Hidastuvuus

16 kommenttia

Viimeisestä fysiikan tunnista on jo pitkä, enkä viitsi mennä ullakolle kaivelemaan kirjoja, joten esitän kysymyksen teille.

Mikä on matemaattinen kaava laskeakseni auton jarrutusmatkan massaan (kuormausasteeseen) suhteutettuna? Tuli keskustelua siitä, kuinka auton kuormaaminen vaikuttaa jarrutusmatkaan identtisissä jarrutustilanteissa. Avusta kiitollinen!

  
  • Sellaista kaavaa ei ole olemassa, koska massa ei teoriassa lisää jarrutusmatkaa. Voit lukea sen vaikka TM:n artikkeleista.

      
  • Käytännössä jarrutusmatka pitenee vai piteneekö sittenkään?

      
  • Lainaus:
    20.12.2004 klo 15:03 wxyz kirjoitti
    Käytännössä jarrutusmatka pitenee vai piteneekö sittenkään?


    TM 16/2003 oli testattu ylemmän keskiluokan farmariautoja. Autojen jarrutusmatka 100 - 0 km/h oli mitattu ensin kuljettajalla ja matkustajalla ilman lastia ja sitten uudelleen 440 Kg lastilla. Tässä muutaman auton jarrutusmatkat ilman kuormaa ja kuormalla :

    VW: 39 m (ilman kuormaa) / 40 m (440 Kg kuormalla)
    Honda : 42 m / 42 m
    Mazda : 40 m / 43 m

    Eli joillakin autoilla jarrutusmatka ei kuorman myötä tosiaankaan pitene, toisilla tulee n. 1-4 metriä jarrutusmatkaa lisää.

      
  • Lainaus:
    21.12.2004 klo 13:11 Alibaba kirjoitti
    VW: 39 m (ilman kuormaa) / 40 m (440 Kg kuormalla)
    Honda : 42 m / 42 m
    Mazda : 40 m / 43 m

    Eli joillakin autoilla jarrutusmatka ei kuorman myötä tosiaankaan pitene, toisilla tulee n. 1-4 metriä jarrutusmatkaa lisää.


    Kuorman tosiaan ei teoriassa pitäisi lisätä jarrutusmatkaa, mutta käytännössä kyllä usein käy niin, koska esim. kuorman sijoituksen ja liikkumisen takia renkailla ei ole jarrutuksen aikana yhtä paljon kitkaa.

      
  • Kiitokset tiedosta, perstuntuma oli tuo, mutta nythän se tuli vahvistettua.

      
  • Lainaus:
    20.12.2004 klo 12:44 Torque kirjoitti
    Sellaista kaavaa ei ole olemassa, koska massa ei teoriassa lisää jarrutusmatkaa. Voit lukea sen vaikka TM:n artikkeleista.


    Minusta aika ympäripyöreästi sanottu. Pätee ehkä autoihin, joissa jarrut on mitoitettu selvästi yli normaalin tarpeen, jolloin ABS estää täydellisen lukkojarrutuksen.
    Mitään yleistä teoriaa ei tietääkseni ole, ettei massalla ole mitään tekemistä jarrutusmatkan kanssa. Jos massa kasvaa niin samaan hidastuvuuteen päästäksemme jarrutusvoimaa pitää lisätä. Autossa massan lisäys kompensoituu osittain sillä, että kun massaa lisätään, pyörien pito tiehen paranee. Jarrut hehkuvat hieman enemmän punaisena...

      
  • Torque sanoi mielestäni aivan oikein, massa ei vaikuta hidastuvuuteen. Jos sanotaan näin, sanotaan oikeastaan samalla, että mikään muu asia ei muutu, kuten esimerkiksi painopiste tai aerodynaaminen noste/paine. silloin ei myöskään oteta kantaa siihen, riittääkö jarrujen teho muuttamaan kasvaneen liike-energian lämmöksi.

    Kun massa kasvaa eikä mikään muu asia muutu, kompensoi kasvanut kitkavoima kasvaneen liike-energian.

      
  • Lainaus:
    21.12.2004 klo 15:37 TeeCee kirjoitti
    Torque sanoi mielestäni aivan oikein, massa ei vaikuta hidastuvuuteen. Jos sanotaan näin, sanotaan oikeastaan samalla, että mikään muu asia ei muutu, kuten esimerkiksi painopiste tai aerodynaaminen noste/paine. silloin ei myöskään oteta kantaa siihen, riittääkö jarrujen teho muuttamaan kasvaneen liike-energian lämmöksi.

    Kun massa kasvaa eikä mikään muu asia muutu, kompensoi kasvanut kitkavoima kasvaneen liike-energian.


