Vihjeitä opiskelija-auton ostoon - 1. vuosi takana

33 kommenttia
«1

Nuoriso näyttää muuttavan eri suuntiin, ja julkisilla tulee rankkoja matka-aikoja kodin ja opiskelupaikan välille.



Niinpä kysyn neuvoa opiskelija-autoksi muutamaksi vuodeksi?



Ihan pommia ei kannata ottaa, koska matkaa on, ja oma vakioreseptini vanhasta Volvosta ei oikein toimi polttoainekulujen vuoksi Oulu - Rauma välillä, koska ajomäärää voi tulla helposti joku 20.000 - 30.000 vuodessa. Tuo määrä jo suosii dieseliä, mutta pienikulutuksinen ja helppohoitoinen bensa-autokin voisi tulla kyseeseen. Mikään automaatti ei kiinnosta.



Toiveena olisi hypätä Yaris/Polo kokoluokan yli, mutta auto ei silti saa rikkoa pankkia oston jälkeenkään. Seuraavia ideoita on jo pohdittu:



Toyota Avensis bensa 1.6 vuosituhannen vaihteesta jopa alle 200.000 ajettuna n. kolmeen tonniin?



Saman ikäinen Avensis diesel, samoilla hinnoilla. Näissä tulee ensimmäiset D4D:t. Kiinnostaako paljon ajettuna enemmän vanha pomminkestävä turbodiesel vai yksi ensimmäisistä D4D moottoreista, kun kummassakin on vähintään 200 tonnia taulussa?



Corolla on teoriassa halvempi, mutta eroa on vaikea nähdä nettiautosta. Tuleeko pajalla tai tankilla käytännössä eroa?



Ford Focus dieselin saisi kolmella tonnilla jo alle 200.000 ajettuna dieselinäkin ja selvästi 2000-luvun puolelta, joten tämä kuulostaa myös mahdolliselta? VW menee jo selvästi kalliiksi, Skoda Octavia samoin.



Mercedes C W202 olisi ehjänä kiva ajaa ja menisi bensakoneella hintaluokkaan kohtuuajomäärin, mutta ei ole mikään talouskone. Dieseleillä on ajettu jo keskimäärin monta mittarillista, eikä kukaan enää muista koko historiaa. Volvoista löytyisi bensamoottorisia, vaikkapa S40, mutta jääköhän kulutus paljoille kilometreille kohtuuteen? Tämä ei taida olla paljon ajavan Mersun tai Volvon ostajan hintaluokka?



Sen sijaan Honda Civic bensakoneella irtoaa kolmella tonnilla reilusti alle 200.000 ajettunakin.



Tietenkin myös Mazda 6 voisi menetellä. Miksei myös Nissan, mutta kun tuo pidempää matkaa ajava on aika pahasti moottoripää, olisi kiva, ellei auto olisi ihan muovinen kikotin.



Oma mielikuva pyörii Aven ja Civicin välillä, koska Avensiksesta on sisareni perheessä hyviä kokemuksia sekä bensa- että dieselmoottorisina todella suurilla ajomäärillä ja Civicin saisi yhtä halvalla kuin Fordin.



Tähän vaatimukseen vastaavia vihjeitä otetaan mielellään vastaan? Myös vuosituhannen alun Toyotan ja Hondan ostajan mallikohtainen tarkistuslista olisi hyödyllinen, kiitos?

  
  • Käyppä koeajamassa Mazda 6. voisi olla positiivinen yllätys...



    Ruosteiden osalta kannattaa tarkistaa takakaaret ja ovien sisäsaumat ja helmojen alapuoli, jos nuo kohtuullisessa kunnossa, niin siinä on autoa pitkäksi aikaa.

    Takajarrut kannattaa tarkistaa (jumittaa), varmistaa avaimien toiminta (ei välttämättä korjaannu pelkällä pariston vaihdolla), samoin kuunnella etupyörien laakerit.



    2005 faceliftin jälkeen ruoste ongelmatkin oli jo huomattavasti paremmalla tolalla, joskaan ei täysin poissa

    _________________________
    http://batracer.com/-1FrontPage.htm?XqI
      
  • Tässä hiukan kommenttia Avesta + muista.



    Avensis mk1 tyyppiviat vm 97-02:



    - faceliftiin vm.00 saakka penkinlämmitin usein rikkoutunut ja kylkilistat saattavat irrota huonosta liimauksesta johtuen

    - vm.00-02 1,6 vvt-i-koneissa vääriä männänrenkaita (korjattu suurinosa viallisista takuuna aikanaan). Öljyittä ajetuissa vaihdettu puolimoottorit.

    - kaikissa raidepään sisemmät nivelet kuluu yli 200tkm ajettuina

    - yksittäisiä vikoja: ohjauspyörän takana hankautuneet äänimerkin johdot, sytytyksenohjaus / virranjaka rikkoontuu n. 200-400tkm kohdilla jos saksalainen Bosch (Denso pelaa pidemmälle!), kytkimen painelaakeri ääntele joissakin yksilöissä.



    Hyvää:

    - hiljainen

    - taloudellinen

    - hyvä ajaa jos pyöränkulmat ja raidepäät kunnossa

    - luokkansa luotettavin

    - ei juuri ruostu

    - pakoputki rosteria

    - halpa ylläpitää

    Huonoa:

    - enempi vikoja kuin japanilaisissa Carinoissa (kts. lista yll&#228:wink:

    - usein kallis hankkia vrt. ikätoverit

    - vvt-i koneissa alkuun vialliset männänrenkaat - jos ei korjattu aikanaan niin nyt ongelmaa öljynkulutuksessa



    Muuta:

    - vain kolmen tähden turvallisuus vs. mk2 luokkansa turvallisin viidellä tähdellä





    Muista malleista:



    Corolla 97-02 aavistuksen Avea luotettavampi (siis Japanissa tehdyt sedan ja wagon). Tilat ja ajettavuus vaan kehnommat. Vvt-i koneissa sama ongelma kuin Avessa. 02 -07 Corolla ominaisuuksiltaan aivan eri maata ja lähes mk1 Aven tasoinen ja siksi myös hinnakas. Luotettava, hiljainen ja hyvä ajaa. Ainoa tyyppivika on imusarjantiiviste. Hyvä peli kerrakseen.



    Mazda6: Hyvä ajaa ja ihan turvallinenkin, mutta kannattaa todella tarkistaa ruostuminen! Vikoja myös tyhjäkäyntimoottorissa ja pyörien kulmissa. Muuten luotettava, mutta kallis ylläpitää. Civicissä myös ruostuminen kannattaa tarkistaa. Muuten selkeästi pikkuauto näihin verraten - mutta teknisesti luja. Ylläpito voi olla myös kallista vrt. vaikka Avensis 1,6.



    Tässä puutteistaan huolimatta ehkä parhaat vaihtoehdot luotettavuuden ja taloudellisuuden osalta ainakin tässä hintakategoriassa. Itse kiertäisin sen Focuksen ja Skodan hiukan kauempaa.



