Tupruttelua

10 kommenttia

Lehdistössä kirjoitellaan kuinka autot tupruttelevat hiilidioksiidia ilmakehään niin ja niin kauheasti ja ilmakehä lämpenee ym. ym.



Osaisiko joku vertailun vuoksi sanoa, montako grammaa hiilidioksiidia tavallinen 90 kiloinen suomalaismies "tupruttelee" ilmakehään hengityksellään vuorokaudessa.



Tai paljonko maratoonari "tupruttelee" kilometriä kohti.

  
  • Jossain lehdessä oli, että nelihenkinen perhe päästää vuodessa saman verran hiilidioksidia ilmaan kuin normiauto 20000km vuosikilometreillä.

      
  • Puhumattakaan siitä, paljonko yhdellä Thaimaanmatkalla tulee päästöjä per henkilö. Koska en itse lentomatkailua harrasta kuin äärimmäisen pakon edessä, ajelen hyvällä omallatunnolla nelivetobensakrematoriolla.

      
  • Laskin polttavani vuodessa noin yhden kuutiometrin bensiiniä, joka lienee sisältää hiiltä x sataa kiloa. En tiedä tarkasti, mutta arvioisin reiluksi pariksi sadaksi kiloksi.



    Saisinkohan hyvän omantunnon rakentamalla esim. hirsitalon "hiilinieluksi", siihen kun sitoutuisi hiiltä tuhansia kiloja ja mieluiten vähintään kymmeniksi vuosiksi. :innocent:



    Tai jos tekisin polttopuita "hiilinieluksi" hirmuisen määrän enkä aikoisikaan polttaa niitä? :tongue:



    Kun hiilidioksidipäästöistä joutuu nykyään maksamaan veroa monellakin tavalla, eikä vähiten autoilussa, olisikohan jopa mahdollista saada jonkinlaista veronpalautusta hiilinielun tekemisestä. :smile:



    Tai esim. myydä "hiilinieluun" sidotun hiilen päästöoikeuksina teollisuudelle ja hankkia sillä tavoin? :grin:





    PS: Kaikkihan tietää, että kuiva puu koostuu suurimmaksi osaksi hiilestä, jonka puu on ottanut kasvaessaan ilmakehästä, auringon valosta saadun energian voimin.

      

  • Ihmisen hapenkulutus levossa on noin 3,5 ml/kg/min. Olettaen, että kaikki tämä happi sitoutuu hiileen, tuottaen hiilidioksidia, tuottaa 90 kilonen mies levossa noin 37 g CO2 tunnissa, eli noin 890 g/päivä.



    Rasitustason noustessa hapenkulutus tietenkin nousee. Huippukuntoisten kestävyysurheilijoiden maksimihapenottokyky on tyypillisesti noin 80 ml/kg/min. Täten 60 kiloinen maratoonari kuluttaisi happea noin 288 litraa eli 411 g tunnissa maksimirasituksessa. En tiedä millä rasitustasolla huippumaratoonarit juoksevat maratonin, joidenkin lähteiden mukaan 80-90% tasolla. Jos maratoonari juoksee 85% rasitustasolla, hän kuluttaa noin 349 g happea tunnissa, tuottaen noin 480 g hiilidioksidia. Tunnissa huippumaratoonari juoksee noin 18,75 km, joten hiilidioksidipäästöt ovat noin 26 g/km.



    Hyvillä kilpapöyräilijöillä maksimihapenottokyky lienee samaa luokkaa, paino ehkä vähän suurempi (ehkä 70 kg), vauhti kovempi (ehkä 45 km/h) ja rasitustaso hieman alhaisempi (ehkä 80%) pitkillä matkoilla. Näillä arvoilla hiilidioksidin kilometripäästöt olisivat 12 g/km luokkaa.



    Noin 78 kg:n mies kuluttanee pyöräilessään normaalia arkivauhtia (15 km/h) noin 140 g happea tunnissa, tuottaen noin 192 g hiilidioksidia, eli noin 13 g/km (mielenkiintoinen tulos... kilpapöyrä kulkee kyllä huomattavasti tavallista polkupyörää kevyemmin, ja lukkopolkimien käyttö ja oikea polkemistekniikka parantaa kyllä hyötysuhdetta, mutta on siinä kilpapyöräilijällä myös huomattavasti kovempi ilmanvastus).



    Jos työmatka on 10 km/päivä, olisivat hiilidioksidipäästöt pyörällä normaalivauhtia polkien noin 130 g/päivä ja noin 2115 g/päivä autolla (kaupunkikulutus 9 litraa/100 km, bensiinilitra tuottaa keskimäärin noin 2350 g hiilidioksidia palaessaan). Tämän mukaan pyöräilijä tuottaisi vuodessa (47 työviikkoa) noin 31 kg ja auto noin 552 kg hiilidioksiidia 10 km päivittäisellä työmatkalla.



    Ja tämän päälle autoilijan (90 kg) itsensä tuottama hiilidioksidi: 30 km/h keskinopeus, 78 tuntia autossa, hiilidioksidia noin 74 g/tunti (rasitustaso ehkä kaksinkertainen lepoon verrattuna), eli noin 5,8 kg vuodessa...