    Puhutaanko siis edelleen autoista, eli kyseessä on käytäntö vai ideaalisesta fysikaalisesta ilmiöstä eli teoriasta?

    En malta olla kiinnittämättä boldaamaasi "eikä mikään muu asia muutu". Vaikka ei arvioida riittääkö jarruissa potkua, niin teoriassakin jarruvoimaa pitää lisätä, jolloin jarrutusmatka ei voi olla sama jos "mikään muu ei muutu", vain massa kasvaa.
    Voihan olla että olen koko ajan hakoteillä pitkän työpäivän uuvuttamana ... vääntäkää rautalangasta...

      
  • Lainaus:
    21.12.2004 klo 16:14 Jorma kirjoitti
    Lainaus:
    21.12.2004 klo 15:37 TeeCee kirjoitti
    Torque sanoi mielestäni aivan oikein, massa ei vaikuta hidastuvuuteen. Jos sanotaan näin, sanotaan oikeastaan samalla, että mikään muu asia ei muutu, kuten esimerkiksi painopiste tai aerodynaaminen noste/paine. silloin ei myöskään oteta kantaa siihen, riittääkö jarrujen teho muuttamaan kasvaneen liike-energian lämmöksi.

    Kun massa kasvaa eikä mikään muu asia muutu, kompensoi kasvanut kitkavoima kasvaneen liike-energian.



    Puhutaanko siis edelleen autoista, eli kyseessä on käytäntö vai ideaalisesta fysikaalisesta ilmiöstä eli teoriasta?

    En malta olla kiinnittämättä boldaamaasi "eikä mikään muu asia muutu". Vaikka ei arvioida riittääkö jarruissa potkua, niin teoriassakin jarruvoimaa pitää lisätä, jolloin jarrutusmatka ei voi olla sama jos "mikään muu ei muutu", vain massa kasvaa.
    Voihan olla että olen koko ajan hakoteillä pitkän työpäivän uuvuttamana ... vääntäkää rautalangasta...


    Niin siis jarruttava voima eli renkaan ja asfaltin välinen maksimi kitkavoima lisääntyy automaattisesti kun auton massaa kasvatetaan. Kun siis rengas pitää asfaltilla paremmin kasvaneen kitkan vuoksi, niin sen lukkiutumiseen vaaditaan suurempi jarruvoima, jonka normaaliauton jarrut pystyvät kyllä auton kantavuuden rajoissa tarjoamaan.

    Syy siihen miksi jarrutus matkat pitenevät, johtuu erittäin todennäköisesti edellä mainitusta painonjakauman muutoksesta. Jarrut ja alusta on säädetty toimimaan optimaalisesti jollakin tietyllä painolla, joka on sijoitettu autoon tiettyyn paikkaan(painonjakauma). Jos näitä suureita muutetaan lisäämällä painoa ja vielä painonjakaumaa muuttaen, niin silloin jousitus ja alusta eivät enää toimi optimaalisesti jarrutuksen kannalta ja jarrutusmatka pitenee.

      
  • Jorma: ” Puhutaanko siis edelleen autoista, eli kyseessä on käytäntö vai ideaalisesta fysikaalisesta ilmiöstä eli teoriasta?”

    Minä ainakin puhun teoriasta, koska käytännöstä puhuminen tässä tapauksessa johtaa kaaokseen. Varmasti jarrujen taso ja kunto vaikuttaa, mutta monennellako jarrutuskerralla, missä lämpötilassa ja miten milläkin merkillä ja mallilla? Lamborghinin jarrut kestävät ylimääräisen rasituksen paremmin kuin Fiat Punton, mutta paljonko paremmin? Entä jos jarrut kestävät mutta renkaat ovat erilaiset tai niissä on väärä ilmanpaine?

    Jos tuolle tielle lähdetään, suo on pohjaton. Siksi emme voi puhua kuin yhdestä muuttujasta kerrallaan ja siitäkin vain teoriassa.

      
  • Lainaus:
    22.12.2004 klo 12:32 TeeCee kirjoitti
    Jorma: ” Puhutaanko siis edelleen autoista, eli kyseessä on käytäntö vai ideaalisesta fysikaalisesta ilmiöstä eli teoriasta?”

    Minä ainakin puhun teoriasta, koska käytännöstä puhuminen tässä tapauksessa johtaa kaaokseen. Varmasti jarrujen taso ja kunto vaikuttaa, mutta monennellako jarrutuskerralla, missä lämpötilassa ja miten milläkin merkillä ja mallilla? Lamborghinin jarrut kestävät ylimääräisen rasituksen paremmin kuin Fiat Punton, mutta paljonko paremmin? Entä jos jarrut kestävät mutta renkaat ovat erilaiset tai niissä on väärä ilmanpaine?

