«123»
TM 20/2011 sivulla 11 on juttua valoista.
Otteita tekstistä: "... tekisi hyvää käydä koeajamassa vaikkapa jotain TM:n valomittauksissa kunnostautunutta, kääntyvillä kaksoisksenoneilla varustettua autoa...kokeilu osoittaisi, millaiset ovat hyvät ajovalot."
Ajelin noin viikko sitten etelästä pohjoiseen päin lähes 300km pimeässä ja vesisateessa. Suuri osa matkasta piti ajaa lyhyillä valoilla. Tiemerkinnät olivat todella tarpeeseen.
Auton lyhyet valot eivät ole kovin hääppöset.
Kertoisitteko ksenonvaloilla ajamisesta ja miten hyvä apu niistä olisi em. olosuhteissa.
Kirjaudu kommentoidaksesi.
Kyllä ksenonvalot pääsääntöisesti näyttävät enemmän kuin halogeenit.
Märässä asfaltissa ei oikein mikään valo tunnu riittävän, mutta tiemerkinnät näkyvät selkeästi paremmin.
Toinen tekijä näkyvyyteen vaikuttavista tekijöistä on tuulilasi ja pyyhkijät.
Jos tuulilasi on vanha on hiekkapöly tehnyt sen pinnalle "hiekkapuhalluksen", jolloin läpinäkyvyys on huonontunut ja sateessa lasinpyyhkijät ei saa lasia kunnolla puhtaaksi. Pyyhkijän sulat myös hankaantuu piloille nopeammin.
Lisäksi vastaantulevien valot heijastuu ikävästi kuluneessa tuulilasissa.
Ymmärtääkseni tiedät millä autolla olin liikkeellä.
Siinä on lyhyet valot tunnetusti heikot.
Josko seuraavaan voisi valita ksenonit.
Pitkähän se meillä on pimeä jakso, ja jos talvet käyvät vielä lyhyiksi, niin yhä synkempää.
Kyyti oli muilta osin varmasti sieltä parhaasta päästä.
P.S. DS6 on suunnitteilla. Saa nähdä tuleeko siihen Hydractive-jousitus.
No ei kyydissä ole valittamista.
DS6, sekin vielä.
Pitää toki mielenkiinnolla seurata.
Saksalaiselta palstalta olen ainakin lukenut, että olisi HP.
mhj:
Ainakaan TM:n mittausten mukaan kaksoisksenonien kaukovalot eivät pärjää omissa autoissa käyttämilleni, joihin olen laittanut tavalliset apukaukovalot. Mittausten mukaan vajaan 100 euron valot (esim. Hella Comet 500) antaa leveän ja 190 m pitkän valokeilan. Tämän kun yhdistää auton alkuperäisiin n. 130 m valoihin, päästään TM:n mittaustavalla varmaan liki 250 m valokeilaan. Käytännössä on osoittautunut lisäksi, että ko. valojen keilan muoto ja valon tasaisuus on hyvä.
Kaukovalot saa siis apupitkillä kuntoon, mutta lähivalojen suhteen kyllä teho on auton valintaan vaikuttava asia. Kääntyvyydestä en tiedä, kun mutkaisilla pikkuteillä kovin vähän ajelen. Lisäksi nopeudet ovat siellä alemmat, joten vaatimukset valoille ovat pienemmät. Ja onhan siinä taas anturi ja kaksi sähkömoottoria odottamassa särkymistä ja 500 euron korjauslaskua.
Autojen keulan valot ovat muutenkin nykyään alue, jossa ollaan menty mielestäni järkevyyden yli. Sen ymmärtä, että on tehokkaat lähi- ja kaukovalot sekä parkit ja pesurit. Mutta kun samaan paikkaan tungetaan sumuvaloa, kääntymisvaloa ja monenlaista automatiikkaa ilman, että vilkkua saadaan valoumpioden syvyyksistä kiertoliittymässä näkymään, niin homma alkaa muistuttaa markkinointiosaston juppien mielikuvitusta enemmän kuin käytännönläheistä autoilua. Japanilaisia moitittiin 80-luvulla siitä, että valtavan varustemäärän ja ylipäätään elektroniikan myötä tulee ähky. Nyt eurooppalaiset tekevät samaa paljon enemmän, mutta moitteita ei kuulu.
