Ajotietokoneet. Hyöty vai haitta?

18 kommenttia

Onko ajotietokoneista hyötyä? Entä haittaa?
Omasta mielestäni niistä mahdollisesti koituvat ongelmat ovat melko vakavia. Itse asun Lapissa jossa pakkaset koettelevat autojen tekniikkaa. Eräillä ystävilläni on Opelin Frontera, jossa on ajotietokone. Eikä tarvinnut hurjempia pakkasia niin ajotietokone ohjattu ajoituksen "tarkkuilu"/säätö temppuilee niin ettei autolla juuri voi ajaa. Samassa autossa on ollut mm. ABS- jarrujen kanssa ongelmia. Ottakaa kantaa!

  
  • Ehkä käsitteissä on tarkentamisen varaa. Minä ymmärrän ajotietokoneella sitä lisätoimintoa, joka laskee polttoaineenkulutusta, keskinopeutta, jne.

    No, tietokone se on sekin, joka valvoo moottorin toimintoja ja säätää prosessia jos niin voi sanoa.

    Ovatko nämä toiminnot samoissa mikropiireissä, sitä en osaa sanoa. Joka tapauksessa kaikissa autoissa on nykyään "tietokone". Ajonestokin on yksi elektroninen toiminto.

    Ajoneuvojen elektroniikasta on täällä ollut juttua useammassakin viestiketjussa. Mielipiteet jakautuvat puolesta ja vastaan. Toki autotehtaat testaavat autojaan paljon myös Suomen Lapissa ja muutenkin kylmissä olosuhteissa. Mutta valmistuksen hajonta saattaa aiheuttaa ongelmia, joku anturi ei ehkä anna kylmässä riittävää signaalia, kylmyys ja lämmönvaihteluista aiheutuva kosteus saattavat aiheuttaa jännitehäiriöitä jne. Ja akun jännitteen aleneminen saattaa olla dramaattistakin.

    Paluuta mekaaniseen autoon ei kuitenkaan ole, siksi pitää vain toivoa, että mikrosirujen ja niihin liittyvien antureiden luotettavuus on parasta mahdollista laatua.

      
  • Nykyaikaisessa autossahan on tietokoneita (itsenäisiä suorittimia) kymmeniä. Elektroniikka sinänsä ei ole haavoittuvainen pakkasesta. Itseasiassa, mitä kylmempi piin lämpötila, sitä paremmin nollat erottuvat ykkösistä ja sitä varmempaa sen toiminta on. Ainoa elektroniikan ongelma on kondensoituva kosteus ja lika. Nämäkin vaikuttavat nimenomaan ainoastaan antureihin, itse ns. tietokoneet on aina pakattu suojaan.

    Helposti altistuvin näistä on renkaiden pyörimisanturit ABS:ää ja ESP:tä varten. Moniko teistä tunnustaa moisten osien rikkoutuneen tai tulevan toimintakyvyttömiksi kovassa pakkasessa? Tuskin kukaan. Edelleen autoista rikkoutuvat pääasiassa mekaaniset, fyysiseen rasitukseen joutuvat osat. Huoltovälit ovat kasvaneet 10 000 km:stä 30 000 km:iin. Kai se jotain kertoo?

      
  • Lainaus:
    04.12.2004 klo 01:00 Thorgen kirjoitti
    Nykyaikaisessa autossahan on tietokoneita (itsenäisiä suorittimia) kymmeniä. Elektroniikka sinänsä ei ole haavoittuvainen pakkasesta. Itseasiassa, mitä kylmempi piin lämpötila, sitä paremmin nollat erottuvat ykkösistä ja sitä varmempaa sen toiminta on. Ainoa elektroniikan ongelma on kondensoituva kosteus ja lika. Nämäkin vaikuttavat nimenomaan ainoastaan antureihin, itse ns. tietokoneet on aina pakattu suojaan.

    Helposti altistuvin näistä on renkaiden pyörimisanturit ABS:ää ja ESP:tä varten. Moniko teistä tunnustaa moisten osien rikkoutuneen tai tulevan toimintakyvyttömiksi kovassa pakkasessa? Tuskin kukaan. Edelleen autoista rikkoutuvat pääasiassa mekaaniset, fyysiseen rasitukseen joutuvat osat. Huoltovälit ovat kasvaneet 10 000 km:stä 30 000 km:iin. Kai se jotain kertoo?


