Itse ajoin Volvo 850-mallilla 170 hv, yli 360tkm ja mitään ihmevikoja ei ollut. Laturi meni 240tkm, merkkiä Bosch (saksalainen) ja toinen vika oli, bensapumppu joka hajosi 320tkm, merkkiä Bosch (saksalainen). "koiranluut" etupäässä piti vaihtaa, noin 2-Vuoden välein, kun kyseessä on raskas etuvetoinen/tehokasauto. Pyöränlaakerit ja jarrulevyt piti myös vaihtaa, kun ne ovat kulutustavaraa, merkistä riippumatta. Velipojalla on muuten E-sarjan Mersu ja siihen on tehty vaihteistoremontti pienimmillä kilometreillä ja paljon muutakin, mitä Volvoon ei ole tarvinnut tehdä.
Kokemusta on myös Audista A-6. Etupäässä 10-niveltä, siellä kun on väljää se maksaa, voin sanoa sen. Volvon laitan varmasti seuraavaksi autoksi, kun se toimii pakkasessakin ja ajettavuus uraisilla teillä on parempi, kuin muilla Saksalaisilla premiummerkeillä ja ohjaustuntuma on hyvä. Kaikki sitä ei tajua, mutta onneksi Saksassa tehdään näitä, "vanhanaikaisia"takavetoisia heille, joita muut tekivät 80-90-luvulla.
1) Volvo ei ole muu "Saksalainen Premium Merkki".
2) Alle 300tkm tarvittavat nivelhuollot, laturin vaihdot, laakeriviat, pumpun vaihdot on merkkejä tyyppivioista
3) Firmassa olleiden 10kpl V70 perusteella en ikinä ottaisi Volvo - Seikkailua kontolleni. Luotettavuus ja yleinen käsitys laadusta on todella kaukana toisistaan. Toisaalta, Volvon on helppo ylläpitää laatukäsitystään kun autoja myydään niin vähän, ettei kenenkään valitukset tuli julki.
Takana on 400tkm samalla autolla... koko aikana yksi vika kun yksi laakeri tilttas. Toisesta viasta vaihdan autoa.
Olemme näköjään päätyneet usein toistuvan keskustelun normaaliin päätepisteen: Takavetoinen tuomitaan yleisesti huonoksi koska se lipsahtelee väärällä kaasun käytöllä vaarallisesti. Etuvetoista pidetään yleisesti turvallisena, koska se lipsahtelee vaarallisesti väärällä kaasun käytöllä, mikä on kuljettajan eikä auton vika.
Tuo taitaa olla kuitenkin vain sinun tulkinta. Itse muotoilisin tuon hieman toisella tavalla: etuvetoinen lipsahtelee takavetoista vähemmän ja etuvetoisen lipsahdukset ovat vähemmän vaarallisia.
Olemme näköjään päätyneet usein toistuvan keskustelun normaaliin päätepisteen: Takavetoinen tuomitaan yleisesti huonoksi koska se lipsahtelee väärällä kaasun käytöllä vaarallisesti. Etuvetoista pidetään yleisesti turvallisena, koska se lipsahtelee vaarallisesti väärällä kaasun käytöllä, mikä on kuljettajan eikä auton vika.
Tuo taitaa olla kuitenkin vain sinun tulkinta. Itse muotoilisin tuon hieman toisella tavalla: etuvetoinen lipsahtelee takavetoista vähemmän ja etuvetoisen lipsahdukset ovat vähemmän vaarallisia.
Linkkikin osoittaa oikein suunnitellun auton ajamisen niin helpoksi, että hieman reipaskin meno vastaa kuvausta "lungt körd"
Liikennevakuutus halpeni mukavasti vaihtaessani hitaan etuvetoisen tehokkaampaan ja nopeampaan takavetoiseen, joten jotain hyvää siinäkin taitaa olla. Ainakin kuljettajat, jos ei muuta.
