Saanen huomauttaa ettei kyseinen kerroin 2,7 ollut minun keksintöni, vaan luin sen tuolta Kalevan sivulta, ja käsittääkseni se oli onnettomuustutkijan kertoma. Toimittajalla ei ollut osaa eikä arpaa tähän.
Eli kun suomessa löytyy 20% kitkarenkaita on 2,7 kertaisella riskillä talvikelissä ajavia 500000 kuljettajaa. Täytyy vain toivoa että nämä puoli miljoonaa kuljettajaa, on erityisen älykkäitä yksilöitä kuten muutama on täällä ylimielissti halunnut meille 2 miljoonalle idiootille kovasti todistaa.
Olkoon sinun tai jonkun muun keksimä, mutta keksitty se tosiaan on.
Niin suomi ei ole Helsinki, tämä tosiasia tuppaa aika usein unohtumaan kun ei nähdä nenäänsä pidemmälle. Jos nastat muutamilla pääkaupunkiseudun teillä kuluttaa tiet urille jonka kyllä uskon, niin miksi niitä ei sitten pinnoiteta vaikka kahteen kertaan vuodessa, eikö tämä ole itsestään selvää ainakin liikennesuoritteen kannalta.
Kyllähän noita teitä parin vuoden välein pistetäänkin uusiksi. Ja jo ensimmäisen talven jälkeen on taas järkyttävät urat. Ehkei jossain mäntsälän metsäteillä nastoista ole kellekään mitään haittaa, saattaapa hiukan helpottaa ajamista tien ollessa jäinen, mutta turhan moni sieltäkin pendelöi helsinkiin tienrouskuttajillaan asuinympäristöämme kuraammaan ja ilmaa pölyttämään.
Tyypillistä kitkarengaskiihkoilijan tekstiä. Informatiivisuus ja perustelut loistavat poissaolollaan, sen sijaan ronskia liiottelua ja vääristelyä löytyy sitäkin enemmän.
Mutta tutkimustulokset, testitulokset, tienpitäjän (Tiehallinto) ja Liikenneturvan mielipiteet sivuutetaan täysin.
Tai sitten otetaan jonkun muun maan tutkimustuloksia, jossa on erilaiset ilmasto- ja tiestöolosuhteet. Muistakaamme, että vaikkapa Ruotsi ulottuu Suomea huomattavasti etelämmäksi, ja siellä tienpidon määrärahat kohdentuvat tiestölle pelkästään tien liikennemäärien suhteessa. Myös Viro on Suomen eteläpuolella. Keskustelu täällä pitäisikin rajata Suomen olosuhteisiin, ja jos keskustelijoilla riittää kiinnostusta Ruotsin, Norjan, Japanin, Viron tai vaikkapa Mosambikin nastarengasten käyttösuositusten pohtimiseen, voisivat kirjoittaa ao. maiden tekniikkalehtien foorumeille.
Hesarissa oli tänään hyvä yleisönoaston kirjoitus nastarenkaiden haitoista. Kirjoittaja oli sisätautien erikoislääkäri. Hän oli huolissaan nastarenkaiden aiheuttamista pienhiukkasista. Espoolaiset joutuvat vetämään kerran vuodessa länsiväylän asfalttipinnan henkeensä.
Hesarissa oli tänään hyvä yleisönoaston kirjoitus nastarenkaiden haitoista. Kirjoittaja oli sisätautien erikoislääkäri. Hän oli huolissaan nastarenkaiden aiheuttamista pienhiukkasista. Espoolaiset joutuvat vetämään kerran vuodessa länsiväylän asfalttipinnan henkeensä.
Lääkäri ei ilmeisesti tiennyt, että tutkimusten mukaan kitkarenkaat tuottavat enemmän pienhiukkasia kuin nastarenkaat.
Hesarissa oli tänään hyvä yleisönoaston kirjoitus nastarenkaiden haitoista. Kirjoittaja oli sisätautien erikoislääkäri. Hän oli huolissaan nastarenkaiden aiheuttamista pienhiukkasista. Espoolaiset joutuvat vetämään kerran vuodessa länsiväylän asfalttipinnan henkeensä.
Lääkäri ei ilmeisesti tiennyt, että tutkimusten mukaan kitkarenkaat tuottavat enemmän pienhiukkasia kuin nastarenkaat.
Voisit joskus perustella kirjoituksiasi. Kitkat ja nastat kuluvat renkaina suurin piirtein yhtä nopeasti, ja nastat ovat tänäpäivänä kitkanastoja, joten ilmaan päätyvässä rengashävikkimäärissä ei voi olla suuria eroja. Tämän lisäksi nastat jauhavat tienpintaa pölyksä vähintään 50x niin paljon kuin kitkat.
Tämän vuoksi tarkastelun kannalta on kovin epäolennaista se, että jonkun tutkimuksen mukaan kitkat nostavat tiellä olevan pölyä 10% enemmän kuin nastat. Ja nostavatko edes? Tämä pölynimuritutkimusauto mittaa pölyä renkaan takaa. Omien silmämääräisten näköhavaintojeni ja päättelykykyni perusteella enemmän auton imuefekti nostaa pölyä, kuin itse rengasa!
Ymmärrätkö? Saa ajatella, eikä tarvitse vain uskoa valikoiden vain niitä tutkimuksia jotka tukevat omia uskomuksia.
Länsiväylän varrellakin joskus asuneena voin toistaa, että nastarenkaiden tuottama pöly on todellinen ongelma. Omaan terveyteeni se ei ole vaikuttanut, mutta kuivalla talvikelillä se kyllä tuntuu hengityksessä ja tekee ulkoilemisesta epämiellyttävää. Melkein pitäisi filtteriä käyttää, autoissa ja taloissahan sellaiset nykyään jo onkin. Ihan sama millä siellä metsässä ajatte, mutta pääkaupunkiseudulla olisi syytä ryhtyä pikaisiin toimiin nastojen määrän radikaaliksi vähentämiseksi.
Kirjoittaja oli sisätautien erikoislääkäri. Hän oli huolissaan nastarenkaiden aiheuttamista pienhiukkasista. Espoolaiset joutuvat vetämään kerran vuodessa länsiväylän asfalttipinnan henkeensä.
Eikä lääkäri yhtään liioitellut sanoessaan, että länsiväylän asfaltti päätyy ihmisten keuhkoihin. Kummallisia hiukkasia, kun sinne osaavat mennä.
K-10 kirjoitti muiden kuin pääkaupunkiasukkaiden, rouskuttavan nastoillaan heidän tiensä ja pilaavan hengitysilmansa. Niin sitä pitää katsoa asioita, ja jotta olisimme tasapuolisia olisi myös kaupunkilaisten syytä pysyä omien rajojensa sisäpuolella. Me kyllä tulemme mainiosti toimeen ilman pääkaupunkiseutua, kysymys kuuluukin, tuletteko te toimeen ilman ulkopuolista huoltoa. Sitä voinee hiukan epäillä?
