Autokohtaisia nuo kulutuslukemat ovat. Itselläni on nyt ensimmäistä kertaa auto (isokoneinen, manuaalivaihteinen jenkki), jolla pääsen helposti alle normin halutessani. Mersu taas ei meinaa mennä alle normin vaikka miten ajelisi. Kumpikin noista bensamyllyllä.
Eli nyrkkisääntönä mitä pienemmältä normikulutus tuntuu, sitä vaikeampaa siihen on todellisuudessa päästä ehkäpä lukuunottamatta hybrideitä.
Kannattaa myös muistaa, että tuo syklioptimointi on tullut yhä enmmän ja enemmän kuvioihin mukaan viime vuosina. Jos pystyy alittamaan syklin lukemat 10 vuotta vanhalla autolla, niin se ei kerro vielä paljoakaan tämän päivän autoista.
Eli nyrkkisääntönä mitä pienemmältä normikulutus tuntuu, sitä vaikeampaa siihen on todellisuudessa päästä ehkäpä lukuunottamatta hybrideitä.
Väitän kyllä tähän, että hybrideillä on erittäin vaikea päästä EU-kulutukseen. Hybridit - autosta riippuen - selviävät kyllä pääosin vaikkapa talvisesta kaupunkiajosta pakkasessa muihin autoihin nähden oikein hyvin, mutta normikulutus on kaukainen haave. Tuskinpa moni suomalainen hybridikuski ajelee alle neljällä litralla satasella... (Tai jos ajaa, niin siihen ajoon olisi kannattanut ottaa diesel.)
Tähän on aika isona syynä se, että EU-testi tehdään hyvissä oloissa, kaupunkisykli on varsin kevyt verrattuna todelliseen kaupunkiajoon, eikä maantiesykli ole moottoritieajoa. Amerikkalaisilla on vähän fiksumpi testi, siinä on ilmastoinnin käyttöä, rankempaa kaupunkiajoa ynnä kylmempiä käynnistyksiä. Se antaa hybrideillekin parikymmentä prosenttia korkeampia lukemia kuin EU-testi. Niitä pidetään yleisesti realistisempina ja paremmin todellisuutta vastaavina. Toki suomalaiset talviolot ovat vielä jotain ihan muuta.
Mutta ihan hybridiydestä riippumatta - jos autolla on kovin alhainen normikulutus kokoisekseen, se kuluttaa testissä energiaa hyvin tehokkaasti etenemiseen. Käytännön elämässä se etenemnen on tuulen, sateen, kylmän tai vaikka huonon tienpinnan takia vaikeampaa. Tästä tuleva prosentuaalinen kulutuslisä on suurempi piheillä autoilla.
LMJ: en tietenkään tiedä mutta vaikuttais siltä että jotain kehitettävää ja muutettavaa saattaas olla tuossa Astra-kuljettajan ajotavassa? Tai sit vika on autossa. Kannattaa korjata.
Meillä on talossa 1,9 diesel-zafira (2007, ajettu 163 tkm) eikä se kuluta ihan noin paljon. Zafiralla ajetetaan n. 21 km per päivä, josta ~12 km 70 km/h ja sit loput matelua. Kulutus rrreilusti alle ton sinun kulutuksen. Auto on katoksessa yöt ja aamulla 2 h lohkolämmittimessä ennen starttia. Päivän auto on parkissa ilman lämmitystä.
Oikeassa varmasti olet. Ehkäpä olisi pitänyt muotoilla, että hybridillä ajotapa ei vaikuta niin paljoa. Sain tilaisuuden ajaa Priuksella, ja ihan huvin vuoksi koitin, miten ajotapa vaikuttaa kulutukseen. Ainakin lyhyehköjen havaintojeni perusteella niin diesel- kuin bensa-autotkin ovat herkempiä kaasupolkimen asennolle kuin tuo Toyota. Ihan loogiseltahan tuo tuntuu ainakin itsestäni.
Vette on yllättävänkin taloudellinen tehoreservit huomioon ottaen. Kuitenkin poljettaessa mäkisellä mutkatiellä tuon saa syömään ihan tolkuttomasti.
Mersukin isona autona on aika tarkka kaasupolkimen asennosta.
Eihän siitä tietenkään autoa voi syyttää kun käyttö ja olosuhteet ovat mitä ovat, mutta kyllä monelle varmaan tulee pettymyksenä kun uusi ekoauto ei tosiaan kuljekaan ihan bensahöyryillä. Hiilipäästö kirjoitti asiaa ilmiön syistä.
