JOS maapallon ilmastomuutos on edes osittain ihmisen aiheuttamaa, onko syynä yksinomaan ihmisen aiheuttamat hiilidioksidipäästöt?? Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on n. 0,4 %, ja hiilidioksidi ei ole vahva kasvihuonekaasu.
Tämä on erittäin hyvä kysymys. Minä kyllä uskon, että ihminen muokkaa ilmastoa ainakin jonkin verran toiminnallaan. Mutta hiilidioksidipäästöillä on siinä kuitenkin aika pieni osuus. Maankäyttö, metaanipäästöt, metsien hakkuut, eroosion vauhdittuminen ym ovat todella merkittäviä. Nyt keskustelu on aika yksipuolista ja keskittyy vain hiilidioksidiin.
Olen uteliaisuudesta lukenut kymmeniä kirjoja ns. ilmastonmuutoksesta. Minusta ns. ilmastonmuutosta tulee tarkastella seuraavista tulokulmista:
1. Käsiteanalyysi eli mitä tarkoitetaan. Normaalissa median ja poliitikkojen kielenkäytössä ilmastonmuutos tarkoittaa hypoteesia siitä, että CO2 (ja muut kasvihuonekaasut) olisivat lämpenemisen tärkein syy.
2. Lämpeneminen tähän asti. EU ja YK strategiat perustuvat IPCC:n "tutkimuksiin" - tosin tuskinpa kukaan poliitikko niitä ymmärtää - että CO2 on lämpenemisen syy. Sittemmin IPCC 2001 raportin "jääkiekkomaila" eli ilmastonmuutoksen ikoni on osoitettu tieteelliseksi väärennökseksi. Nykyisessä lämpenemisessä ei ole mitään epänormaalia ja poikkeavaa eikä se ole nopeaa tai kiihtyvää. Samoin oikeastaan kaikki ilmastodiskurssin väitteet on - sitä mukaan kun niihin on ehditty perehtyä - osoitettu vääriksi. Ilmasto ei siis lämpene nopeasti, ääri-ilmiöt eivät lisäänny vaan ovat vähentyneet siten pienen jääkauden, merenpinta ei nouse vaan (Suomessa) laskee, sulaneiden jäätiköiden alta on löytynyt teitä ja asumuksia joista tuoreimmat 1300-luvulta. Jne. jbe. eli mikään väite ei pidä paikkaansa. Ilmastovalheiden seitti on samanlainen kuin marksismi-leninismin "tieteellinen maailmankuva", jonka harmaantuvat ja samalla vihertyneet evankelistat oppilaineen edelleen miehittävät satoja suomalaisen yliopistolaitoksen professuureja ja lehtien toimituksia.
3. Tulevaisuus. Tässä on pointtia. Fossiilisia polttoaineiden käyttöä on rajoitettava kun sosialismin sortuminen aloitti maapallon köyhien rikastumisen. Ja myös kun CO2 vaikutuksia ei tunneta sen kanssa tulee menetellä niin kuin muidenkin päästöjen eli rajoittaminen on järkevää strategiaa.
4. Ratkaisut. EU:n ja YK:n byrokraatit uskovat sääntelyyn ja kieltoihin. Erilaiset poliittiset ääriliikkeet selittävät ties mitä hörhöideologiaa "ilmastonmuutoksen" uhalla. Ratkaisu on kuitenkin teknologia. Tilanne muistuttaa tietotekniikka-alaa 20 vuotta sitten. Ilmainen ja hajautettu amerikkalaisten sijoittajien Internet voitti eurobyrokraattien keskitetyt hankkeet. Markkinataloudella on historia ratkaista ongelmat innovaation kautta.
Hysteerinen ilmastonmuutoksella pelottelu on YK:n aloittama poliitikkojen projekti, joka ajuri on hätä poliitikkojen omasta asemasta. Virittämällä uhkakuva saadaan valtaa ja rahaa ja kansa kuuliaiseksi. Ikivanha keino. Ja koska kansa on yhtä tyhmää kuin ennenkin se lankeaa tähän kikkaan sukupolvesta toiseen. Kun kylmä sota loppui ja etenkin kun kapitalismi ratkaisi köyhyyden ongelmat poliitikoille tuli hätä, uhkana vallan ja rahojen menestys.