Mitä tulee tuon lääkärin höpinöihin, niin kovin heikkotasoisia nuo perustiedot näyttivät olevan. Kokonaan pääsi unohtumaan suurin tekijä, joka ihmisiä sairastuttaa euroopassa. (n.300000 tuhatta kuollutta vuodessa) Nimittäin dieselkäyttöiset ajoneuvot, varsinkin uusimmat joiden hiukkasten epäillään olevan paljon vaarallisempia, koska ovat hienojakoisempia ja menevät suoraan keuhkoihin. Tämän tosiasian olisi lääkärishenkilön pitänyt tietää, mikäli alastaan jotain ymmärtää.
Kitkakäyttäjät näyttävän kokonaan unohtavan hiekoitushiekan ja lukemattomilta työmailta renkaissa kulkeutuvan materiaalin, joka tehokkaasti jauhetaan pölyksi raskailla ajoneuvoilla. Puhumattakaan katujen hoidosta joka suomessa on häpeällisellä tasolla, keväällä tuo katupöly saa kaikessa rauhassa leijua parikin kuukautta, kun harvalukuisat kiinteistöhuoltoyhtiöt yrittävät sitä pikkuhiljaa poistaa alimmalla hintatarjouksella, jossa laatu ei ole määräävä tekijä. Todennäköisesti ennen tätä tehokkuuden kuvitteellista itsepetosta, olivat entisajan talonmiehet hoitaneet viikossa oman osuutensa puhtaaksi harjalla ja runsaalla vedenkäytöllä. Henkilökohtaisten havaintojen nojalla, väitän pahimpia pölynnostattajia keväisin olevan matalalattiabussit, jotka saavat kadut läpinäkymättömän harmaiksi seinästä seinään. Enkä ole huomannut henkilöautojen pystyvän vastaavaan.
Mitä teiden kulumiseen tulee, niin luovuttaan suolasta, niin kuluminen jäisi 20%:tiin nykyisestä. Eikä paska lentäisi minnekään, korkeintaan vähän suolenpätkiä kitka-autoilijoiden hallinnanmenetyksistä.
Kaupungissa kyllä sattuu ja tapahtuu. Uudet nastat alla ja kehä-I:llä läheltä-piti -tilanne. Molemmista eturenkaista katosi siinä tilanteessa n. 7-10 riviä nastoja. No, oma vika kun oli niin hitaat reaktiot, etten heti vetänyt liinoja kiinni.
Nyt renkaat kyllä rallattaa mukavasti. Näillä ajan vielä pari seuraavaa talvea.
En ole koskaan kokeillut oikeita kitkoja, mutta monema vuonna ajanut nastarenkailla ilman nastoja, eikös se ole sama?
Ei muuten yhtään osumaa toistaiseksi!
Joillekin voisi sanoa tässä vaiheessa, että nopeuden voisi sovittaa kelin mukaiseksi. Mielestäni on turvallisuusriski ajaa puhtaalla ja paljaalla moottiritiellä 82 km/h vasenta kaistaa. Käytännössä kesäkeli vallitsee nytkin pääväylillä, ainoastaan pidon heikennys alla mahd. nastarenkaiden muodossa.
Hesarissa oli tänään hyvä yleisönoaston kirjoitus nastarenkaiden haitoista. Kirjoittaja oli sisätautien erikoislääkäri. Hän oli huolissaan nastarenkaiden aiheuttamista pienhiukkasista. Espoolaiset joutuvat vetämään kerran vuodessa länsiväylän asfalttipinnan henkeensä.
Lääkäri ei ilmeisesti tiennyt, että tutkimusten mukaan kitkarenkaat tuottavat enemmän pienhiukkasia kuin nastarenkaat.
Voisit joskus perustella kirjoituksiasi. Kitkat ja nastat kuluvat renkaina suurin piirtein yhtä nopeasti, ja nastat ovat tänäpäivänä kitkanastoja, joten ilmaan päätyvässä rengashävikkimäärissä ei voi olla suuria eroja. Tämän lisäksi nastat jauhavat tienpintaa pölyksä vähintään 50x niin paljon kuin kitkat.
Tämän vuoksi tarkastelun kannalta on kovin epäolennaista se, että jonkun tutkimuksen mukaan kitkat nostavat tiellä olevan pölyä 10% enemmän kuin nastat. Ja nostavatko edes? Tämä pölynimuritutkimusauto mittaa pölyä renkaan takaa. Omien silmämääräisten näköhavaintojeni ja päättelykykyni perusteella enemmän auton imuefekti nostaa pölyä, kuin itse rengasa!
Ymmärrätkö? Saa ajatella, eikä tarvitse vain uskoa valikoiden vain niitä tutkimuksia jotka tukevat omia uskomuksia.
Länsiväylän varrellakin joskus asuneena voin toistaa, että nastarenkaiden tuottama pöly on todellinen ongelma. Omaan terveyteeni se ei ole vaikuttanut, mutta kuivalla talvikelillä se kyllä tuntuu hengityksessä ja tekee ulkoilemisesta epämiellyttävää. Melkein pitäisi filtteriä käyttää, autoissa ja taloissahan sellaiset nykyään jo onkin. Ihan sama millä siellä metsässä ajatte, mutta pääkaupunkiseudulla olisi syytä ryhtyä pikaisiin toimiin nastojen määrän radikaaliksi vähentämiseksi.
K-10, aina saa ajatella, mutta ajatelun pohjaksi kannataa ottaa faktatiedot eikä unelmia. Minun perustelunani ovat tutkimuksissa esille tulleet faktatiedot, muita "perusteluita" en tarvitse. Ymmärrän kyllä K-10:n ja vastaavien ärtymyksen - he haluaisivat luulla ja uskoa, inttää ja jankuttaa, eikä niinkään tietää ja perustella.
Tuttu joka kulkee lapissa töissä kokeili kitkoja kerran talvella mutta vaihtoi nastoihin ja sanoi: en minä nuilla "kesärenkailla" uskalla ajaa liukkaalla kelillä!
Tuttu joka kulkee lapissa töissä kokeili kitkoja kerran talvella mutta vaihtoi nastoihin ja sanoi: en minä nuilla "kesärenkailla" uskalla ajaa liukkaalla kelillä!
Se on kumma, kun nastakuskien kokemukset kitkoista rajoittuu usein vain tuttuihin tai tuttujen tuttuihin.
Minä olen ajanut Lapissa sekä kitkoilla että nastoilla kymmeniä kertoja. Juuri siellä kitkat ovat elementissään. Mitä talvisempaa on, sen paremmin kitkat toimivat. Kitkat ovat tositalven renkaat.
