Mikä on kaikkein "autoystävällisin" tapa käyttää autoa heti kylmäkäynnistyksen jälkeen erityisesti silloin, kun lohkoa ei ole käytetty? Olisiko parempi, että antaa auton käydä hetken aikaa eikä revittele tms vai onko sillä todellisuudessa mitään väliä?
Eräs autoliikkeen huoltoneuvoja totesi, että nykyautoissa käytettävät öljyt, erityisesti long-life öljyt, ovat niin ohuita ja juoksevia, että voitelun kannalta lohkoa ei ainakaan uudessa autossa juuri tarvita. Toki lohkon käyttäminen "notkistaa" kylmää moottoria mutta onko silläkään muuta merkitystä kuin hieman pienempi polttoaineen kulutus ja saastepäästöt kylmäkäynnistyksen yhteydessä?
Kirjaudu kommentoidaksesi.
... niin, tämän päivän öljyt ovat niin tehokkaita ja voitelevia, että vaikka -25C:ssä heläytät käyntiin ja lähdet saman tien naapurin kanssa kisaamaan kummalla kulkee kovemmin - kone ei siitä välitä. Ainut mitkä voi mennä niin iskarit esim. - tahtoo tuossa pakkasessa olla jo aika tönkköä. Moottorin kuluminen tapahtuu suurimmaksi osaksi kylläkin kylmäkäynnistyksessä, mutta eiköhän sinullakin mene auto vaihtoon sopivassa kohtaa, etkä yritäkään ajaa sillä maailmanennätys km. Eli loppujen lopuksi kone kestää taatusti kun öljyt ok. vaihdelaatikossa olen käyttänyt aina automaattiöljyjä-ovat notkeampia talvisin.
Kisaamaan en kylmällä moottorilla lähtisi, mutta mahdollisimman pian liikkeelle kuitenkin. Normaali ajo lämmittää moottorin nopeammin kuin tyhjäkäynti, mikä on hyväksi paitsi moottorille myös päästöille katalysaattorin lämmetessä.
No itsellä on edellisestä autosta sellaisia kokemuksia että pakkasta oli noin -30 astetta ja auto oli seissyt 8 tuntia työmään pihassa (vw Golf 1.4 16v, longlife öljyt) no pistin auton käyntiin ja vähän ajan päästä ihmettelin että miksi öljyvalo palaa että täytyiskö lisätä oljyä. No menin autosta ulos ja huomaisin että öljyvana tulee auton alta eli pullautti öljyt pihalle. Muillakin on vastaavaia kokemuksia vastaavanlaisella järjestelmällä varustetuista autoista. Ei siinä paljon Longlife auttanut. että kyllä suosittelen käyttämään lohkolämmitintä aina kun lämpötila on alle -5 ja aina kun se vaan on mahdollista. Ei paljon kannata laskea jonkin öljyn varaan ...
On ihmisillä omituisia luuloja edelleen, ilmankos moottoreita kilahtelee silloin tällöin.
Auton kylmäkäynnistys -20 pakkasessa, kuluttaa moottoria vastaavasti kuin ajaisit 500-600 km. Joka kerta. Jääkylmä mäntä raapii jääkylmää sylinteriä vasten, puristuen kiinni siihen, väkisin painaen sylinterien seinämiä. Männänrengas saattaa katketa siinä kierroksia annettaessa jääkylmälle moottorille. Öljy ei ehdi, ei pääse voitelemaan, koska jo kylmä puristaa sylinterit tiiviimmin kasaan mäntää vasten. Syytä olisi tarkistaa myös, onko jakopää rättihihnalla vaiko ketjulla! Kumiseoshihna -20, ellei se repeää kenkää annettaessa, hypähtää se herkästi hammastuksen yli, ja kone kilahtaa.
Lohko- eberi tai mikä vain kiinni, antaa vähän hihnojen notkistua pienillä kierroksilla, sitten liikkeelle.
Minusta tuntuu, että ne jotka ovat maksaneet rahalla oman autonsa, omistavat sen itse, ottavat moottoritekniikan huomioon eri tavalla ja asennoituvat huolellisemmin moneen asiaan. Leasinkipeleillä ajavat eivät välttämättä välitä sen kummempaa autostaan, kengitetään huoletta ja surutta. Niin tein minäkin aikoinaan, sillä varauksella, etten koskaan kovalla pakkasella.
jannu78: "pistin auton käyntiin ja vähän ajan päästä ihmettelin että miksi öljyvalo palaa että täytyiskö lisätä oljyä. No menin autosta ulos ja huomaisin että öljyvana tulee auton alta eli pullautti öljyt pihalle."
Jos olisit esilämmittänyt, ei olisi moottori pullautellut öljyjä siinä parkkipaikalla vaan huohotin olisi jäätynyt ajoviimasta vasta myöhemmin, tien päällä, mahdollisesti johtaen vakavempaankin moottoririkkoon.
Syy ongelmaanhan on yksinkertainen eli huohottimen jäätyminen ja ohivirtauskaasujen muodostama paine kampikammioon, joka ajaa öljyjä ulos mittatikun reiästä... ja ratkaisu ongelmaan on itse ongelmaakin yksinkertaisempi eli lämpöeristettä huohottimen ympärille, jotta putken sisäpinta ei mähmäänny huohotettavista kaasuista tiivistyviin aineisiin.
