Mielenkiinnosta selvitin mikä maailman ensimmäinen oikea hybridiajoneuvo oli? Tarkennettuna ajoneuvo joka jatkaa liikkumista akusta saatavan energian voimin, siinä on polttomoottori, akut, generaattori ja sähkömoottorit.
Ei tarvinnut tietoa kaukaa hakea. Saksasta tämä löytyi! Kuinkas muutenkaan? Ferdinand Porsche esitteli v. 1902 autonsa jossa oli Daimlerin 4-sylinterinen moottori ja muut mainitut komponentit. Antoi sille nimen Mixte.
Audi 100 Avant löytyy v. 1990 mallimerkinnällä Duo. Jostain syystä se on jäänyt aivan huomioimatta. Maailma ei liene tuolloin ollut aivan valmis vastaanottamaan hybridiautoa massatuotantoan vielä, vaikka Audi testasi markkinoiden valmiutta tähän.
No, ei tässä mitään uutta sinänsä ole, hybridi on Saksassa keksitty 103 v. sitten!
Ei tainnut saksalaisilla olla kuitenkaan taitoa rakentaa vehkeitä käyttökelpoiseen muotoon?
Ei tarvinnut tietoa kaukaa hakea. Saksasta tämä löytyi! Kuinkas muutenkaan? Ferdinand Porsche esitteli v. 1902 autonsa jossa oli Daimlerin 4-sylinterinen moottori ja muut mainitut komponentit. Antoi sille nimen Mixte.
Audi 100 Avant löytyy v. 1990 mallimerkinnällä Duo. Jostain syystä se on jäänyt aivan huomioimatta. Maailma ei liene tuolloin ollut aivan valmis vastaanottamaan hybridiautoa massatuotantoan vielä, vaikka Audi testasi markkinoiden valmiutta tähän.
No, ei tässä mitään uutta sinänsä ole, hybridi on Saksassa keksitty 103 v. sitten!
Pari pikku korjausta:
1) Ensimmäinen hybridi oli belgialaisen Pieperin tekemä v. 1900; kokeiluja oli ollut jo vsta 1897.
2) Ferdinand Porsche on itävaltalainen.
http://www.techcentralstation.com/011905E.html
SixPackin kanssa olen samoilla linjoilla siinä mielessä, että hybridi on siirtymävaiheen ratkaisu, joka toivottavasti menee pian ohi. Monimutkainen rakenne akkuineen, sähkö- ja polttomoottoreineen yms. ei todella innosta. Paljonkohan esimerkiksi uusi akusto maksaa, kun vanha on loppuunkäytetty, ja kauanko akut yleensä kestävät - suuret akustot ovat merkittävä ongelmajäte, jos ao. ratkaisu yleistyy.
Joopa joo...
Kyllähän kaikki komponentit voidaan samaan autoon laittaa, mutta ne pitää vielä kytkeä toimimaan saumattomasti yhteen.
Kyllähän keksintöjä maailmaan mahtuu ja joku ne sitten tuo massatuotantoon.
Kovasti tämä hybridi nyt näkyy sixpacia vaivaavan
Lukaiskaahan muuten uuden TM:n artikkeli uudesta Lexus LX400h-suvista. Melko mukavan tuntuinen paketti...ja toimii
Jos keksinnöistä ruvetaan hakemaan alkuperää, niin tekninen kehitys on kestänyt tuhansia vuosia. Kaikki keksinnöt perustuvat aina joihinkin edeltäneisiin keksintöihin.
Yleensä jos keksinnöistä on puhuttu, niin venäläiset ovat omien puheittensa mukaan keksineet lähes kaiken. Keskieuroopan maat ovat olleet pitkään johtavassa asemassa. Tosin Amerikka on avaruusteknologiansa myötä vienyt useita aloja roimasti eteenpäin, liekö sielläkin käytetty juutalaisia ja saksalaisia "pakolaisia", kuten venäjällä.
Kilpailu on kuitenkin se suurin tekijä, joka vie eteenpäin. Ilman sitä olisi moni asia jäänyt toteuttamatta.