Lisäksi Lapissa ei suolata. Suolaushan on vain kiusantekoa kitkarenkailla ajaville. Se heikentää niiden pitoa. Olin Lapissa viimeksi itsenäisyyspäivänä. Odotan taas uutta vuotta, kun pääsen ajamaan kitkoilla Lapin suolaamattomille lumipolanteille.
Tuttu joka kulkee lapissa töissä kokeili kitkoja kerran talvella mutta vaihtoi nastoihin ja sanoi: en minä nuilla "kesärenkailla" uskalla ajaa liukkaalla kelillä!
Se on kumma, kun nastakuskien kokemukset kitkoista rajoittuu usein vain tuttuihin tai tuttujen tuttuihin.
Minä olen ajanut Lapissa sekä kitkoilla että nastoilla kymmeniä kertoja. Juuri siellä kitkat ovat elementissään. Mitä talvisempaa on, sen paremmin kitkat toimivat. Kitkat ovat tositalven renkaat.
Lisäksi Lapissa ei suolata. Suolaushan on vain kiusantekoa kitkarenkailla ajaville. Se heikentää niiden pitoa. Olin Lapissa viimeksi itsenäisyyspäivänä. Odotan taas uutta vuotta, kun pääsen ajamaan kitkoilla Lapin suolaamattomille lumipolanteille.
Kerrankin edes osittain samaa mieltä nimim. Kitkakallen kanssa. Pakkaskelillä, etenkin kireillä "narsku"pakkasilla, kitkarenkaat pitävät kohtalaisen hyvin jopa jääkelillä.
Mutta jos ilmat lauhtuvat nollakelin lähelle, jääpinta (polanne) liukastuu kitkarenkain pitelemättömäksi. Asia korostuu etenkin vähäliikenteisillä teillä, joilla nastojen jäätä karheuttava vaikutus on pieni.
Suolausta perustellaan raskaan liikenteen tarpeilla, mutta samat ongelmat kohtaavat myös kitkarengasautoilijoita. Nastojen puute on yhteistä molemmille.
Kerrankin edes osittain samaa mieltä nimim. Kitkakallen kanssa.
Jos vielä joskus ajaisit ensimmäisen talven kitkoilla, olisit varmasti kaikesta samaa mieltä
Kyllä minä olen kitkoilla ajanut - kokemukset ovat samansuuntaiset kuin mm. autolehtien testeissä. Siksi en voi olla kitkarengaskiihkoilijoiden kanssa samaa mieltä. Mutta niille jotka kitkarenkaat ovat autonsa alle valinneet toivotan ajamisen iloa ja turvallisia kilometrejä.
Tässäkin ketjussa esitettyjen tutkimus- ja testitulosten pohjalta toivoisin että myös kitkarengaskiihkoilijat lopettaisivat kiihkoilunsa nastarenkaiden käyttöä vastaan.
Tiedän toki paljon kitkarenkailla ajavia, jotka eivät kiihkoile rengasvalintansa puolesta, vaan tunnustavat käyttämästään rengastyypistä sekä valo- että varjopuolet.
Melkoinen osa kitkarenkaita kokeilleista on kuitenkin siirtynyt takaisin nastarenkaisiin, kuten tilastotkin todistavat. Varmasti on myös autoilijoita, joiden auton käyttötapoihin kitkarengas sopii hyvin.
Tiedän toki paljon kitkarenkailla ajavia, jotka eivät kiihkoile rengasvalintansa puolesta, vaan tunnustavat käyttämästään rengastyypistä sekä valo- että varjopuolet.
Melkoinen osa kitkarenkaita kokeilleista on kuitenkin siirtynyt takaisin nastarenkaisiin, kuten tilastotkin todistavat. Varmasti on myös autoilijoita, joiden auton käyttötapoihin kitkarengas sopii hyvin.
Taas tämä dosentti ja sisätautien erikoislääkäri, kirjoitti perjantain HS:n yleisönosastossa, kuvitteellisia oman mielen tuottamia harhakuvitelmia ihmisten terveyden vaarantamisesta. Aivan ällistyttävää että noinkin kattavan koulusivistyksen saanut, sortuu tälläiseen lapselliseen tosiasioiden vastaiseen vääristelevään kirjoitteluun.
Taisi arvon dosentilta unohtua varsinaiset pääsyylliset, eli diesel-autojen lämmityksen ja voimatalouden tuottamat hiukkaspäästöt, jotka eu:n alueella arvioidaan 300-500000 tuhatta henkeä vuosittain vaativaksi asiaksi, pääosassa lienevät uudenaikaiset dieselit joita eu:n ja omat päätöksentekijämme vahvasti suosivat kansalaisten terveyden kustannuksella.
Arvon dosentti kertoi että ruotsissa arvioidaan n.1800 henkilön kuolevan ennenaikaisesti hiukkaspäästäjen vuoksi, kertomatta kuitenkin jäi mikä näitä hiukkasia tuottaa. Ei se taida olla nastarenkaat, vaan palamisen eri muodoissaan tuottamat hiukkaspäästöt ehkä 95%:sesti ??
Arvon dosentti ei myöskään kanna huolta, pääosin liukastumis-onnettomuuksissa kuolevista n.1200 suomalaisesta, jotka voidaan hyvin rinnastaa kitkankäyttäjiksi, kun eivät käytä jalkineissaan nastoja, jotka todennäköisesti olisivat pelastaneet valtaosan liukastuneista. Heistä ei kanna myöskään huolta valtiovalta, he mieluummin nypläävät pikkuasioiden kuten valvontakameroiden ja tälläisten parissa. Eikä kannata unohtaa, ettei kameroissa ole kysymys kansalaisten turvallisuudesta vaan verotusasioista.
Arvon dosentti kantaa myös suurta huolta, valtavista tiestön pintojen uusimisen aiheuttamista kustannuksista.Summa on konaista 30 miljonaa euroa
vuodessa, joka tietysti on alakantissa tarpeeseen nähden. Miten tämä sitten suhteutuu, esimerkiksi liukastumisten aiheuttamiin lonkkamurtumien hoitokustannuksiin, kyseessähän on mitä ilmeisimmin satojen miljoonien eurojen kustannus vuositasolla.
Miksi sitten keväisin kaduilla ja teillä pölyää. Siksi että hiekoitushiekka ja tien kuluma on onnistuttu jauhamaan suolan avulla vesiseoksena pölyksi, jota sitten verkkaalleen siirretään ympäristöön raskaan kaluston, pääosin matalalattiabussien ja kuivaharjauksen avulla.
Onhan tosiasia että myös malmit jauhetaan tehokkaasti veden avustuksella käsiteltävään muotoon liejuseokseksi, tätä samaa menetelmää käytetään myös tiepintojen kuluttamiseen ja sillä saadaan kuluma viisinkertaiseksi eli kummasta on kysymys nastoista vai suolasta??
