Polttoaineenkulutuksesta

18 kommenttia

Olen ollut huomaavinani, että kun kaupunkiajossa lähtee liikkeelle reippaasti kiihdyttämällä tavoitenopeuteen, niin kulutus on alempi kuin jos kiihdyttää "venyttämällä". En ole vielä seurannut tarkemmin asiaa, mutta tuntuma on tuollainen. Onko joku muu huomannut samaa, ja onko sille ihan joku oikea syy, että näin tapahtuisi?

Kyseessä on siis iso automaattivaihteinen auto, ja olen järkeillyt asiaa näin:
Kun kiihdyttää reippaasti, niin automaatti lukitsee momentinmuuntimen, jolloin luistosta johtuva hukka poistuu. Moottorissa on olemassa jokin maksimikulutus, jota enempää se ei polttoainetta syö. Kun mahdollisimman suuri osa tästä polttoaineen energiasta saadaan käyttöön niin loogisesti hyötysuhde nousee.

Tavoitenopeuden saavuttamisen yhteydessä kannattaa kuitenkin hieman höllätä kaasua, ei kokonaan pois, jotta automaatti vaihtaa isommalle. Nämä nykyiset automaatiti kun ovat "älykkäitä", eli jos kiihdytyksen jälkeen nostaa jalan kaasulta, niin vaihteisto ei vaihdakaan isommalle, vaan aloittaa moottorijarrutuksen.

Itselläni on vielä sellainen vaihteisto, joka kytkee suurimman vaihteen hieman yli 60 nopeudessa, mutta ei vielä noissa nopeuksissa jarruta moottorilla, vaan rulla ikäänkuin vapaakytkimellä.

Ainoa ongelma tuollaisessa reippaassa liikkeellelähdössä on se, että lähtö on aika reipas. Sitä voi käyttää vain jos on ensimmäisenä lähdössä. Liian usein käy niin, että liikennevaloissa vihoviimeisillä vihreillä ajaneet ovat vielä keskellä risteystä tarjoamassa oveaan.

Sitten on tietysti kaikki kinnerikuskit, jotka ottavat reippaat liikkeellelähdöt kisahaasteena seuraavissa valoissa, eivätkä ymmärrä että joku lähtee vain kolmasosakaasulla, ja kakkosvaihteella.

Kuinka on? Löytyykö tuolle reippaalle lähdölle vs. venyttämällä lähtemiselle jokin ihan oikea selitys, vai olenko vain kuvitellut turhia.

  
  • Eikös taloudellisen ajon kursseilla kehoteta kiihdyttämään ripeästi sellaiseen vauhtiin, jolla päästään nopeasti rullaamaan isoimmalla vaihteella, jolla kulutus on tunnetusti alhaisin. Turha revittely taas nostaa keskikulutusta.

    Jos auton kulutusmittaus on suht tarkka, niin oppiva ajotietokone voisi automaatilla todella hakea parhaat vaihtokohdat, ja antaa manuaalillakin vaihdesuosituksia.

      
  • Lainaus:
    15.04.2005 klo 21:59 V12 kirjoitti
    Kuinka on? Löytyykö tuolle reippaalle lähdölle vs. venyttämällä lähtemiselle jokin ihan oikea selitys, vai olenko vain kuvitellut turhia.


    Löytyy. Kiihdytyksessä kulutus on suurimmillaan. Ripeällä kiihdytyksessä päästään nopeasti pois suuresta kulutuksesta taloudelliseen nopeuden ylläpitämiseen, aivan kuten mikahe tuossa sanoikin.

      
  • BMW teki kymmenkunta vuotta sitten mittavan testisarjan juuri tästä aiheesta, ja tuli selvään tulokseen, reipas kiihdytys tavoitenopeuteen alentaa kokonaispolttoainekulutusta merkittävästi.

      
  • Joo, kokonaiskulutus todellakin vähenee ripeällä kiihdytyksellä. Mutta mikä on ripeä kihdytys? Ajattelisin sen niin, että kaasu on suunnilleen puolessa välissä tai vähän enemmän, mutta ei missään tapauksessa pohjassa. Silloin varmasti kulutus taas alkaa kasvaa.