      
  • Ai niin... tuosta Mesestä ja Volvosta ei omia kokemuksia kuin satunnaisia koeajoja ja kyydissä oloja, joten kommentoikoot enempi ajaneet niitä.

      
  • Mazda 6 ei tajuttu edes katsoa, kun luulimme sitä selvästi kalliimmaksi, mutta eipäs olekaan!



    Kiitos myös muille kommentoijille, etenkin Toyotan osto-ohjeista.



    Saa näitä tulla lisääkin,jos ideoita piisaa, kiitos?

      
  • Mä ajelin opiskeluaikoina pakettiautoksi rekisteröidyllä diesel-Sunnyllä. Siitä oli revitty takapenkki kokonaan veks, mutta käsittääkseni myöhemmin on hyväksytty tyylikkäämpiäkin ratkaisuja. Vai kiellettiinkö ne takapenkilliset pakut takautuvasti? Ainakin tuo väittää olevansa 5:lle rekisteröity:

    http://www.nettiauto.com/porsche/cayenne/5716215



    Jos kahdelle rekisteröity riittää niin niitähän tuntui löytyvän halutusta hintaluokasta useita. Aika paljonhan niillä on toisaalta ikäänsä nähden ajettu. Pyyntihinnoissa se ei kyllä näy.



    Jotkut autot on muuten yllättävän kylmiä talvella. Näin kesällä se ei ehkä käy edes mielessä, eikä tunnu ehkä hirveän akuutilta asialta. Lämpimän auton arvon tajuaa oikeastaan vasta sitten kun on ajanut oikein kylmällä kiesillä (esim. Renault Megane) kovassa pakkasessa.



    Saabit näyttää yllättävän edullisilta, mutta ehkä siihen on syynsä...

      
  • Saabit näyttää yllättävän edullisilta, mutta ehkä siihen on syynsä...




    Saabit on edullisia, koska merkin maine ei ikinä ollut saksalaisia kilpailijoita vastaava (ainakaan Suomessa) ja tietenkin koska nyt koko valmistajaa ei enää ole. Autot ovat mielestäni ihan kelpo kapistuksia ja luotettavuuskin on omien kokemusten pohjalta ok. Ei tietenkään pidä mennä luotettavuutta vertaamaan Carinaan, mutta muiden isojen "premium"-autojen sarjassa kestäviä pelejä.



    Saabin ensimmäisen omistajan näkökulmasta järkyttävä arvonmenetys ei ole mukava asia, mutta nyt käytetyn ostajalle positiivinen.

    Jos haluaa hiljaiset, mukavat ja turvalliset kyydit, niin ei oikein voi parempaa hinta/laatu-suhdetta kuvitella kuin 9-5 Saabilla (kokemusta on). Kaikki koneet turboilla, ei jää jalkoihin, mutta kulutus kokoisekseen pieni. Vääntävä turbo-pata ja pitkät välitykset mahdollistaa 6 litran maantiekulutuksen! Iso ja hiljainen. Varmasti turvallinen ruotsinlaiva. Hyvä ja turvallinen ajaa. Hyvin varusteltu. Taatusti hyvä talviauto. Ei ruostu. Tekniikka melko varmaa, paitsi moottoreissa ollut huohotuksen kanssa ongelmia ja turbot ei tietenkään ole ikuisia. Meidän suappi hyvin pidetty ja huollettu ja auto on edelleen rippikouluikäisenä kuin uusi, pelaa kuin unelma.

      
  • http://www.nettiauto.com/fiat/stilo/5764612



    Minä katsoisin tuollaista. Riittävän uusi, riittävän halpa.

    Hakutekijöinä oli alle 3000 euroa ja vähintään vuosimalli 2005.



    Opiskelijabudjetin (kin ) kannalta jokainen ylinopeussakko sekoittaa diesel-/bensakannattavuuslaskelmaa.



    Pololuokan autolla pärjää oikein hyvin 100 km/h -nopeusrajoitustasolle saakka, tosin riippuu siitä mitä vuosimallia, moottoria ja varustetasoa tarkoittaa. Ko. luokassa voi olla 15-tuumaisia renkaita, ilmastointia...

      
  • Fiat ja ranskikset olivat aluksi vertailussa mukana, mutta ne ovat toistaiseksi vähemmällä tarkkailulla. Myönnän ennakkoluuloni :kiss:



    Pololuokassa ajaa paljon mieluummin kuin kävelee tai liftaa, mutta kun matkaa alkaa olla 500 km suuntaansa, ei ihan pieni auto oikein nappaa, vaikka kustannukset vähän nousevatkin.



    Budjettiin sopivia Mersuja on katseltu useampia, kaikki ihan hirveitä, vaikka ruostekasojen parhaimmistossa on sentään tullut mukavaa kyytiä toimivan CDI:n voimin. Edelleenkin epäilyttää, että hintaluokka on väärä.



    Fordeja katseltiin, alle 3000 Mondeo dieseliä ajettiinkin ja vakuututtiin, että tuolla hinnalla voi saada toimivan auton, jota on kiva ajaakin.



    Golf TDI ihastutti, mutta siinä epäilyttää pumppusuutinmoottori, joten pitäisi kaivaa vanhalla moottoriversiolla. Onhan tosin niitäkin paljon.



    VW kori näyttää kestävän aikaa todella hienosti. Ja vanhempi dieseltekniikka kilometrejä.



    Tarkeneeko tuollaisessa VW SDI tai TDI dieselissä ollenkaan ilman Webastoa tai turkkia?

      
  • Pololuokassa ajaa paljon mieluummin kuin kävelee tai liftaa, mutta kun matkaa alkaa olla 500 km suuntaansa, ei ihan pieni auto oikein nappaa, vaikka kustannukset vähän nousevatkin.




    Et ollut ostamassa itsellesi kuitenkaan? Meillä oli diesel-Golf vm. 1982 (1,6, ei turboa), ja kun ei muusta tiennyt ajoi sillä 700 km matkan kevyesti. Siinä oli yksi huono ominaisuus, sen huippunopeus ei riittänyt moottoritien vasemmalla kaistalla ja silloin pikkuautossa voi pelottaa.



    Minun valintani olisi uudempi vanhemman ison sijasta. Ford Mondeo sai kolaritestissä 1997 vain 2,5 tähteä ja vasta vuonna 2007 se sai täydet 5 tähteä. Sen asiallisen neljä tähteä se saavutti vuonna 2001 ja 2002 korjaten siten tilanteen, tosin Golf sai 4 tähteä jo vuonna 1998 kuten vaikkapa saman kokoluokan Astrakin sai.



    Ranskisten kohtaamat ennakkoluulot tekevät niistä käytetyn ostajalle todella edulliseksi. Vertasin itse äskettäin Poloa saman kokoluokan ranskalaiseen ja valinta oli helppo. Halusin pikkubensaturbon ja Polossa se olisi maksanut 5000 euroa enemmän.