Arvon dosentti antaa myös mielikuvan, että pinnoitteet uusittaisiin vuosittain. Totuus on kuitenkin ettei 98%:tilla tiestoä niitä uusita kuin 15-25 vuoden välein olivat ne sitten liikennöitävässä kunnossa tai ei. Tien pinnat eivät kuitenkaan, vähemmän liikennöityjen teiden osalta ole silminnähden kuluneita, vaan tien rakenne yleensä tuhoutuu välinpitämättömyydestä johtuen. Halkeamisten aiheuttama veden pääsy tienpohjaan ja sen seurauksena routimisen aiheuttama tien pohjarakenteiden pettäminen on seurauksena. Tällaisen tienpidon korjaamisen kustannukset nousevat moninkertaisiksi, kun pohjarakenteen massoja joudutaan vaihtamaan. Päättäjien tyhmyyden takia, maksamme rahojen säästön sijasta moninkertaisia kustannuksia.
Tuntuu aika pelottavalta, jos kyseinen kirjoittaja myös ammatissaan rupeaa soveltamaan omia kuvitteellisia teorioitaan omiin potilaisiinsa. Voidaanko myös perustellusti kysyä, tuottaako koulutusjärjestelmämme todella tälläisiä käytännön arjen tosiasioista vieraantuneita yksilöitä.
Miksi sitten keväisin kaduilla ja teillä pölyää. Siksi että hiekoitushiekka ja tien kuluma on onnistuttu jauhamaan suolan avulla vesiseoksena pölyksi, jota sitten verkkaalleen siirretään ympäristöön raskaan kaluston, pääosin matalalattiabussien ja kuivaharjauksen avulla.
Esim. Länsiväylää, Turunväylää tai Kehä II:sta ei hiekoiteta. Silti ne pölyävät todella pahasti keväisin.
misar:
Arvon dosentti antaa myös mielikuvan, että pinnoitteet uusittaisiin vuosittain.
Länsiväylä päällystetään paikka paikoin vuosittain. Turunväylän toissakesänä päällystetyt osat ovat jo aivan urilla. Viime kesäisissäkin on jo näkyvät sekä tuntuvat urat. Ja urien raideväli on edelleen liian kapeita raskaalle liikenteelle.
Jos haluat ajaa sisä-Suomessa nastoilla, siitä vain. En vastusta. Sinun pitää kuitenkin ymmärtää, että nastojen aiheuttamat haitat ovat todellisia täällä kehä III:n sisällä.
Siksi paikallinen nastavero Norjan malliin olisi hyvä. Nastat verolle kehä III:n sisälle.
Siksi paikallinen nastavero Norjan malliin olisi hyvä. Nastat verolle kehä III:n sisälle.
Juuri näin, tuo olisi hyvä malli, jolle varmasti on järkevät perusteet myös nastauskovaisen mielestä, kun muuallakin sellaista on rationaalisten selvittelyjen jälkeen päädytty käyttämään. Toinen vaihtoehto olisi kieltää nastat koko maasta, mutta väestötiheydeltään suomen kokoisessa maassa ei taida asiallista tienhoitoa riittää ihan joka kolkkaan.
Täällä kehä kolmen sisällä ei nastoja tarvita koskaan, ja ulkopuolellakin pärjää ilman, joten ratkaisu ei olisi kohtuuton kenenkään kannalta.
Jos välttämättä haluaisi käyttää nastoja kehä3:n sisällä, se onnistuisi kohtuullisella lisämaksulla. Ei tarvitsisi maalaisen ryhtyä yksittäistä hesan reissua varten renkaanvaihtopuuhiin.
Siksi paikallinen nastavero Norjan malliin olisi hyvä. Nastat verolle kehä III:n sisälle.
Juuri näin, tuo olisi hyvä malli, jolle varmasti on järkevät perusteet myös nastauskovaisen mielestä, kun muuallakin sellaista on rationaalisten selvittelyjen jälkeen päädytty käyttämään. Toinen vaihtoehto olisi kieltää nastat koko maasta, mutta väestötiheydeltään suomen kokoisessa maassa ei taida asiallista tienhoitoa riittää ihan joka kolkkaan.
Täällä kehä kolmen sisällä ei nastoja tarvita koskaan, ja ulkopuolellakin pärjää ilman, joten ratkaisu ei olisi kohtuuton kenenkään kannalta.
Jos välttämättä haluaisi käyttää nastoja kehä3:n sisällä, se onnistuisi kohtuullisella lisämaksulla. Ei tarvitsisi maalaisen ryhtyä yksittäistä hesan reissua varten renkaanvaihtopuuhiin.
Keskustelu näyttää palaavan aina kielto-/rangaistusteemaan. Kitkarengaskiihkoilijat eivät halua nähdä esitettyjä tosiasioita edessään, vaan täysin järjettönmästi esittävät turvallisesti autoileville lisää veroja - jo olemassaolevien lisäksi!! Aiemmin esitin vastavetona nastattomia renkaita käyttäville autoilijoille vastaavasti veronkorotuksia liikenneturvallisuuden vaarantanisen ja ympäristön likaamisen (orgaaninen pöly, suolaus) takia. Tällä halusin osoittaa, miten totaalisen typeriä tällaiset toisten rankaisuehdotukset ovat. Silloin meni perille, mutta taas palataan samaan teemaan. Haluaisin huomauttaa, että mm. valtion tienpidosta vastaava virasto ,Tiehallinto sekä myös Liikenneturva, suosittelevat turvallisuussyistä NASTARENKAITA. Valtiohan voi hyvinkin suosituksensa vahvistamiseksi ruveta keräämään lisäveroja muilta kuin nastarenkailta...
Turha tässä on enää mitään kirjoittaa vain viimeisen sanan saadakseen. Faktatietoa nastojen haitoista ja hyödyistä on esitetty, se on sitten kunkin itsensä päättelykyvyn ja painotuksen varassa mihin johtopäätökseen hän päätyy. Toivottavasti ei kuitenkaan uskon
Itse käytän nastoja koska ne antavat liukkaalla edes hieman pitoa ja tuo "hiemankin" riittää jos auto "lähtee lapasesta" jotta saa auton takaisin "komentoonsa", siis jos taito lisäksi riittää!
diesel-autojen lämmityksen ja voimatalouden tuottamat hiukkaspäästöt, jotka eu:n alueella arvioidaan 300-500000 tuhatta henkeä vuosittain vaativaksi asiaksi,
Onkohan tämä nyt sitten sitä nastakiihkoilijoiden tapaa esittää asioita ;-)
500 miljoonan vuosittain kuolleen luulisi Euroopan alueella havahduttavan.
En usko myöskään dieselautojen lämmityksen olevan oleellinen hiukkaspäästäjä.
Joululiikenne alkanee huomenna. Täälläpäin sivutiet ovat petollisen liukkaita. Olisi parempi jos kaikilla, jotka lähtevät Jouluksi sisä-Suomeen, olisi kunnon renkaat alla ja malttia ajella renkaidensa pitoalueella.
