Halusin varta vasten kitkat, vaikka tiesin, että paljaalla jäällä saattaa tulla liukasta, hiljaisuus, taloudellisuus ja tieto siitä että nykyaikiset kitkat ovat kiitettävät mitä tulee pitoon. Mutta mutta... äkkiä on huomannut, että kitkoilla menee aivan siinä, missä nastoillakin eikä ajonvakautus kitkoista huolimatta holhoa.
Juuri nuo harha luulot liukkaista kitka renkaista on siinä milessä muokannu ajotapaa, että turvaväli jätettään ja jos paikka näyttää liukkaalta, se otetaan rauhallisemmin - moni nastoilla luottaa liikaa renkaisiinsa ja aiheuttavat sen takia vaaratilanteita, moni auto on edessä luistellut, kun itse on mennyt kitkoilla nätisti samasta paikasta.
Alle voi vaihtaa heti kun lämmöt laskevat vaikka ei varsinaisesti olisi lunta/jäätä tiedossa ei sitten pääse yllättämään liukkaatkaan, kesällä ei tarvitse riskeerata laittamalle kesärenkaat alle liian aikaisin.
Kuluminen on vähän niin ja näin, kitkat pitävät tasaisemmin koko ikänsä, mutta nastarenkaissa alkavat nastat tippumaan ajan myötä.
Pieni verohelpotus kitkarenkaille, kun eivät jyrsi teitä niin paljoa
Kitkarenkaiden käyttöä voidaan yrittää lisätä/käyttöön rohkaista erilaisilla kampanjoilla, rajoituksilla tai pakotteilla.
Mitä mieltä olette tällaisista keinoista? (Jos ette jo käyttäisi kitkoja, voisivatko tällaiset keinot olla toimivia omalla kohdallanne? Miksi?)
Liittyykö mielestänne kitkarenkaiden käyttäjien määrän kasvuun joitain ongelmia (esim. liikenneturvallisuuden kannalta)?
Lue noista kolmesta mainitusta ketjusta AkiK:n mietteet, ne heijastavat valtaosan nastarenkaisiin luottavien näkemyksiä.
Itse olen sitä mieltä, ettei kitkojen osuutta saada kasvatettua muutenkuin porkkanoin tai kepein, koska uskomuksiin ja rajoittuneisiin kokemuksiin perustuva rummutus nastarenkaiden puolesta ruokkii itseään.
Kuitenkin jos nastarenkaiden käyttöä rajoitettaisiin (siellä mistä siitä on konkreettista ja merkittävää haittaa), ajan kanssa useimmat siihen tottuisivat, ja luultavasti pitäisivät ihan hyvänä ratkaisuna, muutosvastarinnasta huolimatta. Ihmisellä on taipumus pyrkiä pitäytymään kaikessa tutussa ja turvallisessa.
Kitkarenkaiden määrän kasvu saattaisi alkuvaiheessa aiheuttaa ongelmia tietyillä marginaalikeleillä. Mutta kaikkeen tottuu ja sopeutuu, ja etelän hyvin hoidetuilla ja vilkkailla reiteillä nastojen tuoma lisäturva todellakin on korkeintaan marginaalinen.
Peilijääolosuhteet huonommilla teillä ovat asia erikseen, ja maantienopuksilla ajettaessa tulisi varmaan jonkin verran enemmän onnettomuuksia.
Kitkarenkaiden määrän kasvu saattaisi alkuvaiheessa aiheuttaa ongelmia tietyillä marginaalikeleillä. Mutta kaikkeen tottuu ja sopeutuu, ja etelän hyvin hoidetuilla ja vilkkailla reiteillä nastojen tuoma lisäturva todellakin on korkeintaan marginaalinen.
Peilijääolosuhteet huonommilla teillä ovat asia erikseen, ja maantienopuksilla ajettaessa tulisi varmaan jonkin verran enemmän onnettomuuksia.
Pääkaupunkiseudulla on tänään "marginaalikeli".
Nyt ei kannata ilman nastoja lähteä heniköautolla liikenteeseen, koska nastarenkaat eivät kerkiä karhentamaan liukasta pintaa eikä suolaus toimi tässä lämpötilassa.
Koska ajan nastoilla, en ole katsonut vielä asiakseni vastata tähän threadiin aiemmin. Oma perusteeni ajaa nastoilla on eräänlainen hifistely. Vaikka asun Suomen talvisessa osassa, en halua olla olosuhteiden vanki, vaan pientä ylpeyttäkin tuntien tiedän, että minun autossani on valot, lämmittimet ja renkaat sellaisessa kunnossa, että minä valitsen milloin ja minne mennään eikä keli.
Toinen syy on siinä, että kun kitkaa on vähän, käytän mielelläni sen kaiken ja kokeilemani kitkarenkaat ovat tähän saakka toimineet luiston rajalla epämääräisemmin kuin nastarenkaat.
Nelipyöräohjaukselle ei ESP jätä suurta luistovaraa, eikä minun puolestani tarvitsekaan. Hifistelijälle ei vaatimus ajaa koko ajan tarkasti ole mikään ongelma.
Tästä syystä jo ennen perheen nuoria kuljettajiakin ovat nastarenkaat vaihtuneet tiuhaan tahtiin.