Tankkasin eilen Priukseni, ja laskin ajetun tankillisen kulutukseksi 7,52 litraa sadalla! Eli ei ihan tuplasti ilmoitetusta, mutta ei kovin kaukanakaan siitä. Toki olosuhteet ovat olleet pakkasen ja lumen takia haasteelliset, eikä pitempiä matkoja sattunut tälle tankilliselle.
En tiedä missä päin Priuksella ajelet mutta onhan sen kulutuksen vastapainona sentään lämmin talviauto jota muut ekoautot eivät välttämättä ole. Millä keskinopeudella tuo 7.5 l/100km kulutus on tullut ? Mulla Auris HSD:llä suurin keskikulutus 6.1 l/100km on ollut tähän mennessä viime vuoden helmikuulta ja sen tankkauksen keskinopeus oli 45 km/h eli mukana oli myös pelkkää tyhjäkäynti lämmitystä.
Ostin dieselin (Toyota Rav4 -06, 177hp) pienen kulutuksen toivossa. Auto on sen suhteen täydellinen pettymys. Normikulutuslukema on kai jossain 6-7 l:n välillä. Siihen lukemaan ei ole toivoakaan päästä, ei lähellekään. Olen pitänyt kirjaa kaikista tankkauksista. Keskikulutus on ollut tähän asti 8,63 l/100. Talviajossa menee n 10, yleensä vähän yli. Ajo on ollut melko kevyttä, pääosin maantietä.
Näyttäisi siltä, että autoilla ja niiden moottoreilla on isoja eroja normikulutuslukemiin pääsemisissä. Luultavasti saksalaiset insinöörit ovat paljon edellä japanilaisia tässä asiassa.
Tuli todistettua noiden normien paikkansa pitämättömyys viimekesä toisellakin autolla.
Vaimolla vw polo 1.6tdi,75hv versiona,lähes pelkkää maantieajoa n2000 km ja kulutus reissulla 4.1L/100km,normien mukaan maantie ajokulutus 3.2L/100km on täysin tavoittamaton lukema!Voisi onnistua jos ajaa 60-70km/h,ehkä,ei edes kiinnosta kokeilla.
Normin paikkansapitämättömyyden voit todistaa vain jos normin mukaisesti ajaen et pääse normikulutuksella!
Se että sinä et jollain autolla jossain tilanteessa pääse normiin, ei kerro normista yhtään mitään.
Kannattaa myös muistaa, että tuo syklioptimointi on tullut yhä enmmän ja enemmän kuvioihin mukaan viime vuosina. Jos pystyy alittamaan syklin lukemat 10 vuotta vanhalla autolla, niin se ei kerro vielä paljoakaan tämän päivän autoista.
Tämä minustakin näyttää selvältä. Juuri noilla 2000-luvun taitteen tekniikkaa olevilla autoilla normin alitus on todella helppoa.
Normin vakiintumisen jälkeen suunniteltuja autoja on ehkä optimoitu mittautilannetta silmälläpitäen, joten niiden osalta saattaa perusmallia seuranneen uudemman vuosikerran green-eco-start-stop-isompi-muovisuoja-moottorin-alle-kapein-renkain-mitattuna -version kulutusedun saavuttaminen olla liikenteen seassa vaikeaa?
En tiedä missä päin Priuksella ajelet mutta onhan sen kulutuksen vastapainona sentään lämmin talviauto jota muut ekoautot eivät välttämättä ole. Millä keskinopeudella tuo 7.5 l/100km kulutus on tullut ? Mulla Auris HSD:llä suurin keskikulutus 6.1 l/100km on ollut tähän mennessä viime vuoden helmikuulta ja sen tankkauksen keskinopeus oli 45 km/h eli mukana oli myös pelkkää tyhjäkäynti lämmitystä.
Minulla on ollut tämä Prius vasta puolisen vuotta, syksyllä pääsin alle kuuden litran kulutukseen. Tämä on siis vanhakoppainen "4.3-litrainen" Prius. Uusi malli (ja Auris HSD) ovat kuulemma jonkin verran taloudellisempia. Ja lämpimämpiä.
En tiedä missä päin Priuksella ajelet mutta onhan sen kulutuksen vastapainona sentään lämmin talviauto...
Vaikka en ihan nykyaikaisimmalla dieselillä ajakaan, on oma havaintoni Priuskuskien kanssa samansuuntainen.
Kesäajan keskikulutukseni jää turbodieselini 6.1 normin allekin, koska tuohon lukemaan pääsee ilman start-stop toimintoa. Mutta pieni alitus kesällä ei pelasta ympärivuotista lukemaani.
Lämpötilan vaikutuksen näkee selvästi jo syksyllä ennen talvirenkaiden aikaa. Edeltänyttä bensa-autoani nopeammin lämpenevät sisätilat eivät synny tyhjästä ja talvikulutus nostaa ympärivuotisen kulutuslukemani hieman yli normin.
