Onkos mielipiteitä/käsityksiä tms. foorumilaisilla kulutuksen erosta ajotietokoneen näytössä ja perinteisellä mittauksella.
Auto Renu megane dCi 2001, 130tkm. Tähän pari esimerkkiä, jotka kuvaavat eroa:
a) ajotk: 5,8 l/100 km, keskinop:lla 86 km/h ja perint. mittaus: 5,53
b) ajotk: 6,8 l/100 km, keskinop:lla 39 km/h ja perint. mittaus: 6,18
a oli matka-ajoa ja b taas kaupunkiajoa, kumpikin syyskuussa
On kevyt havainto että kiihdytyksen jälkeen mittaus ei palautuisikaan reaaliseksi tarpeeksi nopeasti ja siitä erot.
Sitten spekulaatio että ero olisi ja juuri tuohon suuntaan tuoteturvan takia, näin ei pääse käymään että menovesi loppuukin vaikka ajotietokone näyttääkin sitä olevan.
Onkos mittauksia/havaintoja muista merkeistä ja bensakoneista.
Kiitos - ei sitten niitä kommentteja ilman faktaa että sehän on renu, jota ei saa pysähtymäänkään ;-) noista kommenteista on minusta suunnilleen 1 % hauskoja, mutta sekin hukkuu siihen muuhun saastaan.
Mazdan ajotietokone antoi muutamalla tankillisella tehdyn matkamittariin/tankkaukseen perustuvan vertailumittauksen kanssa täsmälleen saman tuloksen. Kilometrit tulivat maantievoittoisesta ajosta. Virheeksi todelliseen kulutukseen verrattuna jää matkamittarin poikkeama ja mahdollinen virhe huoltoaseman bensamittarissa (sama tankkauspaikka koko ajan).
On mahdollista, että erilaisissa olosuhteissa ajotietokoneella saa erilaisia lukemia. Työssäni teen säännöllisen epäsäännöllisesti virtausmittarin kontrollimittauksia. Tällöin olen havainnut, että suurilla virtaamilla saan lukemaksi todellista pienempiä arvoja ja pienillä virtaamilla vastaavasti todellista suurempia arvoja. Mittari tavallaan ei kovilla virtaamilla ehdi mitata kaikkea. Laite on ilmeisesti kalibroitu johonkin oletettuun keskivirtamaan. En tunne ajotietokoneen mittaustapaa, mutta luulen sen olevan jotakuinkin samanlainen kuin käyttämäni mittarin.
Auto Renu megane dCi 2001, 130tkm. Tähän pari esimerkkiä, jotka kuvaavat eroa:
a) ajotk: 5,8 l/100 km, keskinop:lla 86 km/h ja perint. mittaus: 5,53
b) ajotk: 6,8 l/100 km, keskinop:lla 39 km/h ja perint. mittaus: 6,18
a oli matka-ajoa ja b taas kaupunkiajoa, kumpikin syyskuussa
On kevyt havainto että kiihdytyksen jälkeen mittaus ei palautuisikaan reaaliseksi tarpeeksi nopeasti ja siitä erot.
Sitten spekulaatio että ero olisi ja juuri tuohon suuntaan tuoteturvan takia, näin ei pääse käymään että menovesi loppuukin vaikka ajotietokone näyttääkin sitä olevan.
Onkos mittauksia/havaintoja muista merkeistä ja bensakoneista.
Kiitos - ei sitten niitä kommentteja ilman faktaa että sehän on renu, jota ei saa pysähtymäänkään ;-) noista kommenteista on minusta suunnilleen 1 % hauskoja, mutta sekin hukkuu siihen muuhun saastaan.
Mitä on tuo "perinteinen mittaus"? Onko se "tankki täyteen"?. Mikä on tuon perinteisen mittauksen ajomäärä? Pienissä polttoainemäärissä ja pienillä ajomäärillä pienetkin virheet näkyvät.
Sinänsä ihan mielenkiintoinen asia tuo ero.
Omassani (9-3, -01) kulutusmittari näyttää n. 0,5 litraa vähemmän mitä todellisuudessa menee. Otos viimeiseltä n. 50000 kilometriltä. Mahdollista kalibroida merkkihuollossa.
Moi
Tarkennuksia, hienoa kun niitä kysytään.
Perinteisellä tävalla tarkoitan tankki täyteen ja ajetut kilometrit ylös ja siitä vain jakolaskulla kulutus.