Uusia kitkarenkaita kokeilen mielelläni tilaisuuden tarjoutuessa:
Kokemukset kitkoista:
Kitkarenkaiden käyttöä voidaan yrittää lisätä/käyttöön rohkaista erilaisilla kampanjoilla, rajoituksilla tai pakotteilla.
Olen valmis ostamaan uudet kitkarenkaat vaikka joka syksy, jos suolaaminen lopetetaan (lähes) kokonaan. Näennäinen ristiriita selittyy sillä, että tänäkin talvena olen kärsinyt suolaamalla valmistetusta liukkaasta kelistä ainakin yhtä paljon kuin täysin suolaamatta olisin luistellut luonnon liukkailla.
Suola pois ja nastarenkaat olisi myös hyvä vaihtoehto...
Kokemukset kitkoista:
Jos ette jo käyttäisi kitkoja, voisivatko tällaiset keinot olla toimivia omalla kohdallanne?
Ymmärrän hyvin, että liukkaalla tiellä ruuhkaisessa liikenteessä pitää varata korostetut turvavälit ja ellei tila riitä, pudottaa nopeutta. Minä olen yksi ensimmäisistä varojista. En kelin, vaan muiden siihen keliin huonommin varustautuneiden vuoksi.
Mutta hiljaista tietä mökkimatkaa ajaessani en näe mitään syytä hidastaa talvirajoituksista, kun auto pysähtyy valojen näyttämällä matkalla lähes vapaalla rullaten.
Antakaa minulle kitkarenkaat, joilla ei tarvitse tinkiä marssivauhdista ja jotka luistavat oikein, niin minä vaihdan vapaaehtoisesti.
Jos sellainen rengas on jo, niin kuulisin mielelläni lisää?
Kokemukset kitkoista:
Liittyykö mielestänne kitkarenkaiden käyttäjien määrän kasvuun joitain ongelmia (esim. liikenneturvallisuuden kannalta)?
Ei tietenkään. Totta kai muutamat hankalat risteykset kiillottuisivat nykyistä pahemmin, mutta koska joka tapauksessa pitää ajaa tilanteen mukaan, aika pian sitä varmaan eri tavoin toimiviin renkaisiin tottuisi jos olisi pakko.
Suola pois ja ajetaan kuivaa pakkaskeliä ilman sitä viikon tiellä lilluvaa nihkeää sotkua, niin menisihän tuo ilman piikkejäkin.
Asiantuntijoiden mukaan märkä tie kuluu ja rapautuu kuivaa nopeammin, joten osa tien kulumisesta menee myös suolaa toivovien ilman kunnon talvirenkaita ajavien piikkiin, ketä ikinä he sitten ovatkin.
Höpöhöpö, pakkanen ja lumiset tai kiillottuneet tienpinnat, kitkat parhaimmillaan. Siellä taas ajeltu lahdentiellä nastoihin luottaen...
Taisi se irtolumi toimia laakereiden tavoin kitkarenkaiden alla.
Kitkarenkaat tarvitsevat myös pakkaskelillä sitä rosoiseksi kulunutta pintaa, jotta ne toimisivat. Perjantaina uusi pöyävä lumi tallaantui auton renkaiden alla vähäkitkaiseksi tasaiseksi pinnaksi, jota nastarenkaat eivät kerinneet karhentamaan. Pito oli sitten todella huono.
PS em syyn vuoksi pohjois-ja itäsuomen pakkasvyöhykkeellä ajavat ammattikuskit haluavat nastarenkaat, vaikka siellä lämpötilan mukaan olisi hyvät kitkaominaisuudet. Vähän liikennöidyillä tieosuuksilla se karhennus puuttu.
Suomessa on joku pari miljoonaa henkilöautoa? VTT:n otos 0,05%. Päätelmät on kirjoitettu ainakin tuossa lehtijutussa niin epämääräisesti, että niissä ei oikeastaan edes väitetä mitään. Lisäksi juttu on otsikoitu harhaanjohtavasti, mutta se ei ole välttämättä VTT:n vika. Paljonkohan tuohonkin "tutkimukseen" hukattiin veromaksajien rahoja?
Talvien kolarisumat taas ajetaan jarruttamatta pää pöllyssä edellisten perään, jolloin renkaiden kitkakertoimella - jarrutusmatkoista puhumattakaan - ei ole mitään merkitystä.
Minä ajan kesät talvet pohjoismaisilla kitkoilla (tavanomaista huomattavasti paremmalla autolla tosin), ja ABS ei nakuta talvella lainkaan, toisin kuin joskus kesällä. Renkaat luistavat aina kun mahdollista, mutta muihin suuntiin. Ja hiturit ovat alati nastoilla, vajaavedolla tms. vajavaisuuksin kiusana.
[
PS em syyn vuoksi pohjois-ja itäsuomen pakkasvyöhykkeellä ajavat ammattikuskit haluavat nastarenkaat, vaikka siellä lämpötilan mukaan olisi hyvät kitkaominaisuudet. Vähän liikennöidyillä tieosuuksilla se karhennus puuttu.
Maavaralle:
menee varmaan jänkkäämiseksi, mutta en voi olla kommentoimatta:
- asun kaakkois-Suomessa.
- liikun pääsääntöisesti Itä-Suomessa, Pohjois-Suomessa ja pääkaupunkiseudulla.