Ostin dieselin (Toyota Rav4 -06, 177hp) pienen kulutuksen toivossa. Auto on sen suhteen täydellinen pettymys. Normikulutuslukema on kai jossain 6-7 l:n välillä. Siihen lukemaan ei ole toivoakaan päästä, ei lähellekään. Olen pitänyt kirjaa kaikista tankkauksista. Keskikulutus on ollut tähän asti 8,63 l/100. Talviajossa menee n 10, yleensä vähän yli. Ajo on ollut melko kevyttä, pääosin maantietä.
Näyttäisi siltä, että autoilla ja niiden moottoreilla on isoja eroja normikulutuslukemiin pääsemisissä. Luultavasti saksalaiset insinöörit ovat paljon edellä japanilaisia tässä asiassa.
No omien kokemusten perusteella eivät kyllä ole yhtään edellä. Oma Ford Kuga vie käytännössä sekalaisessa ajossa 8.2-8.6l/100km, eli tuollaisen pari litraa enemmän kuin ilmoitettu keskikulutus.
Pakkanen tuntuu kyllä rankaisevan dieseliä varsinkin -20 asteen lähestyessä todella rankasti. Itsellä Volvo V50 D3 (2.0/150hv) nostaa keskikulutuksen noin 7 litraan maantievoittoisessa ajossa (keskinopeus 65 luokkaa). Automaattisesti toimiva eberi selittää kyllä maksimissaan noin litran sadalla, mutta silti ollaan todella kaukana samalla ajolla kesällä saavutettavasta noin 4,5 litrasta (maantienormikulutus 4.1). Renkaiden piikkiinkään tuota eroa ei voi laittaa, koska nokian kitka vierii kevyemmin kuin kesärengas.
Kyllä se pakkanen rankaisee hybridiäkin. Perjantai aamulla -24 C ja kulutus töihin mennessä ( 6 km, keskinopeus yleensä reilu 20 km/h) 9.0 l/100km. Itse asiassa oli suurin lukema jonka muistan tuolla matkalla nähneeni. Tänä aamuna -3C ja nyt kulutus 6.0 l/100km. Nämä kulutukset ilman moottorin esilämmitystä.
Talvellakin pääsee kutakuinkin normikulutuksiin jos mittauksen aloittaa siinä vaiheessa kun moottori on jo lämmin.
Työmatkakulutuksesta hybridillä talvikelissä, työmatka 25 km joista lähes 20 km maantieajoa, keskinopeus 68 km/h
suurin lukema 6.5 l/100km -33 asteessa
pienin lukema 4.8 l/100km -5 asteessa
Nuo lukemat ovat viikon ajalta mitattuna, eivät siis yhden päivän kulutuksia. Kotiin tullessa kulutuksesta saa ottaa yleensä aina 0.5 l/100km pois koska tullessa taajamassa päästään aina sähköllä akun jo täysin lämmettyä.
Ajotietokoneen näyttöön saa rehellisyyden nimissä laittaa 0.2 l/100km lisää.
Kuka sitä nyt oman autonsa kulutuksia viitsii valehdella, ei ainakaan tankkaus.comin käyttäjät.
Renkaiden piikkiinkään tuota eroa ei voi laittaa, koska nokian kitka vierii kevyemmin kuin kesärengas.
Renkaiden piikkiin voi laittaa itseasiassa paljonkin. Vaikka kitkarengas vierisikin keveästi lämpimällä, niin 20 asteen pakkasessa tilanne on toinen. Kitkarengas 20 asteen pakkasessa häviää reilusti kesärenkaalle 20 asteen helteessä.
Prius II:lla vuotuinen kulutus n. 5,7-5,8 l/100km.
Kesällä tasaisella 80 nopeudella voi päästä n. 4 l/100 km kulutukseen, mutta oma ajo on pääasiassa motaria - kesällä mittarissa 130 km/h ja talvella n. 107 km/h - ja kaupunkia tai 2-3 km pätkäajoa. Viime kesänä pääsin parhaimmillaan 1360 km 66 litralla. Pikkuisen alle 5 l/100km. Talvella on pahin tankillinen ollut n. 7 l/100km. Ajotietokone on suht. tarkka, sillä yleensä, jos ajotietokone näyttää 0,2 l/100km enemmän tankatessa, niin seuraavalla tankillisella tilanne kääntyy.
Ajotavoissani on varmaan vikaa, sillä tytärten runsas ajo pudottaa autoissamme kulutusta lähes 0,5 l/100km. Olen molemmat tyttäret opettanut ajamaan eli asennevammaisuus ei ole periytynyt.