TakavetoVolvot olivat aikanaan onnettomuuden aiheuttajana keskimääräistä harvemmin. Isojen Volvojen osuus onnettomuuksien aiheuttajana nousi etuvedon myötä selvästi.
TakavetoVolvot olivat aikanaan onnettomuuden aiheuttajana keskimääräistä harvemmin. Isojen Volvojen osuus onnettomuuksien aiheuttajana nousi etuvedon myötä selvästi.
>Tässä< tapauksessa ei mahdollisen autokoulun todennäköinen etuvetokokemus ei siirtynyt viikossa takavetohallintaan.
Olen joskus pyöritellyt tuota premium-auton määrittelyä. Suomessa on perinteisesti laskettu Volvo (ja aikanaan Saabikin) tähän kategoriaan mutta minusta siinä on vähän naapurikoreutta.
Premium on merkkituote, josta kuluttaja on valmis maksamaan lisähintaa pelkän brändin vuoksi - ja Volvo on liian halpa ollakseen premium. Volvon pitäisi nostaa hintoja mallista riippuen 5-20 tuhatta ja sitten kun se menisi edelleen kaupaksi esimerkiksi näiden saksalaisen rinnalla, voisi sen todeta olevan premiumia. Mutta taitaa hinnat tulla enemmänkin alaspäin uuden omistajan myötä?
Sinänsä premium-statushan on valmistajan kannalta kätevä, kun voi nostaa katteita mutta kuluttajan kannalta se on kyllä aika usein silkkoa sisältä. Hinta-laatusuhde menee yleensä sitä huonommaksi, mitä kalliimmaksi käy auto. Kokemusta on: ...-Omega-BMW 523-BMW 745. Seuraava auto ei ole premium...
TakavetoVolvot olivat aikanaan onnettomuuden aiheuttajana keskimääräistä harvemmin. Isojen Volvojen osuus onnettomuuksien aiheuttajana nousi etuvedon myötä selvästi.
En tiedä oliko suhteessa harvinaisempi onnettomuuden aiheuttaja, mutta ainakin liikennevakuutus niissä oli muita alhaisempi eli ainakin turvallisuudesta on tullut pisteitä ja veikkaan, että takavetoisuuden sijaan ansio kuuluu kuljettajille. Kanttiset muodot, iso kori ja vaatimaton suorituskyky ei ollut nuorison suosiossa.
En tiedä oliko suhteessa harvinaisempi onnettomuuden aiheuttaja, mutta ainakin liikennevakuutus niissä oli muita alhaisempi eli ainakin turvallisuudesta on tullut pisteitä ja veikkaan, että takavetoisuuden sijaan ansio kuuluu kuljettajille. Kanttiset muodot, iso kori ja vaatimaton suorituskyky ei ollut nuorison suosiossa.
Liikennevakuutus osin kuvastaa myös todella keskimääräistä pienempää todennäköisyyttä olla kolarin aiheuttavana osapuolena. En silti kuvittele takavetoista jotain muuta rakennetta turvallisemmaksi pelkästään vetopyörien sijainnin perusteella.
Kakkosnelosen ja Seittenneliskanttisen image taisi johtaa onnettomuusaltteimpien kuljettajien valikoitumiseen muihin autoihin?
Liikennevakuutus osin kuvastaa myös todella keskimääräistä pienempää todennäköisyyttä olla kolarin aiheuttavana osapuolena.
Totta, mutta huomioidaanko niissä mallien yleisyys?
740 GLE:
En silti kuvittele takavetoista jotain muuta rakennetta turvallisemmaksi pelkästään vetopyörien sijainnin perusteella.
Eikä kannatakaan, koska vastaavasti Sierrat, Bemarit ym. takavetoiset teinirassit eivät edellä mainittujen kriteerien perusteella turvallisia. Toisaalta Volvon käytös liukkaalla oli turvallisempi, kuin edellä mainittujen.
740 GLE:
Kakkosnelosen ja Seittenneliskanttisen image taisi johtaa onnettomuusaltteimpien kuljettajien valikoitumiseen muihin autoihin?