Yleisesti olen sitä mieltä, että Suomen alueella kannattaa jättää turha vouhotus pois ja antaa käyttäjien itse valita renkaansa. Sakkoverot ja käyttökiellot kuulostavat keskiaikaisilta hallintokeinoilta tähän asiaan. Niin pitkään kuin koko-Suomi sijaitsee 60-70 leveyspiirin välissä on turha jonkin rannikkokaistaleen takia rangaista niitä ihmisiä, jotka vielä pitävät Suomen kuihtuvan teollisuuden pyörät pyörimässä.
Olkaapa kaikki tyytyväisiä nykyiseen ololtilaan, joka mahdollistaa vielä järjen käytön edes yhdessä omaan turvallisuuteen vaikuttavassa asiassa.
Kolmenmkymmenen nastarenkailla ajetun talven jälkeen otin uuteen autooni elämäni ensimmäiset kitkarenkaat. Tiedossa oli, että kitkarenkailla sivuttaispito ja suuntavakavuus on plussakeleillä ja loskattomissa olosuhteissa nastarenkaita huonompi. Tämän kompensoin ottamalla matalaprofiiliset kitkarenkaat. Pakko sanoa, että olen hyvin tyytyväinen. Kyyti on mukavaa ja hiljaista. Ajotuntuma ja ajettavuus on erinomainen verrattuna aikaisempien talvien korkeaprofiilisiin nastarenkaisiin. Renkailla pärjäsi mainiosti myös Keski-Suomeen ja Savoon ennen jouluja suuntautuneilla retkillä, joiden aikana koettiin kaikki talvikelit, joita Suomessa esiintyy.
Lienee kuitenkin itsestään selvää, että kitkojen pito on ääriolosuhteissa nastoja huonompi. Siksi kitkarenkaat eivä mielestäni sovi kuljettajalle, jolla on vaikeuksia pitää riittävä turvaväli, ja jolla on vaikeuksia sovittaa ajonopeutensa olosuhteiden mukaiseksi. Mutta en tiedä, sopiko auto ylipäätään tällaiselle henkilölle.
(Off topic: Dieselautot tai niiden lämmitys ei muuten ole Etelä-Suomessa läheskään yhtä suuri hiukkaspäästöjen lähde kuin puulämmitys (takat + saunat).)
olet kitkoillasi ajanut, kun kerroit että akik:n kanssa teidän kilometrit ei suuresti heitä. Mihin perustat että akik ajaa agressivesti kun mielestäni hän ajaa alle ilmoitetun yhdistelmäkulutuksen tai ainakin lähelle sitä.
olet kitkoillasi ajanut, kun kerroit että akik:n kanssa teidän kilometrit ei suuresti heitä. Mihin perustat että akik ajaa agressivesti kun mielestäni hän ajaa alle ilmoitetun yhdistelmäkulutuksen tai ainakin lähelle sitä.
Pahimmillaan 50tkm vuodessa johon ei huviajelua sisälly, koska en huvikseni aikaani tienpäällä vietä.
Aggressiivisella ajotavalla ei kitkoilla selviä kovin pitkälle, ja AkiK sekä monet muut eivät pärjää niillä. Joillakin on tietysti osasyynä huono auto.
Mielestäni nettifoorumeilla toisten ajotavan arvosteleminen on kaikkea muuta kuin rakentavaa. Pohjanoteeraus tosin tuli putputilta, kun hän arvuutteli kirjoittajien painoindeksejä.
Tämä lippispää/amisviiksi- nimittely tuntuu olevan aivan yleisesti hyväksyttyä tällä palstalla, vaikka se ei ole mitään asiallista/rakentavaa jos puhutaan ihan autoista ja niiden ominaisuuksista, vaikka niihin liittyisikin sivuluisu/takaveto juttujakin.
Ketä täällä on henkilökohtaisesti nimitetty lippispääksi? Putput nimitteli täällä muita lihaviksi ihan suoraan päin naamaa, jos ei hänen pitämästään autosta tykännyt.
K-10:
Tyypillistä kitkarengaskiihkoilijan tekstiä. Informatiivisuus ja perustelut loistavat poissaolollaan, sen sijaan ronskia liiottelua ja vääristelyä löytyy sitäkin enemmän.
Mutta tutkimustulokset, testitulokset, tienpitäjän (Tiehallinto) ja Liikenneturvan mielipiteet sivuutetaan täysin.
Tai sitten otetaan jonkun muun maan tutkimustuloksia, jossa on erilaiset ilmasto- ja tiestöolosuhteet. Muistakaamme, että vaikkapa Ruotsi ulottuu Suomea huomattavasti etelämmäksi, ja siellä tienpidon määrärahat kohdentuvat tiestölle pelkästään tien liikennemäärien suhteessa. Myös Viro on Suomen eteläpuolella. Keskustelu täällä pitäisikin rajata Suomen olosuhteisiin, ja jos keskustelijoilla riittää kiinnostusta Ruotsin, Norjan, Japanin, Viron tai vaikkapa Mosambikin nastarengasten käyttösuositusten pohtimiseen, voisivat kirjoittaa ao. maiden tekniikkalehtien foorumeille.
Joopajoo kitkat on kokeiltu yhden talven hyvät sen jälkeen parempi terä poissa.
Joten nastoilla jatkossakin.
Ei kannatta kaikkia "ammattilaisia" eli amisteiniviiksiä uskoa.
Hesarissa oli tänään hyvä yleisönoaston kirjoitus nastarenkaiden haitoista. Kirjoittaja oli sisätautien erikoislääkäri. Hän oli huolissaan nastarenkaiden aiheuttamista pienhiukkasista. Espoolaiset joutuvat vetämään kerran vuodessa länsiväylän asfalttipinnan henkeensä.
Kitkakalle:
Lääkäri ei ilmeisesti tiennyt, että tutkimusten mukaan kitkarenkaat tuottavat enemmän pienhiukkasia kuin nastarenkaat.
MatLog:
Voisit joskus perustella kirjoituksiasi. Kitkat ja nastat kuluvat renkaina suurin piirtein yhtä nopeasti, ja nastat ovat tänäpäivänä kitkanastoja, joten ilmaan päätyvässä rengashävikkimäärissä ei voi olla suuria eroja. Tämän lisäksi nastat jauhavat tienpintaa pölyksä vähintään 50x niin paljon kuin kitkat.
Tämän vuoksi tarkastelun kannalta on kovin epäolennaista se, että jonkun tutkimuksen mukaan kitkat nostavat tiellä olevan pölyä 10% enemmän kuin nastat. Ja nostavatko edes? Tämä pölynimuritutkimusauto mittaa pölyä renkaan takaa. Omien silmämääräisten näköhavaintojeni ja päättelykykyni perusteella enemmän auton imuefekti nostaa pölyä, kuin itse rengasa!
Ymmärrätkö? Saa ajatella, eikä tarvitse vain uskoa valikoiden vain niitä tutkimuksia jotka tukevat omia uskomuksia.