- autooni tulee talvessa enemmän kilometrejä kuin keskivertoautoilijalle koko vuoden aikana.
Koska joudun liikkumaan kaikissa talvisissa keleissämme valintani ovat nastattomat talvirenkaat! Kesällä alle laitetaan kunnon kesärankaat.
[
PS em syyn vuoksi pohjois-ja itäsuomen pakkasvyöhykkeellä ajavat ammattikuskit haluavat nastarenkaat, vaikka siellä lämpötilan mukaan olisi hyvät kitkaominaisuudet. Vähän liikennöidyillä tieosuuksilla se karhennus puuttu.
Maavaralle:
menee varmaan jänkkäämiseksi, mutta en voi olla kommentoimatta:
- asun kaakkois-Suomessa.
- liikun pääsääntöisesti Itä-Suomessa, Pohjois-Suomessa ja pääkaupunkiseudulla.
- autooni tulee talvessa enemmän kilometrejä kuin keskivertoautoilijalle koko vuoden aikana.
Koska joudun liikkumaan kaikissa talvisissa keleissämme valintani ovat nastattomat talvirenkaat! Kesällä alle laitetaan kunnon kesärankaat.
Toisessa kitkat, toisessa nasta, molemmilla ajetaan talvella.
Kitkoilla selviytyy hyvin peruskeleillä. Nastat ovat parhaimmillaan jäisellä tienpinnalla nollan tuntumassa (silloin kun kitkat menettävät pääosan kitkastaan).
Pakkaskeleillä kitkat ovat paremmat, jos ei ole irtolunta liikkeellä ja tienpinta on nastarenkaiden karhentama.
Kova pakkanen, tuuli ja irtolumi ovat huono yhdistelmä kummallekkin rengastyypille, joskin nastarengas toimi silloin, kun nastat löytävät sitä kovaa jäätä irtolumen alta. Useimmiten nastarenkaan pito on em tilanteissa vaihtelevaa, koska irtolumen paksuus vaihtelee. Nastarenkaan varsinainen etu tulee esiin silloin, kun tuuli ja irtolumi hiovat tienpinnan liukkaaksi ja irtolunta on kuitenkin niin vähän, ettei se estä nastojen pureutumista allaolevaan jäähän.
Kuivalla, puhtaalla asfaltilla kitka voittaa nastan.
Molemmilla rengastyypeillä on etunsa ja haittapuolensa. Tärkeintä on, että tietää alla olevien renkaiden tyypin ja kunnon, ja osaa ajaa renkaiden pito-ominaisuudet huomioiden, tai pysyä pois liikenteestä silloin, kun kitkarenkailla ei ole riittävää pitoa (muutama aste plussalla ja vesipatja jään pinnalla).
Onko tässä taas kyseessä tuo kuuluisa nollatutkimus, jossa veronmaksajien rahoja tuhlataan tutkimukseen, josta löytyy ilmiselvästi riittävästi tutkimustietoa nastarenkaiden marginaalisesta vaikutuksesta.
Jos saa arvata niin kyseessä on taas peitelty tavoite, jolla mukamas oikeutetaan taas uusi vero eli nastavero erittäin epärehellisin keinoin jolla muutetaan taas musta valkoiseksi.
Yksi esimerkki. St1 teetti VTT:lä tarkoitushakuisen tutkimuksen oman alkoholibisneksen edistämiseksi. Tutkimukseen valittiin 6kpl 2000 luvun autoa, ja tutkimuksen jälkeen valtakunnalliset viestimet rummuttivat pari viikkoa siitä kuinka 95E10 ei nosta tippaakaan kulutusta. Totuus paljastui kun jotkut tahot esim HS viikkoja myöhemmin, julkaisi numerotiedot jossa paljastui että yksi kuudesta, Nissan Quashai kuluttikin yli kolme prosenttia vähemmän 98E5:lla ja tämä ei ilmeisesti ollut, kertomisen aiheinen seikka kun 1 kuudesta testiautosta kulutti selvästi vähemmän.
On aika kuvottavaa että valtion tutkimuslaitos VTT syyllistyy omissa nimissään, tälläiseen kansalaisten harhauttamiseen eikä tämä ollut ainoa, toinen tapaus oli nämä toimimattomat pienpuhdistamot, joka salattiin kansalaisilta 2-3 vuotta ja jonka paljasti TM-rakennusmaailma kenttätukimuksellaan Lapinjärvellä. Tämän jälkeen voi perustelusti pitää VTT:tä humpuukitutkimuslaitoksena.
Onko näin ettei Helsinki pidä omaa muutaman vuoden takaista tutkimustaan luotettavana, jossa todettiin nastojen kuluttama osuus katupölystä 1%:tin tasoiseksi ja myös todettiin kitkarenkaiden nostavan keväistä katupölyä paljon enemmän ilmaan kuin nastarenkaat. Voiko järkevä kansalainen tuosta vain, unohtaa kaduille levitetyn ja hienoksi jauhautuneen puolen miljoonan tonnin hiekkamäärän tuosta vain merkityksettömänä, puhumattakaan dieselkaluston todella vaaralliset karsinogeeniset hiukkaspäästöt ja koiranpaskat,suola ym. ym.
