Hyvä on; porukat näköjään pärjää ilman vääntöäkin? Lukekaapa Mika Kallion kommentteja satapiikin ja 250 kuutioisen eroista! Taitaa sen tehon lisänä olla myös se vääntö, joka vaikuttaa pyörän käyttäytymiseen!!! Aika turhaa vouhkata kumpi merkitsee enemmän, asiaan nimittäin vaikuttaa moni muukin tekijä! Vertailkaa esim. 1.5 hevosvoimaista lennokin moottoria ja samantehoista perämoottoria! Mitähän eroa noilla noin niinku yleensä on?
ei teho eikä vääntökäyrä kerro kiihtyvyyttä vaikka lähdettäisiin vedättämään 800rpm:stä>5000 tai 20 500rpm:ään! koneen sisäiset kitkat ja pyörivien massojen painot ja kehämassat näyttelevät suurta roolia koneen "heräämisessä". alle 3000-5000rpm:ssä käyrien muodotkin ovat yksi lysti. tuo kierr alue hoidetaan pois laskuista 0kmh>huippukmh ainoastaan kevyellä kytkimen luistatuksella tai variaattorivaihteistolla, niin lumella/asfaltilla kuin kadulla/radalla. tehokäyrän hyvä kiihtyvyys ilman taantumasektoreita voi saada auton kiihtymään paremmin kuin paperilla paremman käyrien auton. jos halutaan mitata käytännön kiihtyvyyttä ja vaihdevälitysten sopivuutta kulloiseksikin muokattuun käyrästöön sopivaksi loiva ylämäki on paras alusta. vaillinaisissa pito-olosuhteissa ja kuivalla asfaltilla vääntökäyrä ei saa olla rakennettu liian agressiiviseksi jottei kiihtyvyys kärsi, renkaan pito irtoaa tiestä vauhti laskee ja tiputaan käyrästöillä ja tehoissa alaspäin. Vääntöä on oltava runsaasti yläalueella tai vaihdevälien 2-6 niin tiuhasti porrastetut ettei käyrästöllä tiputtaisi vaihtojen aikana juurikaan alaspäin. Koneenluonteesta johtuen voi olla viisasta vedättää ylisuurille kierroksille (teho -10%) jolloin kiihtyvyys edelleen jatkuu, teho laskee radikaalisti, mutta isommalle vaihdettaessa käyrällä pudotaankin vain tasan huipputehon kierroslukuun ja sillä mennään hetki ja taas vaihto, näin kokonaiskiihtyvyys on hyvä.
""On niillä ainakin se ero, ettei perämoottori saa minkäänlaista lennokkia ilmaan…""
Kommentti tämäkin ja osoitus ajattelun kapea-alaisuudesta! Varmaan joku tietää minkälainen lennokki saattaisi sillä perämoottorilla nousta ilmaan? Toisaalta voi kysyä, mikä vene liikkuu lennokin moottorilla? Vastaus voisi olla varsin samankaltainen!
Kommentti tämäkin ja osoitus ajattelun kapea-alaisuudesta! Varmaan joku tietää minkälainen lennokki saattaisi sillä perämoottorilla nousta ilmaan? Toisaalta voi kysyä, mikä vene liikkuu lennokin moottorilla? Vastaus voisi olla varsin samankaltainen!
Lennokin moottori on ainakin paljon pienempi ja viritetympi (kiertää kuin formulamoottori), ja se on tarkoitettu kevyille kuormille ja lyhyemmälle käyttöiälle. Kyllä se lennokin moottorikin venettä liikuttaisi ainakin hetken, jos jäähdytys ja vaihde laitettaisiin kuntoon.
Mitä tulee itse autoihin, niin mieluummin ajan autolla, jossa on pullea teho/vääntökäyrä kuin parempi huipputeho. Yläkierrosten maksimitehoa harvemmin tulee käytettyä liikenteessä, se kun on kepityksen takana ja aihetuttaa lisäksi paheksuntaa.
