta menee yhtä paljon kuin ennenkin.
drive:
Silti väite tuhansista kiloista on sitä itseään. "Tuhansia kiloja" tarkoittaa vähintään 2000 kiloa, joka taasen on 2500 litraa. Pitkillä lennoilla kulutus on noin 3 l/100 km. 2500 litralla lentäisi siis 80 000 km.
Ongelmana on kuluttajien valinnat. 60-luvulla pärjättiin Kuplalla ja Minillä, nyt tarvitaan 2 tonnia painava nelivetoinen katumaasturi aamuruuhkan haasteista selviytymiseen.
drive:
Jeps. Noin karkeasti voi sanoa, että saman matkan meneminen lentämällä tuottaa vähemmän päästöjä kuin autoilu, jos autossa on vain yksi ihminen. Jos autossa on enemmän kuin kaksi naamaa, henkilökohtaiset päästöt ovat autolla pienemmät.
Jos siis vaihtoehtona on kahdella hengellä mennä Lappiin lomalle lentämällä tai autolla, niin eipä sillä niin väliä ole päästömielessä. Juna olisi paras valinta.
Lentämisen ongelma on kuitenkin se, että sillä päästään kovin nopeasti kovin kauas. Päästöjä syntyy hetkessä runsaasti. Jos pitkän matkan lentäminen tuottaa noin 8 kg/100 km/henkilö hiilidioksidia, niin tunnissa tulee 72 kg/henkilö. Tuollaisiin päästölukemiin ei oikein muuten pääse kuin veneilemällä.
Tämä voi tuntua oudolta vertaukselta, mutta kun me kuitenkin valitsemme matkakohteemme lähinnä matkustusajan perusteella, sillä on paljokin relevanssia. Kahden viikon lomalla on kiva käydä Thaikuissa ja tuottaa matkustuksesta 1,5 tonnia hiilidioksidia. Kun perhe tekee sen, tonneja tulee 6. Jos sama perhe menisi kahden viikon autoreissulle pitkin Eurooppaa, 5 000 kilometrin ajelusta tulisi päästöjä tonnin verran.
Lentäminen ei ole CO2-päästöiltään mitenkään kohtuuttoman paha matkustusmuoto per kilometri per nuppi. Ongelmia tulee niiden kilometrien määrästä.
Polttomoottorikäyttöisen henkilöauton hiilidioksidipäästöihin vaikuttavat polttoaine, moottorin ja voimansiirron hyötysuhde, auton massa ja auton aerodynamiikka. Moottorit ja voimansiirrot ovat kehittyneet huimasti, mutta kun massaa ja kokoa on lisätty, edut on syöty.
Jos verrataan riittävän kauas, niin kyllähän kupla vie enemmän mehua kuin nykyinen Golf. Golf taitaa painaa kahden kuplan verran ja olla niin tiloiltaan, mukavuudeltaan, suorituskyvyltään kuin turvallisuudeltaankin ihan eri planeetalta.
Autojen keskimääräiset kulutukset tulevat lähivuosina putoamaan reilusti. Jos piheimmät perhekokoiset dieselit ja hybridit menevät nyt alle 100 g/100 km, niin loput seuraavat hiljalleen perästä. Ei se EU:n 120 g/km (viiden litran kumpaakin puolta bensalla ja dieselillä ) ole mitenkään epärealistinen tavoite, jos siitä pidetään lainsäädännöllisesti kiinni.
Se on kuitenkin valitettava fakta, että jos nykyisistä parhaista lukemista halutaan selvästi alaspäin, niin sitten autojen ilmanvastuksen ja massan on pienennyttävä. Se tarkoittaa käytännössä pienempiä autoja. Ysikympin raja päästöissä on rikottu perheautolla, mutta kasikympin rajan rikkomiseen tulee todennäköisesti vierimään runsaasti vuosia, ja seitsemänkympin rikkominen onkin jo todella kova pala.
Lentoliikenteen päästöistä löytyy vähän ristiriitaista tietoa riippuen mikä taho ne ilmoittaa.