Länsiväylän varrellakin joskus asuneena voin toistaa, että nastarenkaiden tuottama pöly on todellinen ongelma. Omaan terveyteeni se ei ole vaikuttanut, mutta kuivalla talvikelillä se kyllä tuntuu hengityksessä ja tekee ulkoilemisesta epämiellyttävää. Melkein pitäisi filtteriä käyttää, autoissa ja taloissahan sellaiset nykyään jo onkin. Ihan sama millä siellä metsässä ajatte, mutta pääkaupunkiseudulla olisi syytä ryhtyä pikaisiin toimiin nastojen määrän radikaaliksi vähentämiseksi.
Kitkakalle:
Eikä lääkäri yhtään liioitellut sanoessaan, että länsiväylän asfaltti päätyy ihmisten keuhkoihin. Kummallisia hiukkasia, kun sinne osaavat mennä.
K-10 kirjoitti muiden kuin pääkaupunkiasukkaiden, rouskuttavan nastoillaan heidän tiensä ja pilaavan hengitysilmansa. Niin sitä pitää katsoa asioita, ja jotta olisimme tasapuolisia olisi myös kaupunkilaisten syytä pysyä omien rajojensa sisäpuolella. Me kyllä tulemme mainiosti toimeen ilman pääkaupunkiseutua, kysymys kuuluukin, tuletteko te toimeen ilman ulkopuolista huoltoa. Sitä voinee hiukan epäillä?
Mitä tulee tuon lääkärin höpinöihin, niin kovin heikkotasoisia nuo perustiedot näyttivät olevan. Kokonaan pääsi unohtumaan suurin tekijä, joka ihmisiä sairastuttaa euroopassa. (n.300000 tuhatta kuollutta vuodessa) Nimittäin dieselkäyttöiset ajoneuvot, varsinkin uusimmat joiden hiukkasten epäillään olevan paljon vaarallisempia, koska ovat hienojakoisempia ja menevät suoraan keuhkoihin. Tämän tosiasian olisi lääkärishenkilön pitänyt tietää, mikäli alastaan jotain ymmärtää.
Kitkakäyttäjät näyttävän kokonaan unohtavan hiekoitushiekan ja lukemattomilta työmailta renkaissa kulkeutuvan materiaalin, joka tehokkaasti jauhetaan pölyksi raskailla ajoneuvoilla. Puhumattakaan katujen hoidosta joka suomessa on häpeällisellä tasolla, keväällä tuo katupöly saa kaikessa rauhassa leijua parikin kuukautta, kun harvalukuisat kiinteistöhuoltoyhtiöt yrittävät sitä pikkuhiljaa poistaa alimmalla hintatarjouksella, jossa laatu ei ole määräävä tekijä. Todennäköisesti ennen tätä tehokkuuden kuvitteellista itsepetosta, olivat entisajan talonmiehet hoitaneet viikossa oman osuutensa puhtaaksi harjalla ja runsaalla vedenkäytöllä. Henkilökohtaisten havaintojen nojalla, väitän pahimpia pölynnostattajia keväisin olevan matalalattiabussit, jotka saavat kadut läpinäkymättömän harmaiksi seinästä seinään. Enkä ole huomannut henkilöautojen pystyvän vastaavaan.
Mitä teiden kulumiseen tulee, niin luovuttaan suolasta, niin kuluminen jäisi 20%:tiin nykyisestä. Eikä paska lentäisi minnekään, korkeintaan vähän suolenpätkiä kitka-autoilijoiden hallinnanmenetyksistä.
Kaupungissa kyllä sattuu ja tapahtuu. Uudet nastat alla ja kehä-I:llä läheltä-piti -tilanne. Molemmista eturenkaista katosi siinä tilanteessa n. 7-10 riviä nastoja. No, oma vika kun oli niin hitaat reaktiot, etten heti vetänyt liinoja kiinni.
Nyt renkaat kyllä rallattaa mukavasti. Näillä ajan vielä pari seuraavaa talvea.
En ole koskaan kokeillut oikeita kitkoja, mutta monema vuonna ajanut nastarenkailla ilman nastoja, eikös se ole sama?
Ei muuten yhtään osumaa toistaiseksi!
Joillekin voisi sanoa tässä vaiheessa, että nopeuden voisi sovittaa kelin mukaiseksi. Mielestäni on turvallisuusriski ajaa puhtaalla ja paljaalla moottiritiellä 82 km/h vasenta kaistaa. Käytännössä kesäkeli vallitsee nytkin pääväylillä, ainoastaan pidon heikennys alla mahd. nastarenkaiden muodossa.
Osta Misukat niin ei tule nuin vaikeita tilanteita!
K-10:
K-10, aina saa ajatella, mutta ajatelun pohjaksi kannataa ottaa faktatiedot eikä unelmia. Minun perustelunani ovat tutkimuksissa esille tulleet faktatiedot, muita "perusteluita" en tarvitse. Ymmärrän kyllä K-10:n ja vastaavien ärtymyksen - he haluaisivat luulla ja uskoa, inttää ja jankuttaa, eikä niinkään tietää ja perustella.
Tuttu joka kulkee lapissa töissä kokeili kitkoja kerran talvella mutta vaihtoi nastoihin ja sanoi: en minä nuilla "kesärenkailla" uskalla ajaa liukkaalla kelillä!
Metsähaka:
Se on kumma, kun nastakuskien kokemukset kitkoista rajoittuu usein vain tuttuihin tai tuttujen tuttuihin.
Minä olen ajanut Lapissa sekä kitkoilla että nastoilla kymmeniä kertoja. Juuri siellä kitkat ovat elementissään. Mitä talvisempaa on, sen paremmin kitkat toimivat. Kitkat ovat tositalven renkaat.
Lisäksi Lapissa ei suolata. Suolaushan on vain kiusantekoa kitkarenkailla ajaville. Se heikentää niiden pitoa. Olin Lapissa viimeksi itsenäisyyspäivänä. Odotan taas uutta vuotta, kun pääsen ajamaan kitkoilla Lapin suolaamattomille lumipolanteille.
Kitkakalle:
Kerrankin edes osittain samaa mieltä nimim. Kitkakallen kanssa. Pakkaskelillä, etenkin kireillä "narsku"pakkasilla, kitkarenkaat pitävät kohtalaisen hyvin jopa jääkelillä.
Mutta jos ilmat lauhtuvat nollakelin lähelle, jääpinta (polanne) liukastuu kitkarenkain pitelemättömäksi. Asia korostuu etenkin vähäliikenteisillä teillä, joilla nastojen jäätä karheuttava vaikutus on pieni.
Suolausta perustellaan raskaan liikenteen tarpeilla, mutta samat ongelmat kohtaavat myös kitkarengasautoilijoita. Nastojen puute on yhteistä molemmille.