      
  • Entinen kollegani osti Scenicin vuonna 2009, vuosimalli taisi olla 2005 tai 2006. Hän arveli, että siinä on autoa niin pitkäksi aikaa kun tarvitsee, noin 10-15 vuotta. Eka talvena auto ei suostunut lähtemään käyntiin 2-3 krt, hinurilla pois. Autossa on start-nappula, mitään ei vain tapahtunut kun nappia painoi. Bilia kertoi, että startti on rikki. No se vaihdettiin. Seuraavana syksynä sama toistui. Bilia kertoi, että startti on rikki. Kaveri ajatteli että mitä #elvettiä. Ei auttanut muu kuin vaihtaa taas. Avasin startin ja siinä oli vanhan radion haju, varmistelin siis, että kyyllä..rikki on. Sitten autossa oli jotain muita ongelmia jotka tuli maksamaan kasan euroja ihan lyhyessä ajassa. Autolla ei sitten päässytkään ihan niin pitkälle kuin oli oletettu. Hänellä on nykyään avensis.

    Tässä saattaa olla selitys, miksi jotkut autot on edullisia jopa vähän käytettynä. Scenic on kuitenkin turvallinen ja tilava yms.

      
  • Ei ihan budjetissa, mutta minulla oli pitkään S60 D5 ('02). Semmoiset maksaa nykyään muutaman tonnin. Vaikea tietysti arvioida eri yksilöitä, mutta ajoin autolla yli 300tkm, josta yli puolet lastutettuna. Auto ei jättänyt tielle tai parkkipaikalle kertaakaan. Dieselin kulutus vaihteli talven 6.2 kesän 5.5 L/100km, tasaisella 80 vauhdilla menee alle 5 litraa. Jos tällaisen ostaa vähän vanhempana, auto ei kaipaa muuta kuin 4 vuoden välein uuden nokkahihnan ja uudet öljyt 20tkm välein. Mitään kalliita merkkihuoltoja ei tarvita lainkaan. Katsastusmies kertoo jos jokin nivel on väljä tms. ja sen voi vaihdattaa 50-150e jossain pikkupajalla. Olen ajanut muutamilla "pikkuautoilla" tilapäisesti, kerran vaihdatin tuulilasin ja sain Yariksen päiväksi lainaan. Voi hyvät hyssykät sitä meteliä Tuusulan motarilla.

    S60 on sen verran kallis ollut uutena, että moneen juttuun on laitettu rahaa jo tehtaalla. On hiljainen sisällä, ei ruostu, löytyy luistonesto ja ajonvakautus, diesel-lämmitin ja monet on kehuneet volvon penkkejä pitkillä matkoilla. Ainakin itse olisin mieluimmin tämän ratissa (4 tähteä ) jos ajaisin nokkakolarin 5 tähden pikkuauton kanssa. Omapaino 1620kg, hidastuvuus on ihan toista kuin vastapuolen 1000kg, kolarissa, jossa pienempi lähtee tulosuuntaansa.

      
  • Entinen kollegani osti Scenicin vuonna 2009..




    Oliko autoyksilö erityisen huono vai esiintyykö vikaa merkittävissä määrin? Korjattiinko vain oire, eli se starttimoottori eikä varsinainen vian aiheuttaja joka rikkoi sen uudestaan?



    Ainakin itse olisin mieluimmin tämän ratissa (4 tähteä ) jos ajaisin nokkakolarin 5 tähden pikkuauton kanssa.




    Ole varovainen ettet olisi syyllisenä osapuolena jos kilpavarustelet kenen auto on haitallisin toiselle.



    Viisi kolaritähteä auttaa ulosajossa ja törmäyksessä vaikkapa puuhun, mutta miten auttaa ison Mondeon 2,5 kolaritähteä?



    S60 D5

    Mites vakuutusmaksut ja renkaat verrattuna Polo-luokkaan? Yariksesta minulla ei ole kokemusta, mutta sen tiedän että kannattaa koeajaa auto ennen ostamista. Kiva ulkonäkö saattaa johtaa harhaan, ja onhan Yaris 16 cm Poloa lyhyempi. Ja luonnollisesti 1,0 moottori on tarkoitettu kaupunkiajoon.

      
  • Kiitokset mielenkiintoisesta keskustelusta!



    Meidän sanastossamme Golf on hyvinkin Polo-luokan yläpuolella. Itse asiassa se VW:n suuntaan katseet kääntänyt koeajettu oli juurikin Golf. Kiva ajaa, ja kuten aina, Golfin sisätilat on suunniteltu niin hyvin, että auton kokoa pitää kasvattaa paljon, että pääsee sisätiloissa edes tasoihin. Pitkäselkäiselle kuskille tälläkin on merkitystä. Ja vielä pitkästi neljättäsataa tuhatta taulussakin VW:ssa on jotain tiiliskivimäistä jyhkeyttä. Ovi ei putoa saranoillaan avattaessa, ja niin edelleen.



    Volvo S70 TDI katsottiin myös, mutta näyttäisivät putoavan meidän hintaluokkaan vasta aika hurjilla ajomäärillä. Kieltämättä S60 ei käynyt edes mielessä. Aikanaan meillä kävi ihan uusi bensamoottorinen 2001 S60 kääntymässä vähän aikaa. Nykyisen opiskelija-auton tarvitsijan ja veljensä vuoksi takatilat kävivät hetkessä ahtaaksi, mutta sehän ei nyt haittaisi, kun syyllinen istuu etupenkillä :smile:



    Volvo olisi tosiaan myös mukava, mutta menee vähän kalliiksi ja S40 ei oikein tarjoa samaa mitä isommat. Eikä se dieselinä edes ole sama VW TDI kuin S70.



    Yaris 1.0 ei nappaa, koska "koulumatka" on yli 500 km suuntaansa. Perillä voi kulkea pyörällä, eli kaupunkiautoa tässä ei tarvita lainkaan. Juuri tuo matka sulkee pois oman vakiosuosikkini, joka olisi muuten iso ja hyvin hoidettu bensa-Volvo. Ajoin itse 6 vuoden työmatkani kolmen tonnin 940 GL:lla ja sen jälkeen hieman kalliimmalla V70:lla ilman ylimääräisiä varikkopysäkkejä. Toki melkein joka huollossa oli jotain lisätöitä, mutta silti halpaa. Ajomääräni pysyi silloin jotain 7000 km / vuosi, joten 10 litraa sadalle ei ollut halvassa ja kestävässä autossa ongelma.



    Yksi ongelma on tietenkin kuljettajan rajoitettu kokemus eri autoista, joten koeajoja jatketaan...

      
  • E2800:

    Entinen kollegani osti Scenicin vuonna 2009..


    Oliko autoyksilö erityisen huono vai esiintyykö vikaa merkittävissä määrin? Korjattiinko vain oire, eli se starttimoottori eikä varsinainen vian aiheuttaja joka rikkoi sen uudestaan?