Herbert:
Eikö kauko- ja lähivalon eron kasvattaminen ole haitallista ajamiselle? Ja pahimmassa tapauksessa (esim. lumisateessa) silloin johtuu ajamaan lähivaloilla, kun vakiokaukot olisi vielä käyttökelpoiset.
mikahe:
Eipä oikeastaan. Lähivalot valaisevat jokatapauksessa lähimaaston kirkkaammin kuin kaukovalot kaukomaaston. Kannattaa suunnata kaukovalot riittävän ylös ja sivuille, etteivät osu auton edessä tien pintaan. Auton omat kaukovalot valaisevat yleensä riittävän hyvin sen mitä tiellä on, mutteivät paljon muuta.
Lumisateella tietysti kirkkaat ja varsinkin halvat kaukovalot voivat aiheuttaa vaikeuksia.
Liekö ksenonvalojen polttimot jo halventuneet.
Jokunen aika sitten hintaa oli n. 200.
Lisäksi niiden vaihto pitänee käydä merkkiliikkeessä teetättämässä.
Että ei vain hyvää niistä.
>>Ksenon hintoja <<
>> Lue myös tämä <<
Kuten em. linkin artikkelin lopussa sanotaan, kannattaa ensin käydä vaikka katsastumieheltä kysymässä kuinka helposti valojen vaihto onnistuu autoosi.
Hieno sana keksitty komponentille, jota on eri, vakiintuneella nimellä käytetty yli 50 vuotta, ballasti.
Kiitos saamistani neuvoista.
Taitaa jäädä kyllä minulta valon lisät laittamatta.
Josko sitten mahdollisen seuraavan auton yhteyteen harkitsisi parempia valoja.
mikahe:
drive jo vastasikin, mutta lisään vielä omani kieltämättä auton ehdoilla tehdyn erikoistapauksen.
Lähi- ja kaukovalojen painottaminen riippuu siitä, missä ajaa. Lähivalojen tarve saattaa näkyä jo auton valinnassa, koska lähivalojen parantaminen on hankalaa. Kaukovalot voi lisätä jälkeenpäinkin.
Esimerkiksi Volvo S80 halogeenivaloin tekee vajaaseen sataan metriin kirkkaan läiskän, jossa sinänsä ihan hyvät lähi- ja kaukovalot osuvat päällekkäin. Tuo on kiusallista, koska kirkkaan läiskän taakse näkyvyys on huono, eikä ongelmaa voi välttää, koska korkeussäätö on lähi- ja kaukovaloille yhteinen. Lisäkaukovalot tasoittavat tilanteen.
Kääntyviä valoja en osaa kaivata, mutta oma suosikkini on jo vuosikymmeniä ollut Bosch Touringin leveä valokuvio. Vaikkapa Rallye 225:n kiikarinkuvia puolen kilometrin päähän mäen rinteeseen en kaipaa.
Lisävalot ovat joissain tilanteissa liikaa, mutta eihän niiden sammuttaminen ole kuin yhden katkaisimen hintaista. Viimeisimpiin asennuksiin en tosin ole edes tehnyt sitä, vaan jättänyt auton omien kaukovalojen orjavalojen sulakkeen tarpeen vaatiessa vaikka pimeässä käsikopelolla helposti poistettavaksi. Ei tule edes joka talvi silti poistetuksi kertaakaan.
Nyt on alkamassa ensimmäinen talvi halogeeniavusteisilla bi-xenoneilla, jotka TM:n mittausten mukaan piti vielä olla tehokkaatkin. Polttimoiksi vaihdoin uudet laadukkaat xenonpolttimot ja halogeenikaukovaloina Osramin Night Breakerit, mutta lisävaloihin tottuneelle vieläkin ikään kuin jotain puuttuisi. Seuraava operaatio on ammattilaisen tekemä valopatterin suuntaus.
Xenonpolttimoiden hinta vaihtelee rajusti sen perusteella mitä polttimoa auto käyttää. D1S, jossa on ballasti mukana maksaa vielä monta kymppiä / kipale. Ainakaan minun autossani työ ei ollut polttimonvaihtoa kummempi. Ensimmäistä kertaa opetellessa meni noin 5 minuuttia puolelleen.
drive:
Riippu tietenkin vähän valoistakin mikä suuntaustapa tuottaa parhaan yhdistelmän, mutta tavoitteena on tosiaan tasainen valokuvio, koska kirkkaat läiskät valokuviossa häiritsevät yhtä paljon kuin tummat varjotkin.
mhj:
Osramin D1S polttimot suoraan kivijalkakaupasta ostettuna alle satasen kipale ja netistä saisi hieman halvemmallakin. Muita xenonpolttimoita saa halvemmallakin. Sen joutuu itse kukin päättämään onko xenonvalo tuon arvoista vai ei. Kaukovalot saa halvemmalla paremmat, mutta lähivaloja ei ihan helposti.
