BMW kehittää laser-diodeihin perustuvia ajovaloja. Koputteleeko "perinteiset" ledit syrjäyttävä teknologia ovea jo ennen ledien läpimurtoa?
http://www.bikeradar.com/news/article/eurobike-2011-canyons-new-road-and-mountain-bikes-31539
Volkkari on tuomassa pienehköön moottoriin aikaisemmin isojen koneiden yksinoikeutena nähdyn sylintereiden pois kytkemisen pienellä kuormalla. Ensipuraisulla tuossa on paljon potentiaalia. Näin saavuutetaan merkittävä osa kaksisylinterisen moottorin eduista ja samalla vältetään iso osa kaksisylinterin moottorin ongelmista. Värähtelyiden hallinta helpottuu todella paljon koneen kytkeytyessä kaksisylinetriseksi vain tietyllä kierros- ja kuorma-alueella. Tässä on aineksia todella hyvään kompromissiin kulutuksen ja suorituskyvyn kanssa.
http://www.worldcarfans.com/111090236250/vw-introduces-cylinder-deactivation-on-4-cylinder-engine
Miten toimii? Aivan kuin venttiilit olisivat kiinni lepuutuksessa. Luulisi, että venttiilien kuuluisi olla avoimina?
Puristusta ja alipainetta vastaan työskentely?
Laser valot on BMW i8-mallissa.
>> Lähde <<
Böpi:
Työtä toki tehdään ilman puristamiseen tai alipaineen tekemiseen, mutta tämä työ palautuu käyttöön. Vähän niin kuin ilmajousta puristelisi tai venyttäisi. Tuo lisää ainoastaan hieman kitkaa. Jos venttiilit olisivat auki, niin silloin ilman pumppaaminen toisi pumppaushäviöitä, joihin kulunut energia menetetään kokonaisuudessaan.
Miten niin isojen koneiden yksinoikeus? VW on vuosikymmeniä perässä. Googlaapa "Mitsubishi Modulated Displacement". 1,4l nelisylinterisessä koneessa jo 80-luvun alkuhämärissä.
90-luvulla herätettiin henkiin "MIVEC-MD" nimellä. Jälleen nelisylinterisessä.
Melkoiset VW-lasit saa olla päässä, jos volkkarin näkee jonkinlaisena pioneerina tuolla saralla.
simppa:
No sano nyt vielä se, että laser on jo keksitty ja mun laseissa toinen linssi mallia BMW. Kerrohan, missä vaiheessa sanoin Volkkarin olevan pioneeri tässä? Aika selvästi kirjoitin, että isommista koneista tuota löytyy.
Melkein kaikkea mahdollista on tutkittu ja tehty muodossa tai toisessa aikaisemmin. Täysin uusia ideoita näkee äärimmäisen harvoin. Silsi en tiedä tällä hetkellä missään merkittävässä nelisylinterisessä auton moottorissa olevan käytössä tuota toimintoa. Korjaa toki jos olen väärässä. Mitä ilmeisimmin varhaiset kokeilut eivät ole olleet menestystarinoita.
Onnittelut siitä, että onnistuit jo ketjun viidennessä viestissä unohtamaan itse aiheen ja aloit etsimään tekosyytä päästä sössöttämään laseista. Hieno suoritus.
NHB:
Onko Mitsubishin 1.6 litrainen "iso kone"?
Väännetään sitten NHB:lle rautalangasta, kun kaveri ei näköjään itse muista mitä kirjoittaa.
Volkkari on tuomassa pienehköön moottoriin aikaisemmin isojen koneiden yksinoikeutena nähdyn sylintereiden pois kytkemisen...
Edelleenkin, miten niin isojen koneiden yksinoikeutena nähty? Kuten sanoin, mitsulla oli tuollainen 1,4l koneessa 80-luvulla ja 1,6l koneessa 90-luvulla. Miten ihmeessä volkkarin 1.4TSI on yhtään sen pienempi?
Kerrohan, missä vaiheessa sanoin Volkkarin olevan pioneeri tässä? Aika selvästi kirjoitin, että isommista koneista tuota löytyy.
Annoit ymmärtää, että volkkarin kone on ensimmäinen pieni kone josta löytyy. Tuo ei kuitenkaan pidä alkuunkaan paikkaansa. Kuten sanottu, mitsulta löytyi 1,4 litraisesta jo 80-luvulla. Eikä 1,6l sekään ole merkittävästi isompi kone.
Vängätäänkö vielä vai luetko viestisi uudemman kerran läpi?
Mitä tekemistä tuolla Mitsun epäonnistunneella kokeilulla on tämän päivän tuotteiden kanssa? Jos menen autokauppaan, niin kaikki vaihtoehdot ovat isoja v-koneita. Eihän tässä voi muutenkaan olla mitään palkintoja pioneerityöstä jaossa. Idea juuret ovat kuitenkin laskentatavasta riippuen jopa 1800-luvulla asti. Varhaisimassa vaiheessa koneet vasta pieniä olivatkin.
No no. Turha tehdä näistä keskusteluista kunniakysymyksiä. Jos Mitsun kokeilut olivat tiedon tai muistin ulottumattomissa, oli hyvä kun simppa nosti ne framille. Minä en muistanut vaikka aikanaan asiasta luinkin. Ja taas NHB:n referointi ja analyysi aiheesta oli hyvä keskustelunavaus.
Ad hominem eli henkilöön käyvä hyökkäys ei kuulu hyviin tapoihin, vaikka välillä näitä horjahduksia tulee itse kullekin.
NHB:
Ähh. Joku on BMW:n mainososastolla päättänyt nostaa hypeä. Laser-valot kieltämättä kuulostavat aika uraauurtavilta, mutta tässä on kyllä kyse vain pienestä muutoksesta.