    Ainakin itse olisin mieluimmin tämän ratissa (4 tähteä ) jos ajaisin nokkakolarin 5 tähden pikkuauton kanssa.


    Ole varovainen ettet olisi syyllisenä osapuolena jos kilpavarustelet kenen auto on haitallisin toiselle.

    Viisi kolaritähteä auttaa ulosajossa ja törmäyksessä vaikkapa puuhun, mutta miten auttaa ison Mondeon 2,5 kolaritähteä?

    S60 D5
    Mites vakuutusmaksut ja renkaat verrattuna Polo-luokkaan? Yariksesta minulla ei ole kokemusta, mutta sen tiedän että kannattaa koeajaa auto ennen ostamista. Kiva ulkonäkö saattaa johtaa harhaan, ja onhan Yaris 16 cm Poloa lyhyempi. Ja luonnollisesti 1,0 moottori on tarkoitettu kaupunkiajoon.




    Scenic startti: Luulisin, että Biliassa tehtiin kaikki voitava. Eiköhän se selitys yksinkertaisesti ole että startti on huono tai jos laajempaa selitystä hakee, niin voihan koko rellun suunnittelu olla sen verran erikoinen ettei startti kestä. Merkkiliikehän ei tietty tunnusta mitään.



    "Ole varovainen ettet olisi syyllisenä osapuolena jos kilpavarustelet kenen auto on haitallisin toiselle"



    Tota noin.. kirjoitin vain että olisin mieluimmin itse 4 tähden Volvossa kuin 5 tähden pikkuautossa. Eihän tässä mistään kilpavarustelusta ole kyse. Olen aina korostanut että jotkut tuudittautuu noihin tähtien tuomaan väärään turvallisuuden tunteeseen. Se nyt vaan on niin, että pienessä kopissa käy huonosti vaikka olisi 6 tähteä. Suomi on täynnä 1500-2000kg painavia autoja jotka lennättävät pikkuauton tulosuuntaan kuin tennispallon. Ei paljon lohduta vaikka kori kuinka säilyy muodoissaan kun G-voimat muotoilee sisäelimet uudelleen.



    Volvon renkaat on samat kuin useimmissa pikkuautoissa nykyään. 205/55/16. En tiedä muiden vakuutuksista, mutta minun liikennevakuutus oli 147e/a täysillä bonuksilla.

      
  • Volvon renkaat on samat kuin useimmissa pikkuautoissa nykyään. 205/55/16.




    Pikkuautoissa on myös 195/65/15 tai 185/60/15. Ne 16-tuumaiset on kalliimpia, paitsi jos isä maksaa (pappa betalar ).



    En tiedä muiden vakuutuksista, mutta minun liikennevakuutus oli 147e/a täysillä bonuksilla.




    Muiden vakuutukset alkavat ilman bonuksia. Tuo 147 euroa on halpa vakuutus. Kun itse vertasin Volvo S60 D5 sain pelkän liikennevakuutuksen hinnaksi 838 euroa, toki jotakin alennuksia siihen saa jos keskittää vakuutuksia. Täysillä bonuksilla 250 euroa, eli 60 euroa voi säästää ajamalla pikkuautolla (lähtöhinta 620 euroa ).



    Olen aina korostanut että jotkut tuudittautuu noihin tähtien tuomaan väärään turvallisuuden tunteeseen.




    Varmasti on niitäkin jotka niin tekevät, mutta minä valitsin tietoisesti auton jossa ulosajon jälkeen pystyisi itse kävelemään ulos. Pelkkä auton iso koko ei kolaritestin mukaan takaa mitään, ja jos niin luulee on silloin kyse väärästä tunteesta. Minullekin oli yllätys miten kipeää kolarinukelle tekee Mondeossa, tosin ei Opel Vectra sen parempi ollut.



    http://www.euroncap.com/tests/ford_mondeo_1997/17.aspx

      
  • Jos budjettia voi venyttää niin Avensis mk2 on todella turvallinen ja luja peli. Mutta alle 10000,- ei taida löytyä kun vanhoja takseja. Noita ollut tuttavapiirissä varmaan 5 yksilöä ja imusarjan tiiviste ja yksi pyöränlaakeri ovat noista kaikista vikasaldona vaikka vanhin on siis jo 10v. Ohjaustuntoa on moitittu kahdessa pienessä bensakoneessa ja vastraavasti muissa kehuttu. Ei tuo tunto kyllä mielestäni ainakaan takaveto-Mersulle häpeä.



    Mutta heilahtaa varmaan yli budjetin?

      
  • Valitettavasti niitä autoja pitäisi saada kaksikin kappaletta alle kymppitonnin. Tuntuu, että olipa rahaa 3 tai 30 tonnia, aina näyttää "ihan lähellä" olevan vain taivas rajana ja mielenkiintoisia vaihtoehtoja vaikka kuinka paljon. Kunhan vaan voisi "vähän" nokittaa :smile:



    Nokituksen jälkeen vaan vertailukohteetkin muuttuvat.



    Vähille kilometreille vanhoista bensa-Volvoista löytyisi todella houkuttelevia vaihtoehtoja, kun galvanoidut korit kestävät hyvin, tekniikka on suoraviivaista ja osat halpoja.



    Suuri ajomäärä tässä mietintää aiheuttaa.

      
  • E2800:

    Pikkuautoissa on myös 195/65/15 tai 185/60/15. Ne 16-tuumaiset on kalliimpia, paitsi jos isä maksaa (pappa betalar ).


    Myös aika isoja Volvoja voi ajaa 15" renkain. Vanne mahtuu S80:n vaatimattomampien mallien jarrusatulan ympärille muutaman millin toleranssilla.

      
  • E2800:

    Volvon renkaat on samat kuin useimmissa pikkuautoissa nykyään. 205/55/16.


    Pikkuautoissa on myös 195/65/15 tai 185/60/15. Ne 16-tuumaiset on kalliimpia, paitsi jos isä maksaa (pappa betalar ).

    En tiedä muiden vakuutuksista, mutta minun liikennevakuutus oli 147e/a täysillä bonuksilla.


    Muiden vakuutukset alkavat ilman bonuksia. Tuo 147 euroa on halpa vakuutus. Kun itse vertasin Volvo S60 D5 sain pelkän liikennevakuutuksen hinnaksi 838 euroa, toki jotakin alennuksia siihen saa jos keskittää vakuutuksia. Täysillä bonuksilla 250 euroa, eli 60 euroa voi säästää ajamalla pikkuautolla (lähtöhinta 620 euroa ).

    Olen aina korostanut että jotkut tuudittautuu noihin tähtien tuomaan väärään turvallisuuden tunteeseen.