Noita muiden kulutuslukemia seuratessani olen aika tyytyväinen oman vanhan Volvoni (S60 D5 2,4 man) kulutukseen. 10 vuotta vanhan auton, oma massa 1620kg, kulutus sekalaisessa ajossa (työmatka 40km suuntaansa, työpaikka Kehä I sisäpuolella,kesällä 5,5-5,7 ja talvella max 6.3 L/100km. Laskettu siis tankkauksen yhteydessä, ajotietokone on paljon optimistisempi. Talvella kuitenkin säännöllisesti lämmitys "webastolla" etukäteen ja lämmitin päällä niin kauan että kone normilämpöinen (n. 5-10km).
Liekö nykyiset hiukkashärpättimet sun muut vaatii veronsa uudemmissa? En tunne olevani mikään "pihistelijä" ajossa.
Tuulilasi-lehti on päätynyt ekoauto-vertailussaan automerkkien suhteen samanlaiseen tulokseen kuin minäkin, vaikka mallit ovatkin erilaiset. Toyota Auris ylittää testilenkeillä normikulutuksen 23%, mikä on vertailun pienin ylitys. Opel Astra taasen kaupunkilenkillä 107% ja maantielenkillä 63%, mitkä ovat suurimmat ylitykset.
Tuon eko-Astran kaupunkikulutus on siis 8,9 litraa sadalla, mikä ei ole kyllä kaukana venhemman ei ekomallin 9,2 litran sekalaisen ajon keskikulutuksesta.
Mitähän outoa tuossa nyt on, että autotehtaat ovat vuosien saatossa oppineet paremmin ja paremmin optimoimaan autonsa tuota testisykliä vastaavaksi. Kuvastaa paremminkin sitä kieroutunutta kehitystä, johon nykyisen kaltainen pelkästään jonkun synteettisen testisyklin tuloksiin tuijottaminen on johtanut.
Epäilen, ettei hesarin toimittaja kykene ajamaan koeajolenkkiä lähellekään niin taloudellisesti kuin autolla rajoitusten mukaan ajamalla pystyisi. Toimittajalle voi tulla mieleen koetella auton kiihtyvyysominaisuuksia, tai sitten muutenkin ajella puolivillaisesti, jättää hyödyntämännä kineettisen energian säästön yms...
Kyllä noihin normikulutuksiin hyvissä olosuhteissa varmasti pääsee jos vain osaa ja haluaa ja auto on kunnossa.
Mitähän outoa tuossa nyt on, että autotehtaat ovat vuosien saatossa oppineet paremmin ja paremmin optimoimaan autonsa tuota testisykliä vastaavaksi. Kuvastaa paremminkin sitä kieroutunutta kehitystä, johon nykyisen kaltainen pelkästään jonkun synteettisen testisyklin tuloksiin tuijottaminen on johtanut.
Mitä kieroutunutta siinä on, että energiahukkaa pyritään vähentämään? Syklikulutusten ja käyttäjien kulutuslukemien erojen kasvaminen kertoo lähinnä testisyklin huonoudesta. Mutta unohtaa ei sovi sitä, että vaikka syklikulutukset ovat enemmän ja enemmän optimistisia, ovat myös tosielämän kulutukset laskussa. Muutos ei ole tosin niin jyrkkä kuin mitä syklilukemien perusteella voisi päätellä, mutta suunta on silti aivan selvästi alaspäin.
Olen jo vuosia suorastaan paasannut siitä, että autotehtaat optimoi kulutussyklit siihen penkkimittaukseen, ei niinkään todelliseen kulutukseen.
Selvimmistä päästä erot tulee esiin kun apulaitteet ei ole mukana mittauksissa.
- Laturi (liekö akkua saa ladata ulkoa, mutta ei noin lyhyessä mittauksessa pakollista)
- vesipumppu (jos sähköinen, niin tarvittava energia ei rasita polttoainetaloutta)
- autoa ei lämmitetä sisältä lainkaan eli vettä ei kierrätetä, puhaltimet ei pyöri
- huomattavan pitkä stop aika kaupunkiliikenteessä joka ei korreloi juuri minkään kaupungin liikennettä Suomessa, start/stop automatiikalla kulutus on nolla, todellisuudessa ei olisi
- vielä hurjemmaksi vääristymät menee jos starttimoottori saa avustaa kiihdytyksessä mutta sähköenergiaa ei huomioida mitenkään kulutuksessa (akku valmiiksi täynnä tai piuhan päässä )
- tuollaiseen testiin autoa tuskin haetaan autokaupasta vaan valmistaja toimittaa sen sinne. Ovat voineet labrata etukäteen satoja autoja, joista paras yksilö pääsee testikaniksi. Autoon on voitu lisäksi tehdä monenlaisia parannuksia, joita katuautoissa ei ole. Kovaa pisnestä, huijausta ei pysty varmasti sulkemaan pois. Sitähän esiintyy kaikkialla, miksi autotehtaat olisi pulmusia.