Huohotinletkuun, kun pääsee ohivirtauksen sisältämää vesihöyryä ja kampikammiossa syntyvää öljysumua. Vesi ja öljy toisiinsa sekoittuneena muodostaa "kermavanukasta" huohotinletkuun ja pakastuessaan vanukkaan läpi ei ilmavirta kulje ja painetta pääsee syntymään.
Vaikka lohkolämmitin onkin kaikin puolin hyvä asia, todellinen ongelma ei mainitsemassasi tapauksessa ollut moottorinlämmityksen puuttuminen. Toki ongelmaa voi vähentää käyttämällä lohkolämmitintä SÄÄNNÖLLISESTI, jolloin paitsi mähmä ei ole kiinteässä muodossa moottoria käynnistettäessä, myös mähmän määrä on vähäisempi, koska lämmin moottori tuottaa vähemmän ohivirtauskaasuja.
Lohko- eberi tai mikä vain kiinni, antaa vähän hihnojen notkistua pienillä kierroksilla, sitten liikkeelle.
Minusta tuntuu, että ne jotka ovat maksaneet rahalla oman autonsa, omistavat sen itse, ottavat moottoritekniikan huomioon eri tavalla ja asennoituvat huolellisemmin moneen asiaan. Leasinkipeleillä ajavat eivät välttämättä välitä sen kummempaa autostaan, kengitetään huoletta ja surutta. Niin tein minäkin aikoinaan, sillä varauksella, etten koskaan kovalla pakkasella.
Kuinka paljon lohkolämppäri, vaikka nyt sellainen nykyaikana suosituksi tullut paistinpannumalli, todellisuudessa lämmittää konetta esim. -20 asteessa? Kuinka paljon konetta pitää lämmittää, jotta se ei kuluisi / kärsisi kylmäkäynnistyksessä?
Mistähän muuten voisi löytää tutkimustuloksia tai muuta ns. virallista tuosta kulumisesta?
Niin, minulla on oma auto, tai siis vielä pankin ja huolehdin siitä mielestäni riittävällä tarkkuudella mutta minulla ei ole lohkoa. En katsonut sitä järkeväksi, kun talvisista n. 15 kylmäkäynnistyksestä viikossa pystyisin laittamaan auton tolppaan ehkä 2-3 kertaa. Eberi ei mitenkään kannata taloudellisesti. Mutta kylmällä autolla lähdetään liikkeelle kevyesti.
Mistähän muuten voisi löytää tutkimustuloksia tai muuta ns. virallista tuosta kulumisesta?
Poromiesten kanssa Lapissa on asiasta oikein väitelty. Kunnon auto ei tarvitse lohkoa vielä -20 asteessa. No, Jounin (kukas muu) Hiace on väljä 40tkm! mittarissa. Porotilalta aidalle 10 km, kovassa pakkasessa tyhjäkäyntiä tuntitolkulla, käy kylmänä. Nyt Hiace syö öljyä 2 l matkalla Angeli-Ivalo-Angeli. Mikä on Toyotan sylinterit niin kuluttanut? Syksyllä avattiin kone, tarkistettiin kaikki, ehjää näkyi olevan, mutta männät kolisevat jo sylintereissä, ohivuotoa niin pirusti. Näkihän sen pakoputkesta. Aivan väljäksi kulunut moottori.
Muistaisin, että Defan tai Calixin mainoksissa viitataan VTT:n tutkimuksiin, jokin käyrä niisä esitetään. En ole tarkemmin katsonut, eikä käsillä nyt ole, mutta ehkä kyseisten wwww-sivuilta löytyisi tietoa?
Ollaan porukassa mietitty myös, olisiko vastaava lämmitin tehokkaampi öljypohjassa parempi kuin ns. tavallinen vesitilaa lämmittävä yleismalli. Norjassa on kuulopuheiden mukaan jokin tällainen harvoin myynnissä. Tuntuisi, että lämmin öljy olisi vielä parempi ratkaisu. Asennus on tietenkin hankalampi ehkä toteuttaa. Tämä nyt koskee niitä meille extreme-olosuhteita joissa Lapin ihmiset elävät jokapäiväistä arkea
Defan esitteessä on Tiililä Oy:n tekemä selvitys. Jos talviaamuna 250 000 autoa käynnistäisi lohkolämmittimellä varustetun moottorin päästöt vähenesivät seuraavasti: 15t CO, 3.2t HC, 25t CO2 jne. Bensaa säästyisi 22 000l ja dieseliä 2000l. Ja pelkästään tuosta yhdestä käynnistyksestä.
Lisäksi estitteessä sanotaan, että moottori lämpeää +30'C ja maksimiaika, josta on hyötyä on 3 tuntia.
SixPack on oikeassa. Moottorissa on monta osaa, jota öljy ei voitele. Omakohtaisesti olen nähnyt muutaman koneen, jotka on pilattu kylmäkäynnistyksellä. Juuri käynnistetty -20'C ja lapikasta. Molemmat koneet (BMW 1.6 ja Chevy 6.2D) alkoivat savuttamaan öljyistä pakokaasua. Omassa (Caprice Classic Brougham -87 5.0) riitti yksi -27'C kylmäkäynnistys (ei monoa kylmänä), joka luultavimmin rikkoi venttiilin kumin.