Finnair ilmoittaa Helsinki-Oulu välin lennolle 4,29 l/hlö/100km, kun VTT taas 7 litran pintaan ja VR ilmoittaa lähes 2x lukeman Finnairiin verrattuna.
http://www.finnair.fi/paastolaskuri/index.html
http://lipasto.vtt.fi/yksikkopaastot/henkiloliikenne/ilmaliikenne/ilma.htm
http://www.vr-konserni.fi/fi/index/Vastuullistatoimintaa/ymparisto/liikennepaastolaskuri.html
Tässäpä onkin mielestäni erittäin mielenkiintoinen auto. Fiat näyttää mallia downsizingin osalta:
http://www.autocar.co.uk/CarReviews/FirstDrives/Fiat-500-0.9-Twin-Air/251295/
http://www.themotorreport.com.au/49896/fiat-twin-air-two-cylinder-900cc-engine-previewed-before-geneva-debut
Eli Fiatin 500 ja uusi 875 cc moottori. Aluksi turbollinen 85 hv, myöhemmin tulee 105hv malli ja 65 hv vapaastihengittävä. Konetta tulee luonnollisesti saamaan myös muihin malleihin kuin 500:seen.
Fiatilla on suunniteltu jo tovi hybriratkaisua tuon moottorin kanssa. Kuulemma 15 kw sähkömoottorilla varustettu kevythybridiversio on alusta asti ollut tekeillä. Mahtaa moinen mennä todella vähällä.
Mielestäni todella rohkea veto tuoda kaksisylinterinen moottori markkinoille vieläpä mallissa, joka ei todellakaan ole mikään halpa-auto. Tuohon kun vielä on tulossa kaksoiskytkinvaihteisto, niin siinä saa mielestäni oivallisen pikkukipon.
Mitenköhän nyt pannaan suut Volkswagenilla. Siellähän vielä vähän aikaa sitten vannottiin, ettei kaksisylinterinen sovi autoihin...
drive:
No ei nyt ihan näinkään. Esimerkiksi isot Volvot olivat sellaisia syöppöjä, ettei nykyään enää markkinoilla ole tarjolla moisia. Jos siis verrataan vaikka S80 ja 740. Eikä S80:kaan ole nykymittapuun mukaan mitenkään erityisen taloudellinen auto. Muitakin esimerkkejä löytyy.
Opelixi:
Vale, emävale, tilasto...
Finnairin päästölaskelmat tehdään lentokoneen 100 %:n täyttöasteella, kun todellinen on noin 75 %. Niissä ei huomioida mitään oheiskulutusta (vaikkapa siirtolennot, ylimääräinen odottelu holding-kuvioissa, jne.). Lisksi polttoaineenkulutusta voidaan soveltuvalla tavalla jyvittää ihmisten ja rahdin välillä.
VR taas itse laskee omat päästönsä miten huvittaa, joten oletettavasti VR myös onnistuu sössimään Finnairin päästölaskelmat.
Näistä luvuista luottaisin eniten Lipastoon, siinä on ainakin yritetty olla suhteellisen realistisia. Lisäksi Lipaston laskentaperiaatteet ovat saatavilla.
Lentämisessä nousun aiheuttma polttoaineenkulutus on erittäin suuri, joten Oulun reissulla kulutus on paljon suurempi kilometriä kohden kuin Shanghaihin lennettäessä. Oulua lyhyemmillä matkoilla lentokone alkaa päästöissä hävitä yksin ajetulle autolle.
Hiilipäästö:
Väittävät huomioivansa. En kyllä epäile etteikö kotiinpäin vetoa varmasti tapahtuisi.
Hiilipäästö:
Siinä ja siinä häviääkö Oulua pitemmälläkin matkalla, jos "Lipastoa" uskot, kun pitkille reittilennoille ilmoitetaan 6-7 l/100km. Toki lentoreitti on lyhyempi, mutta vastaavasti kentälle ja sieltä pois liikuttaessa tulee ylimääräisiä kilometrejä.
Vanhat rakennukset ovat liikennettä suurempi saastuttaja.