Liikennevakuutus osin kuvastaa myös todella keskimääräistä pienempää todennäköisyyttä olla kolarin aiheuttavana osapuolena.
Totta, mutta huomioidaanko niissä mallien yleisyys?
Vakuutusyhtiöhän laskee omaa riskiään joutua maksamaan korvauksia, joten käsittääkseni kolarilaskut / mallin esiintymistiheys on maksun arvioinnin lähtökohta, jota säädetään vakuutusyhtiöiden kokemuspohjaisin korjauskertoimin?
Lähteenäni on (painettu kopio) Liikenne- ja viestintäministeriön, Ajoneuvohallintokeskuksen, VALTin ja Suomen Autokatsastus Oy:n vuonna 2000 julkaisema "Liikenneonnettomuustietoja automalleittain".
Se kuvaa onnettomuusriskiä tarkasteltavan automallin liikennevakuutuksesta korvattujen onnettomuuksien määrää suhteutettuna automallilla ajettuihin kilometreihin.
Ajomäärätiedon lähdettä ei kerrota, mutta tutkimuksessa on mukana Suomen Autokatsastus Oy, joten arvaillahan voi?
Volvo 740-sarja oli tuossa tutkimuksessa sekä onnettomuuden aiheuttajana että yleensä ollenkaan onnettomuudessa mukana selvästi keskiarvoautoa harvemmin.
Täysin vihreitä rivejä ei ollut yhdelläkään autolla, vaan kolaritiheys, vammautuminen tai toisen osapuolen vammat jäivät rasittamaan tutkittuja malleja eri tavoin. Seiskan osalta aiheutettujen kolarien, kolarissa osallisena olemisen ja Volvon matkustajien vammautumiset ovat kaikki keskiarvoa parempia, mutta vastapuolelle aiheutuneet vammat kertovat omana aikanaan ison ja painavan auton turvarakenteiden suojanneen vain Volvossa matkustavia, mutta kääntyneen sen aikaista keskiarvoautoa pahemmaksi tuhovoimaksi alle jääville.
Ajomäärien selvittämiseen liittyy jonkinasteinen epävarmuus, mutta samaan aikaan onnettomuusriski ja aiheutetut vammat vuotta kohden oikeuttivat Seiskan myös kohtuulliseen vakuutushinnoitteluun.
Samassa tutkimuksessa uutena mallina mukaan kelpuutettu Volvo 850 1991 - 1998 oli edelleen keskiarvoautoa harvemmin kolarissa mukana, mutta onnettomuuden aiheuttajana ei enää keskimääräistä parempi, jos ei silloin vielä huonompikaan. En tarkistanut viimeisimpiä tietoja, mutta V70, tai oikeammin sellaisten kuljettajat, pärjää käsittääkseni vielä huonommin?
Viimeksi asiaa tarkistaessani huomasin S80 ja V70 välillä eron, jota on vaikea selittää teknisin eroin, joten kuljettajien valikoituminen saattaa vaikuttaa jopa näiden välillä?
Koppavolvojen suurinta kannattajaryhmää, punaniskaista isäntää on varmaan turha syyttää esim. riskinotosta. Nykyään Volvo on yhtä mukava ja helppo ajaa kuin mikä tahansa muukin auto ja on sillä vielä nuorempia "juppeja" houkutteleva ulkomuotokin.
Katsotaan, kun S60 ja tuleva S40 alkavat täyttää kolaritilastoja.
Kysymys on nimenomaan siitä, minkä tyyppiset kuljettajat 4 - 10 vuotta vanhaa tiettyä automerkkiä haikailevat.
Puhutaanko missään siitä todellisesta passiivisesta turvallisuudesta. Autosta, joka ei houkuttele riskinottoon.
Eipä tuossa mitään ihmeellistä ole. Ihan normaali takaisinkutsu, ja ilmeisen pienestä korjauksesta näyttää olevan kyse.