    Jos tuolle tielle lähdetään, suo on pohjaton. Siksi emme voi puhua kuin yhdestä muuttujasta kerrallaan ja siitäkin vain teoriassa.


    Olisit nyt samantien kommentoinut sitä toistakin juttua. Mihin perustuu tämä "jarrutusmatka pysyy samana kun vain massa lisääntyy eikä mikään muu muutu". Tässä on siis vain yksi muuttuja. Onko ihan miesten oikeasti totta, että kitka suurentuu niin paljon massan lisääntyessä, että jarruvoimaakaan ei tarvi lisää? Puhutaan nyt ihan teoriassa, ei autoista.

      
  • Jorma:” Olisit nyt samantien kommentoinut sitä toistakin juttua. Mihin perustuu tämä "jarrutusmatka pysyy samana kun vain massa lisääntyy eikä mikään muu muutu". Tässä on siis vain yksi muuttuja. Onko ihan miesten oikeasti totta, että kitka suurentuu niin paljon massan lisääntyessä, että jarruvoimaakaan ei tarvi lisää? Puhutaan nyt ihan teoriassa, ei autoista.”

    Jassoo, nähtävästi ymmärsin kysymyksesi väärin. Oletin, että puhutaan edelleen täydestä jarrutuksesta, eli sekin asia pysyisi muuttumattomana. Jos jarrujen tehoa ei lisätä esim. painamalla jarrupoljinta lujempaa, ymmärtääkseni jarrutusmatka kasvaa ja hidastuvuus pienenee massan kasvun suhteessa, koska kineettinen energiakin kasvaa siinä suhteessa. Tätäkö tarkoitit?

    Mitä virkaa tuolla tiedolla on, eikö se ole yhtä itsestään selvää kuin että jos jarrua painetaan vähemmän eikä massa muutu, hidastuvuus pienenee?

      
  • Lainaus:
    22.12.2004 klo 14:49 TeeCee kirjoitti
    Jorma:” Olisit nyt samantien kommentoinut sitä toistakin juttua. Mihin perustuu tämä "jarrutusmatka pysyy samana kun vain massa lisääntyy eikä mikään muu muutu". Tässä on siis vain yksi muuttuja. Onko ihan miesten oikeasti totta, että kitka suurentuu niin paljon massan lisääntyessä, että jarruvoimaakaan ei tarvi lisää? Puhutaan nyt ihan teoriassa, ei autoista.”

    Jassoo, nähtävästi ymmärsin kysymyksesi väärin. Oletin, että puhutaan edelleen täydestä jarrutuksesta, eli sekin asia pysyisi muuttumattomana. Jos jarrujen tehoa ei lisätä esim. painamalla jarrupoljinta lujempaa, ymmärtääkseni jarrutusmatka kasvaa ja hidastuvuus pienenee massan kasvun suhteessa, koska kineettinen energiakin kasvaa siinä suhteessa. Tätäkö tarkoitit?

    Mitä virkaa tuolla tiedolla on, eikö se ole yhtä itsestään selvää kuin että jos jarrua painetaan vähemmän eikä massa muutu, hidastuvuus pienenee?


    No täytyy myöntää, että vähän vedätin keskustelua kun annoit niin hyvän tilaisuuden. Kaikkihan alkoi:

    VS: Hidastuvuus

    Lainaus:
    20.12.2004 klo 12:44 Torque kirjoitti
    Sellaista kaavaa ei ole olemassa, koska massa ei teoriassa lisää jarrutusmatkaa. Voit lukea sen vaikka TM:n artikkeleista.


    Johon vastasin:
    Minusta aika ympäripyöreästi sanottu

    Eihän Torquekaan missään määritellyt että auton maksimi jarrutusvoima on käytössä ja käsitellään suureena joka on vakio.

    Taitaa itse asia jo tullut selväksi.

      
  • Kannattaa muistaa, että massa lisää normaaliauton jarrutusmatkaa erittäin selvästi, jos se on sijoitettu jarruttomaan peräkärryyn.

      
  • Lieneekö jarrullisen kärryn jarrutustehokaan vastata henkilöauton omia jarruja?

      
  • Keskustelijoilta on unohtunut fysikaaliset suureet eli liikekitka ja
    lepokitka. Kun auto pysäytetään lukkojarrutuksella, vaikuttaa liikekitka , eli pyörä luistaa alustallaan ja tällöin paino ei teorian
    mukaan vaikuta jarrutusmatkaan, kun taas hallitulla jarrutuksella ,jolloin pyörä pyörii ( ABS) vaikuttaa lepokitka ( joka on suurempi ) ja silloin vaikuttavat jarrujen ominaisuudet suhteessa massan painoon.

      
Kirjaudu kommentoidaksesi.

Kommentoiduimmat artikkelit