    Toissa talvena kun oli viimeksi pakkasta, kuulin kaksi erillistä tarinaa auton omistajalta, jossa pakkanen oli hyydyttänyt ainakin osan elektroniikasta. Toinen oli alle vuoden vanha Mondeo, joka laitettiin käyntiin ilman lämmitystä Lapissa n.-35 C. Kaikki mahdolliset mittariston merkkilamput vilkkuivat ajon aikana n. 800 km matkan etelä-Suomeen.
    Toinen oli uudenkarhea 607 Peugeot, jossa mittaristo kuoli täysin aamukäynnistyksen yhteydessä kun pakkasta oli vajaat 30. Auto kulki normaalisti. Mittaristo heräsi kuolleista kun ilmat lämpeni yli -20 C.

    Tiedän kyllä, että itse prosessorit tykkää olostaan, mitä kylmempi ympäristö on. Näistä kahdesta esimerkistä on vaikea kommentoida mitään, mutta kosteutta lienee vain vähän ilmassa kun lämpötilat on -30 C molemmin puolin. Likaakaan tuskin voi syyttää kun autot oli aika uusia.

      
  • No tuskin mikään auto tykkää siitä että sitä yritetään käynnistää kylmiltää -30 asteeen pakkasessa.... Siinä voi kansi haljeta ja huohotinputki jäätyä ja sitten pullauttaa öljyt pihalle. ja rasittaa moottoria muutoinkin. eli itse pyrin aina laittamaan auton liekaan eli töpselin tolppaan. jos se ei onnistu matkan pääränpäässä esim jos lähden kauppoihin niin pyrin ajamaan sen parkkihalliin kun on oikein kylmä keli. Webasto olis tietty hyvä olla niin ei tarvis murehtia. Olis aina lämmin auto ja auton moottori. vois laittaa webaston hurraamaan kun hoitaa asioita

      
  • Lainaus:
    08.12.2004 klo 14:58 Jorma kirjoitti
    Näistä kahdesta esimerkistä on vaikea kommentoida mitään, mutta kosteutta lienee vain vähän ilmassa kun lämpötilat on -30 C molemmin puolin.


    Siinähän se ongelma juuri on että kosteutta ei ole paljoa ilmassa, se kaikki kosteus nimittäin on noissa lämpötiloissa tiivistynyt mm. elektroniikkaosien pinnalle.

      
  • [quote title="08.12.2004 klo 14:58 Jorma kirjoitti"]
    Toinen oli uudenkarhea 607 Peugeot, jossa mittaristo kuoli täysin aamukäynnistyksen yhteydessä kun pakkasta oli vajaat 30. Auto kulki normaalisti. Mittaristo heräsi kuolleista kun ilmat lämpeni yli -20 C.


    Näytöt usein pimenevät näissä kylmyyksissä vaikka tietokoneet muuten pyörivätkin.

      
  • Täytyy taas sanoa ja koputtaa puuta, ei ole koskaan ollut auton kanssa mitään ongelmaa elektroniikassa johtuen kylmyydestä tai kosteudesta...
    saattaa osasyynä myös olla auton merkki, toiset kun tehdään luetettavaksi ja toiset taas... muuhun... esim lcd näyttöjen kohdallahan voidaan normaaliksi toiminnaksi laskea että toiminta hidastuu tai loppuu kokonaan tietyssä lämpötilassa. Onko se sitten vika vai ei, jos se koskee lähes kaikkia näyttöjä... viisari mittaristoa sen ei pitäisi suoranaisesti koskea, ellei sekin ole esitetty tällätavon (lcd-viisarit tms) toisaalta en asu lapissa joten, etelässä ei välttämättä näitä pakkas ongelmia sillätavoin tule, vaikka -30 välillä paukkuukin...