Autoissa tämä näkyy hyvin selvästi. Kopioiminen on huono keino. Kopioija on armotta vähintään 5-vuotta jäljessä, eikä sellaisilla tuotteilla pärjää, ellei niitä myy puoleen hintaan.
Kyllähän kaikki komponentit voidaan samaan autoon laittaa, mutta ne pitää vielä kytkeä toimimaan saumattomasti yhteen.
Matlogille; Tiedän missä F. Porsche on syntynyt. Tämän auton hän kehitti 27 vuotiaana työskennellessä Saksassa.
Härvelille; F. Porsche ajoi päivittäin tällä täysin kaikilta osin toimivalla autolla, alkaen aamulla viemässä Louise ja Ferry kouluun, joka päivä liikenteessä tällä autolla ja v. 1902 !
Minulla ei ole mitään Japanilaisia autoja vastaan.
Mutta sitä vastaan olen, että Japanilaisia autoja yritetään yli-inhimmillistää, joka kerta korostaen teknisiä oivalluksia kuin ne olisivat kuin taivaan lahja maan päälle! Näin ei ole, olen pyrkinyt eri keinoin tuomaan porukan maan pinnalle takaisin.
Jos jokin potuttaa, paukuttele näitä http://fun.from.hell.pl/2003-11-24/bubblewrap.swf
"hybridi on siirtymävaiheen ratkaisu, joka toivottavasti menee pian ohi. Monimutkainen rakenne akkuineen, sähkö- ja polttomoottoreineen yms. ei todella innosta".
Todennäköisesti ei tule muutamaa autotehdasta enmpää yleistymään.Viimme aikoina on mm. tullut muutamia polttomoottorikeksintöjä jotka ovat hyvin lupaavia. Myös yksi mielenkiintoinen tulokas on mikroturbiini, tämä saattaisi jopa olla "hybridin" kannalta jopa hyvinkin toimintakelpoinen. Mikroturbiini on käytännössä sama kuin turboahdin sillä erotuksella että siinä on polttokammio. Sen toiminta on samanlainen kuin isoilla veljillään suihku- ja kaasuturbiinilla. Mikroturdiinin ahtimen päässä on 30 tai 60 Kw generaattori, polttoaineena käytetään maa- tai biokaasua.
ks. http://www.microturbine.com/technology/techUnderHood.asp
http://www.greenvironment.fi/index.jsp?sivu=Etusivu
http://www.hut.fi/~jkaasine/turbine.htm
Jos keksinnöistä ruvetaan hakemaan alkuperää, niin tekninen kehitys on kestänyt tuhansia vuosia.
Kyllä, Mesopotaniassa (nyk.Irak) Sumerien ensimmäisessä kaupunkivaltiossa, yli 4000 vuotta ennen kristusta keksittiin ensimmäinen mobiili, hevosen tai härän vetämät vaunut. Ns. "indoeurooppalaiset" paimentolaiskansat Kaspianmeren ääreltä omivat sen ja erityisesti kaksipyöräisen kärryn. Sillä ei tuotu "vapautta ja demokratiaa sekä sivistystä Eurooppaan", vaan sen merkitys oli sotilaallinen. Nopea liikkuminen ja suuri kuljetuskapasiteetti takasi täydellisen tuhovoiman! Rapakon takana on hyvin omaksuttu esi-isiensä perintö.
Samoihin aikoihin kun Mesopotaniassa täällä pohjoisessa, Suomessa, keksittiin talvella ja kesällä käytetyt purilaat ja siitä edelleen reki. Vanhin niistä on Kuortanelta 3m pitkä ohut reenjalas (2500-1900 eKr.). Myös puuvene keksittiin Laatokan Karjalassa. Maailman vanhin kalastajanverkko löytyy myös laatokan Karjalasta. " Sakari Pälsi kaivoi esiin Karjalan kannakselta, Antreasta, maailman vanhimman kalaverkon jäännöksiä. Verkko on uponnut silloiseen merenpohjaan noin 8000 eKr". Edelleen Pohjanlahden alueella kehittyi jalaksellinen hyljevene, vanhimmat niistä löytivät Lappajärveltä, Evijärveltä ja Jalasjärveltä. Esimerkiksi maailman vanhin ajoneuvossa käytetty jousi on luokki, luokka, vempele ja sen tehtävänä on hevosen kaulaan kohdistuvien iskujen vaimentaminen ja autaa liikkeelle lähdössä vedettäessä raskaita kuormia.