Hyvä on; porukat näköjään pärjää ilman vääntöäkin? Lukekaapa Mika Kallion kommentteja satapiikin ja 250 kuutioisen eroista! Taitaa sen tehon lisänä olla myös se vääntö, joka vaikuttaa pyörän käyttäytymiseen!!! Aika turhaa vouhkata kumpi merkitsee enemmän, asiaan nimittäin vaikuttaa moni muukin tekijä! Vertailkaa esim. 1.5 hevosvoimaista lennokin moottoria ja samantehoista perämoottoria! Mitähän eroa noilla noin niinku yleensä on?
Ei tässä ollakkaan puhuttu moottorin ominaisuuksista eikä ajettavuudesta. Väitelty on ainoastaan siitä kumpi moottori tarjoaa paremman kiihtyvyyden, sellainen missä on suurempi vääntömomentti, mutta pienempi huipputeho vai päinvastoin!
Ei tässä ollakkaan puhuttu moottorin ominaisuuksista eikä ajettavuudesta. Väitelty on ainoastaan siitä kumpi moottori tarjoaa paremman kiihtyvyyden, sellainen missä on suurempi vääntömomentti, mutta pienempi huipputeho vai päinvastoin!
Kumpi sen paremman kiihtyvyyden sitten tarjoaa?
Kiihtyvyys tietyllä ajanhetkellä määritetään nopeuden muutoksena aikayksikössä (dv/dt). Kiihtyvyys saadaan aikaan massaan vaikuttavalla voimalla (a=F/m). Nopeuden muutosta autossa vastustavat erilaiset voimat, joista osa riippuu enemmän kulloisestakin ajonopeudesta, ja osa vähemmän (ilmanvastus, kitka). Jos halutaan saada aikaiseksi sama kiihtyvyys suuremmassa nopeudessa kuin saadaan aikaiseksi pienemmässä nopeudessa, on suuremmassa nopeudessa käytettävä enemmän voimaa. Tämä noiden vastustavien voimien kasvamisen vuoksi.
Normaalissa autossahan ei vääntömomentti pysy vakiona kierrosluvun muuttuessa. Vääntömomentti voidaan ahdetuissa moottoreissa pitää rajoittamalla vakiona yli tietyn kierroslukualueen, mutta tälllöin tietenkin teho nousee suoraan verrrannollisena kierrosluvun mukaan. Jos jätetään vastustavat voimat huomioimatta, niin tällainen auto kiihtyy vakiokiihtyvyydellä sen kierroslukuvälin, jonka vääntömomentti on tasainen. Joissakin kuorma-autojen moottoreissa vääntömomenttihuippu on suhteellisen alhaisella kierroslukualueella, ja laskee siitä kierroslukujen noustessa. Tämä tuo mukanaan sen, että kun kulkuvastus lisääntyy (esim. vastamäki) ja vauhti pyrkii hidastumaan (kierrosluku laskee) niin vääntömomentti kasvaa ja lisää eteenpäin vievää voimaa, jolla kompensoidaan liikevastuksen kasvu. Ikäänkuin sisäänrakennettu automaatti.
Normaalissa vapaastihengittävässä moottorissa vääntömomentti kasvaa tiettyyn pisteeseeen asti ja alkaa sitten laskea (tosin nykyaikana on myös useampihuippuisia käyriä). Tällasella autolla kiihdytettäessä ei kiihtyvyys pysy vakiona, vaan se muuttuu kierrosluvun muuttuessa.
Kun kysytään, että kumpi moottori tarjoaa paremman kiihtyvyyden, sellainen missä on suurempi vääntömomentti, mutta pienempi huipputeho vai päinvastoin, niin pitää myös määrittää mikä on kokonaisvälityssuhde ja mikä on kierroslukualue millä kiihdytetään. Ongelmaksi "tuntumalla" kiihdytettäessä tulee myös se, että autolla kiihdytettäessä kiihtyvyys ei ole vakio, sen muutoksen aistiminen on vaikeaa. Mielikuvien vertailu linee kuitenkin toinen asia...
