Miten ilokaasu-systeemi joissakin autoissa toimii? Mikä systeemi siinä on? Joissakin lehdissä on ollut ilokaasuautoja, enkä ole oikein ymmärtänyt miten sitä ilokaasu käytetään hyödyksi... 
Kirjaudu kommentoidaksesi.
Miten ilokaasu-systeemi joissakin autoissa toimii? Mikä systeemi siinä on? Joissakin lehdissä on ollut ilokaasuautoja, enkä ole oikein ymmärtänyt miten sitä ilokaasu käytetään hyödyksi...
Ilokaasu eli typpioksiduuli (N2O) hajoaa polttomoottorin palotilassa vallitsevassa lämpötilassa typeksi ja hapeksi. Ilokaasusta saadaan lisää happea palotapahtumaan > voidaan syöttää lisää polttoainetta > saadaan lisää tehoa. Ilokaasu toimii siis kemiallisena ahtimena.
Systeemi on sinänsä tavattoman yksinkertainen: ilokaasupullo, josta vedetään venttiilillä varustettu putki imusarjaan. Lisätehoa haluttaessa avataan venttiiliä ja vot - kyllä lähtee.
Mainittakoon, että ilokaasuviritykset ovat laittomia Suomen tieliikenteessä.
Miksi?
Kaikki hauska on kielletty.
Minulla oli ilokaasut jo v. -82, -68 mallisessa Pontiac Firebirdissä.
Asuttiin Jorvin sariaalan takana, AGA:n jättitankki synnärin takana, jossa vaimo töissä, siitä vain tankkaamaan NoS2:ta. Kyllä tapahtuu, viilentää sylinteriä, jolloin happea paljon ja bensatäytös riikkaampi.
Pullo riitti 11 kunnon täysirepaisua.
Miten lie nykyään toimivien sivuputkien laita?
Minulla oli myös Chevrolet Biscayne Nascar 427-koneinen, olin laittanut siihen toimivat sivuputket. Ne olivat lailliset -80 luvulla.
Nyt ovat kiellettyjä, mutta miten käy kun Suomeen tuodaan jokunen MB McLaren. Siinä toimivat putket tulevat suoraan ulos etupyörien takaa. Muutetaanko lakia sen suhteen taas?
Kyllä ne ovat jo taas sallittuja eikä niitä voida enää kieltää kuten viimeksi jos SLR tai Dodge pöläyttelee jonkun rouvashenkilön hameen alle nokipöläyksen...
Kiitoksia, mitä tollaset "viritelmät" tulisi maksamaan?
SixPack: Kyllä tapahtuu, viilentää sylinteriä, jolloin happea paljon ja bensatäytös riikkaampi.
Jos lisäät happea imuilmaan, seos tulee laihemmaksi. Bensatäytös siis ei ole rikkaampi vaan suhteessa köyhempi. Sylinteriä voi viilentää kaasun kylmyys, koska se jäähtyy kiehuessaan kaasuksi heti suuttimen jälkeen, mutta saman viilennyksen saisi aikaan mikä tahansa olotilaansa muuttava kaasu, vaikka pelkkä nestemäinen ilma. Laiha seos taas kuumentaa sylinteriä, etenkin pakoventtiiliä.
Jos tosiaan sait tehonlisäystä, en keksi muuta syytä kuin että palamistapahtuma oli alun perin huono. Isossa sylinterissä käy helposti niin, reunoille jää palamatonta seosta, sitä ei vaan isossa koneessa huomaa tehon puutteena, kun tehoa on kuitenkin paljon. Ominaistehoja ja vääntöjä vertaillessa vasta huomaa, että vanhoissa jenkkikaseissa ei loppujen lopuksi paljoa tapahdu palotilassa.
Kunnolla toimivasta koneesta saa ilokaasulla lisätehoa vain rikastuttamalla seos takaisin alkuperäiseen suhteeseen. Tehoa tulee lisää suorassa suhteessa seoksen rikastumiseen. Ilokaasu itsessään ei anna lisää tehoa, se ei pala, se vain tuo mukanaan happea enemmän kuin sama tilavuus ilmaa toisi. Palaminen on aineen yhtymistä happeen, happi ei siis voi palaa eikä näin ollen itse tuottaa lisää tehoa.
Ilokaasulaitteilla saa käytännössä paljon enemmän (hetkellistä ) tehoa kun turbolla. Kaasulaitteita saa netistä ostaa tosi halpaan hintaan. Sanomattakin selvää, että ovat laittomia, mutta helposti piiloitettavissa maallikolta.