Suomi OY:n suurin haaste onkin saada valtion ja kuntien 670.000 henkilön patalaiska virkamieskunta karsittua oikeisiin mittasuhteisiin, ettei työaika kulu pelkästään sanomalehtien lukuun, tai uusien verotuskohteiden epärehelliseen kehittelyyn taataakseen oman palkanmaksun jatkuvuuden.
Jos vertaamme työn tuottavuutta esimerkiksi Saksaan niin asukaslukuun suhteutettuna Suomessa pitäisi olla 290.000 virkamiestä eikä 670,000 jos haluamme olla samalla tehokkuustasolla kuin esimerkiksi Saksa.
Kun irtisanomme 380.000 virkamiestä niin valtion budjetti korjaantuu kymmeniä miljardeja ylijäämäiseksi, työvoimapula on vain muisto "jos näistä nyt oikeisiin töihin on" ja samantien poistuu tämä uusien verokohteiden kehittely ajanpuutteen vuoksi, ja työpanos kohdentuu kansalaisten hyödyksi. Tai sitten on korkea aika myöntää se, että yksityissektori elättää kohtuullisen paljon loiseläjiä omalla selkänahallaan.
On todella totta että kansa on kahtiajakautunut, toiset yrittää tienata vientuloja ja toiset loisii rehellisten ihmisten kustanuksella.
Oletko kiinnostunut tulemaan haastateltavaksi koskien kokemuksiasi kitkarenkaiden käytöstä?
Järjestämme kaksi ryhmähaastattelua 15.3. tai 26.3. Helsingissä, haastattelu on illalla ja kestää noin 2,5 tuntia. Osallistuminen vain toiseen haastatteluun riittää. Haemme henkilöitä, jotka ajavat pääsääntöisesti kitkarenkailla.
Jos olet kiinnostunut tulemaan haastateltavaksi ja jompikumpi päivistä sopii sinulle, ota yhteyttä 9.3. mennessä osoitteeseen rekrytointi@sito.fi. Kerro ilmoittautumisen yhteydessä kumpi päivämäärä sinulle sopii haastattelun ajankohdaksi. Vastauspostina saat vahvistuksen ilmoittautumiselle sekä lisätietoa ja käytännön ohjeita. Osallistujille tarjotaan Finnkinon elokuvalippu vaivannäöstä.
Keräämme tietoa tutkimustarkoituksessa kokemuksista kitkarenkailla ajamisesta. Jos olet hiljattain ottanut kitkarenkaat käyttöön, kertoisitko miten ne ovat vaikuttaneet ajamiseesi tai liikennekäyttäytymiseesi. Oletko tyytyväinen valintaasi ja miksi?
Olen ajanut nyt 2 talvea kitkarenkailla, kortin sain 1992 ja kilometrejä takana 25Tkm/V. Kitkarenkailla huomaa helpommin renkaan lipsumisen ja kitkarengas tekee sen luistoon lähtemisen pehmeämmin, joten reagointiin jää paremmin aikaa, ja hauskaakin se on niillä ajella. lumipito varsinkin kaarteisiin, mutkiin on parantunut versus edelliset nastat : hakkapeliitta4. äänitaso maantiellä mondeollani on kitkarenkailla paljon alhaisempi, mukavampi siis ajaa pitkää matkaa, takapenkkiläisten dvd ei tarvi olla niin lujalla. keskikulutus on pudonnut noin 0,4dl/100km versus nastat tai kesärenkaat. kaupungissa pito on jään vuoksi heikompi, pitää kiihdytellä rauhallisemmin. abs:ät toimii siinä missä nastoillakin, ehkä ne vähän pidempään kestää pysähtyä kuin ennen, ei ole paljoa eroa.
jos ensitalven renkaat pitäisi nimetä, en tietäisi sanoa kummat laittaisin jos uusia olisin nyt hankkimassa.
Kokemuksia kitkoista, ensimmäiset alla vuonna 1996 (muistaakseni). Siitä eteenpäin noin 10 vuotta pelkästään kitkoilla, nyt viimeisinä 6 vuotena on ollut alla nastat ainakin toisessa autossa. Tällä hetkellä nastat. Kilometrejä tulee 15-30.000 per talvi.
Kitkarengaskokemuksia:
+ melutaso, tosin viime vuosina ero on vähän tasoittunut
+ syksyllä ja keväällä riskit liukastella ovat pienemmät, kitkat voi vaihtaa taatusti ajoissa alle
+ mukavuus
- pito ei ole missään oloissa erityisen hyvä
- pidon vaihtelu on melko suurta jos tie on jäinen -> ennakointi on vaikeampaa
- osa kitkarenkaista kuluu varsin nopeasti
- erityisen liukkailla keleillä rajoittavat omaa liikkumistani, esimerkiksi sivuteillä liikkuminen on vaikeaa teillä jotka ovat jäisiä ja märkiä
- joka talvi on muutama keli joilla ne eivät vaan toimi, esim. sataa alijäähtynyttä vettä tai vastaavaa
- nykyisten autojeni ajonhallintajärjestelmät reagoivat kitkarenkailla äkkinäisesti, ilmeisesti pito menee niin nopeasti että järjestelmät ylireagoivat helposti.
Ajotapaan en ole talvikelissä huomannut vaikutuksia, ajan nastoillakin rauhallisesti. Sulalla ja hyvällä kelillä tulee kitkoilla helposti kiihdytettyä ja ajettua kovempaa kuin nastoilla, koska ajofiilis on "kesärengasmainen".