"Kaikki keksinnöt perustuvat aina joihinkin edeltäneisiin keksintöihin".
Eivät aivan kaikki, osa perustuu myös jonkin ongelman ratkaisemiseen. Osa tarpeeseen, osa turhuuteen ja suurin osa oivallukseen...
"Yleensä jos keksinnöistä on puhuttu, niin venäläiset ovat omien puheittensa mukaan keksineet lähes kaiken".
Pietari oli aikanaan euroopan "napa" ja sen käsityöläiset taitavia mestareita. Suurin osa näistä ammattilaisista oli suomalaisia, jotka tekivät "kullasta ja hopeasta pääsiäismunia" ym. Pietarin hoviin ja yläluokan venäläisille.
"Keskieuroopan maat ovat olleet pitkään johtavassa asemassa. Tosin Amerikka on avaruusteknologiansa myötä vienyt useita aloja roimasti eteenpäin, liekö sielläkin käytetty juutalaisia ja saksalaisia "pakolaisia", kuten venäjällä".
Saksalaisia ja juutalaisia mutta myös muita kansallisuuksia.
"Kilpailu on kuitenkin se suurin tekijä, joka vie eteenpäin. Ilman sitä olisi moni asia jäänyt toteuttamatta".
Tuo ei aivan pidä paikkaansa, sota on se joka vie eniten uusia asioita ja varsinkin keksintöjä eteenpäin. Jos teet esim. moottorikeksinnön, melko varmasti ensimmäisenä uutuustutkimusta tehtäessä vastaasi tulee natsi-saksan tunnukset.
"Autoissa tämä näkyy hyvin selvästi. Kopioiminen on huono keino. Kopioija on armotta vähintään 5-vuotta jäljessä, eikä sellaisilla tuotteilla pärjää, ellei niitä myy puoleen hintaan".
Kopiointi ei aivan ole huono keino silloin, kun halutaan oppia jotain. Japanilaiset ovat tästä mielestäni oiva esimerkki. Asetelma on myös aivan samanlainen kun mestari opettaa oppipoikiaan, he aloittavat aina ensimmäisenä jäljittelemään opettajaansa ja hänen tekniikkaansa.Harva siitä sitten kehittyy elämänsä aikana luoden uutta ja omaksuen omaa.
Itselleni on oikeastaan h...tin yhdentekevää, kuka minkä on joskus keksinyt. Kukaan alkuperäisen idean isä ei ole yleensä tuotettaan loppuun asti kehittänyt, vaan aina on ollut joku joka on sen muokannut yhä paremmaksi.
Jos Porsche on jotain hybridin esiastetta kehitellyt niin hyvä niin. Tekniikan ihmisenä tiedän kuitenkin sen että nykyhybridissä on niin paljon elektroniikkaa ja tietokone-ohjausta, jota ei vuonna 1902 ollut vielä edes olemassa.
Täten en edes vertaa näitä kahta asiaa keskenään samanarvoisina.
Huvittavinta jutussa on se että kun nyt Porsche jo vuonna 1902 ajeli hybridillään, niin 2000-luvun alkupuolella ostaa tietotaitoa ja osaamista Japanilaiselta Toyotalta...aika ironista eikös.
Eli kuka on hypännyt kehityksessä pendolinon kyytiin ja kuka nytkyttelee vielä resiinalla
Täytyy muistaa että hybridi on myös paljon monimutkaista elektroniikkaa, enkä ihan hevillä usko Japanilaisen elektroniikan osaamisen tulevan jälkijunassa. faktahan on se että vaikka huomenna voin kävellä liikkeeseen ja ostaa hybridin. Sen kun on tietyt valmistajat tuoneet markkinoille valmiina, toimivana pakettina eikä minään konseptituotteena.
Itse uskon vuosien seuraamisella myös Japanilaiseen tietotaitoon eikä meikäläisestä koskaan tule mitään kovin vankkaa "Deutshland uber alles"- ihmistä. Niitäkin tuntuu löytyvän.