      
  • Thorgen: "Helposti altistuvin näistä on renkaiden pyörimisanturit ABS:ää ja ESP:tä varten. Moniko teistä tunnustaa moisten osien rikkoutuneen tai tulevan toimintakyvyttömiksi kovassa pakkasessa? Tuskin kukaan."

    ABS:n ja ESP:n yllättävä hajoaminen voi aiheuttaa vaaratilanteen, joten vaikka ne anturit altistuvat paljon ikäville olosuhteille, eivät ne ole välttämättä todennäköisimpiä piiputtamaan. Ne anturit pyritään suojaamaan ikäviltä olosuhteilta ja myös valmistamaan siten, että anturi itsekään ei ole herkkä vikaantumaan.

    Toista taitaa olla "vähemmän kriittiset" järjestelmät, kuten moottorinohjaus ja sen anturit, joka ratkaisee saadaanko moottorin käyntiin, ja jos saadaan, käykö moottori hyvin ja taloudellisesti. Ne anturit eivät välttämättä joudu yhtä koville, mutta moottorin tai katin kyljessä ei taida myöskään olla parhaat mahdolliset olosuhteet korkeine lämpötilanvaihteluine. Lisäksi vaikka moottorinohjaus on auton toimimisen kannalta välttämätön (toisin kuin ABS-lisäominaisuus jarruissa, jotka toimivat yhä tavallisten, lukkiutuvien tavoin ilman järjestelmää), se ei aiheuta teoriassakaan juuri vaaratilannetta ja siksi auton oikuttelusta pakkassäällä ei tule suurta numeroa. Itse pitäisin ABS:n toimimista vähemmän kriittisenä, sillä kyllähän ABS:n toiminnan varoitusvalon palaminen PITÄISI riittää kuljettajalle varoitukseksi siitä, että pyörät saattavat lukittua voimakkaammassa jarrutuksessa.

    Thorgen: "Edelleen autoista rikkoutuvat pääasiassa mekaaniset, fyysiseen rasitukseen joutuvat osat. Huoltovälit ovat kasvaneet 10 000 km:stä 30 000 km:iin. Kai se jotain kertoo?"

    Se kertoo, että öljyt ja niiden suodattimet ovat kehittyneet ja painopiste on siirtynyt muutenkin säännöllistä huoltoa vaativista osista kestovoideltuihin osiin, joita ei huolleta, mutta jotka huoltoa kaivatessaan ei edes korjata vaan heitetään välittömästi roskakoriin.

    Jos aiemmin olikin öljynvaihto 5000 km välein, luuletko tosiaan että se tarkoittaa auton mekaanista hajoamista tällä aikavälillä? Öljyt vain vaihtoon sekä tarkistetaan joidenkin nivelien rasvat eikä muuta kuin kovaa ajoa.

      
  • Tämä keskustietokone se välillä on rassanutkin. VilleJ ? sanoi kosteuden tiivistyvän elektroniikan pintoihin -30 asteen pakkasella. Näin ei ole, -30 on niin kuiva ilma, että kosteus on olematonta.

    Aiemmin toisessa topicissa olen kertonut Passatin ruiskunohjauksen ongelmista ollessani kerran Lapissa. Keskusyksikkö käsittelee lämpöanturin vialliseksi (ohmimittarilla ehjä, kunnes vihdoin löytyi), antaa käskyn suihkuttaa niin paljon polttoainetta, ettei moottori käynnisty. 12 l bensaa tuli öljypohjasta. Vikaa ei osaa ainakaan VW:n huolto analysoida edes puhelimessa, vaan auto pitäisi tuoda 450 km lavetilla huoltoon. Periksihän ei anneta, olen porotilalla jossa talli ym. joten ei paniikkia. Selvisi, että kytkemällä lämpöanturin johdot irti, saa huijattua ohjausboksin tekoälyn luulemaan jotain muuta. Mitä se luuli on hämärän peitossa. Ajo onnistuu suuremmalla kulutuksella, mutta kuitenkin. Uusi lämpötila-anturi Espoossa kiinni. Sama homma. Tekoälyn muisti on tyhjennettävä VW huollossa. Sen muistissa anturi on edelleen viallinen, koska muuta tietoa sille ei olla syötetty, joten uusikin anturi on viallinen ja bensaa menee ämpärikaupalla. Enää ei ole väliä onko pakkanen vai lauha. Keskusyksikön muisti tyhjäksi, uudet tiedot ohjelmoidaan ja syötetään oikeassa järjestyksessä sinne. Nyt moottori hoksaa kaiken olevan kunnossa, summerit ja varoitusvalot eivät soi eikä välky kuin jouluvalot.