Nastoilla on ollut Ford Escort, Nissan Almera, Renault Laguna, Volvo S40 2.4 Kinetic. Kitkoilla ollut sittemmin aikajärjestyksessä Volvo S40 T5, Alfa 159 2.2 JTS, Fiat Bravo Sport 150 ja nyt Alfa Giulietta 1.4 170 Multiair. Ei mitään ongelmaa kitkoilla, T5:sen jälkeen ei ole tarvinnut kitkoja epäillä, ajo on ollut pääosin pääkaupungin kehäteitä ja kaupunkia.
Jonkin verran ennakoiva ajo on varmaan tullut enemmän kitkoilla tavaksi, mutta jos pitää nopeuden ja turvavälin lain puitteissa ei hämminkiä.
Alla Hakkapelitta R:t.
Halusin varta vasten kitkat, vaikka tiesin, että paljaalla jäällä saattaa tulla liukasta, hiljaisuus, taloudellisuus ja tieto siitä että nykyaikiset kitkat ovat kiitettävät mitä tulee pitoon. Mutta mutta... äkkiä on huomannut, että kitkoilla menee aivan siinä, missä nastoillakin eikä ajonvakautus kitkoista huolimatta holhoa.
Juuri nuo harha luulot liukkaista kitka renkaista on siinä milessä muokannu ajotapaa, että turvaväli jätettään ja jos paikka näyttää liukkaalta, se otetaan rauhallisemmin - moni nastoilla luottaa liikaa renkaisiinsa ja aiheuttavat sen takia vaaratilanteita, moni auto on edessä luistellut, kun itse on mennyt kitkoilla nätisti samasta paikasta.
Alle voi vaihtaa heti kun lämmöt laskevat vaikka ei varsinaisesti olisi lunta/jäätä tiedossa ei sitten pääse yllättämään liukkaatkaan, kesällä ei tarvitse riskeerata laittamalle kesärenkaat alle liian aikaisin.
Kuluminen on vähän niin ja näin, kitkat pitävät tasaisemmin koko ikänsä, mutta nastarenkaissa alkavat nastat tippumaan ajan myötä.
Pieni verohelpotus kitkarenkaille, kun eivät jyrsi teitä niin paljoa
Kokemukset kitkoista:
Lue noista kolmesta mainitusta ketjusta AkiK:n mietteet, ne heijastavat valtaosan nastarenkaisiin luottavien näkemyksiä.
Itse olen sitä mieltä, ettei kitkojen osuutta saada kasvatettua muutenkuin porkkanoin tai kepein, koska uskomuksiin ja rajoittuneisiin kokemuksiin perustuva rummutus nastarenkaiden puolesta ruokkii itseään.
Kuitenkin jos nastarenkaiden käyttöä rajoitettaisiin (siellä mistä siitä on konkreettista ja merkittävää haittaa), ajan kanssa useimmat siihen tottuisivat, ja luultavasti pitäisivät ihan hyvänä ratkaisuna, muutosvastarinnasta huolimatta. Ihmisellä on taipumus pyrkiä pitäytymään kaikessa tutussa ja turvallisessa.
Kitkarenkaiden määrän kasvu saattaisi alkuvaiheessa aiheuttaa ongelmia tietyillä marginaalikeleillä. Mutta kaikkeen tottuu ja sopeutuu, ja etelän hyvin hoidetuilla ja vilkkailla reiteillä nastojen tuoma lisäturva todellakin on korkeintaan marginaalinen.
Peilijääolosuhteet huonommilla teillä ovat asia erikseen, ja maantienopuksilla ajettaessa tulisi varmaan jonkin verran enemmän onnettomuuksia.
nastaterroristi:
Pääkaupunkiseudulla on tänään "marginaalikeli".
Nyt ei kannata ilman nastoja lähteä heniköautolla liikenteeseen, koska nastarenkaat eivät kerkiä karhentamaan liukasta pintaa eikä suolaus toimi tässä lämpötilassa.
Tänään on nastarengaskeli.
Koska ajan nastoilla, en ole katsonut vielä asiakseni vastata tähän threadiin aiemmin. Oma perusteeni ajaa nastoilla on eräänlainen hifistely. Vaikka asun Suomen talvisessa osassa, en halua olla olosuhteiden vanki, vaan pientä ylpeyttäkin tuntien tiedän, että minun autossani on valot, lämmittimet ja renkaat sellaisessa kunnossa, että minä valitsen milloin ja minne mennään eikä keli.
Toinen syy on siinä, että kun kitkaa on vähän, käytän mielelläni sen kaiken ja kokeilemani kitkarenkaat ovat tähän saakka toimineet luiston rajalla epämääräisemmin kuin nastarenkaat.
Nelipyöräohjaukselle ei ESP jätä suurta luistovaraa, eikä minun puolestani tarvitsekaan. Hifistelijälle ei vaatimus ajaa koko ajan tarkasti ole mikään ongelma.
Tästä syystä jo ennen perheen nuoria kuljettajiakin ovat nastarenkaat vaihtuneet tiuhaan tahtiin.