Joku taisi väittää ettei Japanilaiset ole mitään koskaan keksineet, jos tätä halutaan mitata esim. patenttien vuosittaisella määrällä niin eikö jatkuvasti Japanilaiset ole Jenkkien jälkeen kakkosena kaukana edellä kolmatta. Maailmassa löytyy aika vähän uusia keksintöjä, aina joku on yleensä sen jossain toteuttanut, eikä mitään maata kannata syyttää kopioinnista, sitä tekevät kaikki ja paljon. Ero syntyy siitä miten kopioidaan, jos se tehdään niin että syntyy parempi tuote kuin alkuperäinen. Tässä Japsien väitetään olevan mestareita ja ainoita jotka siihen pystyvät. Mielestäni on lapsellista nykymaailmassa puhua kopioinnista sitä tekevät laajasti myös Suomen teollisuus ja myös Saksalaiset.
Ei taas tätä patenttiasiaa. Japanissa on täysin erilaiset asetukset ja lait siitä mikä on patentti kuin mualla maailmassa. Ei auta vaikka vie miljoona patenttia, että riisipuikolla voi syödä toisinpäin. Näitä käsiteltiin jo aiemmin kilometrikaupalla. Ne voidaan toki jättää patenttitoimistoon, kyse on siitä, montako niistä on todella käyttökelpoisia.
Euroopassa raakataan käsittelyssä kaikki vippstaakit, hiluvitkuttimet, paperinrypistimet, munavatkaimet, jäljitelmät ym. ym. heti pois mappi ööhön!
Täten en edes vertaa näitä kahta asiaa keskenään samanarvoisina.
Osta huviksesi Suomen Auto-Bild Lehti 3/2005, katso sivut 36-37. Siinä on kuvin ja sanoin esitelty Porschen hybridiauto vm. 1902 liikenteessä.
ks. http://www.microturbine.com/technology/techUnderHood.asp
Eikö muuten mikroturbiinissa oleva "ilmalaakeri" (air bearing) ole Suomalainen keksintö? Laakerin ja akselin välillä on vain ilmaa, ei voitelu- tms. aineita?
Euroopassa raakataan käsittelyssä kaikki vippstaakit, hiluvitkuttimet, paperinrypistimet, munavatkaimet, jäljitelmät ym. ym. heti pois mappi ööhön!
Täyttä mutua ilman ensimmäistäkään perustetta tai luotettavaa lähdettä näille väitteille. Koita vähän miettiä ovatko väitteesi yhtään uskottavia ennen kuin näpyttelet niitä koneelle. En muuten viitsisi tähänkään puuttua, mutta kun noita paperinrypistimiä ja munanvatkaimia jne. patentoidaan suomessakin vaikka kuinka paljon. Tämän voit todeta vaikka tutkimalla patenttihakemuksia, joita kaiken maailman pellepelottomat ovat lähetelleet. Lisäksi millekkään jäljitelmälle on turha hakea patenttia kun se kuitenkin hylätään ja kilpailijat saavat lisäksi selville tuotteen yksityiskohtaisen konstruktion.
SixPack: Kirjoita enemmän tälläisiä vastineita, sitä hauskempaa niitä lukiessa on. Oikea yhden miehen sota Japanilaisia vastaan joka on hävitty jo kolmekymmentä vuotta sitten.
"Eikö muuten mikroturbiinissa oleva "ilmalaakeri" (air bearing) ole Suomalainen keksintö? Laakerin ja akselin välillä on vain ilmaa, ei voitelu- tms. aineita?"
Paljon mahdollista mutta en itse muista nähneeni aiheesta saati olisi tullut vastaan. Mangeettikentässä kiertävän laakerin olen nähnyt. Kokeilin myös hakua os:
http://fi.espacenet.com/search97cgi/s97_cgi.exe?Action=FormGen&Template=fi/fi/advanced.hts
Suomesta ei "ilmalaakerin nimellä tullut mitään vastaan, airbearing tuli yksitoista osumaa ja niistäkin puolet oli IBM:n hakemia. Erikseen osumia tuli kymmenen.