    Lopuksi vastuuvapauslauseke: yllä olevat lähtöarvot ja laskelmat eivät ole varmaankaan ole ehdottomia totuuksia, hyvä jos parhaimmissa tapauksissa edes suuntaa antavia

    :wink:

      
  • Ihminen käy uusiutuvalla energialla, mutta autot uusiutumattomalla, joten turha noita sen enempää on laskea. Mutta älä lannistu, ihan mielenkiintoisia tuloksia ne silti on.

      
  • LMJ:

    Saisinkohan hyvän omantunnon rakentamalla esim. hirsitalon "hiilinieluksi", siihen kun sitoutuisi hiiltä tuhansia kiloja ja mieluiten vähintään kymmeniksi vuosiksi. :innocent:

    Tai jos tekisin polttopuita "hiilinieluksi" hirmuisen määrän enkä aikoisikaan polttaa niitä? :tongue:

    Kun hiilidioksidipäästöistä joutuu nykyään maksamaan veroa monellakin tavalla, eikä vähiten autoilussa, olisikohan jopa mahdollista saada jonkinlaista veronpalautusta hiilinielun tekemisestä. :smile:

    Tai esim. myydä "hiilinieluun" sidotun hiilen päästöoikeuksina teollisuudelle ja hankkia sillä tavoin? :grin:

    PS: Kaikkihan tietää, että kuiva puu koostuu suurimmaksi osaksi hiilestä, jonka puu on ottanut kasvaessaan ilmakehästä, auringon valosta saadun energian voimin.




    Olet ymmärtänyt hiilinielun käsitteen hieman väärin, vaikka löydätkin helposti samanlaisia väittämiä. Nuo hirsitalot ja halkopinot ovat vain välivarastoja, joissa hiili odottaa vain pääsyään takaisin ilmakehään lahoamisen tai (nopean) palamisen kautta.



    Oikea hiilinielu on kasvava hiilivarasto, kuten elävien puiden metsä. Toki puiden kaataminen antaa uutta elintilaa seuraavalle puusukupolvelle, mutta hiilen nieleminen keskeytyy ja vähenee pitkäksi toviksi.



    Hölmöläisten maassa esim. metsän kasvatuksesta saa enemmän veroja kuin niiden helpotuksia, joten suhtaudun tuohon päästöoikeuksien myyntituloonkin suurella varauksella. :smile:

      
  • Tarkoituksellinen väärinajattelu on toisinaan ihan palkitsevaa, samoin kuin meneminen joskus itselle täysin outoon paikkaan/seuraan.



    Yllätyin kuitenkin, kun luin asiasta "siis hiilinieluista" jälkeenpäin. Ihan Euroopan komissiossakin pyritään lisäämään puun käyttöä raaka-aineena positiivisen hiilidioksiiditaseen takia.



    Kiitoksia ETN:lle myös vastauksesta. Näyttää siltä, että autoa kilometrin työntämällä puhkuisin keuhkoistani ilmaan paljon enemmän hiilidioksidia, kuin auton moottori puhaltaa kilometrillä. Olkoonkin, että syömäni ruoka on sitä "uusiutuvaa energiaa" eikä maan sisästä pumpattua "erittäin hitaasti uusiutuvaa".

      
  • Puulla on kyllä edullinen hiilidioksiditase, kun siitä tehdään vaikka taloja tai huonekaluja. Silloinhan puuaines (hiili) niellään pois kierrosta kuitenkin melko pitkäksi ajaksi. Järkevästi tuotettuna biopolttoaineet ovat hyödyllisiä, ellei ala olla jo liian myöhäistä niiden tuotannon käynnistämiseksi eli tarve vähentää päästöjä vieläkin enemmän.



    Lopputuloksen eli ilmakehän kannalta on samantekevää, onko hiilidioksidigramma tullut autoilijasta vai autosta. Sähkölaitekaan ei tiedä, onko kilowatti tuotettu kivihiili- vai tuulivoimalla.



    Ero uusiutuvien ja erittäin hitaasti uusiutuvien (fossiilisten) polttoaineiden käytössä on, että edellisten päästöt poistuvat melko nopeasti ilmakehästä takaisin uudeksi polttoaineeksi. Fossiilisten polttoaineiden valtaisat varastot ovat sen sijaan syntyneet miljoonien vuosien kuluessa, ja kun ne tuprutellaan ilmoille parin sadan vuoden aikana, planeetalla on odotettavissa dramaattisia muutoksia.

      
  • Pitäis kait lailla kieltää lenkkeily ja muu kuntoilu kun näyttää saastuttavan kauhiasti? :xmas:

      
  • Onko missään vertailtu, millaisia haitta-ainepitoisuuksia tulee:



    a. Auton pakoputkesta

    b. Saunan piipusta

    c. Tupakasta keuhkoihin

    d. jostain muusta...

      
Kirjaudu kommentoidaksesi.

Kommentoiduimmat artikkelit