Olen kauan ollut sitä mieltä, että ei ikinä dieselautoa.
Jokunen aika sitten tuli ajettua varsin pienimoottorisella dieselautolla. Oma isomoottorinen bensa-auto tuntui sen jäljeltä kovin vetelältä.
Dieselpolttoaineiden kehittämistä en sitten myöskään ole seuraillut.
Kun nyt kiinnostus dieseliä kohtaan pääsi heräämään, niin olen ainakin ehtinyt huomata, että vihreään päin ollaan menossa.
Nesteen green 100 -diesel näkyy olevan koeajossa ja tullee pian myös yleiseen jakeluun. Ruotsissa on taas ED95 tullut tänään esille Teknikensvärldin sivulla.
Nesteen dieselistä löytyy tietoa heidän kotisivultaan.
Kun täällä on asiantuntijoita moneen lähtöön, niin kiinnostaisi kuulla kannanottoja/mielipiteitä näistä vihreistä aineista.
Olisiko niistä ja miten niiden kanssa moottorit pärjää.
Halvinta tankataan. Se on oma valintaperusteeni.
Niin tekisin myös.
Ikävä kyllä biokaasun tankkauspaikka on liian kaukana.
Onko se muka halvempaa?
Kuin...?
No mitä naftaa sinä sitten tankkaat?
Halvinta dieseliä mitä on tarjolla. En ole huomannut hintaeroja eri tuotemerkkien välillä. Paitsi tietysti ABC:llä on 10% kalliimpaa, että voidaan antaa 5% alennusta S-etukortilla tankkaajille.
Niinpähän se on.
Täällä länsirannikolla näkyi hinta olevan ST1:llä 1.129 ja bensalla 1.404.
Tarkoituksena oli mietiskellä biodieselin suhteen, mutta tokkopa tuo kannattanee.
ddr5:
Pääkaupunkiseudulla ABC:n hinnat näyttävät olevan noin 3,3% yli keskiarvon, mikä lienee suunnilleen se keskialennus, minkä etukorttitankkaajat saavat. DDR5:n väittämä on yliampuva mutta totta on, että mistään "edusta" ei ABC:lla voi puhua.
Lähde: http://polttoaine.net/index.php?t=PK-Seutu
Tuolta vasemmalat kun klikkaa 20 kalleinta asemaa niin top-20 joukossa on 20 ABC-myymälää. Uskaltaisikohan sitä kokeilla tuota ST1:n refuelia vanhempaan ajokkiin? Sehän on reilusti halvempaa kuin normibensa. Taitaapa sen hyötysuhdekin olla tosin hiukan heikompi.
zxcvbn:
Prosenteista hyötyvät ne jotka ajavat=tankkaavat paljon tai muuten ostavat paljon S-ryhmän kaupoista. Alennus polttoaineestahan ei oikeastaan ole se kuukauden bonusprosentti.
Jos ostat ruokaa ym. S-ryhmän kaupoista 500e:lla kuukaudessa(bonus 3%), mutta tankkaat muualla ja siirryt tankkaamaan ABC:llä esim. 200e:lla kuukaudessa, niin polttoaineesta saamasi alennus on 6,5%.
Jos ostat ruokaa 700e:lla ja tankkaat 200e:lla, niin polttoaineesta saamasi bonus onkin jo 8,5%.
Jaa. Eikös se maksimi bonus olekaan 5%? Älä nyt erittele noita ruoka/polttoaineprosentteja keskenään. Yli viittä prosenttia ei voi saada bonusta. Ja onhan S-ryhmä muutoinkin aika paljon kalliimpi kuin K.
ddr5:
Esimerkkini lähtee siitä olettamuksesta, että ruoka ym. ostetaan joka tapauksessa S-ryhmän kaupoista enkä suinkaan ala vänkäämään kumpi kahdesta kalliista on hieman halvempi.
Ilmoittamani prosentit pitävät kyllä paikkaansa, jos et usko, niin ainahan voit itse tarkistaa asian laskemalla. Ehkä tämän jälkeen siirrytkin tankkaamaan halvempaa polttoainetta ABC:ltä?
S- ym bonukset vaativat kyllä tiukkaa linjaa. Käydään toisista kaupoista hakemassa tarjoukset, kun ruoat, vaatteet ym. tavarat on pakko ostaa samasta paikasta, Vaikka toisessa kaupassa olisi kuinka hyvää tavaraa.
Käyn tankkaamassa paikallisella palveluasemalla, vaikka ABC yhtä kaukana kotoa, koska katson, että sieltä saa tarvittaessa muutakin kuin yleisimmät auton nesteet ja kuskin ravinnon. Jos kukaan ei kävisi palveluasemalla, joka myy 3,5 c alle ABC:n, oltaisiin aika kurjassa tilanteessa, kun tulee hätä.
