Rengaspaineet lähinnä talvirenkaissa

13 kommenttia

Kovasti paapatetaan, että muista tarkistaa rengaspaineet. Aina välillä joku ymmärtää kertoa, että oikeat rengaspaineet vaikuttavat kulutukseen. No sehän onkin selvä ja ihan ok. Joku tietää kertoa, että huoletta voi laittaa vaikka 0,3 yksikköä kovemmat paineet, kuin mitä on suositus. Tällöin kulutus pienenee entisestään. Eikä siinä mitään, rengas on tukevampi, ei niin "löllö".



Sitten kysymys: Tietääkö kukaan, mitä tuo ylimääräinen 0,3 (tai enemmän) tekee renkaan tärkeimmälle ominaisuudelle, eli pidolle? Rengas lämpenee löysänä enemmän, mitä lämpö vaikuttaa pitoon näin talvioloissa.



Kitkoilla asia lienee olellisempi. Nastarenkailla ei niinkään, kunhan rengas ei ole niin täysi, että ulkosyrjän nastat eivät maata tapaa.



Itse pidän hiukan tukevammasta renkaasta, mutta piileekö tässä riski?

  
  • Äkkiseltään voisin veikata, että ainakin nastarenkaiden osalta pito voisi huonontua alhaisilla nopeuksilla, kun painetta lisätään. Tosin 0,3bar on sen verran pieni ero, että tuskin vaikuttaa mihinkään.

      
  • Pitoon tuskin on tuolla juurikaan vaikutusta, mutta auton ajo-ominaisuudet voi liian kovat paineet pilata täysin. Jos myöskin alipaineet.

    Varsinkin liian kovat eturenkaiden paineet suhteessa takarenkaiden paineisiin pilaavat ohjauksen tunnon ja auton suuntavakavuuden.

      
  • Parhaan pidon tarjoava paine riippuu olosuhteista. Toisinaan tarvitaan jämäkkyyttä tai suurta pintapainetta. Tällöin on hyvä olla paljon painetta. Toisinaan taasen on hyvä olla paljon kosketuspinta-alaa, jolloin kannattaa vähentää painetta.



    Kulutuspinta ei nykyrenkaissa (vyörengas) pyöristy paineita lisätessä. Nuo puheet ovat peräsin ritikudosrenkaiden ajalta.

      
  • Kun kyselin rengasvalmistajilta parhaita paineita polttoaineensäästöä ajatellen turvallisuudesta tinkimättä, eräs valmistaja kertoi, että heidän renkaansa rullaavat parhaiten sillä paineella, joka auton ohjekirjassa kerrotaan. Paineen nosto siitä kuulemma lisää polttoaineen kulutusta.



    Muiden valmistajien asiantuntijat olivat sitä mieltä, että suurempi paine pienentää polttoaineen kulutusta ja ainoa mahdollinen haitta on huonompi ajomukavuus.



    Ihmettelen etteivät rengasvalmistajat ilmoita suosituspaineita akselimassan funktiona. Tuntuisi hassulta, että ennen vanhaan olisi jo osattu laatia autojen suosituspainetaulukot nykyaikaisten renkaiden mukaisesti. Silloinhan renkaatkin olivat vielä renkaita kunnon ilmatilalla.

      
  • Avaruusvektori:

    Tuntuisi hassulta, että ennen vanhaan olisi jo osattu laatia autojen suosituspainetaulukot nykyaikaisten renkaiden mukaisesti. Silloinhan renkaatkin olivat vielä renkaita kunnon ilmatilalla.




    Mistä taulukoista puhut? Eivätkö nuo taulukot anna suosituspaineita, jotka on sidottu tietyn kokoisiin renkaisiin (ilmatilaan)?

      
  • NHB:

    Avaruusvektori:
    Tuntuisi hassulta, että ennen vanhaan olisi jo osattu laatia autojen suosituspainetaulukot nykyaikaisten renkaiden mukaisesti. Silloinhan renkaatkin olivat vielä renkaita kunnon ilmatilalla.


    Mistä taulukoista puhut? Eivätkö nuo taulukot anna suosituspaineita, jotka on sidottu tietyn kokoisiin renkaisiin (ilmatilaan)?






    Juurikin noin. Tarkoitin, että auton ohjekirjan taulukot tuskin huomioivat mahdollista renkaiden kehityksen vaikutusta tai eroja rengasmerkkien välillä. Eikä näitä uusmuotisia matalaprofiilinakkeja taida vanhemmista taulukoista edes löytyä.

      
  • Poni:


    Sitten kysymys: Tietääkö kukaan, mitä tuo ylimääräinen 0,3 (tai enemmän) tekee renkaan tärkeimmälle ominaisuudelle, eli pidolle? Rengas lämpenee löysänä enemmän, mitä lämpö vaikuttaa pitoon näin talvioloissa.




    Faktaa ei ole, vain mutua.



    Rengas toimii erilaisissa tilanteissa eri tavalla, joten paineen vaikutuskaan ei ole yksiselitteinen. Normaalissa ajossa, jossa renkaaseen vaikuttaa merkittäviä pituus- ja sivuttaissuuntaisia voimia, on rungon toiminnalla merkittävä osuus. Jos painetta lasketaan alle suositusten, ei runko enää toimi suunnitellulla tavalla, eikä näin ollen pitokaan ole paras mahdollinen.



