Fiat Linea 120 t-jet

8 kommenttia

Tarkoitus on saada entisen pienehkön sedanin, Fiat Tempra 1,6 MPI 1996 tilalle samantasoinen ja saman hintaluokan sedan, jolla on kohtuullinen tai hyvä suorituskyky. Koeajoin melko hyvin säilyneen ja vähän ajetun Fiat Linea 120 t-jetin. Auto tuntui muuten mukavalta ja suorituskyky oli hyvä, mutta mutta... Ensimmäinen mutta oli se, että kytkin ottaa hyvin ylhäällä niin, että nilkka on jopa ikävässä kulmassa. Koetin selvittää, onko kytkinpolkimessa säätömahdollisuutta, kuten edeltäjässä. Kurkistelin kojetaulun alle kytkinpolkimen rakennetta. Näyttää niin kuin läpi lattian menisi tanko, joka painaa kun poljinta painetaan. Konehuoneesta ei näe kun on niin täynnä tavaraa. Onko kellään tietoa? Toinen mutta oli se, että auto tuntui hiukan huojuvalta tai epävakaalta 100 km/h tai suuremmalla nopeudella. Alla oli 45-sarjan renkaat, jotka lienevät matalin koko tuohon autoon. Huomattavasti vanhempi malli pärjäsi kotitekoisessa vakavuustestissä paremmin. Myös muita kommentteja voi laittaa, jos on tiedossa. Mitään Fiatin haukkumisjuttuja on turha tarjota. Ne eivät pelota.

  
  • Mukavaa, että Fiat-harrastus elää edes kituuttaen. Vielä vuosikymmen sitten oli ihan yleinen käsitys, että Fiat on ominaisuuksiltaan hintaansa nähden kelpo auto. Käytetty Punto oli halvin tapa elää auton kanssa; varaosia sai ja ne olivat tarvikeosina huokeita. Nyt Fiatista ei monellakaan ole edes mielipidettä. Se näyttäytyy holtittomasti talouttaan hoitaneiden eteläeurooppalaisten valtioiden kulkineelta, jonka voi rauhassa unohtaa. Silti, auto on edelleen vähintäänkin hintansa arvoinen, myös Suomessa.



    45-sarjan renkaat ovat lähtökohtaisesti Suomen uraisille ja karkeille teille profiililtaan liian matalat. Ainakin ohjauskulmien pitää olla aivan timmissä eikä ripustuksissa saa olla mitään väljyyttä. Muuten ajo vaan on levotonta. Koskee useimpia muitakin autoja.

      
  • Kiitos kommentista, Sodomka! Tällä välin en ole saanut selvää tuosta kytkinpolkimen säätömahdollisuudesta. Kysyn kun saattaa olla pakko mennä entisen Fiat-ajokin kanssa "uuden" merkkiliikkeen pakeille. Sen sijaan jossain vaiheessa näin netissä turkkilaisen videon Linea T-Jetistä. Siinä olikin alla korkeammat renkaat, jotain 50 tai sinnepäin. Silti eivät pitäneet autoa huojuvana. Videossa oli kyllä huomattavasti korkeamman näköinen kuin tämä meilläpäin nähty tarjokas 45:lla. Sivusta kun oli otettu kuva niin näytti melkein kuin vanha Regatani, jossa tämän päivän mittapuun mukaan on vähintää kaupunkimaasturin maavara.

      
  • En tiedä onko kytkimessä säätöä, mutta jos ottaa kovin ylhäältä kiinni - niin olisiko kytkin voinut jo kulua? Paljonko ajettu?



    Jos sinulla on vielä Regata tallessa niin kannattaa säilöä talteen - hävisivät käytännössä jo 90-luvun lopulla katukuvasta.

      
  • Ei ole säätöä kytkimessä. Kannataa kokeilla toista samanlaista, en yhtään muista, lineaa en ole ajannut, sen sijaan Grande- ja Punto Evoa on ajeltu.