Hieman toisenlaista pohdintaa toivoin, mutta meneehän se tietysti näinkin.
ddr5:
Menee offtopiciksi mutta pian entisenä Keskolaisena sanon että nyt faktat selville, S-ryhmä (lähinnä Prisma) on halvempi kuin K-Citymarket ja tämä on aivan valitettava tosiasia. Itseltä kun pian loppuu henkilökuntaedut Keskolta niin ei muutakuin Prisman suuntaan asioimaan.
Ei pidä paikkaansa. Esim. perunat, kylmäsavulohi, savilohi, maito, paprika yms ovat halvempia K-kaupoissa. Riippunee tietysti missä asuu ja sen alueen kilpailutilanteesta.
mhj:
Sori. Itse en ole nähnyt biodieseliä myynnissä missään. Tietenkin on näitä green sun muita etuliitteitä tavalliselle dieselille mutta hinnassa en ole eroa huomannut juuri muiden kuin maakaasun ja Refuelin hyväksi, jotka eivät ole dieseleitä.
Eipä siinä mitään seuraillaan Nesteen sivuja ja myöskin mielenkiinnolla energiapäätöksiä ja vielä mahdollisia muutoksiakin.
Mikähän se on "Fantastisen" autovalinta, kun on harmitellut hankintaansa. Skoda Superb oli yhdessä vaiheessa suosikki.
ddr5:
Huomasitko kuitenkin kuinka polttoaineesta voit saada "jopa" 8.5% bonusta? Meidän paikkakunnalla ruokakori vertailussa Prisma voitti Cittarin, mutta kumpikaan ei ollut halvin. Miltä savilohi maistuu?
Toivottavasti mhj ei revi pelihousuja näistä offtopiceista.
Ei hevillä repeä.
Paksut sarkaiset pussihousut ja vielä nahkapaikoilla.
Kunnon eko-hybridistinä ajelen lähes kerran viikossa 10 km pieneen lihakauppaan, jolla omaa valmistusta mm. palvaamo. Vihanneksia ostelen usein alueella kiertelevältä maajussilta suoraan auton perästä. Bensat lähimmältä palveluasemalta. Vakuutukset olen kilpailuttanut. Ei bonuksia eikä plussaa. Hyvin selviän niillä pienillä bonuksilla ja plussilla mitä jää jäljelle. En ole minkään ketjun orja. Osuuskauppa on muuten kaikkein huonoin lähiruoan kannalta.
Mikä on surkeinta? Lapset kulkee rikkinäisissä farkuissa, kun ei ole ehjiin varaa. Perunat pitäisi lohkoa kuorinensa, kun ei ole varaa kuoria. Autonkin olen hommannut kaupasta, jossa ei kymmenyksiä jaella.
Olenko aivan tyhmä?
Böpi:
Et ole tyhmä, mutta Böpi
Opelixi:
Tältä palstalta puuttuukin itse asiassa "yleinen paskanjauhaminen"-osio. Varmaankin ihan tarkoituksella mutta olisihan se mukava välillä muustakin höpötellä kuin newtonmetreistä ja kapillaari-ilmiöistä.
Kumma kun S-ryhmä ei ole mainostanut enempää tuota 8,5% bonusta.
Savulohi maistuu hyvältä. Myöskin kylmäsavulohi. Parhaimpia ovat kylläkin itse savustetut. Kaveri joskus kylmäsavustaa taimenta itse ja maku on aivan taivaallinen.
ddr5:
Kuukaudessa kertyneistä ostoksista voi saada maksimissaan 5% bonusta, kun ostoksia on kertynyt 900e edestä. Tuo 8,5% perustuukin vain peruskoulun matematiikkaan. Oletetaan, että iso lapsiperhe on kuluttanut ruokaan ym. 700e, mikä oikeuttaa 4% bonukseen. Bonusta kertyisi 28e. Jos kyseinen perhe alkaa ostaa autojensa polttoaineet ABC:ltä ja rahaa tähän kuluu 200e, niin 900e kuukausiostokset oikeuttaa 5% bonukseen = 45e. Ja tästä päästäänkin sitten siihen, että 200e polttoaineostoksista kertyi 17e lisää bonusta = 17e/200e= 8,5%. Nykyisellä bensiinin 1,40e/l hinnalla alennusta tulee siis n. 12cent = 1,28e/l
ddr5:
Niin maistuu. Kysyinkin, että miltä savilohi maistuu...
Tuo on kyllä hyvin karkeaa yleistystä. Eri osuuskunnissa on erilaiset bonuskertymätaulukot.
