Nykyään polttoainetaloudellisuus on noussut keskeiseksi tekijäksi autojen vertailussa ja valinnassa. Kulutukseen kiinnitetään entistä enemmän huomiota. Kulutustiedon rinnalla on yleistynyt hiilidioksidilukema yksikkönä g/km. Tämähän on suoraan verrannollinen laskennalliseen keskikulutukseen, mutta lukemana ihan näppärä ja antaa kulutuksen tasosta käsityksen nopeasti ja selkeästi.
Dieselautojen osuus myydyistä autoista on kasvanut, ja kasvu taitaa pienen notkahduksen jälkeen taas kasvaa. Tavallisille diesel henkilöautoille varsin tyypillistä on, että kulutus 60 km/h nopeudessa on alle 4 l/100km, ja 120 km/h nopeudessa merkittävästi suurempi, vähintään 6 l/100km. Itse diiselillä huristellessani pyrin pitämään keskikulutuksen alle 5 litran lukemissa. Tämä käytännössä rajoittaa moottoritiellä käyttökelpoisen nopeuden sinne satasen tietämiin. Jos ajan lujempaa, niin kulutuslukema ajotietokoneessa vääjäämättä kipuaa yli viiden, joka on luonnollisesti aivan liiallinen lukema.
Diesel henkilöautoja vertailtaessa olisikin mukavaa saada hyvin yksinkertainen ja selkeä kulutuksen määrän tieto: mikä on "viiden litran nopeus". Eli se tasainen vauhti, jolla kulutuksen on mitattu olevan tasan 5 l/100 km. Tässä lukemassa ei eri autoilla taida kauhean suurta hajontaa olla, mutta jonkin verran kuitenkin. Toinen käyttökelpoinen kulutuskäsite voisi tietysti olla "kuuden litran nopeus"; tässä olisi jo suurempi hajonta eri autoilla. Viiden litran nopeus on kuitenkin olennaisempi lukema, sillä kaikkien dieselautojen luulisi pääsevän viidellä litralla noin 100 km/h. Jos pääsisi 120, olisi se varsin hyödyllistä.
Mm. TM esittää testatuista autoista tasaisen nopeuden kulutuskäppyrän, mistä voi suoraan lukea, kuinka kovaa voi ajaa esim. viiden litran kulutuksella. Eli turhaa sitä on erikseen ilmoittaa.
Mutta moottorin teho- ja vääntökäyrien sijasta voisi testeissä olla kuva moottorin ominaiskäyröistä, vai miksi tuota kuvaajaa sanotaankaan. Käyrästön suorilta viivoilta kuitenkin näkee moottorin antaman vääntömomentin, vinoilta käyriltä sen antaman tehon ja "käyttöalueen" sisässä olevilta "rinkuloilta" näkee moottorin ominaiskulutuksen, eli kulutuksen tuotettua kilowattituntia kohden. Maksimivääntömomenttia kuvaavan käyrän lisäksi kuvaajassa voisi olla ohuennalla viivalla esim. vääntömomentti/(teho)-käyrä erilaisilla kaasupolkimen asennoilla. Esim. 1/8, 1/4, 3/8, 1/2, 5/8, 3/4, 7/8 ja kaasu pohjassa.
Tuosta käyrästöstä olisi tavalliselle mattimeikäläiselle paljon enemmän hyötyä, sillä sen mukaan ajamalla olisi mahdollista saada moottorista irti kulloiseenkin tehontarpeeseen nähden riittävä määrä kilowattitunteja mahdollisimman vähällä kulutuksella.
On totta, että TM:n testiraporteissa on esitetty kulutuskäppyrä, josta viiden litran nopeus on helposti katsottavissa. Tämä käppyrä löytyy kylläkin ainoastaan kunnollisissa testeissä, ei lyhyissä esittelyissä tms. Ja muutenkin: suurinta osaa ihmisistä ei TM:n käppyrät pahemmin kiinnosta.
Vähän samaan tapaan kuin kodinkoneissa on energialuokat, niin autojen energiatehokkuuteen tarvitaan hyvin selkeä ja yksinkertainen lukema. Juuri tällainen on hiilidioksidipäästölukema, mutta toinen tarpeellista lisäinformaatiota helposti antava lukema olisi tämä viiden litran nopeus.
Eipä taida paljoa auttaa, mutta eikös tuo energialuokitus ole tulossa autoihinkin?
Tosin se taitaa tulla suoraan CO2-perusteisesti...
Suuria eroja syntyy kun vertaillaan katumaastureita ja sedaneja.
Ennen ilmoitettiin kulutukset 90/ 120/ kaupunki, nykyisin maantie, kaupunki ja sekalainen ajo. Ilmoitettuun maantielukemaan ei moottoritieajossa pääse.
Moottoritienopeuden kulutuslukema olisi kyllä hyvä olla EU-kulutuksiin liitettynä. Se paljonko auto kuluttaa 80km/h vauhdissa ei kerrä vielä paljon mitään 120kulutuksesta. Jollain autolla kulutus voi kasvaa yli 60%, jollain alle 30...
Kaikista paras olisi tosiaan palata takaisin takavuosien 90/120/kaupunki ilmoitustapaan. Siinä on kaikki olennainen tieto auton kulutuksesta tiiviissa paketissa, jota keskiverto autonostajakin pystyisi kohtuulisella valistuksella tulkitsemaan. Nykyinen maantiekulutuksen lukema ei kerro yhtikäs mitään kun maantienopeuksiksi voidaan laskea kaikki nopeudet 80 -120 km/h väliltä.
Hah-haa! tämä onkin mitä mainioin väline lieventämään perisyntiämme, naapurikateutta
Katsopas :
Minun autoni 5 litran nopeus on 112 km/h. Sillä pärjää.
Naapurin autolla 5 litran nopeus on kuppaset 50-55km/h
Joutuu raukka ryömittämään motarilla!
Että onkin hölmö mennyt pahasti miinaan brändiliikkeen marmoripalatsin loisteputkivaloissa pitkää ja kiiltävää kylkeä ihastellessaan!
) arvioitu käyrästä, joka loppuu jo 60 km/h kohdalla.
Vain "papat" ajaa motarilla satasta kesällä?
Tiisseli on nykyään pahin saastuttaja autoista ja pitäisi kieltää kunnes tekniikka kehittyy riittävästi?
Metsähaka:
Tota noin - mitäs sulla on bussikuskeja ja pakettiautoilijoita (jotka noudattavat ajoneuvokohtaista rajoitusta) vastaan?
Toinen kysymys, miksi papat ajavat satasta? Kyvyt vaiko muut syyt?
Itse ajelen satasta koska 120 ei riitä rauhalliseen ajoon ilman häirikköjen mielenosoituksia takaluukussa ja 130 taas on liikaa. Ja sitten tietysti tasanopeudella 100/120 kulutus on noin 20% korkeampi. Minun on turha kuluttaa tarpeellista enempää.
Dieselin Euro4 eli hiukkassuodattimella varustettu ei liene kovin paha.
Oman huomioni mukaan 140 tai yli on riittävä kesällä motarilla jotteivat *ulkut pyri perästä sisään!
Tiiseelin pienhiukkasista, joita suodatin ei pysty poistaan, en viitsi enää alkaa väitteleen!