Renulla tankkausväli on ollut 500-700 km, jolloin dieseliä menee 30-45 litraa. Tankkauspaikkana ollut kaksi asemaa ja kun määrät noinkin isoja, niin uskoisin ettei tankkauksesta tule isoa virhettä.
Ja ne kaksi esimerkkiä edustavat hyvin erojen keskiarvoa.
Tietääkös joku tarkemmin noista autojen polttoainemittauksista ja -mittareista?
Omassa dieselissäni panin merkille sellaisen ilmiön, että polttoaine vaahtosi aika voimallisesti ja aiheutti pumpun pysähtymisen (siis diesel-pumpun) joskus jo paljonkin ennen kuin tankki oli täysi. Eri polttoainemerkkien väliset erot olivat suuria, vähiten vaahtosi Nesteen öljy ja ABC:llä sai lirutella viimeistä 10:tä litraa kauan.
Voiko ainakin osasyy eroihin olla pieni otanta? Voi olla, että vaikka 10:n tankillisen keskiarvo olisi luotettavampi tieto.
Volvon mittari on kyllä ainakin aika optimistinen, on näyttänyt tasaisesti 70 000km ajolla n. 0,7-1 litraa liian vähän. Eli kun tietokone näyttää 5.4l/100km keskikulutusta per tankkaus, niin oikea lukema kirjanpidon mukaan onkin 6.2l/100km.
Talvella tuota eroa tuntuu vielä kasvattavan lisälämmitin.
Itselläni on S60 D5, jonka mittaus on lähes tarkalleen 0.5 L/100km optimistinen eli kulutus on 5.7 L/100km vaikka mittari näyttää 5.2 L/100km. Käyn yleensä aina samassa paikassa tankkaamassa ja lopetan aina kun pistooli ekan kerran pysähtyy.
Optimistinen on tietysti autotehtaan konsti saada tilanne näyttämään paremmalta kun onkaan. Olen kuullut, että näyttämää olisi mahdollista kalibroida, mutta kun tiedän virheen, niin en ole lähtenyt asiasta maksamaan jotta saataisiin korjattua. Kalibrointi maksaa varmaan 50 ekee vähintäin.
Toinen juttu, jolla aiheen aloittaja spekuloi oli polttoaineen loppuminen vaikka kone näyttäisi ainetta vielä riittävän. Optimistinen mittaus mielestäni pahentaisi tilannetta, joskaan ei Volvossa. Jäljellä olevia kilometriä ei nimittäin lasketa keskikulutuksen mukaan yksin. Tankissa on ensinnäkin mittaus, jolla päätellään tankissa olevan aineen määrä. Heti tankkauksen jälkeen kilometrit on noin 1350 km "matkaa jäljellä" vaikka en ole nollannut mitään. Ei siis ole mitään "tankki täynnä" reset toimintoa, josta lähdettäisiin laskemaan kohti nollaa.
Toinen juttu on mittaus. Olen kuullut, ettei autoissa olisi lainkaan virtausmittausta vaan laskettaisiin jonkin venttiilin aukioloaikaa. Kun virtausmäärä venttiilin läpi on tiedossa, kulutus voidaan laskea.
Oletko pistänyt merkille miten talvella oikea vs. tietokone kulutus on ?
Tuolloinhan polttoainetoiminen lisälämmitin vie jonkin verran dieseliä tankista, mutta huomioiko ajotietokone sen kulutuksessa vai meneekö lämmittimelle jokin oma polttoaineputki ohi tietokoneen ?
Tietääkös joku tarkemmin noista autojen polttoainemittauksista ja -mittareista?
Käsittääkseni ainakin omassa kulkineessani mittaus perustuu suuttimien "aukioloaikaan" ja siihen perustuvaan polttoaineen määrän laskemiseen. Ainakin isommat suuttimet aiheuttavat sen, että ajotietokone näyttää vielä pienempiä kulutuslukemia kun vakiosuuttimilla.
Tietääkös joku tarkemmin noista autojen polttoainemittauksista ja -mittareista?
Käsittääkseni ainakin omassa kulkineessani mittaus perustuu suuttimien "aukioloaikaan" ja siihen perustuvaan polttoaineen määrän laskemiseen. Ainakin isommat suuttimet aiheuttavat sen, että ajotietokone näyttää vielä pienempiä kulutuslukemia kun vakiosuuttimilla.
minulla on sama käsitys kulutuksen mittauksesta eli se boksi mittaa kuinka paljon suutimista menee polttoainetta läpi, ja jos esim polttoainekäyttöistä lisälämppäriä käyttää niin sehän vetää "välistä" joten tankissa on vähemmän kuin tietokone näyttää.