Itselleni on oikeastaan h...tin yhdentekevää, kuka minkä on joskus keksinyt. Kukaan alkuperäisen idean isä ei ole yleensä tuotettaan loppuun asti kehittänyt, vaan aina on ollut joku joka on sen muokannut yhä paremmaksi.
Ei varmasti kaikki olekkaan, useimmat ovat kuolleet ennenkuin ovat edes nähneet oivalluksensa kaupallistettuna. Esim. Polttokennon keksijä, Sir William Robert Growe teki keksinntönsä 1830 luvulla, vasta avaruuslentojen myötä 1960 keksintö tuli taas uudelleen esiin. Otto Diesel keksi löpön ruiskutuksen polttomoottoriin 1800 luvun lopulla, kuoli hämärissä olosuhteissa laivamatlalla.
Suomalainen Eric Magnus Campbell Tigerstedt 1886 1925 oli Insinööri ja keksijä. 430 patenttia ja keksi mm. äänen elokuvaan ja magnetofonin josta erityisesti Japanilainen Sony, teki myöhemmin todellisen hittituotteen Phillipsin ensin paranneltua sitä. Kuoli liikenneonnettomuudessa 39 vuotiaana, vanhan amerikankiertäjän (1920-30) Rahanaaston Jussin mukaan Tapettiin!
Bulgaariassa syntynyt Nikolai Tesla, keksi myös tuhansia nykyin yleisesti käytössä olevia sähkölaitteita ja kojeita, sai Nobelin fysiikanpalkinnon. Kuoli unohdettuna ja hylättynä Amerikassa mentyään keksimään johdottoman (ilmassa) sähkönsiirron ja jolla oli myös ilmastollisia vaikutuksia. Kaikki hänen kirjalliset aineistot ja keksinnöt ym. materiaali takavarikoitiin FBI:n toimesta ja arkistoitiin Los Alamosiin erittäin salainen luokituksena. Felix Wankelilla oli esikuva moottoriinsa Italiasta 1500-luvulla käytetystä vesipumpusta. Maailman suurin moottoripyörätehdas NSU meni konkkaan hänen takiaan jne....
Useinmiten kun joku muokkaa alkuperäistä ideaa paremmaksi, on pelkkä tuotekehittelijä kuten useimmat japanilaiset keksijät ovat. Aito keksijä taasen luo jotain ainutkertaista, sellaista jota ei ole kukaan muu vielä oivaltanut. Useinmiten se ainukertainen oivallus on niin aikaansa edellä, että muut eivät yksinkertaisesti ehdi tulla perässä. Ajan myötä ja uusien sukupolvien myötä keksinnölle saattaa olla otollisempi maaperä. Useimmat ihmiset kulkee laput silmillään, ympärillä on paljon sellaista jonka koko ajan näkee mutta itsestään selvyydet eivät vain anna kaikille sitä ahaa-elämystä. Otanpa pienen esimerkin, viime kesänä sain suuren ahaa-elämyksen sellaisesta joka on aina ollut itsestään selvyys, ja vielä pahempi sellaisilla henkilöillä jotka ovat jatkuvasti sellaisen kanssa tekemisessä. Vinkki tarvittiin vain yhdestä pienestä lehtijutusta.... Antero! - sano Heureka ukolleen.
Jk. Niin, tiesittekö että Suomalaiset ovat neljänneksi keskeliäintä kansaa suhteutettuna väkilukuun. Son tää kylmä talavi joka sellaiseksi teköö, veri pakkaa päähän ku olosuhteet niin sanoo. Affriikan miehellä se valuu jalakoväliin ku ei mitään tarvitte lämpimässä miettiä, senku ottaa vaan banaanin puusta.
Olisi mielenkiintoista lukea tällä palstalla sellaisia vastauksia jossa olisi merkitystä, jota voisi mielenkiinnolla lukea. Kuten nimim Puntarin. Esimerkiksi olisin ennemmin toivonut nimim. Misar:ilta vastausta muodossa jossa luetellaan Japanilaisia joko patentteja tai nimiä ja miltä vuodelta auto- ja moottoriteknologian parissa, oli se mopo tai lentokone. Vain rakentavassa hengessä. Aivan varmasti Japanista löytyy näitä - mutten tiedä niistä - tämä olisi mielenkiintoista tietää ja lukea!