On noita takaisinkutsuja merkillä kuin merkillä. Esimerkiksi Mini Cooper S ja- JCW-malleihin vaihdetaan vesipumppuja sitä mukaa kun niitä tehtaan linjalta vain saadaan. Takaisinkutsun piirissä on kaikki bensakoneiset uudemman korimallin turbot, yhteensä 250 000 autoa. Trafin mukaan vesipumppuja vaihdetaan myös uusimman korimallin 5- ja 6-sarjalaisiin.
Ja jottei japsimiehet alkaisi irvailemaan, Trafin listalta löytyy myös liuta japanilaisia valmistajia joilla takaisinkutsu on käynnissä. Myös Toyota ja Lexus.
Volvolla vaan on ilmeisesti onnistuttu havaitsemaan kaksi vikaa samaan aikaan:
Volvon esitteessä pitäisi olla mainita tai varoitus, että kun ostaa aidon Volvon (S80/V70) niin saa kaupan päälle kateellisten vihat niskaan.
Parhaita Volvo-asiantuntioita tuntuvat olevan ne, jotka eivät ole ikinä sellaista omistaneet.
Myös Volvon omistajat voivat tehdä hallaa auton maineelle kehumalla sitä maasta taivaaseen, käyttäytymällä liikenteessä kuten Bemarikuskit ja haukkumalla toisia automerkkejä
Volvon esitteessä pitäisi olla mainita tai varoitus, että kun ostaa aidon Volvon (S80/V70) niin saa kaupan päälle kateellisten vihat niskaan.
Aidossa Volvossa on kardaani.
vkassi:
Parhaita Volvo-asiantuntioita tuntuvat olevan ne, jotka eivät ole ikinä sellaista omistaneet.
Tuossa on kyllä totuutta enemmän kuin siemeneksi.
Mutta kun omasta autohistoriasta löytyy Amazon, 2 * 240 GLE ja 740 GLE, sekä S60 ja S80, voi kertoa tasan tarkkaan mistä nykyisissä muovivolvoissa ei pidä.
vkassi:
Myös Volvon omistajat voivat tehdä hallaa auton maineelle kehumalla sitä maasta taivaaseen, käyttäytymällä liikenteessä kuten Bemarikuskit ja haukkumalla toisia automerkkejä
Ylläolevasta ei ole pelkoa, kun omassa tallissa odottaa kesäkelejä uutena ostettu viikon kuluttua 25-vuotias 740 GLE B230E / M46.
Jos olisin uudelleen maaliskuussa 1987 autokaupassa katselemassa vähäveroista muuttoautoa, nykytiedolla ostaisin edelleenkin 740 GLE:n, koska mielestäni se oli aikalaistensa joukossa kilpailukykyinen laite. Hyviä autoja oli muitakin, joten valinta toki värittyy valitsijan omilla mieltymyksillä.
Minä pidän Volvosta edelleen. Juuri siksi en ajakaan enää Volvolla kuin kesäisin.
Ellei Volvo ole muita turvallisempi, lämpimämpi, käytännöllisempi, tilavampi ja ylläpidettävämpi, niin en minä enää löydä perustetta ostaa sellaista itselleni?
En aio kertoa, että Volle on sen parempi kuin muutkaan. Sitäpaitsi niissäkin on paljon eroja.
Itse olen naimisissa ysikytluvun alun 460:n kanssa ja ajo-ominaisuuksissa vertailukohtanani on nippu 2000-luvun ranskalaisia.
Ovathan nämä tottumus- ja makuasioitakin. Joka tapauksessa Vollessani ajotuntuma on ranskiksiin nähden ylivoimainen ajotuntuma. Siihen vaikuttaa ainakin pieni maavara: ei tulisi mieleenkään madalluttaa sitä. Painojakauma on alempana.
Ohjaustehostinkaan ei vie tuntumaa renkaisiin. Ranskiksissahan voi pikkusormellakin pyöritellä rattia paikallaan vastuksen muuttumatta.