Oikosulkumoottori on muuten siitä veikeä laite, että sillä saadaan helposti aikaiseksi suuri kiihtyvyys. Se antaa maksimivääntömomentin liikkeellelähdössä, jolloin magneettikentän jättämä on suurin. Sähköautoillahan saavutetaan aika hyviä kiihtyvyyksiä paikaltaan lähdettäessä.
Kumpi sitten on autossa määräävämpi, vääntömomentti vai teho?
Ihan sama, kunhan molempia on riittävästi. 240kW/490Nm on vielä riittänyt...
Heh, mikä 'määritelmä'. Ei olis mitään tietoa kuorman raskaudesta, kitkasta kuorman alla ja nopeudesta
Jos jostakin kuitenkin löytyy virallinen hevosvoiman määritelmä, mielestäni siinä on pari ongelmaa: -onko määritelmä tehty sillä nopeudella, jolla hevosen teho on maksimi -miksei oteta huomioon hevosen itsensä liikuttamiseen tarvitsemaa tehoa
Näiden juttujen vuoksi on hieman naurettavaa verrata onnetonta yhden hevosvoiman moottoria hevoseen
Heh, mikä 'määritelmä'. Ei olis mitään tietoa kuorman raskaudesta, kitkasta kuorman alla ja nopeudesta
Jos jostakin kuitenkin löytyy virallinen hevosvoiman määritelmä, mielestäni siinä on pari ongelmaa: -onko määritelmä tehty sillä nopeudella, jolla hevosen teho on maksimi -miksei oteta huomioon hevosen itsensä liikuttamiseen tarvitsemaa tehoa
Näiden juttujen vuoksi on hieman naurettavaa verrata onnetonta yhden hevosvoiman moottoria hevoseen
Itse asiassa hevosvoiman määrittely on ihan "oikea määrittely". Se on määritelty jo kauan ennen SI-järjestelmän käyttöönottoa: http://fi.wikipedia.org/wiki/Hevosvoima
Tästä määritelmästä saa ihan oikean SI-järjestelmän tehon (watti) laskettua.
K10: "Jos jostakin kuitenkin löytyy virallinen hevosvoiman määritelmä, mielestäni siinä on pari ongelmaa: -onko määritelmä tehty sillä nopeudella, jolla hevosen teho on maksimi"
Hevosen huipputeho on paljon suurempi kuin 1hv. "-miksei oteta huomioon hevosen itsensä liikuttamiseen tarvitsemaa tehoa"
Ei moottorinkaan tehoa ilmoiteta kulutuksen mukaan, vaan se mitä saadaan akselilta ulos.
"Näiden juttujen vuoksi on hieman naurettavaa verrata onnetonta yhden hevosvoiman moottoria hevoseen "
Ehkä tuohon autonnosto juttuun on vähän vaikeaa, mutta samaa tehoa se on tuotettiin se sitten millä tahansa... Ihmisen teho taitaa olla 100W-200W luokkaa, huipputeho voi olla 500W tasolla...
[Opelixi muokkasi tätä viestiä 11.03.2007 klo 18:23]
Ei moottorinkaan tehoa ilmoiteta kulutuksen mukaan, vaan se mitä saadaan akselilta ulos.
"Näiden juttujen vuoksi on hieman naurettavaa verrata onnetonta yhden hevosvoiman moottoria hevoseen "
Ehkä tuohon autonnosto juttuun on vähän vaikeaa, mutta samaa tehoa se on tuotettiin se sitten millä tahansa... Ihmisen teho taitaa olla 100W-200W luokkaa, huipputeho voi olla 500W tasolla...
Itse kai miellän hevosen jonkinlaiseksi 'kulkupeliksi' ja siksi vertaan sitä ennemmin autoon kuin vaikkapa moottoriin. Yksi hevonen kuljettaa ihmistä aika paljon rivakammin kuin mikään yhden hevosvoiman moottorilla varustettu ajoneuvo.
Mutta jos hevosen tarkoitus on nostaa kaivoksesta kuormaa ympyrää niin se onkin toinen juttu
Noihin aikoihin hevosen tärkein tehtävä taisi kyllä olla kyntöauran vetäminen. Hevospari veti 1-siipistä auraa suunnilleen kävelyvauhtia. Tuollainen 60-luvun 60-heppainen traktori veti 3-siipistä auraa ehkä 8 km/h. Tosin osa tehosta jäi vielä reserviin. Noista laskien hevosessa olisi ehkä 2-3 hevosvoimaa.