Skoda Octavia:
Olen mitannut muutamia tankillisia kummallakin tavalla ja aina on ero ollut korkeintaan 0,1 l/100km ja kumpaankin suuntaan. Siis näyttötarkkuuden suuruinen. Mittaus tuntuu olevan siis täysin oikea.
Eihän tämän väitetäkään olevan mikään mittaus, ohjekirjaa lainaten ainoastaan 'monitoiminäyttö'. Luulen, että näyttö näyttää vain, miten paljon tietokone on KÄSKENYT syöttää polttoainetta.
Oletko pistänyt merkille miten talvella oikea vs. tietokone kulutus on ?
Tuolloinhan polttoainetoiminen lisälämmitin vie jonkin verran dieseliä tankista, mutta huomioiko ajotietokone sen kulutuksessa vai meneekö lämmittimelle jokin oma polttoaineputki ohi tietokoneen ?
Taitaa mennä putki ohi tietokoneen. Tältä talvelta ei ole kokemusta mutta sellainen mielikuva on että talvella virhe olisi ollut 0,6 L kun kesällä 0,5 L /100km. Tosin kulutuslukemat on suuremmat joten voihan olla että virhe on suhteellinen eikä absoluuttinen. Viime talvi oli senverran lämmin, että käytin lämmitintä säännöllisen epäsäännöllisesti etukäteislämmitykseen. Onhan se tosin automaattisesti päällä hetken aikaa aina käynnistyksen jälkeen vaikka lämpötila olisi nollassa. Mukavinta on tietenkin ettei tarvi sähköjohtojen kanssa pelailla eikä töissä ole tolppaakaan.
Saab 900S -97:n ajotietokone on näyttänyt jo alusta alkaen samaa virhemarginaalia, eli 1 dl vähemmän kuin mitä olen saanut tankkaamalla tankin piripintaan, no joskus on jäänyt 0.5 dl mutta yleensä ottaen sen desin se alle "oikean" kulutuksen näyttää.
Ja mitä jäljellä olevaan ajomäärään tulee, olen ajanut kerran sen niin tyhjäksi että ajotieturin mukaan olisi päässyt enää 20 km, ja tankkiin sain loroteltua silloin 1.5 litraa vaille täyden määrän.
Pari seikkaa, jotka saattavat vaikuttaa sinänsä tarkastakin hetkellisen kulutuksen mittauksesta saadun keskikulutuksen virheisiin:
1) Auton pysähtyessä esimerkiksi liikennevaloihin hyppää hetkellisen kulutuksen arvo "äärettömäksi" tai ennalta asetettuun maksimiin; tämä siitä syystä, että polttoainetta kuluu n litraa / 0 kilometria. Nämä mittaustulokset joko jätetään pois keskikulutusarviosta tai lisätään sinne jonain arviona. Kaupunkikulutus on tästä syystä yleensä suurempi kuin mittarin näyttämä.
2) Bensiinikoneissa moottorijarrutuksen aikana tietyllä kierroslukuvälillä polttoaineen ruiskutus on poikki; silti hetkellisen kulutuksen mittari näyttää yleensä ennalta asetettua minimikulutusta. Tällä ei kuitenkaan liene normaalisti suurta vaikutusta keskikulutukseen.
3) Kun keskikulutusmittauksen nollaa, mittari alkaa aluksi näyttää suuria lukuja, esim. 15 l/100 km. Kilometrien karttuessa lukemat lähestyvät nopeasti kulutuksen keskiarvoa. Lyhyellä mittausvälillä lukemiin ei siis kuitenkaan voi luottaa.
1) Auton pysähtyessä esimerkiksi liikennevaloihin hyppää hetkellisen kulutuksen arvo "äärettömäksi" tai ennalta asetettuun maksimiin; tämä siitä syystä, että polttoainetta kuluu n litraa / 0 kilometria. Nämä mittaustulokset joko jätetään pois keskikulutusarviosta tai lisätään sinne jonain arviona. Kaupunkikulutus on tästä syystä yleensä suurempi kuin mittarin näyttämä.
2) Bensiinikoneissa moottorijarrutuksen aikana tietyllä kierroslukuvälillä polttoaineen ruiskutus on poikki; silti hetkellisen kulutuksen mittari näyttää yleensä ennalta asetettua minimikulutusta. Tällä ei kuitenkaan liene normaalisti suurta vaikutusta keskikulutukseen.