SixPack: Peräät muilta faktaa, ja itse esität lapsellisia väittämiä, ettei Japanilaiset käsittele patenttiasioita samoin kuin eurooppalaiset ei kai tälläisten höpöjuttujen takia kannata päätään vaivata. Tärkeintä tässä globaalissa maailmassa on kai se kuka etevämmin pystyy innovaatiot kaupallistamaan, mikä on tuotantolaatu, kestävyys,hintakilpailukyky. Tässä pelissä Saksalaisilla tuntuu pahasti tökkivän.
"ettei Japanilaiset käsittele patenttiasioita samoin kuin eurooppalaiset ei kai tälläisten höpöjuttujen takia kannata päätään vaivata".
Paree olis että vaivaas sillä myyntimiehelläkään ei ole mitään asiaa maailmalle, ellei hänellä ole sinne mitään "innovatiivista" viemistä. Edes laatu ja kestävyys ei takaa menestystä samankaltaisilla markkinoilla, Useinmiten oman maan tuotteet kilpailee eturivissä ja tuontituotteet, olivat ne miten hyviä hyvänsä, siellä takarivissä.
Patentti on vain viranomaisten myöntämä suoja sille markkinaalueelle jonne se on haettu. Käytännössä jos patentti on myönnetty Suomessa mutta sitä ei ole jatkettu esim. Viroon. Tämä tarkoittaa sitä että Suomessa keksintöä ei saa valmistaa kukaan muu kuin keksijä ja se jolla siihen on ns. immaterialistiset oikeudet, useinmiten valmistuslisenssi. Virossa taasen sitä voi valmistaa ja markkinoida kuka hyvänsä sillä patenttisuoja ei enää kata sinne. Käytännössä patentilla varmistetaan viranomaisten myöntämä "yksinoikeus" määräajaksi (max.20 vuotta) valmistaa, myydä ja markkinoida patenttisuojan kattavalla alueella. Patenttioikeuksiensa valvonta kuuluu keksijälle.
Japanilaisten suuri patenttimärää johtuu siitä että he voivat jättää hakemuksen periaatteessa mistä hyvänsä, sitä ei edes käsitellä vaan ainoastaan rekisteröidään sisään. Vastaavankaltainen "patentti" on Suomessa ns. pikkupatentti eli hyödyllisyysmalli. Haettaessa esim. varsinaista patenttia ja näytäessä siltä että joku on jo ehtinyt edelle jossain muualla, hakemuksen voi muuttaa viimetingassa hyödyllisyysmallihakemukseksi jonka jälkeen sitä ei missään vaiheessa tutkita ja sen uutuuasarvoa kyseenaalisteta patenttiviranomaisten puolelta. Mutta jos jollakin on keksinnöstä aikaisemmin otettu hakemus jo olemassa, hyödyllisyysmallin hakija on käytännössä kusessa jos on alkanut valmistamaan "keksintöään".
Edessä on helposti tie leivättömän pöydän eteen ja korvausten maksaminen mikäli todetaan esim. "plagiointi".
Tuossa taisi tulla olennainen japanilaisten kernaasti mainostamista patenteista. Esim. Toyotan D-CAT -tekniikan esittelysivun alalaidassa todetaan sanatarkasti näin "Kehitystyötä kuvaa se, että Toyota haki pelkästään Toyota D-CAT järjestelmää varten yli1600 uutta patenttia" ( http://www.toyota.fi/technology/engines/dcat.html ). Järjestelmä on epäilemättä hieno, mutta kuinka ihmeessä siihen saataisiin liitettyä yli 1600 patenttia? Kyseessä ei kuitenkaan ole kokonaan uudentyyppinen polttomoottori, jonka pakokaasut puhdistetaan ennen tuntemattomilla kemiallisilla reaktioilla.
Ensimmäisen kerran hämmästelin japanilaisia patentteja Toshiban mainostaessa itseään (ja kannettavia tietokoneitaan) joskus 80-90-luvun taitteessa yli 40000 vuotuisen patentin firmaksi.