Ajonvakautusjärjestelmistä pelkkään pitoon.
Oman auton lisäksi tulee ajoittain ajettua vaimon ja muidenkin autoilla. Vertailin ihan vain takapuolituntumalla viime viikon lumikeleillä oman Volvo S60:n ja vaimon Mazda 6:n ohjautuvuutta ja pysähtymismatkoja.
Ero on huima. Molemmissa autoissa on liki uudet Nokianin nastarenkaat ja toki ABS:t. Volvossa on DSTC ja se menee mutkat "kuin hammasrattailla" siinä missä Mazda puskee vaikka kuinka. Volvo on myös automaatti ja Mazda manuaali.
Silti ajaessa saman mutkan tasakaasulla ja tasasäteellä, ilman että Volvon DSTC:n merkkivalo vilkkuu tai jarrut rapisetat, voi Volvolla pitää selkeästi suuremman nopeuden läpi kurvin.
Ero toistuu jarrutuksissa: Mazdan etupyörien pito loppuu havaittavasti aikaisemmin kuin Volvon.
Mikä erot aiheuttaa, pelkkä pyöränripustuksien ja jousitusten ero? Molemmat ovat sinänsä mukavasti ohjautuvia autoja kuivalla asfaltilla.
Talviturvallisuudessa sanoisin autoissa olevan selkeän eron Volvon hyväksi. Ihan ilman maaottelu tai muutakaan henkeä. No, onneksi V50 on jo rouvalle tilattu. Mielenkiinnolla vertaillaan sitten sitä.
2. Mikähän onni sisältyy V50:n tilaamiseen?!!
En osaa sanoa, mikä pyöräntuennan rakenteessa tuon ominaisuuden aiheuttaa, mutta sen olemassaolo on selvä. Joissakin autoissa on surkea veto- tai sivupito, toisissa taas hyvä. Isäni V70:ssä lienee sama alusta kuin S60:ssä ja se kyllä tottelee liukkaalla ohjausta painoisekseen hyvin. Golfini jäi talvella kiinni paikkoihin, joista Peugeotilla ei tarvinnut murehtia. Painojakautuma niissä on suunnilleen sama, renkaat samaa merkkiä ja tyyppiä.
Autolehdissä on ollut vetotapojen vertailuissa mäki- ympyrä- ja vetokokeita, joissa automerkkien erot samoilla renkailla ja vetotavoilla ovat hämmästyttävän suuria. En kuitenkaan ole nähnyt toimittajien arvioivan syitä tähän. Viimeksi pisti silmään uuden A-mersun koeajo, jossa kerrottiin huonosta etupyörien pidosta.
Mikäli pyöräntuennan pystykallistuma on olematon, kuten useimmissa uusissa autoissa on, auto ei enää pyri oikaisemaan itse suoraan. Tämän huoma esim. kadunkulmassa kännettäessa. Mikäli rattia joutuu oikein kääntämään takaisin tehostuksesta huolimatta, voi pystykallistuma olla jopa negatiivinen. Jos kallistuma on hieman eteenpäin niin, että pyörän napa on käytännössä kallistuskulman takana, pyrkii auto käännön jälkeen oikaisemaan itsensä automaattisesti suoraan. Ehkä auto on suoraan ajaessa vakaampi näin, en tiedä, mutta eroja havaitsee liukkaalla hyvinkin eri automerkkien välillä.