Tuollainen 60-luvun 60-heppainen traktori veti 3-siipistä auraa ehkä 8 km/h.
60-luvun traktoreissa ei tainnut olla 60-heppaa, ehkä pikemminkin 30-40hv...
Riippuu siitä, määritelläänkö 60-lukulaisuus valmistusvuodesta riippuvaksi tai myöhemmäksi. Esim. tämän historiikin mukaan ( http://valtramme.valtra.fi/main/Company/history/1_7.htm ) esitellyssä Vallu 80:ssa oli v.1963 77 SAE-hevoisvoimaa. Maatalouskäyttöön tuo ei välttämättä joutunut pikavauhtia, sillä -64 ensimmäiset 80-heppaiset luovutettiin TVH:lle.
Vallua minulla ei ole koskaan ollut tilaisuutta (koe)ajaa, ainoastaan Fordeja -65 -mallista lähtien M-F 187:ään.
[mikahe muokkasi tätä viestiä 11.03.2007 klo 22:11]
Tuollainen 60-luvun 60-heppainen traktori veti 3-siipistä auraa ehkä 8 km/h.
60-luvun traktoreissa ei tainnut olla 60-heppaa, ehkä pikemminkin 30-40hv...
Riippuu siitä, määritelläänkö 60-lukulaisuus valmistusvuodesta riippuvaksi tai myöhemmäksi. Esim. tämän historiikin mukaan ( http://valtramme.valtra.fi/main/Company/history/1_7.htm ) esitellyssä Vallu 80:ssa oli v.1963 77 SAE-hevoisvoimaa. Maatalouskäyttöön tuo ei välttämättä joutunut pikavauhtia, sillä -64 ensimmäiset 80-heppaiset luovutettiin TVH:lle.
Vallua minulla ei ole koskaan ollut tilaisuutta (koe)ajaa, ainoastaan Fordeja -65 -mallista lähtien M-F 187:ään.
Hyvä on; porukat näköjään pärjää ilman vääntöäkin? Lukekaapa Mika Kallion kommentteja satapiikin ja 250 kuutioisen eroista! Taitaa sen tehon lisänä olla myös se vääntö, joka vaikuttaa pyörän käyttäytymiseen!!! Aika turhaa vouhkata kumpi merkitsee enemmän, asiaan nimittäin vaikuttaa moni muukin tekijä! Vertailkaa esim. 1.5 hevosvoimaista lennokin moottoria ja samantehoista perämoottoria! Mitähän eroa noilla noin niinku yleensä on?
On niillä ainakin se ero, ettei perämoottori saa minkäänlaista lennokkia ilmaan
ei teho eikä vääntökäyrä kerro kiihtyvyyttä vaikka lähdettäisiin vedättämään 800rpm:stä>5000 tai 20 500rpm:ään! koneen sisäiset kitkat ja pyörivien massojen painot ja kehämassat näyttelevät suurta roolia koneen "heräämisessä". alle 3000-5000rpm:ssä käyrien muodotkin ovat yksi lysti. tuo kierr alue hoidetaan pois laskuista 0kmh>huippukmh ainoastaan kevyellä kytkimen luistatuksella tai variaattorivaihteistolla, niin lumella/asfaltilla kuin kadulla/radalla. tehokäyrän hyvä kiihtyvyys ilman taantumasektoreita voi saada auton kiihtymään paremmin kuin paperilla paremman käyrien auton. jos halutaan mitata käytännön kiihtyvyyttä ja vaihdevälitysten sopivuutta kulloiseksikin muokattuun käyrästöön sopivaksi loiva ylämäki on paras alusta. vaillinaisissa pito-olosuhteissa ja kuivalla asfaltilla vääntökäyrä ei saa olla rakennettu liian agressiiviseksi jottei kiihtyvyys kärsi, renkaan pito irtoaa tiestä vauhti laskee ja tiputaan käyrästöillä ja tehoissa alaspäin. Vääntöä on oltava runsaasti yläalueella tai vaihdevälien 2-6 niin tiuhasti porrastetut ettei käyrästöllä tiputtaisi vaihtojen aikana juurikaan alaspäin. Koneenluonteesta johtuen voi olla viisasta vedättää ylisuurille kierroksille (teho -10%) jolloin kiihtyvyys edelleen jatkuu, teho laskee radikaalisti, mutta isommalle vaihdettaessa käyrällä pudotaankin vain tasan huipputehon kierroslukuun ja sillä mennään hetki ja taas vaihto, näin kokonaiskiihtyvyys on hyvä.