Parin minuutin tyhjäkäynti juuri pakkasessa käynnistetyllä koneella on hyväksi. Nokkahihna, venttiilikumit, vaihteistoöljyt jne.
Ralliautoihin saa öljytilaan tulevan lämmitinvastuksen, jota käytettään, kun auto tuodaan trailerilla kisaan. Vesilämmitin on parempi, koska koko kone on lämmin (ne venttiilikumit jne). Hyvä systeemi olisi, jos öljylle olisi lisänä sähköinen pumppu. Ennen käynnistystä "hehkutus", jolloin öljynpaine olisi OK, ennenkuin käynnistin pyörähtää.
SixPack: "Auton kylmäkäynnistys -20 pakkasessa, kuluttaa moottoria vastaavasti kuin ajaisit 500-600 km. Joka kerta. Jääkylmä mäntä raapii jääkylmää sylinteriä vasten, puristuen kiinni siihen, väkisin painaen sylinterien seinämiä. Männänrengas saattaa katketa siinä kierroksia annettaessa jääkylmälle moottorille. Öljy ei ehdi, ei pääse voitelemaan, koska jo kylmä puristaa sylinterit tiiviimmin kasaan mäntää vasten."
Ei "joka kerta" vaan paremminkin "keskimäärin yhtä käynnistyskertaa kohden". Vaikka käynnistettäessä olisi aina -20'C niin paljon merkitystä on miten moottorin lämmittää.
A) Kylmä kutistaa myös mäntiä, ja kylmäkäynnistettäessä taitaa välykset olla jopa suurempia kuin moottorin lämmettyä. Suuret välykset eivät kuitenkaan paranna asiaa, koska mäntä pääsee keikkumaan sylinterissä ja männän helmat raapimaan sylinteriä (yhdessä männänrenkaiden kanssa).
Miksi kylmässä moottorissa on suuremmat välykset? Koska moottorin käydessä mäntä on kuumempi kuin sylinteri ja kylmäkäynnistettäessä ne ovat saman lämpöisiä. Siksi suurempi välys. Lisää välystä tuo vielä, jos kyseessä on rautalohko ja alumiinimäntä. Koska alumiinilla on korkeampi lämpölaajenemiskerroin, täytyy kylmässä moottorissa olla entistäkin suuremmat männän ja sylinterin väliset välykset, jotta mäntä ei leikkaisi kiinni moottorin lämmetessä.
Mikäs sitten on se vähiten kuluttava tapa? Ennen vanhaan ohjeistus oli, että korkeaa tyhjäkäyntiä käyttäen antaa moottorin hieman lämmetä. Korkea tyhjäkäynti perusteltua useistakin syistä: nopeampi lämpeneminen, parempi palamisprosessi ja enemmän roiskevoitelua. Uusissa autoissa palamisprosessia ei juurikaan paranneta nostamalla tyhjäkäyntikierroksia, koska kaasuttimista ollaan päästy jo eroon...
Toinen yleinen ohje on lähteä liikkeelle melko pian käynnistämisen jälkeen, kuitenkin ajaen aluksi varovasti ja väännättämättä (mutta myös kierrättämättä liian korkeallakaan). Ennen vanhaan saattoi autolle olla jopa säädetty suurimmat valmistajan suosittelemat ajonopeudet lämmityskäytön aikana, mutta nykyäänhän ei suositella edes sisäänajoakaan, joten onhan ne ajat muuttuneet. Väitetään, että sisäänajoa ei edes tarvitsisi, mutta kummallisesti vaan ammattikaluston puolella vielä sisäänkäyttöäkin tapahtuu. Ilmiselvästi kertoo jo siitä, että sisäänajamattomuus on markkinointitrendi, kuten on muutenkin yleinen huolettomuus: ei manuaaleissa ole enää painotuksia oikeaoppisiin lämmityskäyttöihin ja muuhun auton haltijan toimia "ikävästi rajoittaviin" ohjeisiin.
Ylipäätään auton tekninen toimiminen on nykyään niin piilotettu rajapinnan taakse, ettei toimista edes osaa ihmetellä. Avainta kääntää, se käynnistyy ja pysyy käynnissä. Ei ryyppyvipua, ei edes tarvi annostella kaasua. Ei tarvi pumpata kaasupoljinta ennen käynnistystä, ei rikastaakseen seosta kiihdytyspumpulla eikä aktivoidakseen termostaattitoimista automaattiryyppyä. Ei sitten mitään. Eikä ihmekään, että harva pysähtyy miettimään moottorin hyvinvointia, kun ei se vikuroi. Jos ohivirtauksen määrä kasvaa ja puristukset ajan myötä laskee niin elektroniikka sitä kompensoi. Ei sitä varmaan edes huomakaan ennen kuin tilanne menee siihen, että joutuu lisäilemään öljyä moottoriin kesken öljynvaihtovälin.