    Entä jos tämä tapahtuu tankatessa "kylmällä" asemalla. 5 min. istumisen jälkeen on helkkarin kylmä autossa jo, tai muuten vain jättää kesken ajon. Tämä TMnet palsta on niin pieni foorumi, että tänne ei kantaudu kaikki Pohjoismaissa koetut tapaukset, monet autoilijat ovat ehkä niin lähellä apua, eivätkä edes välitä tietää mitä tapahtui, pääasia että saa kuntoon, kunnes seuraava kerta koittaa..??

      
  • Lainaus:
    09.12.2004 klo 11:44 whiic kirjoitti
    Toista taitaa olla "vähemmän kriittiset" järjestelmät, kuten moottorinohjaus ja sen anturit, joka ratkaisee saadaanko moottorin käyntiin, ja jos saadaan, käykö moottori hyvin ja taloudellisesti. Ne anturit eivät välttämättä joudu yhtä koville, mutta moottorin tai katin kyljessä ei taida myöskään olla parhaat mahdolliset olosuhteet korkeine lämpötilanvaihteluine.

    Olen melko vakuuttunut siitä, että nykyisen auton elektroniikka on varmasti varmempaa, kuin esimerkiksi entisautojen mekaaniset moottorinohjausosat (kaasutin, virranjakaja, ...). Mm. mekaaninen imu on kovalla pakkasella hyvinkin epävarma ja helposti rikkoontuva.

    Jos aiemmin olikin öljynvaihto 5000 km välein, luuletko tosiaan että se tarkoittaa auton mekaanista hajoamista tällä aikavälillä? Öljyt vain vaihtoon sekä tarkistetaan joidenkin nivelien rasvat eikä muuta kuin kovaa ajoa.

    Puhuinko öljynvaihtovälistä jotain? Minusta puhuin huoltovälistä, korjaa jos olen väärässä. Mm. edellämainitut kaasutin ja virranjakaja vaativat huoltoa useammin kuin 30 000 km välein. Myös sytytysennakkoa joutuu tarkistamaan aika-ajoin, kun uusissa autossa elektroniikka säätää itse sitä.

      
  • Thorgen: "Olen melko vakuuttunut siitä, että nykyisen auton elektroniikka on varmasti varmempaa, kuin esimerkiksi entisautojen mekaaniset moottorinohjausosat (kaasutin, virranjakaja, ...). Mm. mekaaninen imu on kovalla pakkasella hyvinkin epävarma ja helposti rikkoontuva."

    "Mekaaninen imu"? En tiedä mitä tarkoitat, mutta ARVAAMALLA tarkoitat alipaineella toimivaa sytytysennakon (hieno)säätöä. Se on autosta riippuen vissiin luokkaa 10...20 astetta enkä muista mitä se on omassa autossani. Tiedän kuitenkin, että se ei vaikuta lainkaan moottorin käyntiin saamiseen eikä toimintaan suuremalla kuormalla. Se alipaine-ennakko parantaa ainoastaan polttoainetaloutta moottorin käydessä osakuormalla (poislukien tyhjäkäynti, koska käynnistettäessä liika ennakko potkisi vastaan) lisäämällä sytytysennakkoa (koska vajaa täytös palaa hitaammin).

    Ja varmasti onkin suhteellisen herkästi rikkoontuva... onhan siellä alipainesäätimessä kalvo. Jos se rikkoutuu ja vuotaa, säädin ei enää toimi ja sytytysannakkoon ei tule osakaasulla ajettaessa lisäystä. Ei se minun matkantekoani pysäyttäisi. Huono puoli on, että sen vaikutusta auton suorituskykyyn ei edes ole helppo huomata, joten sitä ei välttämättä tajuaisi korjatakaan.