    Jos ajetaan epätasaisella tiellä hyvin hiljaa, ei pituus- ja sivusuuntaiset voimat ylikuormita alipaineista runkoa, eikä velttous siten heikennä kulutuspinnan pitoa. Ehkä jopa päinvastoin, koska renkaan joustavuus kasvaa, jolloin rengas saattaa pitää paremmin.



    En keksi yhtään syytä, miksi normaalissa ajossa pitäisi ajaa alle suositusten paineistetuilla renkailla. Kohtuullinen ylipaine (esim. 0,3 bar) tuskin saa vielä aikaan mitään merkittävää haittaa. Hyöty tulee korkeintaan kulutuksen lievänä pienentymisenä, mutta todennäköisesti eroa ei tavanomaisessa ajossa tehtävillä mittauksilla voi havaita. Ja ainahan erityisesti talvirenkaissa pitää huomioida lämpötilojen vaihtelu. Jos paineet laittaa nollakelissä suosituksen mukaiseksi, kovalla pakkasella ollaan alipaineen puolella.

      
  • Tekniikan maaima vois testata seuraavassa rengastestissä ali- ja ylipaineen merkitystä käyttäytymiseen. Olen myös pohtinut ylipaineen vaikutusta ohjaus- ja tukivarsien niveliin, tuleehan rengas kovemmaksi, joten luulisi käyvän myös nivelten päälle. Myös olen huomannut,(näin ohjaustehostimien aikakaudella), porukka kääntää vaivatta etupyöriä auton ollessa paikallaan pysäköitäessä, luulisin, että se on osasyy siihen, että ohjausnivelet on nykyisin usein katsastuhylkyperuste. Eräs tuttava aikoinaan neuvoi, että jos autoa pitää vähänkin liikkeesä rattia kääntäessä, sillä on huomttava vaikutus ohjausnivelien kestävyyteen.

      
  • Nimenomaan vvveli.



    Paikallaan renkaiden vääntely ei tee hyvää myöskään nastoille, kumille, eikä asvaltille. Silloinhan rengas ei "kulje" asvaltin pinnalla, vaan nirhautuu väkisin ja oudoilla tavoilla suunniteltuun käyttöön nähden.



    Mutta pitääkö rengaspaineet todellakin mitata "kylminä"? Mitä järkeä?

    Eihän kukaan aja kylmillä renkailla, ainakaan muutamaa kilometriä pidempään.



    Käsittääkseni autovalmistajan antamat painesuositukset on tarkoitettu kylmille renkaille.

    Ainoa tyydyttävä keksimäni selitys on, että rengas lämpenee ajossa kylmäsuosituksesta varsinaiseen käyttölämpötilaan ja käyttöpaineeseen (jota ei missään kerrota).



    En vaan jaksa itsekään uskoa selitykseeni.

      
  • Ylipaineinen rengas kuluu enemmän keskeltä.

      
  • Kuukeri:

    Nimenomaan vvveli.

    Paikallaan renkaiden vääntely ei tee hyvää myöskään nastoille, kumille, eikä asvaltille. Silloinhan rengas ei "kulje" asvaltin pinnalla, vaan nirhautuu väkisin ja oudoilla tavoilla suunniteltuun käyttöön nähden.

    Mutta pitääkö rengaspaineet todellakin mitata "kylminä"? Mitä järkeä?
    Eihän kukaan aja kylmillä renkailla, ainakaan muutamaa kilometriä pidempään.

    Käsittääkseni autovalmistajan antamat painesuositukset on tarkoitettu kylmille renkaille.
    Ainoa tyydyttävä keksimäni selitys on, että rengas lämpenee ajossa kylmäsuosituksesta varsinaiseen käyttölämpötilaan ja käyttöpaineeseen (jota ei missään kerrota).

    En vaan jaksa itsekään uskoa selitykseeni.


    Olen joskus kuullut, että tehtaan ilmoittamia arvoja juuri se 0,3 enemmän olisi hyvä renkaalle; "pehmeämpi" rengas ns. valttimaissa (lue: missä autotehdas tilin tekee; ei Suomi...) kuulemma tuntuisi mukavammalle... Harva rataa kiertää kuitenkaan omalla autollaan, luulen...?

      
  • Millä mittaatte kun jokaisen huoltoaseman mittari näyttää

    eri lukemia.

      
  • Itse olen käyttänyt aina "pari viivaa" (0,2 ?) enemmän painetta renkaissa, johtuen juurikin siitä, että huoltoasemilla harvemmin tarkistat kylmää rengasta, vaan rengas on ajon jäljiltä enemmän tai vähemmän lämmin. (mikäli oikein lämmin, on painetta ollut jo pitempään liian vähän tai jarrut laahaavat)

    Lisäksi tuo vaikuttaa ajettavuuteen ja polttoaineenkulutukseen positiivisesti ja suurin vaikutus lienee enemmän henkinen, ei ainakaan ole alipainetta....

    Liian matalat paineet tuhoavat renkaan nopeiten.



    T: Vesku

    "Täydellisen Asiantuntemattomattouuden antamalla 100% varmuudella"
      
Kirjaudu kommentoidaksesi.

Kommentoiduimmat artikkelit