    Liikenteessä on paljon autoilijoita, jotka kiihdyttävät hyvin varovasti ja mielestään säästävät bensaa (ovat samalla liikenteen tukkoina!). Ehkä samat autoilijat myös kuvittelevat säästävänsä kesäkuumalla avaamalla auton ikkunat ja kytkevät pois päältä ilmastoinnin. Tässäkin käy juuri niin, että kulutus lisääntyy kun ilmanvastus samalla kasvaa. Voisi melkein sanoa, että tyhmyydestä sakotetaan!

      
  • Lainaus:
    16.04.2005 klo 14:21 aeffae kirjoitti
    Joo, kokonaiskulutus todellakin vähenee ripeällä kiihdytyksellä. Mutta mikä on ripeä kihdytys? Ajattelisin sen niin, että kaasu on suunnilleen puolessa välissä tai vähän enemmän, mutta ei missään tapauksessa pohjassa. Silloin varmasti kulutus taas alkaa kasvaa.


    Taloudellisuuskurssilla puhuttiin 75% kaasusta. Harvoin kaupunkialueella vaan pääsee näin ripeästi lähtemään.

    Jokainen auto on kuitenkin yksilö, joten mitään yhtäpitäviä vinkkejä vaihteenvaihtokohdista ja kaasun asennoista on vaikea sanoa. Kenellä aikaa ja kiinostusta riittää, niin tutustukoon oman autonsa ominaisuuksiin ja käyttäytymiseen.

      
  • Tuplana.

    [Luu5 muokkasi tätä viestiä 18.04.2005 klo 07:19]
      
  • On pitänyt minunkin muuttaa mieltäni asian suhteen. Aikaisemmin ajattelin, että rauhallinen kiihdytys olisi taloudellisin tapa, mutta ainakin automaatilla kannattaa ottaa tavoitenopeus kohtuu ripeästi. Näin haetaan nopeuteen sopiva suurin vaihde ja vielä minimoidaan turbiinin luisto.

    Omassa autossani suurin vaihde (5.) kytkeytyy jo 50-60 km/h nopeudessa, mutta turbiini lukittuu vasta n. 80 km/h vauhdissa.

      
  • Lainaus:
    18.04.2005 klo 07:19 Luu5 kirjoitti
    Taloudellisuuskurssilla puhuttiin 75% kaasusta. Harvoin kaupunkialueella vaan pääsee näin ripeästi lähtemään.


    Todellakin harvoin pääsee liikennevaloista kiihdyttämään taloudellisesti, mikä johtuu tietenkin siitä, että edellä menevä kiihdyttää 25 %:n kaasulla.

      
  • Parree olla latu auki, jos 75%:lla kiihdytän valoista. :sunglasses:

      
  • pitää pikkasen vähentää :wink:

      
  • No kyllä pitoa piisaa, mutta tuntuu, että 50 %:llakin ehtii... Vaikkakin olen sinällään rauhallinen lähtijä ja välillä tuntuu, että 1,3 litraiset kinnerit ampuvat liikkeelle vilkkaammin. :open_mouth:

      
  • Tuosta taloudellisen kiihdytyksen vaihtokohdasta muistan lukeneeni, että sopiva vaihtokohta on jotakuinkin suurimman vääntömomentin kohdalla.
    Tällöin koneen hyötysuhde on suurimmillaan.

    Mihinkään 1700 kierroksen (max vääntö) dieseleihin tuo ei tietysti sinällään sovellu - mutta jos konetta pidetään suunnilleen maksimiväännön alueella kiihdytyksessä niin hyvä pitäisi tulla.

    Engineeri

      
  • Lainaus:
    19.04.2005 klo 00:30 Engineeri kirjoitti
    Tuosta taloudellisen kiihdytyksen vaihtokohdasta muistan lukeneeni, että sopiva vaihtokohta on jotakuinkin suurimman vääntömomentin kohdalla.
    Tällöin koneen hyötysuhde on suurimmillaan.