Kuten tiedämme, revontulet ovat Auringosta tulevan hiukkasvirran, eli aurinkotuulen aiheuttama ilmiö. Aurinkotuuliin vaikuttavat Auringon koronan roihupurkaukset, ja revontulien esiintymiseen Maan magneettikentän ajoittainen heikkeneminen. Tällä hetkellä tutkitaan, miten paljon revontulet vaikuttavat maapallon otsonikatoon, ja koko maapallon ilmastoon.
Olisipa hassua, jos vaikutusten maapallon ilmakehään ja nk. otsoniaukkoon todettaisiin olevan merkittäviä. Tällöinhän putoaisi ainakin osittain pohja väitteiltä, että ihmiset "syyllistyvät" ilmastomuutokseen ja napa-alueiden otsoniaukon kasvuun. Sen sijaan Auringon aktiviteetin vahvistumisen ja Maan magneettikentän heikkenemisen ilmastovaikutusten puolesta puhuvat teoriat vahvistuisivat.
Ote uutisesta:
"Sodankylän geofysiikan observatorion Aeronomian toimintayksikön hoitaja Esa Turunen kertoo, että rakettiluotauksen avulla saatavat tulokset ovat ajankohtaisia ja tärkeitä.
"Meitä kiinnostaa tietää, millä tavoin avaruussää kytkeytyy maapallon ilmastoon. Tiedämme että typpioksidia syntyy revontulien vaikutuksesta ylhäällä, mistä se laskeutuu hiljalleen alas ilmakehään ja tuhoaa otsonia. Näiden kokeiden avulla pyrimme varmentamaan, kuinka paljon typpioksidia revontulissa syntyy ja vaikuttaako se todella ilmastoon", hän sanoo.
Otsonikerros suojaa maapalloa vaaralliselta säteilyltä. Otsonia tuhoavat monet kemialliset yhdisteet, joista yksi tärkeimmistä on typpioksidi.
"Otsoni on meille elintärkeä, koska se suojaa maapalloa auringon UV-säteilyltä. Sen lisäksi se määrää koko ilmakehän lämpötilan profiilin. Kun typpioksidi vähentää otsonin määrää, se vaikuttaa samalla ilmakehän lämpötilaan ja tuuliin", Turunen kertoo.
Jos todellinen tilanne planeetalla kiinnostaa, niin kannattaa lukea laatulehtiä, esim. Scienceä, New Scientistiä, National Geographicia tai vaikka kotoisen YLE:n ympäristöuutisointia.
Hyvää ja informatiivista luettavaa, mutta kuitenkin tehty myymään aiheilla jotka lukijakuntaa kiinnostavat.
Kaikki julkaisut on aina tehty luettavaksi. Se ei tee lähdettä yhtään epäuskottavaksi, jos sitä tarkoitit.
Vaikkapa TM on ihan kohtuullisen luotettava tietolähde monissa tekniikkaan liittyvissä asioissa, muttei kaikessa kuitenkaan. Esimerkiksi ei ole suositun autolehden etu alkaa puhumaan pahaa autoistumisesta ja sen mukanaan tuomista ikävistä lieveilmiöistä, kuten nuorten miesten surkeasta fyysisestä kunnosta.
Kommentoin vain tätä viimeisintä..
Vaikkapa TM on ihan kohtuullisen luotettava tietolähde monissa tekniikkaan liittyvissä asioissa, muttei kaikessa kuitenkaan. Esimerkiksi ei ole suositun autolehden etu alkaa puhumaan pahaa autoistumisesta ja sen mukanaan tuomista ikävistä lieveilmiöistä, kuten nuorten miesten surkeasta fyysisestä kunnosta.
TM ei taida tykätä tuosta "suositun autolehden" nimikkeestä. Kyseessähän on yleisteknillinen aikakauslehti, joka julkaisualueensa puitteissa voi kirjoittaa vaikkapa kuntoiluvälineistä, lenkkitossuista ja polkupyöristä.
Lääketieteeseen liittyviä artikkeleita TM:ssa on toki myös ollut, mutta sitä varten on omiakin lehtiä.
Tiedelehdistä: on olemassa tiedelehtiä ja "tiedelehtiä".
Varsinaiset tiedelehdet julkaisevat tiedemiesten kirjoituksia: mielipiteitä ja uusia teorioita. Näitä lehtiä ei suuri yleisö lue niiden vaikeaselkoisuuden ja epäpopularistisuuden takia.
Sitten on nk. tiedelehtiä, jotka popularisoivat tiedettä kirjoittamalla asioista selkokielellä. Näille lehdille tärkeintä on, että levikkiluvut pysyvät tarpeeksi suurina.