C) Eräs hassu ohjeistus tähänkin aiheeseen muuten tuli mieleen: ZILillä ei saisi kuulemma lähteä ajamaan ennen kuin se on lämmennyt tyhjäkäynnillä käyntilämpöönsä. Eipä toisaalta, ettäkö se kauaa kestäisikään, on se sellainen suursyömäri ja muistettavahan on, että kuorma-autossa on paineilmajarrut. ZILissä taisi vielä olla niin, että paineiden kadotessa katoaa jarrutkin. Normaaleissa kuorma-autoissa seisontajarru pysyy päällä ja jarrupaineet tarvitaan seisontajarrun vapauttamiseen. Näin ollen autolla ei voi lähteä liikenteeseen ja pysyä liikkeessä ilman jarrupaineita. Toista se on ZILillä: jos jarrupaineet katoaa, jarruja ei sitten ole. Seisontajarru mekaaninen ja ottaa kiinni joko vaihteistoon tai vetoakseliin eli voidaan kytkeä vain auton ollessa paikallaan.
Selvähän se, että kylmäkäynnistys kuluttaa konetta. Mutta kuinkahan moni pitää samaa autoa niin kauan, että sillä oikeasti jotain väliä olisi ??!
Sitäpaitsi lohkolämmitinhän lämmittää vain vedet, joten öljy on silti kylmänkankeata kun pakkasesta käymään täräyttää.
Lohkolämmittimen käytöllä näkisin seuraavat edut:
- polttoaineenkulutus käynnistyksen ja lämpiämisvaiheen aikana pienenee; säästö "kahvikupillinen" /kerta.
- päästöt pienenevät
- moottorin kuluminen vähenee
- käynnistyksessä tarvittava virta pienenee - vaikutus akun lataustasoon. Tällä on merkitystä etenkin pohjoisessa, jossa on pitkiä pakkasjaksoja.
Öljynlämmittimiäkin on ollut - aikoinaan niitä sai ilmajäähdytteisiin moottoreihin (mm. VW Kuplaan). Kokemukset osoittivat, että paljon parempi ratkaisu on lämmittää jäähdytysneste, joka kiertäessään lämmittää sylinteriryhmän ja sylinterinkannen venttiilikoneistoineen. Samalla lämpiää sylintereihin + venttiilikoneistoon jäänyt öljy.
Öljynlämmitin lämmittää vain öljypohjassa olevan voiteluaineen, ja käynnistyksen jälkeen kestää aikansa (30 s - 1 min), kunnes se pumppautuu voitelukohteisiin. Käynnistyksen yhteydessä on siis moottori (sylinterit + venttiilikoneisto) vielä kylmä.
Sitäpaitsi lohkolämmitinhän lämmittää vain vedet, joten öljy on silti kylmänkankeata kun pakkasesta käymään täräyttää.
Niinhän se on, ikävä kyllä joku ostaa auton käytettynäkin. Surkeinta olisi saada tietää, että auton on omistanut joku "onks sil nii välii" tyyppi. Silloin voisi jäädä epäilys öljynvaihdoista, huolloista, ehkä auto onkin sisältä ollut kuin kaatopaikka..?
Lohko+sisälämmitin on mukavuus- ja turvallisuustekijä. Lämpimään autoon on mukava istua, penkki, ratti, vaihdevivusto ovat lämpimät, kirkkaat ikkunat. Minusta tämä on nautinto kylmällä säällä. Samalla näkee ympäristön hyvin tiirailematta, eikä aurinko häikäise sumuisen oloisen tuulilasin kautta.
Moottorin valmistajat ilmoittavat moottorin olevan kylmä, mikäli sen lämpötila on alle +20 astetta.
pkj: "Selvähän se, että kylmäkäynnistys kuluttaa konetta. Mutta kuinkahan moni pitää samaa autoa niin kauan, että sillä oikeasti jotain väliä olisi ??!"
Mieti autokannan keski-ikää niin kyllä siitä pitäisi käydä selville mikä merkitys sillä on. Nykyautoja ei kyllä erkkikään elätä yli 20-vuotiaiksi ja kymmenkunta vuotta taitaa olla oletettavampi ikä. Jos osa kuitenkin meistä ajaa yhdellä autolla esim. 6 tai 8 vuotta niin luulisi siinä jo vaikuttavan miten sitä monottaa on nimittäin siinä pari tuhatta kylmäkäynnistystä. Voi huonolla tuurilla olla huomattavissa jo 3 vuoden omistajuudenkin aikana tai törkeän autonraiskaamisen kyseessäollessa vaikka yksittäisenkin kylmänä tapahtuneen revityksen jälkeen.
pkj: "Sitäpaitsi lohkolämmitinhän lämmittää vain vedet, joten öljy on silti kylmänkankeata kun pakkasesta käymään täräyttää."
Kyllä se öljy siitä lämpenee, kun se pumpataan öljypohjasta lämmitetyssä lohkossa sijaitsevaan kanavistoon. Siellä se notkistuu ja alkaa notkistumisensa jälkeen voitelemaan laakereita.
Vaihtoehto on pumpata lämmitettyä öljyä kylmään lohkoon. Tällöin notkea öljy tulee öljypumpun kautta kanavistoon ja alkaa jähmettymään siellä. Alakerrassa on lyhyt öljynkierto ja jos hyvin käy, öljy siellä siihen tahtiin, että ei ala paljoa jähmettymään ja täten ainakin kriittisimmän voitelun tarpeessa olevat laakerit saisi öljynsä pian käynnistymisen jälkeen. Yläkertaan on pidempi matka ja kapeammat putket. Ehtii siinä öljy jäähtyä.
Matlog oli ottanut kantaa vielä siihen, että lämmin öljy on öljypohjassa ja moottorin kanavistoon jäänyt öljy on säteilylämmitintä käyttäessä kylmää. Pointti sekin.