Puuttelliset eristeet, huonot lämmitysratkaisut ja kehittymättömät ilmanvaihtojärjestelmät tuottavat hiididioksidi -ja muita päästöjä huomattavasti enemmän, kuin mikään liikenne. Lisäksi päästöjä tulee taukoamatta, varsinkin talviaikana.
Vanhat talot, myös kerrostalot tulisi purkaa tai niissä asuminen tulisi tehdä kalliiksi. Rakennukset, jotka eivät ole energiatehokkaita, tulisi määrätä verollepantavaksi tai korjaus pakolliseksi. Uudet ympäristöystävälliset talot voidaan vapauttaa ekomaksusta.
Vuotuinen katsastus päästöarvioineen voisi olla varteenotettava vaihtoehto.
Suomalaiset varmaankin mukisematta suostuisivat tällaiseenkin, kun asian hyödyllisyyttä median ja ekopolitiikkojen suusta tarpeeksi kauan toistettaisiin.
Nyt huonoa omaatuntoa potemaan vanhassa talossa asumisesta.
Älä ole ego, ole eko ja pura talosi.
JaskaPankuttaja:
Minä rakensin aikoinani mökkini eristeillä/tavalla joka täyttää vieläkin nykyvaatimukset, mutta ei tosin homehdu mihin nykyään lainsäädännässä pyritään.
Lämpöenergiaa kuluu n. 7 Megaa vuodessa josta n. kolmasosa on käyttöveden lämmitykseen, siis hyvä vai paha jos on 6H + K?
Aloittajan lisäksi aika moni muukin näyttää hairahtuneen viherpiipertäjien lisäksi samaan ajatusvirheeseen.
Päästöjen mittaaminen sujuu pakokaasuanalysaattorilla paljon paremmin kuin kalenterilla tai punnitsemalla. Iän perusteella tehtävät hätäiset johtopäätökset ovat tosiaan vain hätäisiä johtopäätöksiä
Ensimmäiset katalysaattoriautot ovat olleet museoikäisiä jo kymmenisen vuotta.
Ja ilmankin katalysaattoria menee toimiva 80-luvun tekniikalla rakennettu auto nyt 400.000 km ajettuna edelleen vähäpäästöisen kattiauton päästörajoihin. Luonnollisesti se kuluttaa hieman vähemmän kuin vastaavan moottorin kattiversio, koska ruisku on optimoitu seossuhteen eikä päästöjen pohjalta. Eivät toki kaikki, ei yleistetä. Mutta sellaisiakin jotka menee, on olemassa.
Ainakin puolenkymmentä kertaa olen tuon 23 vuotta sitten uutena ostamani auton katsastuksessa päässyt samaan keskusteluun inssin kanssa:
Inssi: pakoputki vuotaa?
Minä: ei vuoda, miten niin?
I: Nokun pakokaasussa on liikaa happea?
M: Ei se liikaa ole, siellä on Pulsair
I: Jäännöshappea lukuunottamatta nää on kattikoneen päästöt?
M: Niin kuin aina. Siellä on myös EGR. Ja toimiva K-Jetronic
I: Tää on outoa, kokeillaas toista mittaria...
M: Oikeen se on, mutta kokeile toki.
Paljonkohan minun olisi kohtuullista velottaa tuosta pakokaasuanalysaattorin vuosittaisesta kalibroinnista
Eivät ne päästöt tietenkään nollilla ole, eivät edes nykyisen oikein toimivan kattimoottorin tasolla. Ei tietenkään. Mutta pointti onkin siinä, että kattiauto kelpaisi selvästi suuremmillakin päästöillä ellei vikakoodeja ole päällä, joten miksi ihmeessä haluatte romuttaa hyväkuntoisen ja toimivan auton?
Museorekisteriin tuo yksilö ei ole riittävän iäkäs, eikä välttämättä kunnoltaankaan riittävän hyvä. Siksi toisekseen, ei kesäisessä harrastekäytössä perheessä "aina" ollut auto välttämättä edes joutaisi seisomaan tallissa koko kesää.
Kertokaa edes yksi ainoa rationaalinen peruste tuon tilavan, toimivan ja käytännöllisen auton korvaamiseksi uudella?