Hemmetti, tuliko minulla kirjoitusvirhe. En tarkoittanut savilohta vaan savulohta. Joskin Lahnaahan pidetään perinteisesti loppukesästä hiukan mudan makuisena, joten olisiko se Lahna sitten se savilohi? Lahnakin maistuu savustettuna hyvältä. Ja itse asiassa hauki, ahven ja vanha kengänpohjakin menee savustettuna hyvin alas. Kunhan suola on sopiva = reilu.
ddr5:
En tiennytkään, että taulukot ovat eri. "Omassa" osuuskunnassani taulukko on esimerkin kaltainen:
http://www.s-kanava.fi/valtakunnallinen/asiakasomistajuus_artikkeli?nodeid=Asom_Bonus_0000__s_ska_basicarticle2_02847.xml&aid=Asom_Bonus_0000__s_ska_basicarticle2_02847.xml&exp=true
Ymmärsit kuitenkin pointtini, että bonusta voi saada enemmän kuin sen 5%.
ddr5:
Tottahan sen tiesin, oli vain huvittava kirjoitusvirhe. Savulohi on tosiaan hyvää, loimutettuna vielä parempaa.
Jos sen verran vielä polttoaineista saa sanoa, niin eihän refuel ole erityisen halpaa. Sen litrahinnan pitää olla matala siksi, että etanolin energiasisältö on pieni verrattuna bensaan, ts litroissa sitä kuluu huomattavasti enemmän. Muun muassa tämän kompensoimiseksi tulevassa polttoaineverotuksessakin vero sidotaan energiasisältöön ja toisaalta hiilidioksipäästöihin. Tällä konstilla etanolibensa tulee järkevän hintaiseksi käyttäjälle.
Eikä tosiaan kannata refuelia normiautoon laittaa. Voi tulla hyvin kallista säästöä. Useimmissa nyky-autoissahan isot etanolipitoisuudet eivät ole sallittuja, flexifuelit tietty erikseen. Oikeastihan on vähän pönttöä, että kaikki uudet bensa-autot eivät jo ole flexifueleita, hintaahan se valmius ei kai montaa satasta tuo lisää. Virallisten tavoitteiden mukaanhan biopolttoaineiden osuuden pitäisi olla kymmenen vuoden päästä niin korkea, että tasaisesti kaikkeen polttoaineeseen jaettuna bensa olisi liian viinapitoista useimmille nykyisille uusillekin bensa-autoille, jotka siis kymmenen vuoden päästä ovat vasta elinkaarensa puolivälissä.
Dieselissähän tätä probleemia ei ole. Toisen polven biodieselit käyvät sellaisenaan nykykalustoon vaikka sataprosenttisena. Nuo synteettisethän ovat itse asiassa parempia kuin fossiilidiesel.
mhj:
Aika iso osa moottorin voimantunteesta tulee sen vääntöominaisuuksista matalilla kierroksilla, ja siinä perinteisesti diesel on vahva. Tosin sitten taas perinteisesti on niin, että bensakoneisiin tottunut yllättyy ohituksessa dieselillä kulkiessaan, kun se diesel lopettaakin vetämisen juuri, kun pääsi vauhtiin.
Tosin nämä stereotypiat alkavat olla historiaa, kun verrataan ahdettuja koneita. Kannattaa kokeilla modernia ahdettua bensakonetta. Sekin voi yllättää verrattuna isomoottoriseen ahtamattomaan vähän vanhempaan myllyyn.
Mitään absoluuttista paremmuusvastausta on vaikea antaa, kun eri ihmiset arvostavat eri ominaisuuksia.
Biodieselit ovat hiukan hankala suo teknologisesti. Parhaat biopohjaisista tuotteista tehdyt dieselit ovat hyvinkin vastaavia kuin maaöljystä tehdyt.
Nesteen NexBTL-prosessi on tässä suhteessa erittäin hyvä alallaan. Sen kohdalla ulostuleva diesel on hyvinkin laadukasta liikennepolttoainetta.
Toisesta päästä taas on niin, että biodiesel-nimellä myydään tavaroita, jotka ovat samassa suhteessa dieseliin kuin etanoli bensaan. Voi rajoituksin käyttää samoissa koneissa, mutta esimerkiksi kylmäominaisuudet voivat olla heikot ja päästöt korkealla.
Ja kokonaan toinen tarina on sitten se, mistä biomateriaalista polttoaine on tehty. Nesteen diesel tehdään tunnetusti palmuöljystä, mikä ei ole aivan ongelmatonta. Palmuja voidaan kasvattaa monella tavalla ympäristönkin kannalta, joten ekotase voi vähän vaihdella.