Öljynlämmitin ei tosiaan helpota moottorin pyörimistä vielä starttausvaiheessa. Lohkolämmitin auttaa. Lohkolämmitin tosiaan säästää polttoainettakin mm. lyhentyneen lämmityskäytön ja tehokkaamman palamisprosessin myötä.
Puhtaampi palaminen on myös vähemmän kulumista moottorille, koska sylinteriseinämiä ei huuhdella suurilla ylimäärillä bensiiniä. Samalla, kun sylinteriseinämiä ei huuhdella ja täten lisätä suoranaisesti sylinteriseinämien kulumista, ei myöskään aiheuteta öljyjen blandaamista bensiinillä. Tämä aiheuttaisi välillissä kulumista myös muualla moottorissa sijaisevilla laakereilla.
Sen lisäksi, että se säästää bensiiniä ja siten luonnonvaroja ja vähentää hiilidioksipäästöjä, lohkolämmitin vähentää vaarallisempia päästöjä jopa huomattavasti merkittävemmissä määrin. Lämmin moottori tarkoittaa, että vaikka katalysaattori ei olisikaan esilämmitetty, pakokaasut ovat alusta alkaen lämpimämpiä ja katalysaattorin lämpeneminen on nopeampaa. Koska esilämmitettyä moottoria ei täydy lämmittää tyhjäkäynnillä sen juurikaan pidempää kuin öljynpaineen varoitusvaloitusvalon sammuminen vaatii, voidaan moottorille antaa kuormaa jo varhaisemmassa vaiheessa ja täten saada katalysaattori toimintalämpöön hyvin lyhyessä ajassa.
Bonuksena saat vielä lämmintä ilmaa nopeammin ohjaamoon.
Aina ei ole lohkolämmitintä, ja se nyt vaan on "voi-voi". Mutta jos lohkolämmitin on, siihen ei ole MITÄÄN tekosyytä olla käyttämättä sitä.
Ja suosittelen pkj:tä olemaan avautumatta toisten sumuvalojen käytöstä, jos itse viis veisaa toisten ihmisten hyvinvoinnista mm. antamalla eteenpäin vaihdossa uuteen sudeksi rällätyn auton.
Tiedän: ei sillä ole käytännössä mitään merkitystä jälleenmyyntiarvoon, että onko moottori ajettu loppuun väärällä käytöllä jo ensimmäisten 100 tkm aikana. Auton pitäminen siedettävässä kunnossa ilman jälleenmyyntiarvon paranemista on vain selkärankakysymys. Henkilö joka antaa lyhyen omistajuuden vaikuttaa negatiivisesti siihen kuinka hyvin pitää kunnossa autossa piiloon jäävät osat (mm. moottori) ei ole sen vastuullisempi kuin autokauppias, joka täyttää vaihdelaatikon ja perävälityksen sahanpuruilla saadakseen viallisen auton kaupaksi ehjän vastaavan hinnalla.
Whiicille.
Käytännössä sillä ei ole mitään merkitystä kulumisen kannalta. Nykyään materiaalitkin on niin hyviä, että ei se kone auton elinaikana kilahda muuhun, kuin valmistusvikaan. Tai väärään käyttöön, eli ei kylmällä koneella pidä ruveta kenkimään. Olen minäkin asunut sellaisessa talossa, että joutui autoa ulkona pitämään. Kadulla harvemmin on lämpötolppia. Hyvin kesti kaikki autot, vaikka parhaimmillaan kilometrejä oli reilusti 200 000:n paremmalla puolella. Hyvin kulki edelleen. Mukavuustekijä lämmityksessä tärkein on. Nykyään asia on ratkennut niin, että asumme talossa, jossa on lämmin autohalli.
Nykyautossa on niin paljon elektroniikkaa, että sopii ihmetellä, kun sellaisella uskaltaa ajaa, kun ikää on riittävästi. Elektroniikkavempeleet ne autossa alkaa piiputtamaan, se ei lämmittämällä parane.
Kehotan whiiciä tutustumaan vielä liikennesääntöihin. Sumuvalojen käyttö kirkkaalla kelillä on laitonta, ja haittaa muita tielläliikkujia. Auton lämmittämättä jättäminen ei ole, eikä siitä aiheudu haittaa kuin itselle.
pkj: "Käytännössä sillä ei ole mitään merkitystä kulumisen kannalta. Nykyään materiaalitkin on niin hyviä, että ei se kone auton elinaikana kilahda muuhun, kuin valmistusvikaan."
Ei materiaalit niin kovin valtavaa harppausta ole tehnyt. Yhtälailla kunniaa voisi antaa toleranssien kutistumiselle ja tarkalle, automatisoidulle tuotantoprosessille. Kun toleranssit on pieniä niin kaikki toimii hyvin niin kauan kun toimii hyvin. Loppuun kuluttaminen vie aikaa, mutta valmistusvirheen sattuessa se on susi jo syntyessään tai muuten vaan aikapommi.