Ko laittet on suosittuja katukilpailijoiden ( Need for Speed ) keskuudessa.
Ko juttuja tapaa jo Tukholmassa, milloin meillä ?
( Ajetaan suljettu ( omatoimisesti ) kilpailu suurkaupungin keskustassa )
Autot varustetaan maaefektihelmoilla, alustavalaisuilla ym herkuilla.
Koska meillä ? Vrrrauuumm
Jos lisäät happea imuilmaan, seos tulee laihemmaksi. Bensatäytös siis ei ole rikkaampi vaan suhteessa köyhempi.
Ei voi samalla puhua puhelimessa ja kirjoittaa tänne, on näemmä keskityttävä eri lailla.
Ilokaasu NoS2, sitoo happea, jolloin voi syöttää paljon rikkaamman polttoaineseoksen sylinteriin. Rikaskin seos palaa, koska happea on paljon. Teho tulee vain polttoaineesta, mutta jotta ylitäyttö, rikas seos palaisi, on happea oltava riittävästi. Vakio Pontiac Firebirdissä 400 kuutiotuumaa oli 335 SAE heppaa v. -68, dynamometrista mitattiin ilokaasuilla 437 hv. Koska pääsin ilmeisesti Suomen ensimmäiseen dynoon joka kesti enemmän hevosvoimia v. 1982, on ilokaasu todistettavasti toiminut bensan kanssa. 1/4-maili 13,26 tukee käsitystä aikokortissa, putket kiinni ja katurenkailla, loppunopeus 186 km/h, perävälitys 4.11
Niin, ja 0-100 km/h 3,8 sek.
Ei ole ilokaasussa rikkiä (S), kemiallinen kaava on yllä esittämäni N2O. Eikä se sinänsä sido happea, vaan hajoaa palotilassa typeksi (N) ja hapeksi (O). Ilokaasussa on n. 36 % happea (typen atomipaino n. 14 ja hapen n. 16), ilmassa vain n. 21 %.
Pontiac Firebird joka kiihtyy sataseen 3,8 sekunnissa, saattaa yllättää, hieman... Ferrari Maranello tulee rinnalle ja nauraa vanhalle jenkille, mutta kuinkas sitten käykään?
nimim Erkki:"Ei ole ilokaasussa rikkiä (S)..."
SixPack varmaan tarkoitti NOS, eli Nitrous Oxide System.
SixPack varmaan tarkoitti NOS, eli Nitrous Oxide System.
Kyllä, tulihan se sieltä!
Tuomas; tehot eivät yksistään vaikuta kiihtyvyyteen, esim. tiuha perävälitys 4.11 :lla on suuri vaikutus asiaan. Kova kiihtyvyys huippunopeuden kustannuksella. Nykyään kiihtyvät kilvillä olevat katuautot matalia 9:jä, 0-100 mennään välillä 2-2,5 sek. rekisteröidyllä ja katsastetulla autolla. Yleensä näillä ei ajeta kuin varttimailin pätkä. Ovat hirveitä arkiliikenteessä.
Etuiskarit esim. 10/90, vaimennus ylös hyvin pieni, jolloin sallii keulan nousun, mikä aiheuttaa paremman pidon takarenkaille (vetäville pyörille), jne. Nämä minulla oli 22 v. sitten Firebirdissa. Ala ja ajat ovat kehittyneet huimasti siitä. Minä olen jo papparaisen iässä tässä suhteessa, mutta lujaa ollaan menty.
Sixpack: Nykyään kiihtyvät kilvillä olevat katuautot matalia 9:jä, 0-100 mennään välillä 2-2,5 sek. rekisteröidyllä ja katsastetulla autolla. Yleensä näillä ei ajeta kuin varttimailin pätkä. Ovat hirveitä arkiliikenteessä.
Japanissa on reippaasti yli tuhat heppaisia Nissan Skylineita, joiden varttimailit ovat 7,8-9 sekuntia ja jollakin oli 0-300, muistaakseni 8 sekuntia. Kyllä niillä ajellaan ja radallakin ne menevät ihan hyvin. Mutta tietysti sen kanssa on ärsyttävää ajella.
Käyn nyt keskustelua koto-Suomen kalustosta.