""On niillä ainakin se ero, ettei perämoottori saa minkäänlaista lennokkia ilmaan…""
Kommentti tämäkin ja osoitus ajattelun kapea-alaisuudesta!
Varmaan joku tietää minkälainen lennokki saattaisi sillä perämoottorilla nousta ilmaan? Toisaalta voi kysyä, mikä vene liikkuu lennokin moottorilla? Vastaus voisi olla varsin samankaltainen!
Hyvä verrokkipari on myös hevonen ja 1,5 hv mopedi, kumpi saa nostettua auton ojasta nopeammin?
Ei kait kumpikaan sitä nosta mutta vetäminen hevosella helpompaa?
Hevosvoiman määrittely on aika erikoinen, eikä se kuvaa mitenkään hevosen todellista vetokykyä.
Varmaan joku tietää minkälainen lennokki saattaisi sillä perämoottorilla nousta ilmaan? Toisaalta voi kysyä, mikä vene liikkuu lennokin moottorilla? Vastaus voisi olla varsin samankaltainen!
Lennokin moottori on ainakin paljon pienempi ja viritetympi (kiertää kuin formulamoottori), ja se on tarkoitettu kevyille kuormille ja lyhyemmälle käyttöiälle. Kyllä se lennokin moottorikin venettä liikuttaisi ainakin hetken, jos jäähdytys ja vaihde laitettaisiin kuntoon.
Mitä tulee itse autoihin, niin mieluummin ajan autolla, jossa on pullea teho/vääntökäyrä kuin parempi huipputeho. Yläkierrosten maksimitehoa harvemmin tulee käytettyä liikenteessä, se kun on kepityksen takana ja aihetuttaa lisäksi paheksuntaa.
http://fi.wiktionary.org/wiki/Hevosvoima
Ei tässä ollakkaan puhuttu moottorin ominaisuuksista eikä ajettavuudesta. Väitelty on ainoastaan siitä kumpi moottori tarjoaa paremman kiihtyvyyden, sellainen missä on suurempi vääntömomentti, mutta pienempi huipputeho vai päinvastoin!
Niin minäkin ja todennäköisesti kaikki muutkin.
Ei tässä ollakkaan puhuttu moottorin ominaisuuksista eikä ajettavuudesta. Väitelty on ainoastaan siitä kumpi moottori tarjoaa paremman kiihtyvyyden, sellainen missä on suurempi vääntömomentti, mutta pienempi huipputeho vai päinvastoin!
Kumpi sen paremman kiihtyvyyden sitten tarjoaa?
Kiihtyvyys tietyllä ajanhetkellä määritetään nopeuden muutoksena aikayksikössä (dv/dt).
Kiihtyvyys saadaan aikaan massaan vaikuttavalla voimalla (a=F/m).
Nopeuden muutosta autossa vastustavat erilaiset voimat, joista osa riippuu enemmän kulloisestakin ajonopeudesta, ja osa vähemmän (ilmanvastus, kitka). Jos halutaan saada aikaiseksi sama kiihtyvyys suuremmassa nopeudessa kuin saadaan aikaiseksi pienemmässä nopeudessa, on suuremmassa nopeudessa käytettävä enemmän voimaa. Tämä noiden vastustavien voimien kasvamisen vuoksi.