Jos valmistusvikainen auto on aikapommi, löisitkö sinä sitä vasaralla? Suunnilleen samaa teet aina, kun ryskäät moottoria kylmällä käyntiin. Jos huonosti käy ja jokin osa moottorin sisältä joku kerta hajoaa, voit ainakin lohduttaa itseäsi asialla, että se oli tuomittu menemään rikki. Totuus kuitenkin on, että oli autossa valmistusvikaa tai ei, käyttötapa vaikuttaa vikaantumismekanismeihin riippumatta siitä onko autossa piilevä valmistusvirhe vai puhutaanko normaalista/nopeutuneesta komponenttien kulumisesta.
pkj: "Tai väärään käyttöön, eli ei kylmällä koneella pidä ruveta kenkimään."
Normaali kylmäkäynnistys on saman riskin ottamista pienemmässä mittakaavassa. Toki jos on pakko, silloin on pakko. Sille ei mitään mahda, jos ei ole tolppaa käytettävissä.
Välttämätön paha on pakko hyväksyä, mutta tarpeetonta lisää ei. Kylmäkäynnistys on tolpattomalle välttämätön paha, kylmän koneen kengittäminen on tarpeetonta lisää. Tolpalliselle ihmiselle sen sijaan tolpan käyttämättä jättäminen ei ole enä välttämätön paha vaan yhtä lailla tarpeetonta väärinkäyttöä kuin kylmän koneen kengittäminenkin.
pkj: "Kehotan whiiciä tutustumaan vielä liikennesääntöihin. Sumuvalojen käyttö kirkkaalla kelillä on laitonta, ja haittaa muita tielläliikkujia."
Haittaako se muuta liikennettä myös keskellä päivää? Minkä takia? Senkö takia, että se on laitonta? Vai sen takia, että "se näyttää pelleltä"?
pkj: "Auton lämmittämättä jättäminen ei ole, eikä siitä aiheudu haittaa kuin itselle."
Yritä nähdä lain henki lain takaa. Miksi on tyhjäkäynnin rajoitukset? Sen takia, että autoa ei tyhjäkäytetä yli 2 minuuttia? Ehei. Ylipäätään sen takia, että ei tyhjäkäytettäisi YHTÄÄN enempää kuin on tarvis. Se kaksi minuuttia on säädetty vain jotta voidaan suorittaa valvontaa asialle - ei suinkaan sen takia, että ihmiset voisivat hakea hyväksyntää tarpeettomalle 1 min 59 sek tyhjäkäytölle.
Pääasiallinen syy tyhjäkäytön rajoittamiselle on ilmanlaatua heikentävät päästöt. Nykyään myös hiilidioksidipäästöistäkin tehdään kauhukuvia. 2 minuutin tyhjäkäytön aikana moottori hörppää bensiiniä puoli desiä. Jos moottoria käytetään sen 2 minuuttia sen saavutettua käyntilämpötilan, ei se hiilidioksidin ja veden lisäksi juuri muuta pakoputkesta pääsekään.
Kylmäkäynnistyksen yhteydessä (ja seuraavilla ajokilometreillä lisääntyneen kulutuksen myötä) kulutetaan moninkertaisesti se sama bensiinimäärä mikä on kriminalisoitu tyhjäkäynnin puitteissa. Lisäksi kylmäkäynnistettäessä katti ei toimi, mikä tarkoittaa että puhutaan karkeasti suuruusluokkaa satakertaisista päästömääristä kuin mitä on kriminalisoitu, mutta suhteellisen vaaraton tyhjäkäyttö.
Huom!: tutkimusten mukaan ilmanlaatua heikentäviä päästöjä (ts. muut päästöt paitsi CO2) syntyy vähemmän, kun katalysoidun auton antaa käydä jopa yli puoli tuntia asioidessaan pakkassäällä kaupassa, kuin että sammuttaa auton ja käynnistää uudestaan. Ameriikoissa moista on oikein tutkittukin. Suomessa saisi moisesta ympäristöteosta sakot (ja huonommalla tuurilla joku varastaa käyntiin jätetyn autosi).
Sinulla, pkj, on todellista ongelmaa nähdä metsää kaikilta puilta ja lain henkeä kaikkien pykälien takaa. Lain tarkoitus on palvella ihmistä eikä ihmisen lakia. Laki säätelee ihmistä, jotta ihminen ei vahingoita itseään mm. ilmansaasteilla. Vaikka laki on täynnä porsaanreikiä, eikä kielläkään ketään jättämättä tolppaa käyttämättä vaikka sellainen olisikin käytettävissä, se ei tarkoita, että hänen sietäisi olla hyvällä omatunnolla kannettuaan kekonsa paremman ilmapiirin luomiseksi.
Whiicille:
Aika moneen autoon on tässä tullut ajettua ns. kilometrit täyteen, ja vähintään muutama on startattu talvella tolpan/lämpöisen tallin puutteessa aamulla pakkasesta käymään. Yhtään konetta ei hajonnut, joskus ei lähtenyt käymään, kun oli akku ottanut tilit. Yksi automaattiloota poksahti valmistusvikaan seitsämänkymmenentonnin paikkeilla. Sekään ei haitannut sitä vaivaa enempää, takuuseen kun meni.
Lakeja on typeriäkin, mutta se ei silti tarkoita sitä, että sitä ei tarvitsisi noudattaa. Typerä lakikin on laki. Sumuvalojen kielto kirkkaassa säässä on perusteltu, ne kun häikäisevät vastaantulijoita, ja pimeällä haittaavat omaa näkemistä. Ja kieltämättä näyttävätkin typeriltä. Tämä väittely kuuluu sumuvalokinastelun alle, ei lämmityskiistaan.