Kaikki tämä johtaa sylttytehtaalle eli surkeaan testisysteemiin. Veronmaksajien kannalta negatiiviseksi asian tekee tietysti se, että suurin "onnistuja" välttää suurimmat verot.
Autokohtaisia nuo kulutuslukemat ovat. Itselläni on nyt ensimmäistä kertaa auto (isokoneinen, manuaalivaihteinen jenkki), jolla pääsen helposti alle normin halutessani. Mersu taas ei meinaa mennä alle normin vaikka miten ajelisi. Kumpikin noista bensamyllyllä.
Eli nyrkkisääntönä mitä pienemmältä normikulutus tuntuu, sitä vaikeampaa siihen on todellisuudessa päästä ehkäpä lukuunottamatta hybrideitä.
Kannattaa myös muistaa, että tuo syklioptimointi on tullut yhä enmmän ja enemmän kuvioihin mukaan viime vuosina. Jos pystyy alittamaan syklin lukemat 10 vuotta vanhalla autolla, niin se ei kerro vielä paljoakaan tämän päivän autoista.
simppa:
Väitän kyllä tähän, että hybrideillä on erittäin vaikea päästä EU-kulutukseen. Hybridit - autosta riippuen - selviävät kyllä pääosin vaikkapa talvisesta kaupunkiajosta pakkasessa muihin autoihin nähden oikein hyvin, mutta normikulutus on kaukainen haave. Tuskinpa moni suomalainen hybridikuski ajelee alle neljällä litralla satasella... (Tai jos ajaa, niin siihen ajoon olisi kannattanut ottaa diesel.)
Tähän on aika isona syynä se, että EU-testi tehdään hyvissä oloissa, kaupunkisykli on varsin kevyt verrattuna todelliseen kaupunkiajoon, eikä maantiesykli ole moottoritieajoa. Amerikkalaisilla on vähän fiksumpi testi, siinä on ilmastoinnin käyttöä, rankempaa kaupunkiajoa ynnä kylmempiä käynnistyksiä. Se antaa hybrideillekin parikymmentä prosenttia korkeampia lukemia kuin EU-testi. Niitä pidetään yleisesti realistisempina ja paremmin todellisuutta vastaavina. Toki suomalaiset talviolot ovat vielä jotain ihan muuta.
Mutta ihan hybridiydestä riippumatta - jos autolla on kovin alhainen normikulutus kokoisekseen, se kuluttaa testissä energiaa hyvin tehokkaasti etenemiseen. Käytännön elämässä se etenemnen on tuulen, sateen, kylmän tai vaikka huonon tienpinnan takia vaikeampaa. Tästä tuleva prosentuaalinen kulutuslisä on suurempi piheillä autoilla.
LMJ: en tietenkään tiedä mutta vaikuttais siltä että jotain kehitettävää ja muutettavaa saattaas olla tuossa Astra-kuljettajan ajotavassa? Tai sit vika on autossa. Kannattaa korjata.
Meillä on talossa 1,9 diesel-zafira (2007, ajettu 163 tkm) eikä se kuluta ihan noin paljon. Zafiralla ajetetaan n. 21 km per päivä, josta ~12 km 70 km/h ja sit loput matelua. Kulutus rrreilusti alle ton sinun kulutuksen. Auto on katoksessa yöt ja aamulla 2 h lohkolämmittimessä ennen starttia. Päivän auto on parkissa ilman lämmitystä.
Hiilipäästö:
Oikeassa varmasti olet. Ehkäpä olisi pitänyt muotoilla, että hybridillä ajotapa ei vaikuta niin paljoa. Sain tilaisuuden ajaa Priuksella, ja ihan huvin vuoksi koitin, miten ajotapa vaikuttaa kulutukseen. Ainakin lyhyehköjen havaintojeni perusteella niin diesel- kuin bensa-autotkin ovat herkempiä kaasupolkimen asennolle kuin tuo Toyota. Ihan loogiseltahan tuo tuntuu ainakin itsestäni.
Vette on yllättävänkin taloudellinen tehoreservit huomioon ottaen. Kuitenkin poljettaessa mäkisellä mutkatiellä tuon saa syömään ihan tolkuttomasti.
Mersukin isona autona on aika tarkka kaasupolkimen asennosta.