Uusia kitkarenkaita kokeilen mielelläni tilaisuuden tarjoutuessa:
Kokemukset kitkoista:
Olen valmis ostamaan uudet kitkarenkaat vaikka joka syksy, jos suolaaminen lopetetaan (lähes) kokonaan. Näennäinen ristiriita selittyy sillä, että tänäkin talvena olen kärsinyt suolaamalla valmistetusta liukkaasta kelistä ainakin yhtä paljon kuin täysin suolaamatta olisin luistellut luonnon liukkailla.
Suola pois ja nastarenkaat olisi myös hyvä vaihtoehto...
Kokemukset kitkoista:
Ymmärrän hyvin, että liukkaalla tiellä ruuhkaisessa liikenteessä pitää varata korostetut turvavälit ja ellei tila riitä, pudottaa nopeutta. Minä olen yksi ensimmäisistä varojista. En kelin, vaan muiden siihen keliin huonommin varustautuneiden vuoksi.
Mutta hiljaista tietä mökkimatkaa ajaessani en näe mitään syytä hidastaa talvirajoituksista, kun auto pysähtyy valojen näyttämällä matkalla lähes vapaalla rullaten.
Antakaa minulle kitkarenkaat, joilla ei tarvitse tinkiä marssivauhdista ja jotka luistavat oikein, niin minä vaihdan vapaaehtoisesti.
Jos sellainen rengas on jo, niin kuulisin mielelläni lisää?
Kokemukset kitkoista:
Ei tietenkään. Totta kai muutamat hankalat risteykset kiillottuisivat nykyistä pahemmin, mutta koska joka tapauksessa pitää ajaa tilanteen mukaan, aika pian sitä varmaan eri tavoin toimiviin renkaisiin tottuisi jos olisi pakko.
Suola pois ja ajetaan kuivaa pakkaskeliä ilman sitä viikon tiellä lilluvaa nihkeää sotkua, niin menisihän tuo ilman piikkejäkin.
Asiantuntijoiden mukaan märkä tie kuluu ja rapautuu kuivaa nopeammin, joten osa tien kulumisesta menee myös suolaa toivovien ilman kunnon talvirenkaita ajavien piikkiin, ketä ikinä he sitten ovatkin.
maavara:
Höpöhöpö, pakkanen ja lumiset tai kiillottuneet tienpinnat, kitkat parhaimmillaan. Siellä taas ajeltu lahdentiellä nastoihin luottaen...
nastaterroristi:
Taisi se irtolumi toimia laakereiden tavoin kitkarenkaiden alla.
Kitkarenkaat tarvitsevat myös pakkaskelillä sitä rosoiseksi kulunutta pintaa, jotta ne toimisivat. Perjantaina uusi pöyävä lumi tallaantui auton renkaiden alla vähäkitkaiseksi tasaiseksi pinnaksi, jota nastarenkaat eivät kerinneet karhentamaan. Pito oli sitten todella huono.
PS em syyn vuoksi pohjois-ja itäsuomen pakkasvyöhykkeellä ajavat ammattikuskit haluavat nastarenkaat, vaikka siellä lämpötilan mukaan olisi hyvät kitkaominaisuudet. Vähän liikennöidyillä tieosuuksilla se karhennus puuttu.
maavara:
Minäkin jouduin lukemaan lehdestä että 3.2 oli liukasta. Normaali talvikeli.
Vähän liikennöidyillä teillä voi ajaa nastarenkailla koska nasta ei kuluta asfalttia. Eikä siksi myöskään tuota melua.
Sarjassamme VTT:n "tutkimuksia".
Lainauksia:
"kitkarenkaat voivat olla ongelma"
"se saattaa heikentää liikenneturvallisuutta"
"ajo-ominaisuudet voivat poiketa "
"tiedot runsaan tuhannen auton kitkarenkaista"
Suomessa on joku pari miljoonaa henkilöautoa? VTT:n otos 0,05%. Päätelmät on kirjoitettu ainakin tuossa lehtijutussa niin epämääräisesti, että niissä ei oikeastaan edes väitetä mitään. Lisäksi juttu on otsikoitu harhaanjohtavasti, mutta se ei ole välttämättä VTT:n vika. Paljonkohan tuohonkin "tutkimukseen" hukattiin veromaksajien rahoja?
Eiköhän tuossa >"Kitkarenkaat, jotka sopivat Keski-Euroopan talveen, on suunniteltu märkäpitoon. Ne eivät pidä lumella ja jäällä yhtä hyvin kuin Pohjoismaiden oloihin tarkoitetut renkaat"< ole kyse samasta kitkaparadoksista kuin aina ennenkin. Eniten tuhoisia onnettomuuksia ajetaan keskikesällä oletettavasti keliin optimaalisilla eli kesärenkailla.
Talvien kolarisumat taas ajetaan jarruttamatta pää pöllyssä edellisten perään, jolloin renkaiden kitkakertoimella - jarrutusmatkoista puhumattakaan - ei ole mitään merkitystä.
Minä ajan kesät talvet pohjoismaisilla kitkoilla (tavanomaista huomattavasti paremmalla autolla tosin), ja ABS ei nakuta talvella lainkaan, toisin kuin joskus kesällä. Renkaat luistavat aina kun mahdollista, mutta muihin suuntiin. Ja hiturit ovat alati nastoilla, vajaavedolla tms. vajavaisuuksin kiusana.
maavara:
Maavaralle:
menee varmaan jänkkäämiseksi, mutta en voi olla kommentoimatta:
- asun kaakkois-Suomessa.