Vaihto kävi ainakin omassani normaalin polttimonvaihdon tapaan.
Mietin jo päiväajovalojakin, mutta jätin kuitenkin asentamatta. Jatkan jo halogeenien kanssa tottumaani käytäntöä, jossa laadukkaat (=kalliit) erikoispolttimot ovat käytössä talven ja keväällä vaihtuu tilalle halvat sohlot huomiovaloina poltettavaksi. Tässä tapauksessa vielä toimivat vanhat xenonpolttimot palaavat käyttöön talviloman jälkeen.
mhj:
Mulla on GS Lexuksessani Phillipsin D4S XenEco -polttimot. Merkkihuollossa noiden vaihdolle olisi tullut hintaa 165 euroa/kpl. Plus työt. Tilasin jenkeistä kaksi kappaletta hintaan 80 USD, sisältäen postituksen. Vaihto nyrkkipajalla 20 euroa, tosin nyt kun näin miten homma tehdään, onnistuu se tarvittaessa itseltänikin. Ihan hyvää katetta noista vedetään!
Ainakin omassa kärryssäni vaihtaminen on tehty suht helpoksi, sillä polttimo osoittaa sivulle, auton kylkeä kohti, jolloin polttimoon pääsee käsiksi suht näppärästi. Moottoritilan suoja pitää toki napsautella ensin pois.
Mielestäni nuo Leksan lähivalot ovat todella heikot, kaukovalot sen sijaan asialliset. Olisi mukava päästä kokeilemaan vertailun vuoksi jotain autoa, jossa on vakiona erinomaiset lähivalot.
Kyllä täytyy sanoa, että suurin osa autoilijoista jotka luulee että ksenonit ja lisäkaukovalot tuovat turvallisuutta liikenteeseen, ovat luoneet vääränlaisen lähestymistavan turvalliseen ja kaikkea liikennettä huomioivaan ajotapaan.
yksinkertaisesti voidaan sanoa, että valontuotto lumeneissa, hajavalon sallittu enimmäismäärä ja 'liitäntälaitteet' jotka eivät huomioi ympäristön valoisuutta, pilaavat näkemisen/näkymisen ja haittaavat vastaantulijoiden ajonäkymää. 2500lumenia vs 900lumenia vastakkain aiheuttaa tälle halogeenivaloin varustetun autoilijan hetkellisen 'sokean pisteen' johtuen ksenontyyppisten valojen väärästä tavasta laskea todellinen hajavalon määrä lumeneissa. koska lähivaloissa tälläinen ylimääräinen valoteho ammutaan ajoneuvon eteen 10-40m päähän (oikeaoppinen lainmukainen suuntaus-sääntö ; ajovalon korkeus - 1cm/m) silmä ei enää virittäydy jopa 50% himmeämpiin kohteisiin, jotka valitettavasti ovat talvella heijastimia ja liikennemerkkejä. skoda mm. on typerästi nostanut sivuosuman 50m matkalla 10m korkeuteen (laillisuus???) haittaa se jo selkeästi muuta vastaantulevaa liikennettä liian suurella valon pistekuormalla.
ps. himmeät h4 polttimot vanhassa 900saabissa on turvallisempi variaatio kuin yhdenkään uuden auton ksenonvalot, pistekuormitus, hajavalon osuus ja täten häikäisy pieni suuren umpion johdosta. näkyvyys aivan riittävä sekä lyhyillä ja pitkillä, kannattaa LXGS miehenkin tutustua, koko auton saa polttimoidesi hinnalla...
pnieminen74:
Lähtien öljylampuista kehitys on mennyt samaan suuntaan. Aikojen alusta asti on pyritty samaan: enemmän valoa paremmin rajatulle alueella. Kaasunpurkausvalot eivät tee poikkeusta tässä. Olisko käänteinen lähestyminen parempi tapa? Palataanko öljylamppuihin, jotka eivät takuulla ainakaan häikäise?
Samoja piruja maalailtiin seinille myös silloin, kun "liian kirkkaat" halogeenivalot tulivat markkinoille.
Samoja piruja maalailtiin seinille myös silloin, kun "liian kirkkaat" halogeenivalot tulivat markkinoille.
Nii'in, mutta tunnustapa vain että ihmisen silmä on ihan sama silmä oli se sitten 50 vuotta sitten tai tänä päivänä, eikö? ajelepas pimeellä talvitiellä jollain 80 luvun terselillä ja vastaan pamauttaa uudenkarhea ksenonkuski, kyllä ei käy terselimiestä kateeksi ohimenevät parikyt sekuntia, kun ei näe mitään.
