Dieselin teho-ohjelmat

12 kommenttia

Tuttava laitatti sellaisen, tehot vakiona 190 hv. Ohjelma lupasi noin 40-hv:n lisätehon. No auto oli "ripeämpi", mutta savutti enempi, kun "poletti".

Tilattiin aika "penkitykseen"(luotettava, kokemusta ralliautoista paljon). Totiseksi "veti"kaverin, kun tehot eivät noussetkaan, edes 20-hv:tä.

Lastutus rasittaa autoa enempi ja laskee auton arvoa ja "huijarit"tekevät "bisnestä"tällä.

Onko kannattavaa tämä "lastutus", onko kokemusta?

  
  • Oliko auto penkitetty ennen lastua? Mikäli ei, niin eihän tuo kerro mitään mahdollisesta tehojen noususta.

      
  • ainakin volvo mainostaa lastutusta täydellä takuulla ja vielä sanovat arvon nousevan...



    http://www.polestar.se/fi-FI/Performance/Suorituskyvysta/

      
  • Sama homma Saabilla:



    http://www.hirsch-performance.ch/



    Asennetaan jälleenmyyjällä ja auton takuu säilyy. Riippuen malliversioista voi Suomessa autoon joutua päivittämään myös jarrut ja alustan. Saab ei tätä vaadi, vaan Suomen viranomainen.

    Viritetyn suorituskyky ja tehot mitattu samalla periaatteella kuin alkuperäinen.

      
  • rs2300:

    Tuttava laitatti sellaisen, tehot vakiona 190 hv. Ohjelma lupasi noin 40-hv:n lisätehon.






    Olen liian vanha, en ymmärrä mihin helvettiin tarvitaan vielä lisätehoa ja vääntöä, jos sitä on jo 190 hv ja vääntöäkin kuin pienessä kylässä ? :open_mouth:

      
  • rs2300:

    Tuttava laitatti sellaisen, tehot vakiona 190 hv. Ohjelma lupasi noin 40-hv:n lisätehon. No auto oli "ripeämpi", mutta savutti enempi, kun "poletti".
    Tilattiin aika "penkitykseen"(luotettava, kokemusta ralliautoista paljon). Totiseksi "veti"kaverin, kun tehot eivät noussetkaan, edes 20-hv:tä.
    Lastutus rasittaa autoa enempi ja laskee auton arvoa ja "huijarit"tekevät "bisnestä"tällä.
    Onko kannattavaa tämä "lastutus", onko kokemusta?




    Itsellä ollut lastu Volvossa 100tkm. Alunperin 163hp ja penkityksessä 200+. En antaisi pois. Et kertonut minkä "ohjelman" tuttavasi asennutti, niitähän on halpoja ja vähän kalliimpia. Kaikenlaisia halpoja ihmevirityksiä jossa ohjausboxin liittimiin asennetaan väliboxeja, sitten on-off asennettavia softia (voi ladata ja ottaa pois) ja auton oman ohjelman tilalle asennettavia softia. Tulokset voi vähän vaihdella. Minusta nuo väliboksit on huijausta, vastuslaatikoita..



    Ei softa autoa riko, se on kuljettaja.

      
  • Ammattilainen:

    Olen liian vanha, en ymmärrä mihin helvettiin tarvitaan vielä lisätehoa ja vääntöä, jos sitä on jo 190 hv ja vääntöäkin kuin pienessä kylässä?




    Kulutuksen alentamiseen tähtäävät "lastutukset" ymmärrän minäkin.



    Jormalla varmaan kutittaa nyt jalkovälistä enemmän, kun ei antaisi pois. Vai mistä on kyse?



      
  • Kumppani:

    Ammattilainen:
    Olen liian vanha, en ymmärrä mihin helvettiin tarvitaan vielä lisätehoa ja vääntöä, jos sitä on jo 190 hv ja vääntöäkin kuin pienessä kylässä?


    Kulutuksen alentamiseen tähtäävät "lastutukset" ymmärrän minäkin.

    Jormalla varmaan kutittaa nyt jalkovälistä enemmän, kun ei antaisi pois. Vai mistä on kyse?