    Thorgen: "Puhuinko öljynvaihtovälistä jotain? Minusta puhuin huoltovälistä, korjaa jos olen väärässä. Mm. edellämainitut kaasutin ja virranjakaja vaativat huoltoa useammin kuin 30 000 km välein. Myös sytytysennakkoa joutuu tarkistamaan aika-ajoin, kun uusissa autossa elektroniikka säätää itse sitä."

    Öljynvaihtoväli on useimmiten sama kuin yksinkertaisempien määräaikaishuoltojen väli. Vanhoissa autoissa ei niihin 5000 km huoltoihin taatusti kuulu sellaista checkilistaa kuin uusien autojen 30000 km huoltoihin, joten huoltoväli ei ole suhteessa tarvittavan huollon määrään.

    Huomattavaa on myös, että elektroniikka toimii... tai ei. Jos se menee rikki, se korjataan määräaikaishuoltojen välillä. Jos ei mene rikki, sille ei tehdä mitään edes määräaikaishuollossakaan. Huoletonta, mutta ei lainkaan luotettavempaa. Vika ilmenee kuin tyhjästä ja täysin varoittamatta. Yhtenä päivänä se vaan on kaput. Ennaltaehkäisevää huoltoa ei ole edes mahdollistakaan antaa.

    Sytytysennakkoa ja kaasutinta joutuu tosiaan itse säätämään aika ajoin. Kuitenkin todennäköistä on, että jos se toimii tänään, se toimii myös huomenna. Ehkä se ei toimi hyvin enää 1000 tai 10000 km ajettuasi, mutta silloin säädät uudestaan.

    Ja kyllähän ne toki varaosaakin tarvitsee. Kaasutin tarvitsee ehkä joskus vaihtosuutinta ja kaasutineksperttiä, mutta useimpia säätöjä osaa omistaja itsekin tehdä. Virranjakajakin tarvitsee huoltoa... herrajestas. Kaksi tippaa moottoriöljyä ja katkojan kärjet kymppitonnilla on varmaa uskomaton vaiva nähtäväksi.

    Ei autoharrastaja nyt aivan sokerista ole ja pikkusen itse tekemällä säästää paljon huoltojen hinnassa.

      
  • Olet aivan oikeassa siinä, että elektroniikan pettäessä koko toiminta lakkaa yleensä kokonaan. Sekin on totta, että vanhaa autoa pystyy oikeasti jopa huoltamaan itse. Se onkin sitten eri asia kaipaanko sitä. No en todellakaan. Olen varsin tyytyväinen siihen, että auto itse ilmoittaa mitä huoltotoimenpiteitä se tarvii (pesunesteen täyttö, öljyn lisääminen ja huoltoon vieminen). Jos auto sen sijaan jättää tielle, niin ei muuta kuin soitto automerkin 24h päivystykseen ja matka jatkuu vuokra-autolla.

      
  • Uskaltaisiko veikata miten käy?
    OK, soitto maahantuojan 24 h päivystykseen (kuulostaa jo aika huonolta jutulta, mutta yritetään). Joku saattaa vastatakin Helsingin päässä. Auto on sammunut Kuhmon ja Nurmon välille. "Ai, missä se on" kysyy väsynyt ääni. Lähin vuokra-autopaikka on ehkä Joensuussa tai Kuusamossa, mutta klo 02:35 se on kiinni. Varpaat ja sormet jo jäässä. Ei hätää, taksin saa tilattua jostain 60-80 km päästä, tuleekohan paleltumisen jälkeen kuolio jalkaan? Taksi hakee, sieltä sitten yritetään herätellä jonkinlaista päivystävää henkilöä jossain hotellissa, majapaikassa. Ehkä vakuutus korvaa nämä, ehkä ei, tai sitten maahantuoja, tai ei. Aamulla hinuri hakee jäätyneen ajoneuvon tienposkesta. Ehkä sait sijaisauton päivällä, tai et saanut. Jos perhe oli mukana, oli huono juttu, mikäli olit yksin, selvisit lievemmin vaurioin.