Kaikkeen liikenteeseen kuuluvat minusta myös jalankulkijat, pyörät, hirvet jne. Ei niiden paremmasta näkymisestä ole tähän asti haittaa ollut. Oman kokemuksen mukaan kunnon lähivalot ovat hyvinkin olennainen turvallisuustekijä, tämä siis koskee myös valaistuja tieosuuksia.
No enpä ole huomannut moista. Yleensä tarkemmin rajatut valot tuottavat päinvastoin vähemmän häiriötä ja sehän on juuri ksenonien ja kaikkien muidenkin uudempien valojen idea enemmän valotehoa rajatulle alueelle. Jos omat valot on todella heikot, se näkyvyys tuskin on kummoista muutenkaan, taitaa olla enemmän kyse kuvitellusta näkymästä kuin muusta. Auton päätienopeudella on aika sama näkeekö sitä 0-30 metriä auton edessä vai ei.
Ainakin minulla olleet useammatkin ksenonit ovat tuottaneet lähivaloilla aika tasaisen valokentän noin 70-100 metriin asti. Enemmän tuo keulan edustan valaisu koskee minusta nimenomaan vanhempia halogeenejä.
Sinun täytyy vain toivoa, että jalankulkija huomaa sinut, koska sinä et häntä ilman valoa näe.
Minusta paremmat (pidemmälle ja riittävän laajalle oikealle pientareelle näyttävät) valot on aina paremmat kuin lyhyemmälle ja liian kapealle näyttävät. Jos puhutaan ääripäistä, niin toisessa autossa vakiovalot näyttävät turvallisesti 40 m ja 100 m, toisessa samat luvut 100m ja 200m. On tuossa jälkimmäisessä aika lailla erilainen mahdollisuus reagoida mihin tahansa, kun kohteet pimeässä näkyvät normaalilla talvinopeudella 2-3 sek aiemmin.
Ainakin H7 polttimoista on se kokemus, että ksenonit ovat jopa taloudellisesti kannattavat tai suht samanhintaiset käytössä. Polttimoita ksenoneihin ei tarvitse vaihtaa kuin äärimmäisen harvoin eivätkä ne enää nyt niin kalliita ole, jos laskee vaihtoväliksi esim. 100 tkm. H7 polttimoita menee tuohon matkaan aika monet ja niitä pitää yleensä alkaa vaihtaa juuri silloin kun sitä vähiten haluaa, eli polttimo palaa syksyisenä iltana räntäsateessa kesken matkan. Nykyiset päivävalosäännökset tietysti tulevat lisäämään noita kestoaikoja, jos autossa on päiväajovalot erikseen.
740 GLE:
Niinpä juuri. Himmeillä mutta tasaisella valokuviolla näkee paremmin, kuin kirkkaita läiskiä tien pintaan tekevällä virityksellä. Edelliseen autooni viritin lisävalot, ja parhaalta se tuntui niin, että suuntaa kirkkaimman pisteen tien juuri vaakatason yläpuolelle ettei tiehen tule läiskää, ja melko reilusti haritusta että näkee maisemiakin.
Märässä lumettomassa syksyssä valoa ei koskaan ole liikaa. Maantieajossa hyvät apupitkät ovat tarpeen. Taajamissa taas hyvät lähivalot. Kaupunkiympäristön hajavaloissa on paljon varjoja ja katveita, joihin heijastimeton jalankulkija hukkuu helposti.
Kaukovaloja voi ja on syytä parantaa apupitkillä, mutta miten lähivaloja. "Teknopojat" ovat keksineet ratkaisuksi leveän keilan ksenon-työvalot. Huoltoautossa ne on helppo perustella, henkilöautossa ehkä huonommin. Nopea irrotettavuus on poikaa...
Ja Niemiselle häikäistymisestä: jo autokoulussa opetetaan, että vastaantulijan valoihin ei tuijoteta.
Zagarat:
Eiköhän näissä tapauksissa 99% ole päänsisäistä häikäistymistä. Kaverihan tuolla valitti, että häiritsee tavattomasti jos jollain palaa huomiovalot ja ajovalot samaan aikaan. Tuo yhdistelmä ei kyllä ketään häikäise.
pnieminen74:
Eritasoisia valoja on ollut aina liikenteessä. Jos aina olisi pyritty siihen, että kaikilla pitää olla huonot valot, niin ajaisimme vieläkin öljylampuilla. Itse näkisin ennemminkin niin, että terselin huonoja valoja pitäisi pyrkiä parantamaan, eikä uusien autojen hyvin pidä alkaa huonontamaan.
pnieminen74:
No ei. Ainakin minun silmieni hämäränäkö ja sopeutumiskyky on selvästi heikentynyt kuluneiden 50 vuoden aikana.
