Hirvitestit

Herbert:

Kokonaan eri asia on se, mitä merkitystä ko. tilastolla on tavallista autonkäyttäjää ajatellen.

Kertoohan tuo että suoralla tiellä hyvälläkin autolla 80 on kova nopeus äkilliseen hirvenväistöliikkeeseen. 100:sen nopeutta ei mikään noista Porscheistakaan selvittänyt.



Käytännössä siis hiljaisen auton 80 km/h on hyvä matkanopeus turvallisuuden kannalta, haittapuolena mukavuudessa on pitkästyminen. Euroncapin kolaritestitkin tehdään huomattavasti hitaammassa nopeudessa kuin 80 km/h.

Testi tehdään sileällä pinnalla tilanteessa, jossa kuljettaja tietää mitä on tulossa, keskittyy suoritukseensa ja tekee siksi kaiken oikein.



Todellisuudessa kuljettaja painaa täysillä jarrua hirven hypätessä tielle tai jostain muusta syystä. Näin pyritään estämään törmäys. Jos tuossa pystyy samanaikaisesti vielä väistämään, luultavasti auto käyttäytyy aivan eri tavalla kuin tasanopeudella ajetussa kokeessa. Lisäksi vain harva kuljettaja osaa tehdä väistön oikein. Se ei tapahdu siten, että ensin käännetään rattia vasemmalle, sitten oikealle ja taas vasemmalle. TM ainakin sanoo tekevänsä väistöjä eri tyyleillä ja monesti myös auton käytös on erilaista tyylistä riippuen. Puhumattakaan puhtaasti virheellisestä tavasta ohjata. Listassa ei näy tuollaisen asian vaikutus.



Entäs kun Suomessa ajetaan n. 5 kk vuodesta talvirenkailla. Jossain rengastestissä saatiin kokeessa muistaakseni n. 10 km/h alhaisemmat nopeudet kuin vertailukohtana olevalle kesärenkaalle. Huomioidaanko tuo ajotavassa vai onko nopeutta rajoittava tekijä kuitenkin joku muu kuin auton ominaisuudet?



Moniko edes nostaa paineita satunnaisen kuorman takia?



Moniko on tehnyt liikenteessä tai edes radalla kokeen kaltaisen väistöliikkeen? Moniko väistöistä on onnistunut/epäonnistunut? Paljonko autovalinnalla olisi voinut tuohon lukuun vaikuttaa?



Itse olen tehnyt tasan kerran. Se tapahtui vuonna -91 autokoulun kakkosvaiheessa. Lähtönopeudella 60 km/h keilakujan pääsi läpi. Tosin unohdin pitää tasanopeutta yllä, joten vauhti hiipui koko ajan eikä radan lopussa enää voinut puhua väistöstä vaan köröttelystä. Uusintakoetta ei tehty. Eräs oppilas kyllä ajoi ulos radalta, kun ohjasi liian hitaasti. Meille annettiin vain tuo yksi kerta kokeilla.



Lehti ei hupimielessä testiä tee. Se on osa markkinointia. Yleensä negatiiviset uutiset myy parhaiten.



http://www.teknikensvarld.se/documents/bmw/5serie_sladdar/index.xml



Koe tehdään tietyillä mittasuhteilla rakennetulla väistöradalla. Todellisuudessa tuollaista ei ole olemassa, vaan tilanne määrää käytettävissä olevan tilan. Jos koe läpäistään n. 60-70 km/h nopeuksilla, mikä on riittävän turvallinen nopeus normaalissa liikenteessä? Venyttämällä hiukan väistöradan mittoja saataisiin nopeudet kasvamaan, jolloin tilanne näyttäisi paljon paremmalta olematta kuitenkaan todellisuudessa erilainen.



Tai käännetään asetelma toisinpäin. Kuinka hyvä suoritus autolta voidaan vaatia, jotta se olisi riittävän turvallinen?



Kuljettajan rooli on kaikesta huolimatta ison, siinä tulee ensimmäisenä rajat vastaan. Moniko on kehittänyt itseään tuollaisen tilanteen varalta? Olen aika varma, että nyt kylmiltään en pääsisi keilakujasta läheskään noilla nopeuksilla läpi, mutta tavoitteellisen harjoittelun tuloksena nopeudet nousisivat. Ja paljonko voi väistön mahdollisuuksia parantaa pudottamalla nopeutta. Ainakaan hirvivaara-alueilla ei liikenteessä huomaa nopeuksien alenemista. Eikä pimeässä, jolloin valojen turvin ajettaessa rajallisen näkyvyyden vallitessa väistöön käytettävissä oleva aika on pienempi kuin valoisaan aikaan. Toisaalta auton käsittelyä opeteltaessa ei turvallisuus yleensä parane. Avaa pdf linkissä olevan sivun alareunasta ja lue kappale 4.4 sivuilta 21-25.



http://www.liikenneturva.fi/www/fi/tutkimus/tutkimusmonisteet/koulutus_tiedostus_valistus.php



Näitä asioita kun pohtii huomaa nopeasti, kuinka merkittävästä asiasta tuossa nopeusluettelossa on kyse. Lopputulos syntyy aivan toisenlaisten tekijöiden summana kuin auton ominaisuuksien. Esimerkiksi ajonhallintajärjestelmien myötä ei lehtien kokeissa tapahtunut mitään merkittävää hyppäystä tuloksissa, joita mitataan nopeuksilla, metreillä tai sekunneilla, mutta tavallisen autonkäyttäjän kannalta tilanne muuttui oleellisesti parempaan suuntaan.