Normaalissa autossahan ei vääntömomentti pysy vakiona kierrosluvun muuttuessa. Vääntömomentti voidaan ahdetuissa moottoreissa pitää rajoittamalla vakiona yli tietyn kierroslukualueen, mutta tälllöin tietenkin teho nousee suoraan verrrannollisena kierrosluvun mukaan. Jos jätetään vastustavat voimat huomioimatta, niin tällainen auto kiihtyy vakiokiihtyvyydellä sen kierroslukuvälin, jonka vääntömomentti on tasainen. Joissakin kuorma-autojen moottoreissa vääntömomenttihuippu on suhteellisen alhaisella kierroslukualueella, ja laskee siitä kierroslukujen noustessa. Tämä tuo mukanaan sen, että kun kulkuvastus lisääntyy (esim. vastamäki) ja vauhti pyrkii hidastumaan (kierrosluku laskee) niin vääntömomentti kasvaa ja lisää eteenpäin vievää voimaa, jolla kompensoidaan liikevastuksen kasvu. Ikäänkuin sisäänrakennettu automaatti.
Normaalissa vapaastihengittävässä moottorissa vääntömomentti kasvaa tiettyyn pisteeseeen asti ja alkaa sitten laskea (tosin nykyaikana on myös useampihuippuisia käyriä). Tällasella autolla kiihdytettäessä ei kiihtyvyys pysy vakiona, vaan se muuttuu kierrosluvun muuttuessa.
Kun kysytään, että kumpi moottori tarjoaa paremman kiihtyvyyden, sellainen missä on suurempi vääntömomentti, mutta pienempi huipputeho vai päinvastoin, niin pitää myös määrittää mikä on kokonaisvälityssuhde ja mikä on kierroslukualue millä kiihdytetään. Ongelmaksi "tuntumalla" kiihdytettäessä tulee myös se, että autolla kiihdytettäessä kiihtyvyys ei ole vakio, sen muutoksen aistiminen on vaikeaa. Mielikuvien vertailu linee kuitenkin toinen asia...
Oikosulkumoottori on muuten siitä veikeä laite, että sillä saadaan helposti aikaiseksi suuri kiihtyvyys. Se antaa maksimivääntömomentin liikkeellelähdössä, jolloin magneettikentän jättämä on suurin. Sähköautoillahan saavutetaan aika hyviä kiihtyvyyksiä paikaltaan lähdettäessä.
Kumpi sitten on autossa määräävämpi, vääntömomentti vai teho?
Ihan sama, kunhan molempia on riittävästi. 240kW/490Nm on vielä riittänyt...
http://fi.wiktionary.org/wiki/Hevosvoima
Heh, mikä 'määritelmä'. Ei olis mitään tietoa kuorman raskaudesta, kitkasta kuorman alla ja nopeudesta
Jos jostakin kuitenkin löytyy virallinen hevosvoiman määritelmä, mielestäni siinä on pari ongelmaa:
-onko määritelmä tehty sillä nopeudella, jolla hevosen teho on maksimi
-miksei oteta huomioon hevosen itsensä liikuttamiseen tarvitsemaa tehoa
Näiden juttujen vuoksi on hieman naurettavaa verrata onnetonta yhden hevosvoiman moottoria hevoseen
Täällä on hieman kiinnostavampi historia hevosvoiman määrityksestä: http://www.web-cars.com/math/horsepower.html
http://fi.wiktionary.org/wiki/Hevosvoima
Jos jostakin kuitenkin löytyy virallinen hevosvoiman määritelmä, mielestäni siinä on pari ongelmaa:
-onko määritelmä tehty sillä nopeudella, jolla hevosen teho on maksimi
-miksei oteta huomioon hevosen itsensä liikuttamiseen tarvitsemaa tehoa
Näiden juttujen vuoksi on hieman naurettavaa verrata onnetonta yhden hevosvoiman moottoria hevoseen
Itse asiassa hevosvoiman määrittely on ihan "oikea määrittely". Se on määritelty jo kauan ennen SI-järjestelmän käyttöönottoa:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Hevosvoima
Tästä määritelmästä saa ihan oikean SI-järjestelmän tehon (watti) laskettua.
Tuo edellinen määrittely on jotakin ihan muuta...