Tämä vaikuttaa aihealueiden valintaan ja käsittelyyn.
Kaikki julkaisut on aina tehty luettavaksi. Se ei tee lähdettä yhtään epäuskottavaksi, jos sitä tarkoitit.
Kyllä ne on tehty luettaviksi, ja niissä käsitellään aiheita ja näkökulmia, joiden oletaan kiinnostavan lukijaa. Muut aiheet jätetään pois tai pienelle maininnalle. Esim. National Geographic Society julkaisee maailmanlaajuisessa lehdessään pääasiassa juttuja, jotka ovat syntyneet sen itse rahoittamisssa projekteissa. Millä perusteella ne ja niiden näkökulmat on valittu, vaikea sanoa. Erittäin hyvä ja laadukas lehti, mutta lähtökohdat kannattaa pitää mielessä silloin kun puhutaan isoista asioista.
Jos Royal Dutch Shell rahoittaisi laajasti ilmastotutkimusta (mitä se kait tekeekin jossain määrin) ja julkaisisi maailmanlaajuista lehteä vaikkapa nimellä "Global climatology", pitäisitkö sitä uskottavana? Vähentäisikö se sinusta lähteen uskottavuutta vai ei?
Mikä on Shellin motiivi tukea sellaista toimintaa, jossa tavoitteena on ympäristötietoisuuden aito lisääminen? Minusta Shellin toiminta (fossiilinen polttoaine- ja voiteluainebisnes) on luonteeltaan sellaista, että aito ympäristötietoisuuden lisääminen on sen bisneksille haitaksi. Siksi sen kannattaa keskittyä "olemaan mukana" muodikkaassa asiassa, kuten tämä "uusi ympäristöjuttu". Silloin asiakkaille syntyy positiivinen, "ympäristöystävällinen", mielikuva ja tuotteiden menekki jatkuu hyvänä.
National Geographicin bisnes on luonto, eli planeetta ja sen monimuotoisuuden kuvaaminen sekä esilletuonti eri keinoin. Tässä tapauksessa aito ympäristötietoisuus on ainoastaan ja vain hyväksi NG:n bisnekselle niin kauan kun jotain luonnon ihmeistä ja monimuotoisuudesta on vielä jäljellä.
Näistä tietolähteistä toinen tutkii luontoa (eli elinympäristöä, josta jokainen elossa oleva elukka -siis ihminenkin- saa kaiken tarvitsemansa) ja toinen pumppaa öljyä (josta jokainen länsimainen ihminen nykyisin on täysin riippuvainen). Kumman tietolähteen tietämys ympäristöstä on kenties laajempi ja totuudenmukaisempi? Minulle kysymys ei ole kovin vaikea kun tallissa ei enää ole Shellin tuotteita käyttävää, janoista laitetta.
----
TM:n imagon mukaista on tietenkin se, että sitä ei kutsuta autolehdeksi. Kuitenkin kun lehteä katsoo, niin kyllä ihan todellisuudessa aika selkeä valtaosa lehden sivupinta-alasta käsittelee neljällä pyörällä liikkuvaa laatikkoa. Itsellä kun tämä innostus autoiluun ja muuhun vastaavaan moottoripörinään on lopahtanut, niin TM:ää tulee tästä syystä ostettua enää harvoin.
Kyllä se on reaalinen fakta, että Demari ei pilkkaa sossuja, Hesari stadilaisia, eikä Aamulehti morottajia. Lehti puolustaa aina viimekädessä "omiaan", se on selvä.
Mikä on Shellin motiivi tukea sellaista toimintaa, jossa tavoitteena on ympäristötietoisuuden aito lisääminen? Minusta Shellin toiminta (fossiilinen polttoaine- ja voiteluainebisnes) on luonteeltaan sellaista, että aito ympäristötietoisuuden lisääminen on sen bisneksille haitaksi. Siksi sen kannattaa keskittyä "olemaan mukana" muodikkaassa asiassa, kuten tämä "uusi ympäristöjuttu". Silloin asiakkaille syntyy positiivinen, "ympäristöystävällinen", mielikuva ja tuotteiden menekki jatkuu hyvänä.
National Geographicin bisnes on luonto, eli planeetta ja sen monimuotoisuuden kuvaaminen sekä esilletuonti eri keinoin. Tässä tapauksessa aito ympäristötietoisuus on ainoastaan ja vain hyväksi NG:n bisnekselle niin kauan kun jotain luonnon ihmeistä ja monimuotoisuudesta on vielä jäljellä.