Eihän siitä tietenkään autoa voi syyttää kun käyttö ja olosuhteet ovat mitä ovat, mutta kyllä monelle varmaan tulee pettymyksenä kun uusi ekoauto ei tosiaan kuljekaan ihan bensahöyryillä. Hiilipäästö kirjoitti asiaa ilmiön syistä.
Tankkasin eilen Priukseni, ja laskin ajetun tankillisen kulutukseksi 7,52 litraa sadalla! Eli ei ihan tuplasti ilmoitetusta, mutta ei kovin kaukanakaan siitä. Toki olosuhteet ovat olleet pakkasen ja lumen takia haasteelliset, eikä pitempiä matkoja sattunut tälle tankilliselle.
En tiedä missä päin Priuksella ajelet mutta onhan sen kulutuksen vastapainona sentään lämmin talviauto jota muut ekoautot eivät välttämättä ole. Millä keskinopeudella tuo 7.5 l/100km kulutus on tullut ? Mulla Auris HSD:llä suurin keskikulutus 6.1 l/100km on ollut tähän mennessä viime vuoden helmikuulta ja sen tankkauksen keskinopeus oli 45 km/h eli mukana oli myös pelkkää tyhjäkäynti lämmitystä.
Ostin dieselin (Toyota Rav4 -06, 177hp) pienen kulutuksen toivossa. Auto on sen suhteen täydellinen pettymys. Normikulutuslukema on kai jossain 6-7 l:n välillä. Siihen lukemaan ei ole toivoakaan päästä, ei lähellekään. Olen pitänyt kirjaa kaikista tankkauksista. Keskikulutus on ollut tähän asti 8,63 l/100. Talviajossa menee n 10, yleensä vähän yli. Ajo on ollut melko kevyttä, pääosin maantietä.
Näyttäisi siltä, että autoilla ja niiden moottoreilla on isoja eroja normikulutuslukemiin pääsemisissä. Luultavasti saksalaiset insinöörit ovat paljon edellä japanilaisia tässä asiassa.
Sweedu:
Normin paikkansapitämättömyyden voit todistaa vain jos normin mukaisesti ajaen et pääse normikulutuksella!
Se että sinä et jollain autolla jossain tilanteessa pääse normiin, ei kerro normista yhtään mitään.
NHB:
Tämä minustakin näyttää selvältä. Juuri noilla 2000-luvun taitteen tekniikkaa olevilla autoilla normin alitus on todella helppoa.
Normin vakiintumisen jälkeen suunniteltuja autoja on ehkä optimoitu mittautilannetta silmälläpitäen, joten niiden osalta saattaa perusmallia seuranneen uudemman vuosikerran green-eco-start-stop-isompi-muovisuoja-moottorin-alle-kapein-renkain-mitattuna -version kulutusedun saavuttaminen olla liikenteen seassa vaikeaa?
simppa:
Mikä Mersu, mikä moottori, mikä vaihteisto?
Samppa1300:
Minulla on ollut tämä Prius vasta puolisen vuotta, syksyllä pääsin alle kuuden litran kulutukseen. Tämä on siis vanhakoppainen "4.3-litrainen" Prius. Uusi malli (ja Auris HSD) ovat kuulemma jonkin verran taloudellisempia. Ja lämpimämpiä.
Samppa1300:
Vaikka en ihan nykyaikaisimmalla dieselillä ajakaan, on oma havaintoni Priuskuskien kanssa samansuuntainen.
Kesäajan keskikulutukseni jää turbodieselini 6.1 normin allekin, koska tuohon lukemaan pääsee ilman start-stop toimintoa. Mutta pieni alitus kesällä ei pelasta ympärivuotista lukemaani.
Lämpötilan vaikutuksen näkee selvästi jo syksyllä ennen talvirenkaiden aikaa. Edeltänyttä bensa-autoani nopeammin lämpenevät sisätilat eivät synny tyhjästä ja talvikulutus nostaa ympärivuotisen kulutuslukemani hieman yli normin.
740 GLE:
W221 S350. luonnollisesti automaatti.
Kake3:
No omien kokemusten perusteella eivät kyllä ole yhtään edellä. Oma Ford Kuga vie käytännössä sekalaisessa ajossa 8.2-8.6l/100km, eli tuollaisen pari litraa enemmän kuin ilmoitettu keskikulutus.
Pakkanen tuntuu kyllä rankaisevan dieseliä varsinkin -20 asteen lähestyessä todella rankasti. Itsellä Volvo V50 D3 (2.0/150hv) nostaa keskikulutuksen noin 7 litraan maantievoittoisessa ajossa (keskinopeus 65 luokkaa). Automaattisesti toimiva eberi selittää kyllä maksimissaan noin litran sadalla, mutta silti ollaan todella kaukana samalla ajolla kesällä saavutettavasta noin 4,5 litrasta (maantienormikulutus 4.1). Renkaiden piikkiinkään tuota eroa ei voi laittaa, koska nokian kitka vierii kevyemmin kuin kesärengas.
