Miksi kaasuautoilu lisääntyy niin hitaasti?

5 kommenttia

Olen pari vuotta ajellut maa- ja biokaasulla ja aina välillä hämmästelen miksi niin harva on siirtynyt kaasuautoilijaksi. Kieltämättä tankkauspisteitä on vielä harvassa, mutta kaasutoimisissa autoissahan on myös bensatankki. Ruuhka-Suomessa asuvana ajan noin 95 prosenttisesti kaasulla ja ainoa todellinen ero bensalla ajamiseen verrattuna on lyhyempi tankkausväli. Mitä lopulta saan vaivanpalkaksi tuosta tiheämmästä tankkaamisesta?



- Pakoputken päästä tulee lähinnä vesihöyryä ja hiilidioksidia. Aiheuttamani lähipäästöt vähenevät kaasulla ajettaessa murto-osaan!



- Biokaasu (jolla nykyään ajan) tehdään jätteistä, joten en osallistu ilmaston lämmittämiseen.



- Biokaasu maksaa nyt 96 senttiä per ekvivalenttilitra, joten 20 tuhatta ajavana säästän noin tuhat euroa vuodessa.



- Biokaasu valmistetaan 100 %:sti Suomessa, eli vähennän öljyriippuvuutta ja tuon työtä ja toimeentuloa kotimaahan.



Vai johtuuko kaasuautojen määräs hidas kasvu siitä, että kaasuautoilu vapautettiin 20-kertaisesta dieselverosta vasta 2004 ja kuluttajat eivät yksinkertaisesti tunne tätä vaihtoehtoa? (Kuinka monta kaasuautoilijaa on sinun tuttavapiirissäsi?)

  
  • Ihan samalla tavalla biojätteestä se maakaasukin on syntynyt, tosin luonnon omien menetelmien mukaan, joten ihan sama vaikutus sillä oikeasti on ajaako bio- vai maakaasulla. Maakaasuautot yleistyvät hitaasti siksi, että niitä ei ole myynnissä kuin erittäin harvoilla valmistajilla, ja ostajien tarpeet ja tarjonta eivät vielä kohtaa. Toinen iso syy on, että kaasuautoissa on lyhyt toimintasäde, joka hieman rajoittaa menoa pidemmillä matkoilla kun kaasuasemia ei ole jyväskylän pohjoispuolella. Kuten mainitsit, niin kaasuautoon toki käy myös tavallinen bensiini, mutta sitähän sinne tankkiin ei kannata laittaa montaakaan litraa vuodessa jos meinaa saada jotain säästöä tavalliseen bensa-autoon verrattuna. Kaasuautossa kun on dieselautojen malliin (tosin hieman pienempi) käyttövoimavero, joka pakottaa ajamaan kaasulla.



    Sitten kolmantena kaasuautoilua rajoittavana tekijänä on se, että valtion veropolitiikka on tunnetusti arvaamatonta, ja heti kun kaasuautot vähänkin yleistyvät, niin kaasuautoilun vero nousee varmasti. Nyt ehkä vielä voi ajaa kaasuautolla ja säästää muutamia satasia vuodessa, mutta kolmen vuoden päästä tilanne voi olla toisin kun verotuskäytännöt poukkoilevat ja käytetyn arvo tällöin laskee.



    Kaasuautolla saavutettava säästö tällä hetkellä ei ole mikään kovin iso. Nykyisillä polttoaineen ja kaasun hinnoilla esimerkiksi 20 000km/vuosi ajava volkswagen passatin ostaja säästää kaasuautolla 350€ verrattuna 2,0 diesel moottorilla varustettuun autoon olettaen, että molemmilla autoilla pääsee normikulutukseen. Dieselauton toiminta säde on 1500km ja kaasuautolla 500km, jooten tästä saattaa olla oikeasti haittaa paljon ajavalle. Jos joutuu laittamaan bensaa tankkiin niin säästö hupenee hyvin nopeasti. Dieselin jälleenmyyntiarvo on lisäksi paremmin ennakoitavissa, joten tuo pieni säästö ei vielä houkuttele vaihtamaan dieseliä kaasuun.

      
  • Kaikkien fossiilisten polttoaineiden käyttö lisää ilmakehän hiilidioksidin määrää, koska hiilivaroja siirretään maan uumenista ilmakehään. Näin on myös maakaasun tapauksessa. Biokaasun tapauksessa hyödynnetään vuoden parin sisällä ilmakehästä kasveihin sitoutunutta hiilidioksidia, joten kyseessäon hiilineutraali polttoaine.



    Moni on pelännyt jotain kaasuautoille lankeavaa hirmuveroa vuodesta 2004 alkaen. Tämän vuoden alusta se käyttövoimavero sitten tuli, mutta sen vaikutus ei kumoa kaasuautoilun hyötyjä. Se ainoastaan vähän kaventaa tuota taloudellista hyötyä, joka on vain yksi biokaasun eduista.



    Biokaasulla ajaminen ei tunnu kovin "kannattavalta", mikäli ajattelen vain omaa kukkaroani. Mutta jos annetaan jokin arvo sille, että en lisää hiilidioksidi- ja lähipäästökuormitusta, tilanne näyttää paremmalta.



    Vaikka öljy ei koskaan loppuisi ja vaikka sen hinta lähtisi jopa laskemaan, meidän tulee alkaa vähentää myös liikenteen hiilidioksidipäästöjä.

      
  • Auton ostoon pitää aina löytyä selitys vaimolle, kavereille ja itselle. Sinullakin on.

    Suomen liikenteen CO2 päästöt on globaalisti sitä suuruusluokkaa, että vaikutuksia on millään mittarilla vaikea osoittaa muuten kuin saamalla hyvän mielen kun omasta mielestä toimii oikein.

      
  • Siinäpä hyvä keino välttää oma vastuunsa: Ajattele, että aina löytyy isompia saastuttajia, niin sinun ei tarvitse kantaa huolta mistään.



    Kyse ei ole siitä, että pitäisi selittää auton ostoa jollekulle muulle tai itselleni. Ajattelen, että miksen ajaisi ympäristöystävällisesti jos säästän ympäristön lisäksi myös omaa kukkaroani.Win-win!



      
  • Ootko miettinyt miten paljon voisit tehdä enemmän. Lopettaisit autoilun vaikka kokonaan. :smile:

    Oma logiikkani on, että meillä on vain yksi elämä, ei tuhlata sitä.



    Vakavasti puhuen, luultavin syy kaasuautoilun vähyyteen on tankkauspaikkojen harvalukuisuus. Jos työmatka sattuu edes lähelle tankkauspaikkaa, tässä olisi hyvä säästömahdollisuus. Eteläsuomen aamu/ilmapäiväruuhkissa ei olisi mitään tolkkua tehdä paria kertaa viikossa edes 5km mutkaa kaasuasemalle. Tankkausreissut saattaisi pidentää autossa istumista pari tuntia viikossa. Itse ajan noin 100km päivässä.

    Kaasu-autot eivät tekniikan puolelta ole aivan yhtä luetettavia kuin esim. dieselit.

    http://www.vrcf.fi/foorumi/index.php?topic=11927.0

      
Kirjaudu kommentoidaksesi.

Kommentoiduimmat artikkelit