    Varmasti on niitäkin jotka niin tekevät, mutta minä valitsin tietoisesti auton jossa ulosajon jälkeen pystyisi itse kävelemään ulos. Pelkkä auton iso koko ei kolaritestin mukaan takaa mitään, ja jos niin luulee on silloin kyse väärästä tunteesta. Minullekin oli yllätys miten kipeää kolarinukelle tekee Mondeossa, tosin ei Opel Vectra sen parempi ollut.

    http://www.euroncap.com/tests/ford_mondeo_1997/17.aspx




    Joo, naapurin Auriksessa on 205/55/16 vakiona. En tiedä onko se varsinaisesti pikkuauto. Rengas-online hinnoista näkee, että 185-levyiset Michelinit on 20e/kpl halvemmat, 195-levyiset 17e/kpl halvemmat kuin 205 (82e vs 85 vs 102e). En usko että käytetyn auton ostossa kannattaa noin joka toinen kolmas vuosi tehtävän ostoksen hintaeroa kovin paljon korostaa jos kustannusero on alle satanen. Opiskelijalle taitaa muutenkin olla hyvä jos pappa betalar vain toimii.



    Minulla on tietty kilpailutetut vakuutukset ja kaikki on samassa yhtiössä. Tiedän, että hinta on halpa.



    Itse olen ajanut noin miljoona kilometriä ja kortti on ollut reilut 30 vuotta. Kertaakaan en ole kolaroinut, en edes parkkapaikalla. Nuoren kuljettajan tilanne on jonkun vuoden tietty vähän toinen. En tiedä sitten kumpaa pitäisi varoa enemmän, ajaa itse puuhun vai ajaa hirvikolarin tai toisen auton kanssa yhteen. Onhan noita vanhoja autoja joissa ei ole turvatyynyjäkään lainkaan, eniten varmaan alunperin halvoissa autoissa.



    Kolaritestit on vakiomuotoinen testi, jossa voidaan verrata samankokoisten autojen turvallisuutta keskenään. Niistä ei minusta oikein saa mitään apua jos miettii erikokoisten törmäystä keskenään. Liukkaalla auto lähtee kokemattomalla helposti lapasesta ja puut on kuitenkin ojan toisella puolella, vastaatulijat metrin päässä sivusuunnassa.



    En malta kahden volkkarin crash testiä olla laittamatta, ei siinä muuta huomioitavaa ole kuin että pienempi pomppaa takas ja isompi jatkaa matkaa. G-voimissa on varmaan dekadin ero (10x). Tilanne on paljon pahempi kuin tiiliseinään törmääminen.



    https://www.youtube.com/watch?v=PIsao6YG4Zo

      
  • Helpompi opiskelija-auto ostettu. S70 kulkee tutusti valtatietä hieman yli seitsemän litran kulutuksella. Pysyy kolmen tonnin budjetissa lyhyt vikalista korjatenkin. Lisäbonuksena täydellinen huoltohistoria, siisti ja ehjä olemus niin sisältä kuin päältä ja toimiva cruise ja automaatti-ilmastointi.



    Pikkuveljen suuriin kilometreihin sopiva diesel puuttuu edelleen.



    Viimeisin S70 on ideana vähän kuin S60 tavaratilalla, koska pellin alle ehti vaihtua 1999 tinaviitosen uusi versio fly-by-wire kaasuläpällä, uudella kannella, imusarjalla, softalla, jne.



    Aiempi oma kokemus vahvistaa tehtaan ilmoituksen lähes 1.5 litran kulutuserosta 1998 ja 1999 mallien välillä.

      
  • En malta kahden volkkarin crash testiä olla laittamatta




    Pahaltahan tuo näyttää. Toisaalta jos Phaeton kolaroi rekan kanssa käy siinäkin huonosti.



    Renault Modus vs Volvo 940 crash test

    https://www.youtube.com/watch?v=emtLLvXrrFs



    Video alkaa varsinaisesti 5:00 kohdalla, ja lopputulemana on että pikku-Rellusta pitäisi pystyä kävelemään itse ulos, toisin kuin Volvosta.



    82e vs 85 vs 102e




    Nuo täytyy kertoa neljällä + asennus. Yhdellä tunnetuimmista rengasfirmoista on netissä 16" hinta allelaitettuna 551 euroa, ja 15" 510 euroa. No, ei se hintaero iso ole, mutta melkonen summa investoitavaksi jos on opiskelija. Toisaalta halvemmallakin renkaita myydään.



    Itse ostin sarjan viime viikolla, esimerkkihinnastossa TM-voittajat olivat 472,40 € ja toinen rengasfirma laittoi ne alle 350 eurolla.



    Toivottavasti ei joudu heti ostamaan sekä kesä- että talvirenkaita... Kesärenkaat vaikuttaa vesiliirtoriskiin (turvaraja 4 mm ), ja talvirenkaiden kunto puolestaan kaikkeen ajamiseen.



    Auris on Golf-luokkaa, ja tosiaan monessa on tuo kalliimpi rengaskoko.



    Onnittelut S70:n kuljettajalle. Isolla autolla on varmasti mukava ajella. http://www.autowiki.fi/index.php/Volvo_S70

      
  • Vaikeampi opiskelija-auto ostettu. Aika näyttää menikö oikein vai ei?



    Vapaastihengittävä Mercedes 250D etukammiodiesel on nuorelle miehelle ennakkoluuloton valinta. Kiihtyvyys ei riko niskaa ja ulkomuotokin on klassista mallia.



    Vaikka 90% noista onkin jo paaliin valmiita, budjettiin mahtuvat myös parhaat yksilöt, joita on hoidettu hyvin.



    Hieman yli 300 tkm ajettu, kahden omistajan poikkeuksellisella huolella hoitama auto oli itsellenikin yllätys. Hyvin hoidettu vaparidiesel tarjoaa vanhanaikaisen suorituskyvyn vastapainoksi myös vanhanaikaisen mukavuuden hiljaisessa, lämpimässä ja tilavassa ohjaamossa antamatta kulutuksessa yhtään tasoitusta nykydieseleille. Ja ilman webastoa, turboa, kahtasataa mikrokontrolleria, CAN-väylää ja tietokoneohjattuja piezosuuttimia.



    Oma kokemus alkaa jo vahvistaa aiemman omistajan tankkikirjan osoittamaa havaintoa, että maantiepitoisen ajon keskikulutuksena 5.5 alitus ei ole temppu eikä mikään.

      
  • No tuota Mersua ei sitten saa helpolla rikkikään :smile:

      
  • http://www.autowiki.fi/index.php/Mercedes-Benz_W124



    Tällainenko se on?



    Kieltämättä mielenkiintoisiin opiskelija-autoihin päädyitte, silloin uutenahan nuo molemmat autot olivat päällikkötason ajoneuvoja. Takavetoista dieseliä en olisi edes uskaltanut ehdottaa...





      
  • Juuri tuo, eli Satalankkuna tunnettu korimalli W124.



    Vain sedania katsottiin, koska tila ei ole kriittinen asia ja farmarin tiheämpi perävälitys kierrättää vanhaa dieseliä ihan turhan kovaa maantieajossa. Automaatteja ei edes katseltu, koska se olisi tässä hintaluokassa tekninen riski ja vanha automaatti rauhoittaisi etukammiodieselin menohaluja entisestäänkin.