Kyllä se pakkanen rankaisee hybridiäkin. Perjantai aamulla -24 C ja kulutus töihin mennessä ( 6 km, keskinopeus yleensä reilu 20 km/h) 9.0 l/100km. Itse asiassa oli suurin lukema jonka muistan tuolla matkalla nähneeni. Tänä aamuna -3C ja nyt kulutus 6.0 l/100km. Nämä kulutukset ilman moottorin esilämmitystä.
Talvellakin pääsee kutakuinkin normikulutuksiin jos mittauksen aloittaa siinä vaiheessa kun moottori on jo lämmin.
Työmatkakulutuksesta hybridillä talvikelissä, työmatka 25 km joista lähes 20 km maantieajoa, keskinopeus 68 km/h
suurin lukema 6.5 l/100km -33 asteessa
pienin lukema 4.8 l/100km -5 asteessa
Nuo lukemat ovat viikon ajalta mitattuna, eivät siis yhden päivän kulutuksia. Kotiin tullessa kulutuksesta saa ottaa yleensä aina 0.5 l/100km pois koska tullessa taajamassa päästään aina sähköllä akun jo täysin lämmettyä.
Ajotietokoneen näyttöön saa rehellisyyden nimissä laittaa 0.2 l/100km lisää.
Kuka sitä nyt oman autonsa kulutuksia viitsii valehdella, ei ainakaan tankkaus.comin käyttäjät.
SamppaS:
Renkaiden piikkiin voi laittaa itseasiassa paljonkin. Vaikka kitkarengas vierisikin keveästi lämpimällä, niin 20 asteen pakkasessa tilanne on toinen. Kitkarengas 20 asteen pakkasessa häviää reilusti kesärenkaalle 20 asteen helteessä.
Prius II:lla vuotuinen kulutus n. 5,7-5,8 l/100km.
Kesällä tasaisella 80 nopeudella voi päästä n. 4 l/100 km kulutukseen, mutta oma ajo on pääasiassa motaria - kesällä mittarissa 130 km/h ja talvella n. 107 km/h - ja kaupunkia tai 2-3 km pätkäajoa. Viime kesänä pääsin parhaimmillaan 1360 km 66 litralla. Pikkuisen alle 5 l/100km. Talvella on pahin tankillinen ollut n. 7 l/100km. Ajotietokone on suht. tarkka, sillä yleensä, jos ajotietokone näyttää 0,2 l/100km enemmän tankatessa, niin seuraavalla tankillisella tilanne kääntyy.
Ajotavoissani on varmaan vikaa, sillä tytärten runsas ajo pudottaa autoissamme kulutusta lähes 0,5 l/100km. Olen molemmat tyttäret opettanut ajamaan eli asennevammaisuus ei ole periytynyt.
Cee 220T CDI joulukuun lopusta viime tankkaukseen melkein 6.5 keskiarvolla.
Ei ole BlueEfficiency. Ja luonnollisesti manuaali.
Noita muiden kulutuslukemia seuratessani olen aika tyytyväinen oman vanhan Volvoni (S60 D5 2,4 man) kulutukseen. 10 vuotta vanhan auton, oma massa 1620kg, kulutus sekalaisessa ajossa (työmatka 40km suuntaansa, työpaikka Kehä I sisäpuolella,kesällä 5,5-5,7 ja talvella max 6.3 L/100km. Laskettu siis tankkauksen yhteydessä, ajotietokone on paljon optimistisempi. Talvella kuitenkin säännöllisesti lämmitys "webastolla" etukäteen ja lämmitin päällä niin kauan että kone normilämpöinen (n. 5-10km).
Liekö nykyiset hiukkashärpättimet sun muut vaatii veronsa uudemmissa? En tunne olevani mikään "pihistelijä" ajossa.
Tuulilasi-lehti on päätynyt ekoauto-vertailussaan automerkkien suhteen samanlaiseen tulokseen kuin minäkin, vaikka mallit ovatkin erilaiset. Toyota Auris ylittää testilenkeillä normikulutuksen 23%, mikä on vertailun pienin ylitys. Opel Astra taasen kaupunkilenkillä 107% ja maantielenkillä 63%, mitkä ovat suurimmat ylitykset.
Tuon eko-Astran kaupunkikulutus on siis 8,9 litraa sadalla, mikä ei ole kyllä kaukana venhemman ei ekomallin 9,2 litran sekalaisen ajon keskikulutuksesta.