Eipä ole tullut kelloon kuikuiltua ikinä, pakkasesta auton käynnistettyä, joten saattaa olla, että lakia on tullut rikottuakin. Mutta luulisin, että auton ikkunat kahdessa minuutissa raappii, ja isommat lumet katoltakin.
Enpä ole ketään vaatinutkaan olemaan käyttämättä lämmitintään. Onhan sillä mukavampi lähteäkin, kun lämpöä tulee koppiinkin nopeammin. Aikoinani minulla ei ollut lämpötolppaa, mutta ei siitä sen suurempaa haittaa ollut, kuin se, että vähän kolkkohan sitä oli kylmällä autolla aina lähteä. Mutta ei mikään ikinä rikki kulunut, vaikka pakkasstartteja lukuisa määrä kertyikin.
Laieista vielä sen verran, että aina niitä porsaanreikiä löytyy, mutta ei sekään ole lain hengen mukaista, että niitä käytetään..
Juttuja lukiessa tuli meikäläiselle aivan uutta tietoa, josta itse en ole aiemmin tiennytkään. 33vuotta ammatikseni auton kanssa touhunneena, en ole kertaakaan kuullut auton hajonneen kylmyydestä johtuneeseen konerikkoon. Tällaisesta puhumisesta on puppua ja väärän asian levittelemistä.Jos sellainen on kuitenkin tapahtunut (esim. jakohihna katkennut tms) ei se liity kyseessä olevaan asiaan millään tavoin.Tällöin voisi olla kyseessä huonosti hoidettu auto. Nyt on kyse öljy/kylmyys.
vuoksi
80-luvulla käytettiin diesel takseissa ainakin omissani Delvac 10W-40 tavallista mineraaliöljyä sen kestävyyden (lue tanakkuuden
Todennäköisesti aamupakkasessa jos olisi kiertänyt öljypropun auki sieltä ei olisi tullut mitään ulos - sen verta jäykkää tavaraa. Yhtäkään konerikko tapausta en silloinkaan kuullut. Eli väitän erityisesti tänä päivänä, jos koneessa on synteettiset öljyt, niin konerikkoa ei sillä saa aikaiseksi sähläät autosi kanssa miten lystäät aamupakkasessa - usko jo.
80-luvulla käytettiin diesel takseissa ainakin omissani Delvac 10W-40 tavallista mineraaliöljyä sen kestävyyden (lue tanakkuuden
Jaa - tuli minullekin uutta tietoa, ajokortti v. -72 n. 1.650.000km takana. Olen luullut, että taksit jos mitkään joko seisovat lämpimässä tallissa, tai vähintään käyttävät joko Webastoa tai lohkoa. Kuka ammattiautoilija seisottaisi autoaan ilman lämmitystä -30 pakkasessa? Uutta minullekin.
Olet oikeassa talli on. Unohdin vääntää rautalankaa, kyseessä oli lähinnä -80 luku (lue: ei tallia- oliskohan eka sellainen -93) ja sen mukaiset öljyt. En kyllä unissakaan ole ajatellut pitäväni tallia sen vuoksi, että ei tulisi kylmäkäynnistyksiä. PS. yks.autossa ei lohkolämmitintä (huolestuneille moottorin kulumisseuraajille- kone ei väljä
Joo niinhän ne sanoo. Kulumisesta en uskalla mennä varmana sanomaan (uskon kyllä tohon kylmäkäynnistyksen kuluttavuuteen), mutta kyllä se on niin paljon mukavampaakin lähtee lämmitetyllä autolla. Vaikka sisälämppäriä ei olekkaan, niin lämmintä alkaa tulla melkein heti, toisin kun lämmittämättömänä.
Kyllä siitä lämmitykseen laittamisessa on niin pieni vaiva, että itse ainakin lämmitän aina kun on mahdollista (ja lämpötila alle +5C).
Käytettyä autoa ostaessa jättäisin kyllä varmaan vanhemman (yli 1v.) auton ostamatta jos siinä ei lohkolämmitintä ole.
Ja mitä tulee whiic:n kommenttiin ajoviiman jäätämästä VAG:n 1,4 16V moottorista, ei siihen mitään eristeitä siihen huohottimeen kannata laittaa. Huohottimen jäätyminen on 1,4 16V:n tyyppivika (kokemusta on). Ratkaisu on huohottimen lämmitin, jonka vw on laittanut kaikkiin ko. moottorilla varustettuun autoon takuuna. On muuten korvannut jäätymisen seurauksena hajonneita moottoreita. (kovan tappelun takana se kyllä oli).
Ensi vuoden TM no 1/05 on testi miten kylmäkäynnistys -20 astetta vaikuttaa pakokaasupäästöihin. Ehkä siinä tulee esiin muitakin kysymyksiä koko kylmäkäynnistyksestä. Suotavaa ainakin olisi.
-miksu-: "Ja mitä tulee whiic:n kommenttiin ajoviiman jäätämästä VAG:n 1,4 16V moottorista, ei siihen mitään eristeitä siihen huohottimeen kannata laittaa. Huohottimen jäätyminen on 1,4 16V:n tyyppivika (kokemusta on). Ratkaisu on huohottimen lämmitin, jonka vw on laittanut kaikkiin ko. moottorilla varustettuun autoon takuuna."