Tehoja autossani on vähemmän kuin verrokeissa (400-sarjan pienin mylly), mutta ei mutkaisella hiekkatiellä pökötillä pääse yhtään pakoon. Liikennekäyttöön aivan tarpeeksi tehoja. Yhdistetty kulutus seiskan paikkeilla.
Ei ole absia, espiä, eikä rattityynyä, mutta en niitä osaa kaivata (tottumus). Nykyautoissa on vaikka mitä turhaa ja kallista ja helposti rikkoutuvaa hilavitkutinta. Markkinointimiehet tykkää hehkuttaa jopa peruutustutkasta. Saahan tuohon pultattua tyynyt ja absit ja vaikka peruutuskamerankin jos siltä alkaa tuntumaan. Eikä tarvi tämän ikäisen kanssa mennä jokaisen pikkuvian takia korjaamolle, varsinkaan merkkikorjaamolle. Melkein kaiken voi itse hoitaa. Itsellä vaan sattuu olemaan intoa sellaiseen.
Tälläkin on omat tyyppivikansa. Ei mitään pahoja. Laahaavat etujarrut hieman kismittää.
Olen viime aikoina kuullut useastakin suunnasta että juuri Volvot törttöilevät eniten liikenteessä. En ole samaa, mieltä mutta ehkä vain halutaan haukkua kyseistä ryhmää.
Mieluummin leimaudun tylsäksi papparaiseksi, jupiksi, ökyksi, teiniksi tms.
Etuvetu, takaveto, neliveto, kaikkeen tottuu. Neljä rengasta ja ratti kaikissa. Mutta kuten sanottu: myös makuasioita eli mielipidekysymyksiä. Makuperusteilla ei varmaan voi ratkoa paremmuusjärjestyksiä.
rs2300:
1) Volvo ei ole muu "Saksalainen Premium Merkki".
2) Alle 300tkm tarvittavat nivelhuollot, laturin vaihdot, laakeriviat, pumpun vaihdot on merkkejä tyyppivioista
3) Firmassa olleiden 10kpl V70 perusteella en ikinä ottaisi Volvo - Seikkailua kontolleni. Luotettavuus ja yleinen käsitys laadusta on todella kaukana toisistaan. Toisaalta, Volvon on helppo ylläpitää laatukäsitystään kun autoja myydään niin vähän, ettei kenenkään valitukset tuli julki.
Takana on 400tkm samalla autolla... koko aikana yksi vika kun yksi laakeri tilttas. Toisesta viasta vaihdan autoa.
NHB:
>M.O.T.<
mikahe:
Linkkikin osoittaa oikein suunnitellun auton ajamisen niin helpoksi, että hieman reipaskin meno vastaa kuvausta "lungt körd"
Liikennevakuutus halpeni mukavasti vaihtaessani hitaan etuvetoisen tehokkaampaan ja nopeampaan takavetoiseen, joten jotain hyvää siinäkin taitaa olla. Ainakin kuljettajat, jos ei muuta.
TakavetoVolvot olivat aikanaan onnettomuuden aiheuttajana keskimääräistä harvemmin. Isojen Volvojen osuus onnettomuuksien aiheuttajana nousi etuvedon myötä selvästi.
740 GLE:
>Tässä< tapauksessa ei mahdollisen autokoulun todennäköinen etuvetokokemus ei siirtynyt viikossa takavetohallintaan.
Olen joskus pyöritellyt tuota premium-auton määrittelyä. Suomessa on perinteisesti laskettu Volvo (ja aikanaan Saabikin) tähän kategoriaan mutta minusta siinä on vähän naapurikoreutta.
Premium on merkkituote, josta kuluttaja on valmis maksamaan lisähintaa pelkän brändin vuoksi - ja Volvo on liian halpa ollakseen premium. Volvon pitäisi nostaa hintoja mallista riippuen 5-20 tuhatta ja sitten kun se menisi edelleen kaupaksi esimerkiksi näiden saksalaisen rinnalla, voisi sen todeta olevan premiumia. Mutta taitaa hinnat tulla enemmänkin alaspäin uuden omistajan myötä?