3) Kun keskikulutusmittauksen nollaa, mittari alkaa aluksi näyttää suuria lukuja, esim. 15 l/100 km. Kilometrien karttuessa lukemat lähestyvät nopeasti kulutuksen keskiarvoa. Lyhyellä mittausvälillä lukemiin ei siis kuitenkaan voi luottaa.
Luulisi kulutusmittausta tekevän "sähköaivon" olevan sen verran fiksu, että se laskee erikseen kuljetun matkan ja kulutetun polttoainemäärän, eikä laske koko ajan jotakin ennalta määrätyn ajanjakson keskikulutusta, ja määritä näistä mittauksista pidemmän ajan keskikulutusta. Tällöinhän ei ole mitään väliä sillä, käykö auto tyhjäkäyntiä vai jarrutetaanko moottorilla. Keskikulutus saadaan näistä yksinkertaisella jakolaskulla, havaintohetkeen asti kulutettu polttoainemäärä jaettuna havaintohetkeen asti kuljetulla matkalla.
Jos keskikulutusmittarin nollaa ajossa, niin kyllä se näyttää "oikeaa lukua" heti. Jos mittarin nollaa auton ollessa paikallaan, ja lähtee liikkeelle, niin silloinkin mittari näyttää keskikulutuksen ihan oikein, jos siihen näyttämään ei ole pantu jotakin rajoitusta. Eli nollauksen jälkeen keskikulutusmittari näyttä keskikulutuksen nolaushetken ja havaintohetken välillä. Liikkeellelähdöt, pysähdykset ym. vain vaikuttavat tuohon keskikulutukseen alussa hyvin paljon. Kun matkaa kertyy enemmän (kymmeniä tai satoja kilometrejä) ei lyhyillä pysähdyksillä (tyhjäkäynneillä), hidastuksilla (moottorijarrutus) ja kiihdytyksillä (pieni vaihde, suuret kierrokset, kaasu auki) ole sellaista merkitystä joka näkyisi keskikulutusmittarin yhden desimaalin tarkkuudessa.
Keskikulutusmittari näyttää tietenkin ajotavan vaikutuksen kulutukseen. Jos räppää rankemmin, niin polttoainetta kuluu rankemmin. Hetkelliset muutokset eivät näy keskikulutusmittarin näytössä mitenkään, kun ajomäärää on tarpeeksi.
Koko keskikulutksen mittaaminen/laskeminen on hieman harhaanjohtavaa, vaikka se taitaa olla ainut keino verrata ajoneuvoja keskenään ja ajotyylin vaikutusta polttoaineen kulutukseen. Tankkiin pantava polttoaine on kuitenkin se mitä kulutetaan ja mistä maksetaan.
Itselläni on vielä kaikki tankiin pantu bensa kulunut.
Valittaen on myönnettävä, että kulutusmittarin toimintatavasta minulla on vain empiiristä kokemusta - ja vain kahdesta bensiiniautosta (Saab 900 ja Primera P12). Autojen ohjekirjat antavat vain vähän -jos ollenkaan - tietoa mittarin toimintatavasta. Ja voihan toimintatapa jopa vaihdella eri automerkeillä.
Laskeeko mittari keskikulutusta hetkellisen kulutuksen pohjalta siten, että alussa saatuun "lähtötietoon" tehdään korjauksia, vai esittämälläsi tavalla, että koko ajan lasketaan kulutustietoa uusiksi jakamalla kuluneet litrat kilometrimäärällä - jää minulle arvoitukseksi, jos ei jollakulla ole parempaa tietoa.
Omassa (Mégane 01 1,6 16V) 118 000 km matkalla on näyttämä ollut lähes joka kerta 0,2...0,3 optimistinen verrattuna tankkaamalla "mitattuun." Aika paljon vaikuttaa tankkiin menevään bensamäärään mun Méganessa auton asento tankkauspaikalla. Jos tankin puoli autosta on alempana, jää pari litraa menemättä verrattuna tasaisella alustalla tehtyyn tankkaukseen. Tämä on ollut helppo todeta, koska vanhassa Méganessa on ajotietokoneessa mukana vielä myös edellisestä nollauksesta kuluneen polttoainemäärän näyttö. Tätä ominaisuutta hyödyntäen on ollut helppo ajaa tankkia tyhjäksi turhia hermoilematta