- liikun pääsääntöisesti Itä-Suomessa, Pohjois-Suomessa ja pääkaupunkiseudulla.
- autooni tulee talvessa enemmän kilometrejä kuin keskivertoautoilijalle koko vuoden aikana.
Koska joudun liikkumaan kaikissa talvisissa keleissämme valintani ovat nastattomat talvirenkaat! Kesällä alle laitetaan kunnon kesärankaat.
JiiJii71:
Toisessa kitkat, toisessa nasta, molemmilla ajetaan talvella.
Kitkoilla selviytyy hyvin peruskeleillä. Nastat ovat parhaimmillaan jäisellä tienpinnalla nollan tuntumassa (silloin kun kitkat menettävät pääosan kitkastaan).
Pakkaskeleillä kitkat ovat paremmat, jos ei ole irtolunta liikkeellä ja tienpinta on nastarenkaiden karhentama.
Kova pakkanen, tuuli ja irtolumi ovat huono yhdistelmä kummallekkin rengastyypille, joskin nastarengas toimi silloin, kun nastat löytävät sitä kovaa jäätä irtolumen alta. Useimmiten nastarenkaan pito on em tilanteissa vaihtelevaa, koska irtolumen paksuus vaihtelee. Nastarenkaan varsinainen etu tulee esiin silloin, kun tuuli ja irtolumi hiovat tienpinnan liukkaaksi ja irtolunta on kuitenkin niin vähän, ettei se estä nastojen pureutumista allaolevaan jäähän.
Kuivalla, puhtaalla asfaltilla kitka voittaa nastan.
Molemmilla rengastyypeillä on etunsa ja haittapuolensa. Tärkeintä on, että tietää alla olevien renkaiden tyypin ja kunnon, ja osaa ajaa renkaiden pito-ominaisuudet huomioiden, tai pysyä pois liikenteestä silloin, kun kitkarenkailla ei ole riittävää pitoa (muutama aste plussalla ja vesipatja jään pinnalla).
Onko tässä taas kyseessä tuo kuuluisa nollatutkimus, jossa veronmaksajien rahoja tuhlataan tutkimukseen, josta löytyy ilmiselvästi riittävästi tutkimustietoa nastarenkaiden marginaalisesta vaikutuksesta.
Jos saa arvata niin kyseessä on taas peitelty tavoite, jolla mukamas oikeutetaan taas uusi vero eli nastavero erittäin epärehellisin keinoin jolla muutetaan taas musta valkoiseksi.
Yksi esimerkki. St1 teetti VTT:lä tarkoitushakuisen tutkimuksen oman alkoholibisneksen edistämiseksi. Tutkimukseen valittiin 6kpl 2000 luvun autoa, ja tutkimuksen jälkeen valtakunnalliset viestimet rummuttivat pari viikkoa siitä kuinka 95E10 ei nosta tippaakaan kulutusta. Totuus paljastui kun jotkut tahot esim HS viikkoja myöhemmin, julkaisi numerotiedot jossa paljastui että yksi kuudesta, Nissan Quashai kuluttikin yli kolme prosenttia vähemmän 98E5:lla ja tämä ei ilmeisesti ollut, kertomisen aiheinen seikka kun 1 kuudesta testiautosta kulutti selvästi vähemmän.
On aika kuvottavaa että valtion tutkimuslaitos VTT syyllistyy omissa nimissään, tälläiseen kansalaisten harhauttamiseen eikä tämä ollut ainoa, toinen tapaus oli nämä toimimattomat pienpuhdistamot, joka salattiin kansalaisilta 2-3 vuotta ja jonka paljasti TM-rakennusmaailma kenttätukimuksellaan Lapinjärvellä. Tämän jälkeen voi perustelusti pitää VTT:tä humpuukitutkimuslaitoksena.
Onko näin ettei Helsinki pidä omaa muutaman vuoden takaista tutkimustaan luotettavana, jossa todettiin nastojen kuluttama osuus katupölystä 1%:tin tasoiseksi ja myös todettiin kitkarenkaiden nostavan keväistä katupölyä paljon enemmän ilmaan kuin nastarenkaat. Voiko järkevä kansalainen tuosta vain, unohtaa kaduille levitetyn ja hienoksi jauhautuneen puolen miljoonan tonnin hiekkamäärän tuosta vain merkityksettömänä, puhumattakaan dieselkaluston todella vaaralliset karsinogeeniset hiukkaspäästöt ja koiranpaskat,suola ym. ym.
Suomi OY:n suurin haaste onkin saada valtion ja kuntien 670.000 henkilön patalaiska virkamieskunta karsittua oikeisiin mittasuhteisiin, ettei työaika kulu pelkästään sanomalehtien lukuun, tai uusien verotuskohteiden epärehelliseen kehittelyyn taataakseen oman palkanmaksun jatkuvuuden.
Jos vertaamme työn tuottavuutta esimerkiksi Saksaan niin asukaslukuun suhteutettuna Suomessa pitäisi olla 290.000 virkamiestä eikä 670,000 jos haluamme olla samalla tehokkuustasolla kuin esimerkiksi Saksa.