Sinänsä premium-statushan on valmistajan kannalta kätevä, kun voi nostaa katteita mutta kuluttajan kannalta se on kyllä aika usein silkkoa sisältä. Hinta-laatusuhde menee yleensä sitä huonommaksi, mitä kalliimmaksi käy auto. Kokemusta on: ...-Omega-BMW 523-BMW 745. Seuraava auto ei ole premium...
740 GLE:
En tiedä oliko suhteessa harvinaisempi onnettomuuden aiheuttaja, mutta ainakin liikennevakuutus niissä oli muita alhaisempi eli ainakin turvallisuudesta on tullut pisteitä ja veikkaan, että takavetoisuuden sijaan ansio kuuluu kuljettajille. Kanttiset muodot, iso kori ja vaatimaton suorituskyky ei ollut nuorison suosiossa.
Opelixi:
Liikennevakuutus osin kuvastaa myös todella keskimääräistä pienempää todennäköisyyttä olla kolarin aiheuttavana osapuolena. En silti kuvittele takavetoista jotain muuta rakennetta turvallisemmaksi pelkästään vetopyörien sijainnin perusteella.
Kakkosnelosen ja Seittenneliskanttisen image taisi johtaa onnettomuusaltteimpien kuljettajien valikoitumiseen muihin autoihin?
740 GLE:
Totta, mutta huomioidaanko niissä mallien yleisyys?
740 GLE:
Eikä kannatakaan, koska vastaavasti Sierrat, Bemarit ym. takavetoiset teinirassit eivät edellä mainittujen kriteerien perusteella turvallisia. Toisaalta Volvon käytös liukkaalla oli turvallisempi, kuin edellä mainittujen.
740 GLE:
Tätä juuri itsekin veikkasin.
Opelixi:
Eipä nuo kaikki 700-sarjalaisetkaan erityisen laiskoja ole. Eivät edes nykymittapuulla.
Opelixi:
Vakuutusyhtiöhän laskee omaa riskiään joutua maksamaan korvauksia, joten käsittääkseni kolarilaskut / mallin esiintymistiheys on maksun arvioinnin lähtökohta, jota säädetään vakuutusyhtiöiden kokemuspohjaisin korjauskertoimin?
Lähteenäni on (painettu kopio) Liikenne- ja viestintäministeriön, Ajoneuvohallintokeskuksen, VALTin ja Suomen Autokatsastus Oy:n vuonna 2000 julkaisema "Liikenneonnettomuustietoja automalleittain".
Se kuvaa onnettomuusriskiä tarkasteltavan automallin liikennevakuutuksesta korvattujen onnettomuuksien määrää suhteutettuna automallilla ajettuihin kilometreihin.
Ajomäärätiedon lähdettä ei kerrota, mutta tutkimuksessa on mukana Suomen Autokatsastus Oy, joten arvaillahan voi?
Volvo 740-sarja oli tuossa tutkimuksessa sekä onnettomuuden aiheuttajana että yleensä ollenkaan onnettomuudessa mukana selvästi keskiarvoautoa harvemmin.
Täysin vihreitä rivejä ei ollut yhdelläkään autolla, vaan kolaritiheys, vammautuminen tai toisen osapuolen vammat jäivät rasittamaan tutkittuja malleja eri tavoin. Seiskan osalta aiheutettujen kolarien, kolarissa osallisena olemisen ja Volvon matkustajien vammautumiset ovat kaikki keskiarvoa parempia, mutta vastapuolelle aiheutuneet vammat kertovat omana aikanaan ison ja painavan auton turvarakenteiden suojanneen vain Volvossa matkustavia, mutta kääntyneen sen aikaista keskiarvoautoa pahemmaksi tuhovoimaksi alle jääville.