Tälläkin hetkellä monissa autoissa käytetään ledeillä tehtyjä ajovaloja. Niissä pohjalla on millin kanttiinsa oleva pieni puolijohdeliitos, joka lähettää sinistä valoa. Sen päälle on laitettu loisteainetta, joka muuttaa osan sinisestä valosta keltaiseksi valoksi. Lopputulos näyttää valkoiselta valolta.
BMW:n hienot laser-valot ovat täsmälleen samanlaisia, mutta se siellä pohjalla oleva puolijohdeliitos on hiukan erilainen, siellä on sinistä valoa tuottava laserdiodi. Laserdiodi on tietyllä tavalla turboahdettu led. Käytännön erona on kapeampi säteilyn aallonpituus ja suurempi intensiteetti liitoksessa (sama valo tulee pienemmältä alalta). Autokäytössä aallonpituuden kapeus on haitta eikä hyöty, ja sillä on lopulta aika vähän väliä, tuleeko valo 0,01 mm kanttiinsa olevalta alueelta vai 1 mm kanttiinsa olevalta alueelta. Valolähteen todellinen koko määräytyy kuitenkin jäähdytystarpeesta eli hukkatehosta.
Tämän lisäksi laserdiodit ovat sähköisesti ledejä vaikeampia (herkempiä, hankalampia säätää ), erittäin paljon kalliimpia, lyhytikäisempiä ja herkempiä ympäristöolosuhteille.
Joten oikeasti mainosmiesten hypestä jää jäljelle se, että valaisimen hyötysuhde nousee ledien 100 lm/W:sta laserilla tehdyn vastaavan 170 lm/W:iin. Se on tietysti hienoa. Paitsi että tällä hetkellä valkoisten ledien maailmanennätys taitaa olla 249 lm/W. Joten jos nyt ihan reilusti verrataan laboratoriossa olevaa teknologiaa laboratoriossa olevaan teknologiaan, niin siinäkään ei tule eroa.
Markkinointimateriaali puhuu koherentista valosta. Auton valoissa koherentti valo olisi oikea kirous. Mitään värejä ei voi maisemasta erottaa, ja lisäksi kaikkialle syntyy pistemäisiä häiritsevästi liikkuva väreilyitä ("speckle pattern" ). Koherenttius tarkoittaa automaattisesti yksiväristä valoa. (Eipä silti, noiden puolijohdelaserienkin koherenssipituus on millimetrejä, joten eivät ne kovin koherentteja ole.)
BMW:llä saattaa olla jokin ihan hyvä idea taustalla tuossa laserin käyttämisessä. Se ei kuitenkaan mitenkään aukene markkinointimateriaalista, joka on tekniseltä kannalta katsottuna puhdasta sontaa.
Volvo pohjustaa näyttelyä kertomalla keskittyvänsä pelkästään nelisylinterisiin moottoreihin ja pyrkimällä painonhallinan mestariksi. Modulaarinen pohjalevy on myös Volvon tulevaisuus. Puhuvat jopa kaikkien mallien rakentamisesta samalle pohjalevylle.
http://www.technologicvehicles.com/en/green-transportation-news/1153/video-only-four-cylinder-engines-for-volvo-ve
Mallikelpoisia kulutuslukemia Fordilta:
http://www.automerkit.fi/uutiset-trendit/automerkit/artikkelit/ford-fiestasta-ja-focuksesta-alle-35l100km-kuluttavat-versiot-copy-1.html?SC=1
NHB:
Sieltä ne mun moneen otteeseen odottamani ja ennustamani mekaaniset KERS järjestelmät tulevat.
http://www.technologicvehicles.com/en/actualite-mobilite-verte/878/video-le-kers-volvo-pourrait-diminuer-la-cons
NHB:
Kulutuslukemat ovat tämän hetken kärkeä, linjassa piheimpien dieseleiden ja hybridien kanssa. Vielä hienompaa kuitenkin on se, että Focuksessa on puhdistus myös NOx:eille. Se korjaa pikkudieseleiden suurimman päästöongelman. Hienoa!
Tämä Focuksen diesel alkaa nyt olemaan sellainen minkä dieselin kuulukin olla. Muistan, kun luin juttua diesel-autojen suodattimista niiden tultua markkinoille. Typenoksidit ja hiukkaset ovat toistensa vastapuolet. Jos koittaa minimoida hiukkasten synnyn, kasvaa typen oksidit. Jos taas typen oksidin, kasvaa hiukkaset. Kulutus on samalla puolella hiukkasten kanssa kanssa. Suodattimien tultua markkinoille, alettiin typen oksideja vähentää, minkä seurauksena hiukkasten määrä kasvoi, Mutta koska oli suodatin, ei haitannut. Haittapuolena kulutus nousi. Ensin epäedullisen ruiskutuksen takia ja toiseksi hiukkasia piti polttaa tiuhemmin. Nyt ollaan päästy suunnittelemaan moottori kulutuksen ehdoilla, koska typen oksideista ei tarvi välittää. Plussana tulee vähentynyt hiukkasten raakatuotto, mikä laskee sekin kulutusta vähentyneenä hiukkasten polttamistarpeena. Hyvä Ford.
Mulla on ollut kaksi diesel-Focusta. Taidan hommata tuon seuraavaksi. Molempien Focuksieni yhdistetty EU-kulutus oli alle viiden. Molemmilla keskikulutus jäi alle luvatun. Kirjasin tankakukset ylös usen vuoden ajan.
Hyvä että tulee parempia ja KALLIIMPIA valoja koska kaupattiin ksenoneja jo hintaan 39!
Tosi törkeää että köyhätkin voi ostaa jo ksenoneja?