    Vuosimalli 1992 on viimeinen ehjä vuosikerta vanhaa 2-venttiilimoottoria 94 hv tehoisena. Seuraavana vuonna tuli päivitys neliventtiilikanteen.



    Koska tätä ei oltu alun perin hakemassa, oli kotiläksyjen teko mallin suhteen hieman hätäistä, mutta merkkikerhosta löytyi asiantuntija-apua ja auton huoltohistoria on todella nuhteeton. Näiden tekniikka on sekä halpaa että luotettavassa maineessa.



    Matka pysähtyy aikanaan korin ruostumiseen, mutta kun koppi on nyt aika hyvässä, päältä katsoen jopa virheettömässä kuosissa, niin jospa se muutaman vuoden menisi strategisten kohteiden kotelosuojakäsittelyllä?



    ABS on, mutta ajonhallinta on ratin takana ja toivottavasti toimii yhtä hyvin kuin tähän saakka moottoripyörän ja auton kanssa? Pitkäakselivälinen iso auto tasaisella vääntökäyrällä on silti helpoimmasta päästä takavetoisia ja talvirenkaat ovat nastoitetut ja vähän ajetut laaturenkaat.



    Mersua ajaa kaveri, joka on ajanut neljän kesän aikana mottoripyörää PALJON ja ajaa myös mieluummin minun uudempaa manuaalivaihteista Mersua kuin äitinsä automaatti-Volvoa, etenkin talvella.



    Volvo oli helppo ostos, koska perheessä on jo ennestään ollut samanlainen suorakylkinen V70 I. Vaikka sen kuljettaja ajaakin mieluummin automaatilla, hän ymmärsi automaatin teknisen riskin tässä hintaluokassa ja oli itsekin manuaalin kannalla tällä kertaa. Oikeasti hyvä iso farmariVolvo maksaa vanhanakin, joten etsimme vain sedania, jossa saa samalla rahalla teknisesti paremman auton. Lisäksi farkut tahtovat olla käytännöllisyytensä vuoksi paljon ajettuja.



    S70:ssa on ABSin lisäksi vetoluistonesto, mutta tuon korimallin ongelma ei ole sutiminen pusikkoon, vaan raju pyörähdys kaasun nostossa. V70 tekee tuosta tilanteesta hurjemman karusellin kuin vaikkapa 740 GLE sedan samalla hölmöilyllä. Ja ettei etuveto-takavetokeskustelu leimahtaisi, muistetaan, että myös 740 GLE osaa tempaista itsensä karuselliksi, mutta se tekee sen erilaisella hölmöilyllä kuin S70.



    Kulutus on aitoa Volvoa, mutta tämän auton ajomäärä odotetaan jäävän vähäiseksi. Silti valittiin vain viimeisistä vuosikerroista, joihin S70 ehti saada uuden S60:n moottoriversion, joka pudottaa kulutusta reilusti 1998 malliin verrattuna ja myös moottorin ajokäytös on parempaa. Tietokoneohjattu kaasuläppä on pieni tekninen riski, mutta vanhaan vaijerivetoiseen verrattuna alentunut kulutus säästää remontin hinnan jo 40.000 km matkalla.



    Uutena kalliin auton käyttö vanhana arkiajokkina ei ole perheessämme uutta. 740 GLE palveli arkikäytössä pitkään ja sen jäätyä talveksi talliin hommasin tilalle muutamalla tonnilla 14-vuotiaan ex-taksi 940:n, joka meni vuosia sangen huolettomasti.



    Riski on siinä, että jos jotain jää huomaamatta tai menee ostamaan auton, jota ei ole oikeasti hoidettu, niin sitten joutuu vastaamaan myös aiempien omistajien synneistä.



    Lähtiessä ehjän auton korjaaminen itse rikottujen osien osalta ei välttämättä ole paha rasti näissä vehkeissä.



    Mutta aiempi historia on mielestäni olennaisesti mittarissa näkyvää ajomatkaa tärkeämpi. Uutena kalliista autoista on silti yleensä pikku hakemisella löydettävissä parikymmentäkin vuotta täysin tehtaan huolto-ohjelman mukaan tai jopa sitä paremmin hoidettuja yksilöitä. Niiden hinta ei paljon keskiarvosta poikkea, joten huonoa rakennussarjaa ei kannata ostaa.

      
  • Volvo S70 oli tietoinen riski, jota emme olisi uskaltaneet oudon automallin kanssa ottaa ollenkaan. Mutta alle kolmen tonnin hinta oli sekä mallisarjan että ikäluokan pohjilla, mallivuosi teknisesti hyvä ja tutusta autosta ei löytynyt kovin pahaa vikalistaa, niin otimme riskin. Vuosia hyvin hoidettu S70 oli viime vuosina vajonnut satunnaisiin katsastushoitoihin, joten jo ostaessa oli tiedossa jarru- tai laakeriremonttia. Arpa osui jarruihin, jotka laitettiin kuntoon heti. Tarttunut mäntä lähti vielä liikkeelle, mutta osia on mennyt:

    - Moottorin kiinnityskorvakot ylös ja alas 130 €

    - Lukituksen kauko-ohjausavain + koodaus 280 €

    - Toinen virta-avain 147 €

    - Etujarrulevyt 94 €

    - 4*jarrupalat 48 €

    - Käsijarruvaijeri + jarrukengät 44 €

    - Lohkolämmittimen liittimien puhdistus 0€

    - Takaoven ikkunan katkaisimen avaus + puhdistus 0€

    - Bensaa menee keskimäärin reilu 8 sadalle

    - öljyä tai nesteitä ei lisäillä huoltovälillä

    - tekniseen ongelmaan estyneitä matkoja 1. Oven lukko jäässä 0€

    - BSR Volvo CAN-testeri ilmoittaa edelleen puhtaan vikalokin 0€



    Moottorin kannakkeet ovat Volvon tyyppivika, jonka tiedettiin olevan pahasti ohi vaihtokunnon jo ostaessa. Hukatut avaimet ja kauko-ohjain eivät ole tyyppivika, vaan edellisen käyttäjän huolimattomuutta. Kolmen ensimmäisen kohdan osalta on siis sovitettu aiempien käyttäjien rakentamaa syntilistaa.



    Jarruosia menee silloin tällöin ja se pitää vain hyväksyä. 290.000 km huolto on edessä aivan pian, eikä mitään lisätöitä ole tiedossa ainakaan ennen kuin aletaan availla paikkoja.



    Vasta katsastettu. Päästöarvot jopa marginaalisesti paremmat kuin Rouvan uudemmassa ja paljon vähemmän ajetussa S80:ssa.

      
  • Mersu 250D huoltohistoria oli meille tullessä hämmästyttävän tarkka. Luin kuittipinoa varmaan puolisen tuntia vain saadakseni selville lähtökohdan.