Ajomäärien selvittämiseen liittyy jonkinasteinen epävarmuus, mutta samaan aikaan onnettomuusriski ja aiheutetut vammat vuotta kohden oikeuttivat Seiskan myös kohtuulliseen vakuutushinnoitteluun.
Samassa tutkimuksessa uutena mallina mukaan kelpuutettu Volvo 850 1991 - 1998 oli edelleen keskiarvoautoa harvemmin kolarissa mukana, mutta onnettomuuden aiheuttajana ei enää keskimääräistä parempi, jos ei silloin vielä huonompikaan. En tarkistanut viimeisimpiä tietoja, mutta V70, tai oikeammin sellaisten kuljettajat, pärjää käsittääkseni vielä huonommin?
Viimeksi asiaa tarkistaessani huomasin S80 ja V70 välillä eron, jota on vaikea selittää teknisin eroin, joten kuljettajien valikoituminen saattaa vaikuttaa jopa näiden välillä?
Koppavolvojen suurinta kannattajaryhmää, punaniskaista isäntää on varmaan turha syyttää esim. riskinotosta. Nykyään Volvo on yhtä mukava ja helppo ajaa kuin mikä tahansa muukin auto ja on sillä vielä nuorempia "juppeja" houkutteleva ulkomuotokin.
Katsotaan, kun S60 ja tuleva S40 alkavat täyttää kolaritilastoja.
Kysymys on nimenomaan siitä, minkä tyyppiset kuljettajat 4 - 10 vuotta vanhaa tiettyä automerkkiä haikailevat.
Puhutaanko missään siitä todellisesta passiivisesta turvallisuudesta. Autosta, joka ei houkuttele riskinottoon.
Böpi:
Juuri siitähän tässä on puhe.
Miten vaikuttanee myyntiin.
http://www.vibilagare.se/nyheter/volvo-aterkallar-100-000-bilar-36956
mhj:
Saattaahan siinä muutama kauppa syntyäkin jos asiakkaat saadaan korjauksen aikana myynnin puolella käymään.
mhj:
Eipä tuossa mitään ihmeellistä ole. Ihan normaali takaisinkutsu, ja ilmeisen pienestä korjauksesta näyttää olevan kyse.
On noita takaisinkutsuja merkillä kuin merkillä. Esimerkiksi Mini Cooper S ja- JCW-malleihin vaihdetaan vesipumppuja sitä mukaa kun niitä tehtaan linjalta vain saadaan. Takaisinkutsun piirissä on kaikki bensakoneiset uudemman korimallin turbot, yhteensä 250 000 autoa. Trafin mukaan vesipumppuja vaihdetaan myös uusimman korimallin 5- ja 6-sarjalaisiin.
Ja jottei japsimiehet alkaisi irvailemaan, Trafin listalta löytyy myös liuta japanilaisia valmistajia joilla takaisinkutsu on käynnissä. Myös Toyota ja Lexus.
Volvolla vaan on ilmeisesti onnistuttu havaitsemaan kaksi vikaa samaan aikaan:
http://www.taloussanomat.fi/yritykset/2012/03/04/jattimainen-takaisku-volvo-joutuu-kutsumaan-100-000-autoa-takaisin/201224537/12
http://www.taloussanomat.fi/autot/2012/03/05/volvo-kutsuu-suomessa-korjaamolle-2-000-uutta-autoa/201224592/304?rss=4
Onhan niitä takaisinkutsuja toki muillakin ja hyvä, että viat havaitaan ja ne korjataan.
Volvon esitteessä pitäisi olla mainita tai varoitus, että kun ostaa aidon Volvon (S80/V70) niin saa kaupan päälle kateellisten vihat niskaan.
Parhaita Volvo-asiantuntioita tuntuvat olevan ne, jotka eivät ole ikinä sellaista omistaneet.