Näistä tietolähteistä toinen tutkii luontoa (eli elinympäristöä, josta jokainen elossa oleva elukka -siis ihminenkin- saa kaiken tarvitsemansa) ja toinen pumppaa öljyä (josta jokainen länsimainen ihminen nykyisin on täysin riippuvainen). Kumman tietolähteen tietämys ympäristöstä on kenties laajempi ja totuudenmukaisempi? Minulle kysymys ei ole kovin vaikea kun tallissa ei enää ole Shellin tuotteita käyttävää, janoista laitetta.
----
TM:n imagon mukaista on tietenkin se, että sitä ei kutsuta autolehdeksi. Kuitenkin kun lehteä katsoo, niin kyllä ihan todellisuudessa aika selkeä valtaosa lehden sivupinta-alasta käsittelee neljällä pyörällä liikkuvaa laatikkoa. Itsellä kun tämä innostus autoiluun ja muuhun vastaavaan moottoripörinään on lopahtanut, niin TM:ää tulee tästä syystä ostettua enää harvoin.
Kyllä se on reaalinen fakta, että Demari ei pilkkaa sossuja, Hesari stadilaisia, eikä Aamulehti morottajia. Lehti puolustaa aina viimekädessä "omiaan", se on selvä.
----
Shellin ja muiden öljy-yhtiöiden motiivit ovat tiedossa.
Kysymys kuuluukin, onko nk. luonnonsuojelujärjestöjen lähestyminen aihealueeseen tieteellistä ja totuudellista??
Ikävä kyllä ei, pikemminkin luonnonsuojelujärjestöt tekevät yksisilmäistä politikkaa, jonka seuraukset saattavat olla jopa luontoa tuhoavia.
Luonnon monimuotoisuus tulee muuten päättymään täällä pohjoisessa viimeistään seuraavaan jääkauteen - sen jäljiltä maan pinta on kuin kuun maisemaa.
Kannattaisi lukea vaikkapa sitä TM:aa, ennen kuin julistaa "tieteellisiä totuuksia" lehdestä. Vertaus poliittiseen journalismiin on vähän kaukaa haettu - poliittista journalismia löytyy selvemmin vaikkapa luonnonsuojelujärjestöjen lehdyköistä.
MatLog:
Olen uteliaisuudesta lukenut kymmeniä kirjoja ns. ilmastonmuutoksesta. Minusta ns. ilmastonmuutosta tulee tarkastella seuraavista tulokulmista:
1. Käsiteanalyysi eli mitä tarkoitetaan. Normaalissa median ja poliitikkojen kielenkäytössä ilmastonmuutos tarkoittaa hypoteesia siitä, että CO2 (ja muut kasvihuonekaasut) olisivat lämpenemisen tärkein syy.
2. Lämpeneminen tähän asti. EU ja YK strategiat perustuvat IPCC:n "tutkimuksiin" - tosin tuskinpa kukaan poliitikko niitä ymmärtää - että CO2 on lämpenemisen syy. Sittemmin IPCC 2001 raportin "jääkiekkomaila" eli ilmastonmuutoksen ikoni on osoitettu tieteelliseksi väärennökseksi. Nykyisessä lämpenemisessä ei ole mitään epänormaalia ja poikkeavaa eikä se ole nopeaa tai kiihtyvää. Samoin oikeastaan kaikki ilmastodiskurssin väitteet on - sitä mukaan kun niihin on ehditty perehtyä - osoitettu vääriksi. Ilmasto ei siis lämpene nopeasti, ääri-ilmiöt eivät lisäänny vaan ovat vähentyneet siten pienen jääkauden, merenpinta ei nouse vaan (Suomessa) laskee, sulaneiden jäätiköiden alta on löytynyt teitä ja asumuksia joista tuoreimmat 1300-luvulta. Jne. jbe. eli mikään väite ei pidä paikkaansa. Ilmastovalheiden seitti on samanlainen kuin marksismi-leninismin "tieteellinen maailmankuva", jonka harmaantuvat ja samalla vihertyneet evankelistat oppilaineen edelleen miehittävät satoja suomalaisen yliopistolaitoksen professuureja ja lehtien toimituksia.