    Sen jälkeen on matkaa takana kolmen määräaikaishuollon verran, eli 35.000 km. Seuraava huolto 380.000, ei lisätöitä tiedossa. Korjausloki:

    - Narinahelat ja yksi raidetanko + nelipyöräsuuntaus 250€

    - Takaluukun valon murtuneen maajohdon korjaus 0€

    - dieseliä menee keskimäärin 5.5 sadalle

    - öljyä tai nesteitä ei lisäillä huoltovälillä

    - tekniseen ongelmaan estyneitä matkoja 0



    Vasta katsastettu maininnalla "mistä tämmöisiä vielä löytyy"?



    Näin vanhat autot kertovat enemmän huoltohistoriastaan kuin automallin kestävyydestä. 250D on mainio osoitus siitä, kuinka luotettavaa ja mukavaa kyytiä voi saada vielä yli 20-vuotiaalla autolla, kunhan sitä ei ole missään vaiheessa päästetty rempalleen.

      
  • Allekirjoitan viimeisimmän viestin viimeisen kappaleen Volvo 460:n puolesta. Katsurit kehuvat, mutta myös tuntemattomat ja puolituntemattomat.

    Kyllähän siinä vähän punastuu, kun itse tietää, että paljon paremminkin voisi huolta pitää...

      
  • Kolmen tonnin opiskelija-autoilla on nyt 2 vuotta takanaan, mutta Foorumin uusiutumisen vuoksi voimani eivät enää riitä otsikon päivittämiseen.

    S70 mittariin on kuljettajan urheiluharrastuksesta johtuen kertynyt vuodessa enää alle 10.000 km. Keskikulutus näyttää 8.8, mikä on myös lähellä totuutta. Mitään ei tipu eika valu mistään, kaikki toimii, ja vasta katsastetun auton päästöarvot HC/CO olivat 0/0, kuten pitääkin. Vikalokikin katsottiin ennen katsastukseen menoa. Väylällä kaikki purkit hengissä, kaikki vastaavat kutsuun, eikä yhdelläkään ole yhtään vikahavaintoa sitten viime syksyn. Kun auto pari vuotta sitten meille tullessaan vedettiin "ison huollon" läpi, ei uutta korjattavaa ole tämän vuoden aikana syntynyt lainkaan.

    Alkuperäiset valot olivat jo meille tullessa onnettomassa kunnossa, eikä niitä edes yritetty virpoa kuntoon, vaan ladattiin puskurin päälle lisää lyhtyjä saman tien. Nyt katsuri suositteli lähes 300.000 km hiekkapuhalluksessa naarmuuntuneiden valaisinten kunnoststa. Harkinnassa on Motonetin 30 € uudet lasit tai 99 € koko valaisimet. Ei ole enää minun hommani, vaan auton omistaja ostaa tarvitsemansa osat ja minä tulen mielelläni talliin näyttämään valoa asennukseen.

    Tämä yleisilmeeltään yhä siisti opiskelija-auto suoriutui urakastaan sinikeltaiset liput liehuen. Nuoren miehen elämässä on muutakin hankittavaa, joten pari vuotta sitten alle kolmen tonnin opiskelija-autoksi ostettu siisti ja ehjä ilmastoitu Volvo jatkaa opiskelijan valmistumisen jälkeen ainakin toistaiseksi talvisena työmatka-autona ilman autonvaihtosuunnitelmia.

    250D on kokenut tänä vuonna kaksi huoltojen ulkopuolista teknistä haaveria. Loppuun kuluneiden hiilien tilalle aiemmin vaihdettu tallin hyllyltä löydetty ikivanha Volvon hiilisilta antautui aika pian, joten noudimme suosiolla uuden hiilisillan ja säätimen Motonetistä kolmellakympillä. Etukammiodieselhän ei sähkön puutteeseen pysähdy, mutta tästä tuli vähän muutoksia matkasuunnitelmaankin, mikä on W124:n osalta ennenkuulumatonta. Toinen pienempi ongelma oli kylmäkäynnistyksessä täristyksiä aiheuttanut pimennyt hehkutulppa 14.90 €, joka vaihdettiin auton käydessä kotitallissa. Harrastusmomentille menee Nettivaraosasta bongatut alkuperäiset kauniit 8-reikäaluvanteet, jollaisilla auto alun perin tehtaaltakin lähti. Vannesarja maksoi 80 € + rengastyöt. Kulutus pysyttelee tuttuun tapaan viitosella alkavissa lukemissa.

    Ns. pahvikylkisen Mersun kylkien kolhusuojat käytettiin harrastuksen vuoksi auki kesän aikana, ja löydetyt maalipinnan hiertymät korjattiin paikkamaalilla. Kynnyksen takapäätyyn sen sijaan piti jo MIGata kämmenen kokoinen paikka. Takaluukun tähti on läpiporattu, ja sen alta alkaa maalipinta kuplia. Mennään viimeisiä vuosia, jolloin kori on vielä äkkivilkaisulla niin siisti, että taksiaseman ohi ajaessa tupakat sammuvat ja kuljettajat tervehtivät Kiertotähteä käsi lipassa.

    250 D lähti jo kolmanteen vuoteensa ja kuukauden sisällä edessä olevaan 400.000 km huoltoon ei ole ainakaan vielä tiedossa mitään muita lisätöitä, kuin loppujenkin hehkutulppien vaihto ihan varalta.

      
  • Otetaanpa erään toisen keskustelun seurauksena kolmen tonnin Opiskelija-autojen tämän kesän kolmas vuosikatsaus kuukauden etuajassa. Tämä on myös viimeinen opiskelija-autojen vuosikatsaus, koska molemmilla opiskelijoilla on luennot loppu, työt käynnissä ja huoltosopimus siirtyy omistajan vastuulle.

    Lähtötilanne
    Lähtökohtana oli etsiä kaksi erilaista opiskelija-autoa noin 3000 € budjetilla. Aika pian huomattiin, että suositut keskiluokan autot Toyota Corolla ja VW Golf ovat niin arvostettuja, että samoissa hinnoissa alkaa löytyä isompia ja mukavampiakin. Lisäksi huomattiin, että Toyotan osalta Avensis ja Corolla ovat suunnilleen samoissa. Koska paljon ajetuista uutena kalliimmista isommista oli aiempaa hyvää kokemusta, päätettiin kokeilla selviäisikö sellaisella opiskeluajan läpi, olipa auto sen jälkeen sitten vaikka paaliin valmis.

    Tällä budjetilla auton merkillä on joka tapauksessa vähemmän merkitystä kuin huoltohistorialla.

    Vähän ajavalle Volvo S70 oli helppo, koska auto oli tuttu, elektroniikkatesterit jo valmiina tallissa ja odotus vähäisistä ajomääristä ei tehnyt jo tiedossa olevaa noin 8 litran kulutusta mahdottomaksi. S70 pitää sitten olla viimeisen vuosikerran tietokoneohjatulla kaasuläpällä. Vaijerivetoinen kaasu kertoo vanhasta moottoriversiosta, joka kuluttaa kuin vanha Volvo.