Nopein tietämäni katuauto on tietenkin USA:ssa, Chevy -57, varttimaili 6,7, 0-100 km/h:n on alitettava 1 sek. siinä menossa. Säännöt ovat heillä väljempiä, ja rakentelu melko tai oikestaan kokonaan vapaata.
Suomesta on sinänsä mukava puhua, kotimaasta, ja mitä täällä on. En tarkoita tässä yhteydessä Top-Fuel Dragstereitä, vaan nimenomaan katuautoja. Suomesta löytyy monia yli 1000 hv raasereita nippanappa katulaillisina. Mutta selkeä tosiasia on, että niillä voi vain ajaa radalla. Minkäänlaista asiaa ei liikenteeseen ole. Ajettavuus on jo hankala, ylikuumeneminen jos käy pitkään paikallaan jne. jne.
Siinä käy nolosti Ferrarille.
Saksasta tuli Porsche-"jengi", -80 luvun puolivälissä Helsinkiin, niitä oli 30 kpl, tarkoitus heillä oli näyttää Suomalaisille missä mennään. Puskaradio toimi hyvin. Porscheilla ei ollut mitään sanomista kiihtyvyydessä kun pääkaupunkiseudun silloinen kova kalusto ilmestyi kehiin. Nixmanneja ihmetytti Suomen katukilpureiden kova taso. Kaikki sujui hyvässä hengessä, virkavalta katsoi silloin parissa paikkaa hiukan sormien läpi touhua lähistöllä, puuttuen asiaan viiveellä.
Nyt Saksassa, Sveitsissä, Ranskassa, Itävallassa jne. nämä kahinat selvitetään radalla valvotuissa turvallisissa olosluhteissa, kuten Suomessakin, jossa meillä on jo pitkät perinteet kiihdytyskisoista.
Siinä käy nolosti Ferrarille.
Näin arvelin.
"Hurjapäistä" oli linkki tänne. Asiaa on käsitelty melko laajasti. Semmoinen juttu jäi vielä epäselväksi, miten sitä seosta rikastettiin "tarvittaessa". Elokuvissa vain avataan kaasupullon venttiili ja painetaan talla pohjaan. Kun normaalisti kuitenkin ajetaan kaasupullon venttiili kiinni ja seokset on kohdallaan, miten ihmeessä jossain kaasutinvehkeessä seosta pystyi säätämään rikkaammalle ajon aikana? Onko jollain käsitystä onko helpompaa tietokoneohjatuilla nykyautoilla? Osaisko happitunnistimella yms. varustettu auto jopa itse säätää seosta rikkaammalle...
Suoraan polttoainetankin alle 2 kpl Holleyn sähköisiä suurteho "sinisiä" bensapumppuja, sormenpaksuiset teräspunosbensaletkut Holleyn 750 cfm nelikurkkuiseen kaasariin vakiobensapumpun lisäksi, suuret pääsuuttimet, jotka kytkeytyvät toimintaan kaasuläpän asennon mukaan. Suurtehobensapumput pitävät paineen korkeana kaasuttimessa. Kaasuttimen alla on levy ( minulla oli -80 luvulla) johon ilokaasu jakaantui 4 kpl monien testien jälkeen hyviksi havaittuihin reikien kautta paineella imusarjan läpi kaasarin kurkkujen kohdalla, kaasun ollessa yli puolenvälin - pohjaan asti, edellytyksellä, että takapaksissa ollut suuri ilokaasupullo oli hanasta aukaistu, kojetaulusta magneettiventiili "Boost ON" napsautettu päälle. Viimeisenä linkkinä kaasupolkimen alla oleva asennontunnistin joka antoi ilokaasun virrata polkimen ollessa tarpeeksi alhaalla. Suurteho sytytyspuola, -virranjakaja, -tulpanjohdot, tulppia joutui kokeilemaan mitkä sopivat parhaiten.
Vaatisi liikaa tilaa kertoa aivan kaiken, mutta oleellinen jolla Pontiac -68 400 cid (6,6 l) toimi hyvin. Teho tulee bensasta jonka moottori kykenee yskimättä näin polttamaan.
Kiihdytyskisoja ajetaan radalla mm. Alastarolla, Motoparkissa, Kauhajoella muiden kisojen ohella ilokaasuilla Suomessa ns. Outlaw ryhmässä jossa nykyään päästään ilman ahtimia n. 1200 hv, ja ilokaasun kanssa menee dynomittari 1750 hv paikkeille. Litratehot ovat 7-10 l. Tähän tarvitaan kuutiotuumia.