    Ehkä nyrkkisääntönä toimiva, mutta vaihtokohta pitäisi katsoa ominaiskulutuskäyrästä. En ole ainakaan omaan autooni sellaista löytänyt, mutta olettaisin, että taloudellisinta on vaihtaa suuremmalle hieman ennen 4000rpm. Tällöin kierrokset eivät putoa turhan alas seuraavalla vaihteella.

      
  • Asiaa puhutte , mutta yksi seikka on vielä huomiotta.

    Kun ajetaan manuaalivaihteisella autolla , niin kannattaa kiihdyttää yleensä kakkosella kaupungissa 40-50 km/t ja vaihtaa suoraan kulkuvaihteelle 4 tai 5:lle ja 80 tiellä kolmoselta suoraan 5- tai 6:lle,
    tällöin jää turhat bensaa syövät vedätykset pois.Tämä koskee tietysti ns normaali autoja , joissa n. 4000 r/min on taloudellisen kierrosnopeuden yläraja.

      
  • Olen huomannut että ajamalla automaatilla sport-asennolla bensaa kuluu vähemmän (riippuen kaasujalasta). Syynä luultavammin tuo momenttimuuntimen pienempi luisto kun vaihdot ovat napakampia.

      
  • Kuinka paljon noin faktisesti säästyy polttoainetta 100 km kohti,
    sport-ohjelman antaessa käyttää suurempia moottorin
    pyörimisnopeuksia ylöspäin vaihdoissa ja vastaavasti alaspäin
    vaihdot aikaisemmin. Matka-ajossa vai kaupunkiliikenteessä?

      
  • Ihan normaalissa arkiajossa, sisältää sekä kaupunkia että maantietä. Säästö 0,5-1 litraa. Arkiajossa ei huomaa juurikaan vaihtamiskohdissa eroa normaalin ja sportin välillä muuten kuin vaihdot on napakampia. Vasta kun alkaa tosissaan polkemaan kaasua niin eron huomaa ja silloin myös bensan kulutus kasvaa.

      
  • Tuohon omituiselta kuulostavaan asiaan, että nopeammin kiihdyttämällä säästää bensaa, on ihan looginen syy. Kappaleen kiihdyttäminen kuluttaa aina saman verran energiaa oli kiihtyvyys mikä tahansa. Tällöin oleellista on, millä hyötysuhteella se energia tuotetaan.

    Ottomoottorin hyötysuhde on osakaasulla huonoimmillaan, koska sen tehoa säädetään imupuolta kuristamalla. Reippaassa kiihdytyksessä läppä on enemmän auki, jolloin pienempi osa koneen tehosta kuluu imuilman sisään vetämiseen. Reippaassa kiihdytyksessä tuotetaan siis sama energiamäärä kuin hitaassakin kiihdytyksessä, mutta paremmalla hyötysuhteella.

    Dieselissä ero on pienempi, koska sen hyötysuhde on vähemmän riippuvainen kaasun asennosta.

    Automaatilla asia on kinkkisempi, koska niitä ensinnäkin on monenlaisia. En ole nähnyt asiasta mitään kunnon ohjetta, mutta taatusti kaikkein hitain ja nopein ovat huonoja vaihtoehtoja. Yksi ajokouluttaja vaan totesi, että ”se on ihan oma maailmansa”. Ei paljon viisastuttanut.

    Polttoaineen säästöjä miettiessä on hyvä muistaa, että autossa on muutakin kuluvaa. Autojen tyyppivioista lukiessani löysin tiedon, että automaatti-MB:n ostoa harkitsevan kannattaa tarkistaa huolella laatikko ja perä, koska jos autolla on ajettu paljon laatikko Economy-asennossa, kierroksia on niin vähän että voima tulee pulsseina jotka rasittavat koko voimansiirtolinjaa niin paljon että se kuluu ennen aikojaan. Ei se voi kovin terveellistä olla moottorin alakerrallekaan.

    Sama neuvon antoi asuntoautojen myyjä ahdetulla koneella varustettua asuntoautoa ostavalle. Ahdetussa koneessa on enemmän vääntöä eikä tule käytettyä riittävästi kierroksia. Sama riski voi vaania polttoaineen himosäästäjää.

      
Kirjaudu kommentoidaksesi.

Kommentoiduimmat artikkelit