Mutta et sinä tietenkään tätä tarkoittanut, vaan sitä, että kenen tahansa silmä mukautuu kirkkaimman näkyvissä olevan valon mukaan.
Siitä seuraa, että hyvillä valoilla vastaantuleva häikäisee kunnon valoilla ajavaa vähemmän kuin huonoilla valoilla silmänsä hämärään totuttanutta.
pnieminen74:
No ei käy, mutta itsepä on valonsa valinnut. Kaupasta saa toimiviakin valoja niin halvalla, että ihan turha kitistä jos kerran auto on varaa hankkia.
Samaa periaatetta soveltaen myös vaarallisen modernit Saab 900:t pitää saada heti pois liikenteestä. Ajatteles jos kuivalla kesäisen lämpimällä asfaltilla Saabisti hyppää jarrulle? Neljä suurta levyjarrua rouhaisee kiinni niin rajusti, ettei Tercelikuskilla ole mitään tehtävissä peräänajon välttämiseksi.
Tekniikan tason tasapäistämistä huonoimman tunnetun toteutuksen tasolle on käytetty muutamien yhteiskuntakokeilujen yhteydessä, eikä se ole yleensä kovin hyvin ratkaissut ongelmaa.
pnieminen74:
Halogeenivaloista tulee hajavaloa lähes poikkeuksetta enemmän kuin linssivaloina toteutetuista xenoneista, joiden valokeila on tarkasti rajattu.
Juuri vaihtamilleni xenonpolttimoille luvattiin 3200 lm / kappale. Niiden rinnalla istuvat ihan uudet Osram Night Breakerit jo tehtaalla bi-xenonien rinnalle asennetuissa kaukovaloissa. Vaimon auton halogeenivaloja on silti vähän ikävä. Pimeässä ajaminen on oma valinta eikä muiden vika.
pnieminen74:
Muutamien autojen vakioxenonit tosiaan jossain kohtauskulmassa välkehtivät häiritsevästi, Halogeeniumpioihin tungetuista xenonsarjoista puhumattakaan. Molemmissa olisi tosiaan parantamisen varaa.
Pistemäisen valon osalta olemme samaa mieltä. Tasainen valokuvio on parempi. Sen voi toteuttaa muutenkin kuin tasaisen huonoilla valoilla.
NHB:
Minusta uusien autojenkin valoissa on vielä aivan liikaa puutteita. Jos katsoo TM:n valomittauksiakin, niin aivan uusissakin autoissa on todella surkeitakin valoja. Minusta vaatimuksia valoista pitäisi kiristää aivan päinvastaiseen suuntaan mihin tämä pnieminen ehdottaa.
Eikä se valojen tekniikka tai hintakaan aina kerro tehosta. Hyvänä esimerkkinä TM:n MB CLS vs. Audi A7. Eipä nuo mersun ledit ainakaan edukseen erottuneet.
AkiK:
Missa aikaisemmassa valosukupolvessa on ollut nykyisiä kaasunpurkausvaloja vähemmän puutteita?
NHB:
Missä tahansa sellaisessa, jossa bi-xenonin rinnalla on aiemmin ollut halogeenikaukovalo xenonin kaverina, mutta nyt ei ole (koska jännittävät ledikaaret sekä mutkissa kääntyvät ja vilkkuvat valot ovat markkinointisyistä auton edessä olevan tien valaisemista tärkeämpiä.
Odotan mielenkiinnolla oman autoni uusiutuneen facelift version valomittausta. Lähtökohtana on TM:n vanhan mallin valomittauksessa erittäin hyvien lähivalojen kaverina kaukovalojen 5 luksin käyrä yli 190 metrissä, joten eihän uuden mallin valot ainakaan tuon huonommat voi olla...kai?
simppa:
Niinpä. Tuskin tänä päivänä yksikään autonvalmistaja vaihtaisi oikeissa ajovaloissa LEDeihin, jos motiivina olisi niiden parempi (tien) valaisu.
Eniten kanssa-autoilijaa harmittaa kuitenkin esim. led-takavilkun näkymättömyys muiden takaledien seasta, vaikka niistä muistakin olisi jo 50% pimentynyt. Tämä siis siinä tapauksessa, että kuljettaja yrittää vilkkua käyttää.
EDIT: Tästä on esim. Audi kaamea esimerkki, sen jälkiasennusräpellyksistä puhumattakaan.