Lämmitin on toinen vaihtoehto, samaten lämmittimen ja lämpöeristyksen yhdistäminen. Lämmitin nyt vaan on VAGin käyttämä ratkaisu ja se saattaa olla jopa jonkin verran parempikin (kunhan watteja riittää), mutta itseäni huolettaa se, että kaikki halutaan ratkaista vain tuottamalla lämpöä auton omasta sähköjärjestelmästä vaikka moottori kyllä tuottaa hukkalämpöä itsekin riittävästi. Mitäs sitä parikymmentä ampeeria lisää huohottimen lämmittämiseen... ja pari kilowattia nopeuttamaan ohjaamon lämpenemistä, jne, jne. Eri asia sitten onko kaikki virrankulutukset sitten vielä omiaan purkamaan akun varaustilaa, kun laturitkin ovat massiivisempia kuin ennenaikaan olivat... ei taatusti kaikille ongelmia tuotakaan. Ei sellaista autoa rakennettaisi, joka olisi kaikille susi. Jos kuitenkin ajaa lyhyitä pätkiä siellä missä pakkanen paukkuu, voi ongelmia syntyä. En oletakaan, että autotehtailla on ollut suurempaa kiinnostusta siitä kuinka kauan henki akussa pihisee. Ei taida akusta ja sen jännitteestä johtuvat (ohimenevät, mutta perin v-mäiset) ongelmat kuulua takuun piiriin, koska aina voidaan syyttää omistajaa hoidon puutteesta, eikä akun tyhjeneminen ole auton vika vaan aivan perusfysiikkaa ja -kemiaa.
Uusissa, taloudellisissa dieseleissä täytyy kovilla pakkasilla polttaa lisälämmitintä ajossakin, että lämmöt pysyisivät ylhäällä. Siihen se ylimääräinen kehityksen tuoma kulutuksen alenema vanhoihin dieselmoottoreihin nähden taitaa jo suurelta osalta kadotakin. Hyvänä puolena paremmasta hyötysuhteesta pääsee toki nauttimaan kesällä. Jos tahtoisi ajaa taloudellisesti talvella, ei voisi edes laittaa lämmitintä päälle. Samaan ongelmaan ratkaisu olisi toki, että ohjaamossa olisi kaksinkertaiset lasit ja parempi lämpöeristys. Se olisi todellinen EKOratkaisu, mutta varmasti kalliimpi toteutettava. Yksinkertaisin ratkaisu hieman lievittämään lämpenemisongelmaa olisi viimamaskin sovittaminen auton nokalle. Se onkin jo aika harvinainen näky nykyautoissa. Kais se on "nolon" näköistä, mutta omasta mielestäni täysin funktionaalista. Totta kai siinä on imagokysymys, että joutuuko omistaja ihan itse laittamaan maskin syksyllä kiinni korjaamaan "puutteita" suunnittelussa. Itse en kyllä pidä hukkalämmön puutetta ja moottoritilan (jäähdyttävää) ilmankiertoa minään haittapuolena. Molemmat voivat olla hyviä asioita ja haitat ovat takuulla minimoitavissa, tässä tapauksessa asentamassa talveksi auton nokalle maski vähentämään viilentävää ilmavirtaa. Sen verran ilmaa kiertämään, että moottori saa happea ja että jäähdytin saa murto-osan aiemmasta ilmasta. Ei se ongelmaa talvella tuota, sillä erityisesti lämpöongelmaisissa EKOmoottoreissa termostaatti ei kovilla pakkasilla vaivautuisi lainkaan edes avautumaan. Täydellistä ilmakierron tukkimista en tietenkään suosittele.
Entäpäs moottoritilan sisäpinnan lämpövuoraaminen? Konepellin alapinta olisi takuulla helppo vuorata monissa autoissa. Tämä tuskin kovin paljoa nostaisi lämpöä ajossa, mutta auttaisi varmasti säilyttämään moottorin lämpimänä auton jäädessä lyhyeksi aikaa parkkiin. Samalla esilämmittimen aikaansaama lämmönnousu nostaisi lämpöä myös kauttaaltaan moottoritilassa, täten sallien moottorin lämmetä enemmän ja sähköjärjestelmä lämpenisi samalla. Lämmin akku ottaa paremmin varausta vastaan ja luovuttaakin sitä paremmin.
Omaan autooni laitatin eberin sekä lohkolämppärin ja mielestäni suomen säät kyllä antaa aihettakin.
Ei oo tarvinnu miettiä tohtisko autolla ajaa ja onhan sillä ajettukin n.94tkm alle 2 vuodessa. Long life öljyt kirtää koneessa, mutta en niihin pelkästään luottaisi.
Jos on valmis uudesta autosta maksamaan itsensä kipeäksi niin kannattais varmaan miettiä ennen sitä ostoa, että mitä siihen kannattaa ostaa ja miten sen arvon / kunnon saa omalla toiminnallaan säilymään!
Itselläni ei ainakaan ole rahaa välinpitämättömyyden takia käyttää autoa merkkikorjaamossa. Enkä aio kyllä enää takuun jälkeen autoa siellä muutenkaan käyttää..
Käytetyssä autossa tilanne on tietysti toinen, mutta kannattaahan sitä omastaan aina hyvää huolta pitää ellei ole rikas, lellitty, ja välinpitämätön ääliö!!!