3. Tulevaisuus. Tässä on pointtia. Fossiilisia polttoaineiden käyttöä on rajoitettava kun sosialismin sortuminen aloitti maapallon köyhien rikastumisen. Ja myös kun CO2 vaikutuksia ei tunneta sen kanssa tulee menetellä niin kuin muidenkin päästöjen eli rajoittaminen on järkevää strategiaa.
4. Ratkaisut. EU:n ja YK:n byrokraatit uskovat sääntelyyn ja kieltoihin. Erilaiset poliittiset ääriliikkeet selittävät ties mitä hörhöideologiaa "ilmastonmuutoksen" uhalla. Ratkaisu on kuitenkin teknologia. Tilanne muistuttaa tietotekniikka-alaa 20 vuotta sitten. Ilmainen ja hajautettu amerikkalaisten sijoittajien Internet voitti eurobyrokraattien keskitetyt hankkeet. Markkinataloudella on historia ratkaista ongelmat innovaation kautta.
Hysteerinen ilmastonmuutoksella pelottelu on YK:n aloittama poliitikkojen projekti, joka ajuri on hätä poliitikkojen omasta asemasta. Virittämällä uhkakuva saadaan valtaa ja rahaa ja kansa kuuliaiseksi. Ikivanha keino. Ja koska kansa on yhtä tyhmää kuin ennenkin se lankeaa tähän kikkaan sukupolvesta toiseen. Kun kylmä sota loppui ja etenkin kun kapitalismi ratkaisi köyhyyden ongelmat poliitikoille tuli hätä, uhkana vallan ja rahojen menestys.
Onneksi keksittiin ilmastonmuutos.
Jos ilmastonmuutos loppuisi, niin se olisi kait vaarallista koska tähän asti muutosta on tapahtunut jatkuvasti maapallon synnystä lähtien?
Jos seuraava jääkausi jää tulematta, niin silloin ihminen on aiheuttanut pysyvän muutoksen?
Ehkä silloin pelastanut muutaman miljoonan/miljardin ihmisen hengen ja eläimet lisäksi?
Kuten tiedämme, revontulet ovat Auringosta tulevan hiukkasvirran, eli aurinkotuulen aiheuttama ilmiö. Aurinkotuuliin vaikuttavat Auringon koronan roihupurkaukset, ja revontulien esiintymiseen Maan magneettikentän ajoittainen heikkeneminen. Tällä hetkellä tutkitaan, miten paljon revontulet vaikuttavat maapallon otsonikatoon, ja koko maapallon ilmastoon.
Olisipa hassua, jos vaikutusten maapallon ilmakehään ja nk. otsoniaukkoon todettaisiin olevan merkittäviä. Tällöinhän putoaisi ainakin osittain pohja väitteiltä, että ihmiset "syyllistyvät" ilmastomuutokseen ja napa-alueiden otsoniaukon kasvuun. Sen sijaan Auringon aktiviteetin vahvistumisen ja Maan magneettikentän heikkenemisen ilmastovaikutusten puolesta puhuvat teoriat vahvistuisivat.
Ote uutisesta:
"Sodankylän geofysiikan observatorion Aeronomian toimintayksikön hoitaja Esa Turunen kertoo, että rakettiluotauksen avulla saatavat tulokset ovat ajankohtaisia ja tärkeitä.
"Meitä kiinnostaa tietää, millä tavoin avaruussää kytkeytyy maapallon ilmastoon. Tiedämme että typpioksidia syntyy revontulien vaikutuksesta ylhäällä, mistä se laskeutuu hiljalleen alas ilmakehään ja tuhoaa otsonia. Näiden kokeiden avulla pyrimme varmentamaan, kuinka paljon typpioksidia revontulissa syntyy ja vaikuttaako se todella ilmastoon", hän sanoo.
Otsonikerros suojaa maapalloa vaaralliselta säteilyltä. Otsonia tuhoavat monet kemialliset yhdisteet, joista yksi tärkeimmistä on typpioksidi.
"Otsoni on meille elintärkeä, koska se suojaa maapalloa auringon UV-säteilyltä. Sen lisäksi se määrää koko ilmakehän lämpötilan profiilin. Kun typpioksidi vähentää otsonin määrää, se vaikuttaa samalla ilmakehän lämpötilaan ja tuuliin", Turunen kertoo.
http://www.kaleva.fi/plus/juttu709008_page0.htm
Tuokin on varmaan meidän autoilijoiden aiheuttama?
Kommentoin vain tätä viimeisintä..