Rypsiöljystä tehdyt diesel-vastikkeet ovat periaatteessa tässä suhteessa varmempia, mutta aika voimakkaita äänenpainoja ruuan käyttämisestä polttoaineeksi on käytetty.
Eli tässä suhteessa biodiesel on ihan yhtä ongelmallinen tuote kuin bioetanoli.
Tällä hetkellä kaupan on kahta biopolttoainetta, jotka ovat aidosti ja varsin kiistatta fossiilisia ympäristöystävällisempiä. Toinen on jätteistä tehty etanoli (ReFuel) ja toinen biokaasu. Kummankin kohdalla on kuitenkin niin, että niiden käyttö liikennepolttoaineena on epäoptimaalinen hyödyntämistapa; biokaasu olisi parhaimmillaan korvaamaan hiiltä ja turvetta energiantuotannossa ja ReFuel kannattaisi sotkea tavanomaisen bensan sekaan E10-polttoaineeksi, koska sitä tulee niin vähän.
Hiilipäästö:
Suomessa kai ei kaupata noita ensimmäisen polven biodieseleitä. Eikös täällä kaikki toistaiseksi ole NexBtl:ää erilaisissa sekoitussuhteissa ja sitten joskus myöhemmin noita metsäpohjaisia, jos niitä nyt tulee. Kummatkin tuoteominaisuuksiltaan erinomaisia.
Eihän se Nesteen liemi ihan pelkästä palmuöljystä synny. Jäterasvoja menee lihanjalostuksesta ja juuri joku päivä sitten uutisoivat ottavansa käyttöön rehurypsistä ylijäävää rypsiöljyä, jolle ei (väittämänsä mukaan ) ole ravintokäyttöä. Häveliäästi tosin jättivät kertomatta, miten suuren osan syötöstä noilla voisi parhaimmillaan kattaa.
Jo aiemmin käytetyt eläinjäterasvathan ovat selvästi alle kymmenen prosenttia nykyisten kahden linjan syöttöaineista, mutta parempi sekin kun ei mitään.
nelivetoinen:
Tämä käsitys minullakin on. Nesteelle pitää nostaa hattua NexBTL-prosessin kehittämisestä, koska sillä pystytään tekemään biopohjaisista raaka-aineista hyvin dieselmoottoreihin sopivaa ainetta, väitteiden mukaan osin jopa parempaa kuin tavallinen diesel.
Eli siinä mielessä Suomessa ei tarvitse sen kummemmin jännittää, mistä se pumpulta saatava diesel on tehty.
Ja siis tässä kohdassa Greenpeacen kritiikki Nestettä kohtaan on kohtuuttoman kovaa. Vaikka palmuöljyyn liittyy joukko hankalia kysymyksiä, niin jos halutaan siirtyä nestemäisiin biopolttoaineisiin, NexBTL on tärkeä teknologinen askel siihen suuntaan. Paljon tärkeämpi kuin etanoliin liittyvät asiat.
Totta kai firmalle on tärkeää olla saamatta huonoa mainosta palmuöljyn vuoksi. Mutta taitaa se totuus kuitenkin olla, että noista jätevirroista ei kummoista osuutta saada aikaan. Jos Nesten nyt tekemän biodieselin ekotasetta katsotaan, niin se kuitenkin seisoo tai kaatuu palmuöljyn ekotaseen mukana.
Kokonaista totuutta on vaikea tässä vaiheessa mistään kerätä, mutta oma käsitykseni on se, että nyt tehtävä palmuöljydiesel ei ole mikään tapa pelastaa maailmaa edes vähän. Toisaalta se on välttämätön välivaihe parempia lähtöaineita käyttävien polttoaineiden prosessikehityksessä.
Ja tietysti koko asian tarkastelussa on hyvin olennaista etsiä oma näkökulma. Minulla on tarjota ainakin viisi asiaa, joita voi miettiä:
1. fossiilisten hiilipäästöjen minimoiminen
2. polttoaineen muiden päästöjen minimointi
3. eettisten näkökohtien huomiointi
4. öljyriippuvuuden vähentäminen
5. oman kukkaron lihottaminen
Sellaista ratkaisua ei löydy polttoainetta vaihtamalla, joka olisi hyvä kaikilla tavoilla. Oma prioriteettilistani on tuossa järjestyksessä keskipitkällä aikavälillä, ja kommenttini tästäkin asiasta on hyvä tulkita sitä kautta.
En siis leimaa biodieseliä sinänsä huuhaaksi, mutta tässä vaiheessa se ei ole kiistatta hyvä kuin kohdassa 4. Ja silloinkin voi miettiä, onko parempi olla riippuvainen palmu- kuin maaöljystä.
Tiisseli ei voi kait koskaan olla vihreä koska saastuttaa enemmän kuin pensa?