Herbert:
Nykyistä autoani vanhempi 1985 mallinen oli ensimmäinen kattiauto meidän huushollissa, tuo uudempi 1987 ei ole.
Luonnollisesti molemmat nauttivat mielellään myös E10 bensiiniä. Tuo katalysaattoriton vei puhdasta bensiiniä ensimmäisten 300.000 km keskiarvona 9.1 sadalle ja se kattivehje automaattivaihteistoineen litratolkulla enemmän.
Ei tuo minusta ole paha ympärivuotinen (=vuosikymmeninen) keskikulutus 2.3 litran ruiskuVolvolle (740 GLE).
simppa:
Tuu pois Esson paarista, ne on myyty jo. Ja kerro minulle mikä vuoden 1987 bensa-auto kulkisi vähemmällä polttoaineella kuin 740 GLE 2.3 olematta hidas tai ahdas tai molempia?
Oma ympärivuotinen keskiarvoni ensimmäiseltä 300.000 km matkalta tosiaan jäi aivan himpun verran yli 9 sadalle.
Minulla on mielessäni tasan yksi vaihtoehto, jonka voisin pienellä pyöristyksellä kelpuuttaa yhtä tilavaksi ja yhtä hyvin liikkuvaksi, mutta kuuntelen mieluusti sinun ehdotuksesi ensin?
Muista, että pellin alla ei ole B200K vaan 240 GLT:n tekniikka (omani on muuten rekisteröity alun perin 740 GLT:na vuoden ennen pitsikansikonetta B234F). Varttimaili pitää siis mennä suunnilleen samanikäisen XR3i/GTi tahtiin ja tilaa on takanakin oltava vähintään se mitä eräässä samanikäisessä yleisessä taksiautossa.
S80 kulutuksesta olen samaa mieltä. Vaimon automaattivaihteinen vie melkein sen saman ysin (ympärivuotisena keskiarvona). Mutta koska tavoitetaso on 20 vuodessa muuttunut, ei S80 pärjää tässä vertailussa enää kovin hyvin.
Katsastuksen päästömittaukset eivät kerro oikein mitään auton todellisista päästöistä. Niiden perustellaa ei kannata julistaa liikoja.
NHB:
Mittaustapojen erosta johtuen lukemat eivät tosiaan ole suoraan vertailukelpoiset. Kierroksia nostettaessa lukemat nousevat, mutta eivät läheskään niin paljon kuin suurin osa tähänkin threadiin kirjoittaneista kuvittelee. Jälkihapetus ja EGR siis toimivat suuremmillakin käyntinopeuksilla.
Pointtini ei ollutkaan väittää vanhaa CO- ja HC päästöjen osalta uuden veroiseksi. Halusin vain osoittaa tunnepohjalta vanhoille autoille pelkästään kalenterin perusteella Kuusankosken mannekiinin roolia ehdottaville muutamia heiltä selvästi puuttuvia faktoja.
Toisekseen, koska meillä on päätetty valita verotuksen pohjaksi CO2 päästö, niin eikös silloin joko
a) vähemmän polttoainetta vuodessa kuluttava pääse halvemmalla vuosimaksulla kuin enemmän kuluttava ja siten enemmän verotuksen mittana olevaa CO2 päästöä tuottava? 740:lla menee noin 300 litraa vuodessa, eli sen yli käyttävä auto sitten kai maksaa enemmän, vai?
TAI
b) myönnetään ettei tässä ilmastosta ole kyse, vaan siitä että meidän odotetaan maksavan.
Olen myös kuullut että jotkut kuluttavat uudemmilla autoillaan ympärivuotisena keskiarvona jopa yli automallin EU-normikulutuksen. Miksi minä alle normin ajavana joudun silti maksamaan saman vuosittaisen käyttömaksun?
Minua tässä ärsyttää se, ettei verottaja uskalla puhua asioista niiden oikeilla nimillä.
Mikähän olisi se aine, jonka verottaminen kohdistuisi paljon ajaviin ja paljon kuluttavalla ajaviin? Ei tässä taida olla luonnonsuojelu tarkoituksenakaan, vaan että me maksamme?