AkiK:
Tommi B:
TM ei taida tykätä tuosta "suositun autolehden" nimikkeestä. Kyseessähän on yleisteknillinen aikakauslehti, joka julkaisualueensa puitteissa voi kirjoittaa vaikkapa kuntoiluvälineistä, lenkkitossuista ja polkupyöristä.
Lääketieteeseen liittyviä artikkeleita TM:ssa on toki myös ollut, mutta sitä varten on omiakin lehtiä.
Tiedelehdistä: on olemassa tiedelehtiä ja "tiedelehtiä".
Varsinaiset tiedelehdet julkaisevat tiedemiesten kirjoituksia: mielipiteitä ja uusia teorioita. Näitä lehtiä ei suuri yleisö lue niiden vaikeaselkoisuuden ja epäpopularistisuuden takia.
Sitten on nk. tiedelehtiä, jotka popularisoivat tiedettä kirjoittamalla asioista selkokielellä. Näille lehdille tärkeintä on, että levikkiluvut pysyvät tarpeeksi suurina.
Tämä vaikuttaa aihealueiden valintaan ja käsittelyyn.
Tommi B:
AkiK, tässä päästäänkin asian ytimeen.
Mikä on Shellin motiivi tukea sellaista toimintaa, jossa tavoitteena on ympäristötietoisuuden aito lisääminen? Minusta Shellin toiminta (fossiilinen polttoaine- ja voiteluainebisnes) on luonteeltaan sellaista, että aito ympäristötietoisuuden lisääminen on sen bisneksille haitaksi. Siksi sen kannattaa keskittyä "olemaan mukana" muodikkaassa asiassa, kuten tämä "uusi ympäristöjuttu". Silloin asiakkaille syntyy positiivinen, "ympäristöystävällinen", mielikuva ja tuotteiden menekki jatkuu hyvänä.
National Geographicin bisnes on luonto, eli planeetta ja sen monimuotoisuuden kuvaaminen sekä esilletuonti eri keinoin. Tässä tapauksessa aito ympäristötietoisuus on ainoastaan ja vain hyväksi NG:n bisnekselle niin kauan kun jotain luonnon ihmeistä ja monimuotoisuudesta on vielä jäljellä.
Näistä tietolähteistä toinen tutkii luontoa (eli elinympäristöä, josta jokainen elossa oleva elukka -siis ihminenkin- saa kaiken tarvitsemansa) ja toinen pumppaa öljyä (josta jokainen länsimainen ihminen nykyisin on täysin riippuvainen). Kumman tietolähteen tietämys ympäristöstä on kenties laajempi ja totuudenmukaisempi? Minulle kysymys ei ole kovin vaikea kun tallissa ei enää ole Shellin tuotteita käyttävää, janoista laitetta.
----
TM:n imagon mukaista on tietenkin se, että sitä ei kutsuta autolehdeksi. Kuitenkin kun lehteä katsoo, niin kyllä ihan todellisuudessa aika selkeä valtaosa lehden sivupinta-alasta käsittelee neljällä pyörällä liikkuvaa laatikkoa. Itsellä kun tämä innostus autoiluun ja muuhun vastaavaan moottoripörinään on lopahtanut, niin TM:ää tulee tästä syystä ostettua enää harvoin.
Kyllä se on reaalinen fakta, että Demari ei pilkkaa sossuja, Hesari stadilaisia, eikä Aamulehti morottajia. Lehti puolustaa aina viimekädessä "omiaan", se on selvä.
----
Tommi B:
Shellin ja muiden öljy-yhtiöiden motiivit ovat tiedossa.
Kysymys kuuluukin, onko nk. luonnonsuojelujärjestöjen lähestyminen aihealueeseen tieteellistä ja totuudellista??
Ikävä kyllä ei, pikemminkin luonnonsuojelujärjestöt tekevät yksisilmäistä politikkaa, jonka seuraukset saattavat olla jopa luontoa tuhoavia.
Luonnon monimuotoisuus tulee muuten päättymään täällä pohjoisessa viimeistään seuraavaan jääkauteen - sen jäljiltä maan pinta on kuin kuun maisemaa.
Kannattaisi lukea vaikkapa sitä TM:aa, ennen kuin julistaa "tieteellisiä totuuksia" lehdestä. Vertaus poliittiseen journalismiin on vähän kaukaa haettu - poliittista journalismia löytyy selvemmin vaikkapa luonnonsuojelujärjestöjen lehdyköistä.