MatLog:
Jos vielä joskus ajaisit ensimmäisen talven kitkoilla, olisit varmasti kaikesta samaa mieltä
mikahe :
Kyllä minä olen kitkoilla ajanut - kokemukset ovat samansuuntaiset kuin mm. autolehtien testeissä. Siksi en voi olla kitkarengaskiihkoilijoiden kanssa samaa mieltä. Mutta niille jotka kitkarenkaat ovat autonsa alle valinneet toivotan ajamisen iloa ja turvallisia kilometrejä.
Tässäkin ketjussa esitettyjen tutkimus- ja testitulosten pohjalta toivoisin että myös kitkarengaskiihkoilijat lopettaisivat kiihkoilunsa nastarenkaiden käyttöä vastaan.
Tiedän toki paljon kitkarenkailla ajavia, jotka eivät kiihkoile rengasvalintansa puolesta, vaan tunnustavat käyttämästään rengastyypistä sekä valo- että varjopuolet.
Melkoinen osa kitkarenkaita kokeilleista on kuitenkin siirtynyt takaisin nastarenkaisiin, kuten tilastotkin todistavat. Varmasti on myös autoilijoita, joiden auton käyttötapoihin kitkarengas sopii hyvin.
MatLog:
vihdoinkin tolkkupuhetta, tämän halusinkin kuulla
Taas tämä dosentti ja sisätautien erikoislääkäri, kirjoitti perjantain HS:n yleisönosastossa, kuvitteellisia oman mielen tuottamia harhakuvitelmia ihmisten terveyden vaarantamisesta. Aivan ällistyttävää että noinkin kattavan koulusivistyksen saanut, sortuu tälläiseen lapselliseen tosiasioiden vastaiseen vääristelevään kirjoitteluun.
Taisi arvon dosentilta unohtua varsinaiset pääsyylliset, eli diesel-autojen lämmityksen ja voimatalouden tuottamat hiukkaspäästöt, jotka eu:n alueella arvioidaan 300-500000 tuhatta henkeä vuosittain vaativaksi asiaksi, pääosassa lienevät uudenaikaiset dieselit joita eu:n ja omat päätöksentekijämme vahvasti suosivat kansalaisten terveyden kustannuksella.
Arvon dosentti kertoi että ruotsissa arvioidaan n.1800 henkilön kuolevan ennenaikaisesti hiukkaspäästäjen vuoksi, kertomatta kuitenkin jäi mikä näitä hiukkasia tuottaa. Ei se taida olla nastarenkaat, vaan palamisen eri muodoissaan tuottamat hiukkaspäästöt ehkä 95%:sesti ??
Arvon dosentti ei myöskään kanna huolta, pääosin liukastumis-onnettomuuksissa kuolevista n.1200 suomalaisesta, jotka voidaan hyvin rinnastaa kitkankäyttäjiksi, kun eivät käytä jalkineissaan nastoja, jotka todennäköisesti olisivat pelastaneet valtaosan liukastuneista. Heistä ei kanna myöskään huolta valtiovalta, he mieluummin nypläävät pikkuasioiden kuten valvontakameroiden ja tälläisten parissa. Eikä kannata unohtaa, ettei kameroissa ole kysymys kansalaisten turvallisuudesta vaan verotusasioista.
Arvon dosentti kantaa myös suurta huolta, valtavista tiestön pintojen uusimisen aiheuttamista kustannuksista.Summa on konaista 30 miljonaa euroa
vuodessa, joka tietysti on alakantissa tarpeeseen nähden. Miten tämä sitten suhteutuu, esimerkiksi liukastumisten aiheuttamiin lonkkamurtumien hoitokustannuksiin, kyseessähän on mitä ilmeisimmin satojen miljoonien eurojen kustannus vuositasolla.
Miksi sitten keväisin kaduilla ja teillä pölyää. Siksi että hiekoitushiekka ja tien kuluma on onnistuttu jauhamaan suolan avulla vesiseoksena pölyksi, jota sitten verkkaalleen siirretään ympäristöön raskaan kaluston, pääosin matalalattiabussien ja kuivaharjauksen avulla.
Onhan tosiasia että myös malmit jauhetaan tehokkaasti veden avustuksella käsiteltävään muotoon liejuseokseksi, tätä samaa menetelmää käytetään myös tiepintojen kuluttamiseen ja sillä saadaan kuluma viisinkertaiseksi eli kummasta on kysymys nastoista vai suolasta??
Arvon dosentti antaa myös mielikuvan, että pinnoitteet uusittaisiin vuosittain. Totuus on kuitenkin ettei 98%:tilla tiestoä niitä uusita kuin 15-25 vuoden välein olivat ne sitten liikennöitävässä kunnossa tai ei. Tien pinnat eivät kuitenkaan, vähemmän liikennöityjen teiden osalta ole silminnähden kuluneita, vaan tien rakenne yleensä tuhoutuu välinpitämättömyydestä johtuen. Halkeamisten aiheuttama veden pääsy tienpohjaan ja sen seurauksena routimisen aiheuttama tien pohjarakenteiden pettäminen on seurauksena. Tällaisen tienpidon korjaamisen kustannukset nousevat moninkertaisiksi, kun pohjarakenteen massoja joudutaan vaihtamaan. Päättäjien tyhmyyden takia, maksamme rahojen säästön sijasta moninkertaisia kustannuksia.
Tuntuu aika pelottavalta, jos kyseinen kirjoittaja myös ammatissaan rupeaa soveltamaan omia kuvitteellisia teorioitaan omiin potilaisiinsa. Voidaanko myös perustellusti kysyä, tuottaako koulutusjärjestelmämme todella tälläisiä käytännön arjen tosiasioista vieraantuneita yksilöitä.
misar:
Esim. Länsiväylää, Turunväylää tai Kehä II:sta ei hiekoiteta. Silti ne pölyävät todella pahasti keväisin.
misar:
Länsiväylä päällystetään paikka paikoin vuosittain. Turunväylän toissakesänä päällystetyt osat ovat jo aivan urilla. Viime kesäisissäkin on jo näkyvät sekä tuntuvat urat. Ja urien raideväli on edelleen liian kapeita raskaalle liikenteelle.
Jos haluat ajaa sisä-Suomessa nastoilla, siitä vain. En vastusta. Sinun pitää kuitenkin ymmärtää, että nastojen aiheuttamat haitat ovat todellisia täällä kehä III:n sisällä.
Siksi paikallinen nastavero Norjan malliin olisi hyvä. Nastat verolle kehä III:n sisälle.
Kitkakalle:
Juuri näin, tuo olisi hyvä malli, jolle varmasti on järkevät perusteet myös nastauskovaisen mielestä, kun muuallakin sellaista on rationaalisten selvittelyjen jälkeen päädytty käyttämään. Toinen vaihtoehto olisi kieltää nastat koko maasta, mutta väestötiheydeltään suomen kokoisessa maassa ei taida asiallista tienhoitoa riittää ihan joka kolkkaan.