    Mikä on rengaskoko ihan leveyden ja tuumien osalta? Kannataa tarkistaa ensimmäisenä rengaspaineet, ensiksi normi tasoon ja sitten voi kokella nostaa 0,3-0,5 bar suosituksien päälle.



    Tuskinpa tässä on kyse mistään "harrastuksesta" vaan enemmin erillaisen käyttöauton valinnasta, Linea ajaa asiansa hyvin, ja jos olisi ollut 10-15cm leveämpi olisi myös tosi hyvän näköinen. Vielä kun konepellin alla olisi 150 t-jet :wink:

    _________________________
    http://batracer.com/-1FrontPage.htm?XqI
      
  • Itse epäilisin epävakaan ajettavuuden syyksi vääriä pyöränkulmia paljon enemmän kuin 45-sarjan renkaita. Tottakai myös renkaiden kunto ja ilmanpaineet on syytä tarkistaa ennen pyöränkumien säädättämistäkään. Matalat ja leveät renkaat, varsinkin kuluneina, varmasti voi lisätä uraherkkyyttä, mutta ei ne nyt muuten ajoa tee epävakaaksi jos auto on kunnossa.

      
  • Linean rengaspainesuosituksista en tiedä, mutta varsin monessa etuvetoisessa autossa on kevyellä kuormalla suosituksena samat paineet eteen ja taakse.

    Omana kokemuksenani se on harvemmin hyvä. Se saattaa aiheuttaa suoran tien epävakaata menoa. Koko ajan pientä ohjaustarvetta.

    Ihan sama ilmiö jos rengaspaineita on liikaa, vaikka etu-takapään suhteet olisivatkin oikein.



    Usean auton ajettavuuden on korjautunut laittamalla eteen 0.15-0,20 bar pienemmät paineet kuin taakse. Eikä missään tapauksessa suosituksien päälle tuota 0,2 bar enempää!

    Joissain autoissa toimii takana suositus ja edessä 0,2 bar alle. Sanovat viisaat ja ohjeet mitä tahansa ns. oikeista paineista. Tietysti tuo on ihan omalla vastuuulla ja riippuu siitä onko autonvalmistaja laittanut suositukset varman päälle liian korkealle.

      
  • Kiitoksia taas kommenteista ja tiedoista. Ko. tarjokkalla oli ajettu 35 000 km ja vuosimalli oli 2009. Eli en usko, että kytkin olisi liian kulunut. Rengaspaineita en tullut, tyhmää kyllä, katsoneeksi. Päältä päin tarkastellen olivat ok. Ainakaan mikään rengas ei ollut lutassa. Senhän olisi tuntenut myös ajossa. Löysin valokuvan ko. tarjokkaan renkaista: koko oli 205/45R17. TM:n "Ajettua"-palstalla automalli esiintyi 185/65R15-renkain. Tuo epävakavuus voi olla myös subjektiivinen kysymys: perheen aiemmat ajokit ovat olleet mielestäni melko vakaita: Tuo alussa mainittu Tempra ja Vectra A, ja Viimeksi mainitun jälkeen Mazda 6. Regata 85 ei valitettavasti ole enää "elävien kirjoissa". Sen taival käyttöautona päättyi jo yli 10 vuotta sitten eikä silloin ollut tiloja jättää talteen odottamaan harrastekäyttöä.

      
  • Erikson:

    Löysin valokuvan ko. tarjokkaan renkaista: koko oli 205/45R17.


    Noin kapeassa koossa 45-profiili tekee renkaasta jo aika matalan, eli ilmatilan korkeus vastaa isompien nykyautojen leveämmissä renkaissa 40-profiilisia tai jopa 35-profiilisia kokoja. Renkaan merkki/malli/kuluneisuus vaikuttaa myös paljon siihen miten herkästi se reagoi uriin ja sitä kautta tulevaan ajon epävakauteen.

      
Kirjaudu kommentoidaksesi.

Kommentoiduimmat artikkelit