Tänään HS:n auto-osastossa mielenkiintoista tietoa kulutuksista.
(25.2.2012)
***
Onhan se toki mukava ostaa ns. vähäpäästöinen, kun verotuskin on pienempi.
Aika usealla näkyy tuon em. artikkelin mukaan käytännön kulutus olevan ihan muuta.
(Onhan tästä paljon jo keskusteltukin edellä. Tuo HS:n juttu on vain yksi lisä. Ja miksipä tämä asia tuostaan muuttunee.)
Huomasittenan tossa HS:n uutisessa nuo "testausvuodet"
10 parasta, testit vuosina 2005...2009 ja Saab 2010.
10 huonointa, testit parin viime vuoden ajan, paitsi Prius 2004.
Viimeiset kaksi vuotta on kyllä niin valheessa autoja myyty... Ja sit pisteenä iin päällä on nuo vakio-eeberit ja vekio-webastot...
Mitähän outoa tuossa nyt on, että autotehtaat ovat vuosien saatossa oppineet paremmin ja paremmin optimoimaan autonsa tuota testisykliä vastaavaksi. Kuvastaa paremminkin sitä kieroutunutta kehitystä, johon nykyisen kaltainen pelkästään jonkun synteettisen testisyklin tuloksiin tuijottaminen on johtanut.
Epäilen, ettei hesarin toimittaja kykene ajamaan koeajolenkkiä lähellekään niin taloudellisesti kuin autolla rajoitusten mukaan ajamalla pystyisi. Toimittajalle voi tulla mieleen koetella auton kiihtyvyysominaisuuksia, tai sitten muutenkin ajella puolivillaisesti, jättää hyödyntämännä kineettisen energian säästön yms...
Kyllä noihin normikulutuksiin hyvissä olosuhteissa varmasti pääsee jos vain osaa ja haluaa ja auto on kunnossa.
slowgear:
Mitä kieroutunutta siinä on, että energiahukkaa pyritään vähentämään? Syklikulutusten ja käyttäjien kulutuslukemien erojen kasvaminen kertoo lähinnä testisyklin huonoudesta. Mutta unohtaa ei sovi sitä, että vaikka syklikulutukset ovat enemmän ja enemmän optimistisia, ovat myös tosielämän kulutukset laskussa. Muutos ei ole tosin niin jyrkkä kuin mitä syklilukemien perusteella voisi päätellä, mutta suunta on silti aivan selvästi alaspäin.
Olen jo vuosia suorastaan paasannut siitä, että autotehtaat optimoi kulutussyklit siihen penkkimittaukseen, ei niinkään todelliseen kulutukseen.
Selvimmistä päästä erot tulee esiin kun apulaitteet ei ole mukana mittauksissa.
- Laturi (liekö akkua saa ladata ulkoa, mutta ei noin lyhyessä mittauksessa pakollista)
- vesipumppu (jos sähköinen, niin tarvittava energia ei rasita polttoainetaloutta)
- autoa ei lämmitetä sisältä lainkaan eli vettä ei kierrätetä, puhaltimet ei pyöri
- huomattavan pitkä stop aika kaupunkiliikenteessä joka ei korreloi juuri minkään kaupungin liikennettä Suomessa, start/stop automatiikalla kulutus on nolla, todellisuudessa ei olisi
- vielä hurjemmaksi vääristymät menee jos starttimoottori saa avustaa kiihdytyksessä mutta sähköenergiaa ei huomioida mitenkään kulutuksessa (akku valmiiksi täynnä tai piuhan päässä )
- tuollaiseen testiin autoa tuskin haetaan autokaupasta vaan valmistaja toimittaa sen sinne. Ovat voineet labrata etukäteen satoja autoja, joista paras yksilö pääsee testikaniksi. Autoon on voitu lisäksi tehdä monenlaisia parannuksia, joita katuautoissa ei ole. Kovaa pisnestä, huijausta ei pysty varmasti sulkemaan pois. Sitähän esiintyy kaikkialla, miksi autotehtaat olisi pulmusia.
Kaikki tämä johtaa sylttytehtaalle eli surkeaan testisysteemiin. Veronmaksajien kannalta negatiiviseksi asian tekee tietysti se, että suurin "onnistuja" välttää suurimmat verot.
Insigniassa uuden 1.4T moottorin yhd.normi on 5.7l/100km.
Vastaavassa vanhassa 1.8l vaparissa ilmoitettiin 7.6l/100km.
Ero on huima ja ABS:n koeajossa iloittiin tuon realisoituvan käytännön ajossakin.
Opelkin on saanut paljon kritiikkiä kulutuksesta mutta nyt on ehkä tullut "lievä onnistuminen".