Täällä kehä kolmen sisällä ei nastoja tarvita koskaan, ja ulkopuolellakin pärjää ilman, joten ratkaisu ei olisi kohtuuton kenenkään kannalta.
Jos välttämättä haluaisi käyttää nastoja kehä3:n sisällä, se onnistuisi kohtuullisella lisämaksulla. Ei tarvitsisi maalaisen ryhtyä yksittäistä hesan reissua varten renkaanvaihtopuuhiin.
K-10:
Keskustelu näyttää palaavan aina kielto-/rangaistusteemaan. Kitkarengaskiihkoilijat eivät halua nähdä esitettyjä tosiasioita edessään, vaan täysin järjettönmästi esittävät turvallisesti autoileville lisää veroja - jo olemassaolevien lisäksi!! Aiemmin esitin vastavetona nastattomia renkaita käyttäville autoilijoille vastaavasti veronkorotuksia liikenneturvallisuuden vaarantanisen ja ympäristön likaamisen (orgaaninen pöly, suolaus) takia. Tällä halusin osoittaa, miten totaalisen typeriä tällaiset toisten rankaisuehdotukset ovat. Silloin meni perille, mutta taas palataan samaan teemaan. Haluaisin huomauttaa, että mm. valtion tienpidosta vastaava virasto ,Tiehallinto sekä myös Liikenneturva, suosittelevat turvallisuussyistä NASTARENKAITA. Valtiohan voi hyvinkin suosituksensa vahvistamiseksi ruveta keräämään lisäveroja muilta kuin nastarenkailta...
Turha tässä on enää mitään kirjoittaa vain viimeisen sanan saadakseen. Faktatietoa nastojen haitoista ja hyödyistä on esitetty, se on sitten kunkin itsensä päättelykyvyn ja painotuksen varassa mihin johtopäätökseen hän päätyy. Toivottavasti ei kuitenkaan uskon
Itse käytän nastoja koska ne antavat liukkaalla edes hieman pitoa ja tuo "hiemankin" riittää jos auto "lähtee lapasesta" jotta saa auton takaisin "komentoonsa", siis jos taito lisäksi riittää!
misar:
Onkohan tämä nyt sitten sitä nastakiihkoilijoiden tapaa esittää asioita ;-)
500 miljoonan vuosittain kuolleen luulisi Euroopan alueella havahduttavan.
En usko myöskään dieselautojen lämmityksen olevan oleellinen hiukkaspäästäjä.
Hieman tarkkuutta niihin heittoihin.
Joululiikenne alkanee huomenna. Täälläpäin sivutiet ovat petollisen liukkaita. Olisi parempi jos kaikilla, jotka lähtevät Jouluksi sisä-Suomeen, olisi kunnon renkaat alla ja malttia ajella renkaidensa pitoalueella.
Yleisesti olen sitä mieltä, että Suomen alueella kannattaa jättää turha vouhotus pois ja antaa käyttäjien itse valita renkaansa. Sakkoverot ja käyttökiellot kuulostavat keskiaikaisilta hallintokeinoilta tähän asiaan. Niin pitkään kuin koko-Suomi sijaitsee 60-70 leveyspiirin välissä on turha jonkin rannikkokaistaleen takia rangaista niitä ihmisiä, jotka vielä pitävät Suomen kuihtuvan teollisuuden pyörät pyörimässä.
Olkaapa kaikki tyytyväisiä nykyiseen ololtilaan, joka mahdollistaa vielä järjen käytön edes yhdessä omaan turvallisuuteen vaikuttavassa asiassa.
Kolmenmkymmenen nastarenkailla ajetun talven jälkeen otin uuteen autooni elämäni ensimmäiset kitkarenkaat. Tiedossa oli, että kitkarenkailla sivuttaispito ja suuntavakavuus on plussakeleillä ja loskattomissa olosuhteissa nastarenkaita huonompi. Tämän kompensoin ottamalla matalaprofiiliset kitkarenkaat. Pakko sanoa, että olen hyvin tyytyväinen. Kyyti on mukavaa ja hiljaista. Ajotuntuma ja ajettavuus on erinomainen verrattuna aikaisempien talvien korkeaprofiilisiin nastarenkaisiin. Renkailla pärjäsi mainiosti myös Keski-Suomeen ja Savoon ennen jouluja suuntautuneilla retkillä, joiden aikana koettiin kaikki talvikelit, joita Suomessa esiintyy.
Lienee kuitenkin itsestään selvää, että kitkojen pito on ääriolosuhteissa nastoja huonompi. Siksi kitkarenkaat eivä mielestäni sovi kuljettajalle, jolla on vaikeuksia pitää riittävä turvaväli, ja jolla on vaikeuksia sovittaa ajonopeutensa olosuhteiden mukaiseksi. Mutta en tiedä, sopiko auto ylipäätään tällaiselle henkilölle.
(Off topic: Dieselautot tai niiden lämmitys ei muuten ole Etelä-Suomessa läheskään yhtä suuri hiukkaspäästöjen lähde kuin puulämmitys (takat + saunat).)
olet kitkoillasi ajanut, kun kerroit että akik:n kanssa teidän kilometrit ei suuresti heitä. Mihin perustat että akik ajaa agressivesti kun mielestäni hän ajaa alle ilmoitetun yhdistelmäkulutuksen tai ainakin lähelle sitä.
koivuniemen herra:
Pahimmillaan 50tkm vuodessa johon ei huviajelua sisälly, koska en huvikseni aikaani tienpäällä vietä.
Aggressiivisella ajotavalla ei kitkoilla selviä kovin pitkälle, ja AkiK sekä monet muut eivät pärjää niillä. Joillakin on tietysti osasyynä huono auto.
Mielestäni nettifoorumeilla toisten ajotavan arvosteleminen on kaikkea muuta kuin rakentavaa. Pohjanoteeraus tosin tuli putputilta, kun hän arvuutteli kirjoittajien painoindeksejä.
simppa:
-tällä palstalla on muuten ihme kaksinaismoralismi mitä tulee näihin asiattomuuksiin,
Lippispääksi saa nimitellä, mutta jos nimittää vaikkapa sikaniskaksi, ollaan takajaloillaan.
Ulkonäköön/olemukseen viittaavia nimittelyitä molemmat.
Tämä lippispää/amisviiksi- nimittely tuntuu olevan aivan yleisesti hyväksyttyä tällä palstalla, vaikka se ei ole mitään asiallista/rakentavaa jos puhutaan ihan autoista ja niiden ominaisuuksista, vaikka niihin liittyisikin sivuluisu/takaveto juttujakin.
Ketä täällä on henkilökohtaisesti nimitetty lippispääksi? Putput nimitteli täällä muita lihaviksi ihan suoraan päin naamaa, jos ei hänen pitämästään autosta tykännyt.