    Nyt kehukaa maahantuojien päivystyksiä ja muita vippaskonsteja keskellä yötä korpitaipaleella, miten kännykällä hoidetaan vuokra-auto samantien paikalle.

      
  • No mitä vaihtoehtoa sinulla vastaavassa tilanteessa on? Olisiko se niin paljon mukavampaa alkaa korjaamaan itse sitä autoa siellä keskellä korpea pilkkopimeässä? Ja miksi se pitää aina keksiä se kaikkein äärimmäisin esimerkki? Onko kuvaamasi tilanne niin todennäköinen?

      
  • Tilanne tuskin sattuu Espoossa kotipihalla tai jossain Helsingissä.
    Se tapahtuu Murphyn lain mukaan odottamatta, mitenkään ennakoimatta, ilman varoitusta, pahaan aikaan ja pahaan paikkaan. Ja siinä olet. Mitään ei voi itse tehdä itse muuta kuin pitää känny hyvässä latingissa.

      
  • No mitä vaihtoehtoa sinulla vastaavassa tilanteessa on? Olisiko se niin paljon mukavampaa alkaa korjaamaan itse sitä autoa siellä keskellä korpea pilkkopimeässä? Ja miksi se pitää aina keksiä se kaikkein äärimmäisin esimerkki? Onko kuvaamasi tilanne niin todennäköinen?

    Siis kertomani Opel Frontera juttu on totta, eikä mikään esimerkki! Kyseisen auton omistavat ystäväni, jotka itsekin asuvat täällä Lapissa. Voisin kertoa vähän sen auton vioista. (siis sen mitä tiedän) Ensinnäkin kyseessähän on melko uusi auto. (jossa on ajotietokone ja webasto) Ja seuraavanlaisia ongelmia autossa on: Kylmäkäynnistymisessä ei ole häikkää, mutta ajossa, tietokone ohjatun syöttöpumpun ajoitus muuttuu joka aiheuttaa moottorin "yskimistä" ja sen teho häviää niin ettei kiihtymisessä ole hurraamista.
      
  • Onko siis ongelman todettu olevan moottorin ohjauksessa, ilmeisesti tuollainen mennee kuitenkin sitten takuun piikkiin, mutta koska kyseessä on ilmeisesti diesel auto, saattanee ongelma olla aivan hyvin polttoaineen syötössä, esim pottoaine jäätyy tai sudatin tukossa / jäässä, pumppu jäätyy tms... diesel autoillahan tunnetusti on enemmän ongelmia kylmässä kuin bensalla käyvillä... joutuen polttoaineen jäätymisherkyydestä tms.. no sitävarten on talvi laatu, mutta jos seassa onkin kesälaatua tms ? ja bensakoneen tuottama suurempi lämpö on eduksi kylmässä sekin... tuskin on elektroniikka yksin syypää moiseen... tai sitten kyseesä on yksinkertaisesti vika tai auton yleisesti huono kylmäkestävyys.... eli suunnittelvika ? tai sopimattomuus olosuhteisiin. kyllä ne vanhatkin diisselit hyytyy kun tarpeeksi kylmä tulee, jos ylipäätään lähtee käyntiin :grin:

      
  • Tämä nyt ei ajotietokonetekniikkaa tai ohjausboksi asiaa ole, mutta parafiinin erottuminen deiselöljyssä voi yksinkertaisesti ja tehokkaasti estää ääritilanteessa tankkaamalla hieman bensaa joukkoon. VW-Audi sallii käyttöohjekirjan mukaan jopa 30% bensaa naftan sekaan ongelmitta. Niin paljon en uskaltaisi sekoittaa. Arktinen diesel, jota Sodankylästä pohjoiseen myydään, sakeutuu -43:ssa, joka on mielestäni liian kylmä minkään ajoneuvon lähteä liikkeelle, ellei ole jakoketjua ja hyvin yksinkertainen tekniikka ilman kaikkea mahdollista elektroniikkaa joka voi reistailla. Napapiirin pohjoispuolella ei ole onneksi satojatuhansia ajoneuvoja edes Pohjoismaissa yhteenlaskettuna.

      
Kirjaudu kommentoidaksesi.

Kommentoiduimmat artikkelit