K10:
"
"Jos jostakin kuitenkin löytyy virallinen hevosvoiman määritelmä, mielestäni siinä on pari ongelmaa:
-onko määritelmä tehty sillä nopeudella, jolla hevosen teho on maksimi"
Hevosen huipputeho on paljon suurempi kuin 1hv.
"-miksei oteta huomioon hevosen itsensä liikuttamiseen tarvitsemaa tehoa"
Ei moottorinkaan tehoa ilmoiteta kulutuksen mukaan, vaan se mitä saadaan akselilta ulos.
"Näiden juttujen vuoksi on hieman naurettavaa verrata onnetonta yhden hevosvoiman moottoria hevoseen
Ehkä tuohon autonnosto juttuun on vähän vaikeaa, mutta samaa tehoa se on tuotettiin se sitten millä tahansa... Ihmisen teho taitaa olla 100W-200W luokkaa, huipputeho voi olla 500W tasolla...
"Näiden juttujen vuoksi on hieman naurettavaa verrata onnetonta yhden hevosvoiman moottoria hevoseen
Ehkä tuohon autonnosto juttuun on vähän vaikeaa, mutta samaa tehoa se on tuotettiin se sitten millä tahansa... Ihmisen teho taitaa olla 100W-200W luokkaa, huipputeho voi olla 500W tasolla...
Itse kai miellän hevosen jonkinlaiseksi 'kulkupeliksi' ja siksi vertaan sitä ennemmin autoon kuin vaikkapa moottoriin. Yksi hevonen kuljettaa ihmistä aika paljon rivakammin kuin mikään yhden hevosvoiman moottorilla varustettu ajoneuvo.
Mutta jos hevosen tarkoitus on nostaa kaivoksesta kuormaa ympyrää niin se onkin toinen juttu
Noihin aikoihin hevosen tärkein tehtävä taisi kyllä olla kyntöauran vetäminen.
Hevospari veti 1-siipistä auraa suunnilleen kävelyvauhtia.
Tuollainen 60-luvun 60-heppainen traktori veti 3-siipistä auraa ehkä 8 km/h. Tosin osa tehosta jäi vielä reserviin.
Noista laskien hevosessa olisi ehkä 2-3 hevosvoimaa.
60-luvun traktoreissa ei tainnut olla 60-heppaa, ehkä pikemminkin 30-40hv...
60-luvun traktoreissa ei tainnut olla 60-heppaa, ehkä pikemminkin 30-40hv...
Joo, 60 heppaisessa oli 3-siipinen ja 3-40 heppaisessa 2-siipinen aura.
60-luvun traktoreissa ei tainnut olla 60-heppaa, ehkä pikemminkin 30-40hv...
Riippuu siitä, määritelläänkö 60-lukulaisuus valmistusvuodesta riippuvaksi tai myöhemmäksi. Esim. tämän historiikin mukaan ( http://valtramme.valtra.fi/main/Company/history/1_7.htm ) esitellyssä Vallu 80:ssa oli v.1963 77 SAE-hevoisvoimaa. Maatalouskäyttöön tuo ei välttämättä joutunut pikavauhtia, sillä -64 ensimmäiset 80-heppaiset luovutettiin TVH:lle.
Vallua minulla ei ole koskaan ollut tilaisuutta (koe)ajaa, ainoastaan Fordeja -65 -mallista lähtien M-F 187:ään.
Viritetyt mopot kulkee yli satasta joten taitaa olla hevosta nopeampi?
Ainakin nopeampi kuin 'joutokäynnillä' ympyrää kiertävä hevonen.
60-luvun traktoreissa ei tainnut olla 60-heppaa, ehkä pikemminkin 30-40hv...
Vallua minulla ei ole koskaan ollut tilaisuutta (koe)ajaa, ainoastaan Fordeja -65 -mallista lähtien M-F 187:ään.
Tässä lisää historiaa:
http://www.konedata.net/Traktorit/MF175.htm
http://www.konedata.net/Traktorit/ford2000_64.htm
http://www.konedata.net/Traktorit/ih523.htm