Kun irtisanomme 380.000 virkamiestä niin valtion budjetti korjaantuu kymmeniä miljardeja ylijäämäiseksi, työvoimapula on vain muisto "jos näistä nyt oikeisiin töihin on" ja samantien poistuu tämä uusien verokohteiden kehittely ajanpuutteen vuoksi, ja työpanos kohdentuu kansalaisten hyödyksi. Tai sitten on korkea aika myöntää se, että yksityissektori elättää kohtuullisen paljon loiseläjiä omalla selkänahallaan.
On todella totta että kansa on kahtiajakautunut, toiset yrittää tienata vientuloja ja toiset loisii rehellisten ihmisten kustanuksella.
Kokeilin kitkoja huonot ja joutuu uusimaan nopeammin kuin nastat.
Jää nollakelillä missä vähän irtolunta ei kitka pidä.
Nastat pitää.
Oletko kiinnostunut tulemaan haastateltavaksi koskien kokemuksiasi kitkarenkaiden käytöstä?
Järjestämme kaksi ryhmähaastattelua 15.3. tai 26.3. Helsingissä, haastattelu on illalla ja kestää noin 2,5 tuntia. Osallistuminen vain toiseen haastatteluun riittää. Haemme henkilöitä, jotka ajavat pääsääntöisesti kitkarenkailla.
Jos olet kiinnostunut tulemaan haastateltavaksi ja jompikumpi päivistä sopii sinulle, ota yhteyttä 9.3. mennessä osoitteeseen rekrytointi@sito.fi. Kerro ilmoittautumisen yhteydessä kumpi päivämäärä sinulle sopii haastattelun ajankohdaksi. Vastauspostina saat vahvistuksen ilmoittautumiselle sekä lisätietoa ja käytännön ohjeita. Osallistujille tarjotaan Finnkinon elokuvalippu vaivannäöstä.
Kokemukset kitkoista:
Olen ajanut nyt 2 talvea kitkarenkailla, kortin sain 1992 ja kilometrejä takana 25Tkm/V. Kitkarenkailla huomaa helpommin renkaan lipsumisen ja kitkarengas tekee sen luistoon lähtemisen pehmeämmin, joten reagointiin jää paremmin aikaa, ja hauskaakin se on niillä ajella. lumipito varsinkin kaarteisiin, mutkiin on parantunut versus edelliset nastat : hakkapeliitta4. äänitaso maantiellä mondeollani on kitkarenkailla paljon alhaisempi, mukavampi siis ajaa pitkää matkaa, takapenkkiläisten dvd ei tarvi olla niin lujalla. keskikulutus on pudonnut noin 0,4dl/100km versus nastat tai kesärenkaat. kaupungissa pito on jään vuoksi heikompi, pitää kiihdytellä rauhallisemmin. abs:ät toimii siinä missä nastoillakin, ehkä ne vähän pidempään kestää pysähtyä kuin ennen, ei ole paljoa eroa.
jos ensitalven renkaat pitäisi nimetä, en tietäisi sanoa kummat laittaisin jos uusia olisin nyt hankkimassa.
Kokemuksia kitkoista, ensimmäiset alla vuonna 1996 (muistaakseni). Siitä eteenpäin noin 10 vuotta pelkästään kitkoilla, nyt viimeisinä 6 vuotena on ollut alla nastat ainakin toisessa autossa. Tällä hetkellä nastat. Kilometrejä tulee 15-30.000 per talvi.
Kitkarengaskokemuksia:
+ melutaso, tosin viime vuosina ero on vähän tasoittunut
+ syksyllä ja keväällä riskit liukastella ovat pienemmät, kitkat voi vaihtaa taatusti ajoissa alle
+ mukavuus
- pito ei ole missään oloissa erityisen hyvä
- pidon vaihtelu on melko suurta jos tie on jäinen -> ennakointi on vaikeampaa
- osa kitkarenkaista kuluu varsin nopeasti
- erityisen liukkailla keleillä rajoittavat omaa liikkumistani, esimerkiksi sivuteillä liikkuminen on vaikeaa teillä jotka ovat jäisiä ja märkiä
- joka talvi on muutama keli joilla ne eivät vaan toimi, esim. sataa alijäähtynyttä vettä tai vastaavaa
- nykyisten autojeni ajonhallintajärjestelmät reagoivat kitkarenkailla äkkinäisesti, ilmeisesti pito menee niin nopeasti että järjestelmät ylireagoivat helposti.
Ajotapaan en ole talvikelissä huomannut vaikutuksia, ajan nastoillakin rauhallisesti. Sulalla ja hyvällä kelillä tulee kitkoilla helposti kiihdytettyä ja ajettua kovempaa kuin nastoilla, koska ajofiilis on "kesärengasmainen".
Nastoilla on ollut Ford Escort, Nissan Almera, Renault Laguna, Volvo S40 2.4 Kinetic. Kitkoilla ollut sittemmin aikajärjestyksessä Volvo S40 T5, Alfa 159 2.2 JTS, Fiat Bravo Sport 150 ja nyt Alfa Giulietta 1.4 170 Multiair. Ei mitään ongelmaa kitkoilla, T5:sen jälkeen ei ole tarvinnut kitkoja epäillä, ajo on ollut pääosin pääkaupungin kehäteitä ja kaupunkia.
Jonkin verran ennakoiva ajo on varmaan tullut enemmän kitkoilla tavaksi, mutta jos pitää nopeuden ja turvavälin lain puitteissa ei hämminkiä.