Myös Volvon omistajat voivat tehdä hallaa auton maineelle kehumalla sitä maasta taivaaseen, käyttäytymällä liikenteessä kuten Bemarikuskit ja haukkumalla toisia automerkkejä
vkassi:
Aidossa Volvossa on kardaani.
vkassi:
Tuossa on kyllä totuutta enemmän kuin siemeneksi.
Mutta kun omasta autohistoriasta löytyy Amazon, 2 * 240 GLE ja 740 GLE, sekä S60 ja S80, voi kertoa tasan tarkkaan mistä nykyisissä muovivolvoissa ei pidä.
vkassi:
Ylläolevasta ei ole pelkoa, kun omassa tallissa odottaa kesäkelejä uutena ostettu viikon kuluttua 25-vuotias 740 GLE B230E / M46.
Jos olisin uudelleen maaliskuussa 1987 autokaupassa katselemassa vähäveroista muuttoautoa, nykytiedolla ostaisin edelleenkin 740 GLE:n, koska mielestäni se oli aikalaistensa joukossa kilpailukykyinen laite. Hyviä autoja oli muitakin, joten valinta toki värittyy valitsijan omilla mieltymyksillä.
Minä pidän Volvosta edelleen. Juuri siksi en ajakaan enää Volvolla kuin kesäisin.
Ellei Volvo ole muita turvallisempi, lämpimämpi, käytännöllisempi, tilavampi ja ylläpidettävämpi, niin en minä enää löydä perustetta ostaa sellaista itselleni?
En aio kertoa, että Volle on sen parempi kuin muutkaan. Sitäpaitsi niissäkin on paljon eroja.
Itse olen naimisissa ysikytluvun alun 460:n kanssa ja ajo-ominaisuuksissa vertailukohtanani on nippu 2000-luvun ranskalaisia.
Ovathan nämä tottumus- ja makuasioitakin. Joka tapauksessa Vollessani ajotuntuma on ranskiksiin nähden ylivoimainen ajotuntuma. Siihen vaikuttaa ainakin pieni maavara: ei tulisi mieleenkään madalluttaa sitä. Painojakauma on alempana.
Ohjaustehostinkaan ei vie tuntumaa renkaisiin. Ranskiksissahan voi pikkusormellakin pyöritellä rattia paikallaan vastuksen muuttumatta.
Tehoja autossani on vähemmän kuin verrokeissa (400-sarjan pienin mylly), mutta ei mutkaisella hiekkatiellä pökötillä pääse yhtään pakoon. Liikennekäyttöön aivan tarpeeksi tehoja. Yhdistetty kulutus seiskan paikkeilla.
Ei ole absia, espiä, eikä rattityynyä, mutta en niitä osaa kaivata (tottumus). Nykyautoissa on vaikka mitä turhaa ja kallista ja helposti rikkoutuvaa hilavitkutinta. Markkinointimiehet tykkää hehkuttaa jopa peruutustutkasta. Saahan tuohon pultattua tyynyt ja absit ja vaikka peruutuskamerankin jos siltä alkaa tuntumaan. Eikä tarvi tämän ikäisen kanssa mennä jokaisen pikkuvian takia korjaamolle, varsinkaan merkkikorjaamolle. Melkein kaiken voi itse hoitaa. Itsellä vaan sattuu olemaan intoa sellaiseen.
Tälläkin on omat tyyppivikansa. Ei mitään pahoja. Laahaavat etujarrut hieman kismittää.
Olen viime aikoina kuullut useastakin suunnasta että juuri Volvot törttöilevät eniten liikenteessä. En ole samaa, mieltä mutta ehkä vain halutaan haukkua kyseistä ryhmää.
Mieluummin leimaudun tylsäksi papparaiseksi, jupiksi, ökyksi, teiniksi tms.
Etuvetu, takaveto, neliveto, kaikkeen tottuu. Neljä rengasta ja ratti kaikissa. Mutta kuten sanottu: myös makuasioita eli mielipidekysymyksiä. Makuperusteilla ei varmaan voi ratkoa paremmuusjärjestyksiä.