    Jo ennalta suureksi tiedetylle ajomäärälle oli sen sijaan vaikeampi haku. Ostamamme yksilö oli erikoistapaus, yksi parhaista jäljellä olleista, joita ei ollut vielä restauroitu museointimielessä. Kuskiaan vanhemman Mersun huoltohistoria oli uudesta lähtien niin vaikuttava, ettei tälle edes tehty mitään meillä normaalia vanhan auton taloontulohuoltoa, vaan jatkettiin normaali huoltoväli täyteen.

    S70 jäi vähällä käytölle kuljettajan ajaessa nykyisin työmatkaa polkupyörällä. Vuosittainen ajomäärä jää selvästi alle 10.000 km.

    Osin vähäisestä ajomäärästä johtuen heti ostettaessa elvytettyjen takajarrusatuloiden kilometrit tulivat täyteen tänä kesänä. Yksi pala alkoi kulua nopeasti eikä työsylinteri suostunut väistämään uuden palan edestä, joten laitettiin taakse uudet satulat, noin satasen puolelleen.

    Huoltoväliä on vähäisen ajomäärän vuoksi pitkitetty kilometrien mukaiseksi (yli vuosi, mutta alle kahden vuoden), ja huolto tulee tehtäväksi myöhemmin tänä vuonna. Mitään lisätöitä ei ole tiedossa seuraavaan 310.000 km huoltoon. Nyt on silti odotettavissa tavallista suurempi huolto, koska nokkahihna menee vaihtoon.

    250D on kestävyyslegenda Kiertotähti, mutta kilometrien myötä vahvankin rakenteen heikot kohdat alkavat paljastua. Takapyörän laakeri vaihtui jarrulevyjen kanssa ja hintaa 250 €. Laturin hiilet taas lopussa, ilmeisesti rosoille kuluneiden liukurenkaiden vuoksi. Nyt ei enää värkätä hiilisiltojen kanssa, vaan vaihtolaturi Motonetistä 99 € tyrkättiin paikalleen viime viikonlopulla.

    Kun nämä on nyt tehty tarpeen mukaan, ei seuravana vuorossa olevaan 430.000 km määräaikaishuoltoon ole tiedossa mitään lisätöitä. Kuljettajaansa vanhempi Kiertotähti ei revi niskaa kiihdytyksissä, mutta painuu suoraa valtatietä täysin nykyaikaisella kuutosen alittavalla keskikulutuksella, eikä konepeltiä avata huoltovälillä kuin lasinpesunesteen lisäämiseksi. Tuon ajan Mersun istuin vaatii kyllä nuoren selän tai Recaron alkuperäisen tilalle, jos enemmän aikoo ajaa.

    Yhteenveto
    Molemmilla oli tavoitteena selviytyä kolmen vuoden opinnoista vaatimatta suurta huomiota osakseen ja opiskelijan omat liikut myös talvikelissä luotettavasti mahdollistaen.

    Kumpikin selvisi matkastaan jopa yllättävänkin hyvin ja yllättävän pienin kustannuksin. Toki vanhan Mersun osalta halpoihin kustannuksiin vaikutti kotitallin hyvä varustus MIG-hitsauskonetta myöten. Volvon galvanoituun koriin ei muuten ole tinalankaa vielä tehtaan jälkeen lisätty.

    Kummallekin sattui kolmessa vuodessa yksi mission abort failure. Mersun laturin hiilien loppuminen ja Volvon oven lukon jäätyminen teetti kumpikin pakollisia vaihtoehtokuvioita, mutta ei maksanut juuri mitään, kunnes Mersun laturin osalta annettiin periksi ja maksettiin satanen täyskunnostetusta vaihtolaturista.

    Autojen historiat eivät ole keskenään vertailukelpoisia, koska Mersu oli jo lähtiessään enemmän ajettu kuin Volvo nyt ja lisäsi painunut viimeiset kolme vuotta nelinkertaista ajomäärää, lähes 100.000 alle kolmeen vuoteen. Näin vanhat autot ovat tietenkin yksilöitä. Mutta kummankin yhteinen piirre on hyvä huoltohistoria, joka tosin Volvon osalta oli katkennut muutama vuosi ennen meitä, minkä seurauksena vanhan auton alkava rappio oli jo näkyvissä ja vaati välittömiä toimenpiteitä heti oston jälkeen. Onneksi ylläreitä ei paljastunut ja laiminlyönnin syntilista jäi lyhyeksi ja meille halvaksi.

    Molemmat autot ovat yhä teknisesti toimivia, vaikka niiden rahallinen arvo lähestyykin nollaa. Kukaan ei tietenkään tiedä, mitä särkyy seuraavaksi, mutta onneksi tähän saakka ei ole särkynyt vielä mitään kallista.

    Volvo taitaa jäädä polkupyöräilijän talviautoksi toiseksikin vuodeksi opintojen jälkeen, koska ehjä ja lämmin Volvo on varmaan noin tonnin arvoinen, mutta kaikilta osin yhä toimiva ja mukava.

    Mersun yli 500 km koulumatka vaihtui työharjoitteluun yli 600 km kotoa. Kauniskuntoisen korin väistämättömän rapistumisen näkee jo tarkemmin katsoen. Vielä muutama talvi, ja sitten ei enää taksiaseman ohi ajaessa tupakat sammu ja kuskit tervehdi vanhaa Kiertotähteä käsi lipassa. Käyttöautona tällainen vaatii myös kuljettajalta ymmärrystä ja harrastuneisuutta vanhalle autolle, joka pinnistelee hektisessä nykyliikenteessä aivan etukammiodieselin kykyjen äärirajoilla. Mutta kun hiljaisena kesäiltana Wanha Rouva saa raahatuksi kaikki huomattavat kilonsa matkalentokorkeuteen, se painuu yhä pehmeästi kattoluukku auki yli tuhat kiiretöntä kilometriä tankillisella.

    Nuoremman valmistumaisillaan olevan ohjelmassa kuulostaa olevan kaluston modernisointi. W124 on jättänyt vaikutuksen, jonka seurauksena Satalankku jatkaa, kunnes varat sallivat Saksanmatkan ja siirtymisen joko kahden mallisukupolven yli suoraan W211 faceliftiin tai syrjähypyn CLK coupeen, joka tosin vain näyttää kaksioviseksi katkaistulta E coupelta, mutta on todellisuudessa teknisesti vakiokokoinen neliovinen C wannabe E kuorissa.

    Näköjään myös halvalla autolla pystyy ajamaan useammankin vuoden, kun valitsee ostettavan yksilön huolella. Luotettavastikin on päässyt, kunhan ei ole päästänyt väistämättä esiin tulevia ongelmia kasaantumaan.

      
Kirjaudu kommentoidaksesi.

Kommentoiduimmat artikkelit