    Niin minullahan ei tehoa alunperin ollut 190hv kuten on jollakin ja Volvo on aika painava auto. Kulkupuoli ihan normaaliliikenteessä muuttui positiivisemmaksi, ei juuri tarvitse vaihdekeppiä rasittaa, alavääntö tekee ajosta erittäin vaivatonta. Tarvittaessa auto kiihtyy 80-120km/h alle 5s. Mitattu racechronolla. Nollasta sataan ei kiinnosta tippaakaan.





      
  • Kumppani:

    Ammattilainen:
    Olen liian vanha, en ymmärrä mihin helvettiin tarvitaan vielä lisätehoa ja vääntöä, jos sitä on jo 190 hv ja vääntöäkin kuin pienessä kylässä?


    Kulutuksen alentamiseen tähtäävät "lastutukset" ymmärrän minäkin.

    Jormalla varmaan kutittaa nyt jalkovälistä enemmän, kun ei antaisi pois. Vai mistä on kyse?






    Veikkaanpa että ne kulutuksessa EHKÄ tulevat säästöt jää monella saamatta kun ottaa sen virin hinnan huomioon....



      
  • rs2300:

    Onko kannattavaa tämä "lastutus", onko kokemusta?




    Lastutuksella tietysti aina mainostetaan saatavan lisää tehoa ja vääntöä sekä pienempää kulutusta ilman haitallisia vaikutuksia auton muuhun suoritukseen (kestävyys, päästöt).



    Tämä tietysti tuntuu vähän turhan hyvältä ollakseen totta. Ja niin se useimmiten onkin. Jotta lastutus kykenisi kaikkeen yllämainittuun, pitäisi lastun tekijän olla fiksumpi kuin moottorin tekijän - ja vieläpä paljon fiksumpi, jotta etu olisi merkittävä. Ei tunnu kovin todennäköiseltä.



    Erityisesti dieselistä on kyllä helppo saada lisää tehoja irti antamalla masiinalle lisää polttoainetta. Tässä skenaariossa eivät kuitenkaan nuo polttoaineenkulutuksen laskemiseen viittaavat väitteet tai päästölukemat pidä kutiaan. Musta savuverho takana voi olla vähän ikävä...



    Toinen vaihtoehto on se, että samasta koneesta on valmistajalla useita eri tehoversioita, joiden ainoa ero on ohjelmisto. Silloin tietysti lastuttamalla saa ihmeitä aikaan aiheuttamatta suurempia ongelmia. Näitähän on aiemmin ollut jopa vapaastihengittävissä bensakoneissa, jotka eivät muuten ole lastuttajan unelmia (vaikkapa Volvon 2.4-litraiset, joita oli kaksi tehoversiota).



    Ahtopaineita lisäämällä saa polttoainetta työnnettyä palamaan enemmän ilman kovin ihmeellisiä päästömuutoksia. Tässä voi taas jäädä miettimään sitä, miksi moottorin valmistaja on alun perin rajoittanut ahtopaineita. Joskus kaupallisista syistä, usein kestävyyssyistä.



    Lastutuksen tuottamasta kulutusvähennyksestä on kuulunut monesta suunnasta huhuja. Olisi kuitenkin mukava nähdä jokin ihan oikea mittaus, jossa tämä olisi todennettu. Bensakoneessa lisälaihentaminen voisi toimia tähän suuntaan , mutta silloin taas mennään moottorin päästöjen ja kestävyyden kannalta harmaalla alueella.



    Noin teknisesti paras lastutus on sellainen, jossa sörkitään auton alkuperäisiä parametreja. Lisäboksit tuottavat huonomman tuloksen. Valitettavasti (tai onneksi) uudemmat autot ovat kuitenkin sellaisia, että softalastutuksen poistaminen jälkiä jättämättä ei välttämättä onnistu millään saatavilla olevalla konstilla.

      
  • En usko, että kukaan lastuttaa autoa polttoainesäästöjen vuoksi. Säästöä voi tulla reilustikin kun ostaa pienempitehoisen version autosta ja lastuttaa siitä vastaavan kuin autonvalmistaja myy tuhansia eroja kalliimmalla. Volvolla oli aiemmin 2.4D (163hp) ja D5 (185hp). Hintaero oli pyöreät 3000e. Mekaanisesti identtiset konstruktiot, softaero. 500e lastu ainakin tuo tunteen säästöstä.

    Omasta on 150tkm kokemusta ilman lastua ja 100tkm lastun kanssa. Dieselin kulutus on pysynyt samana. Keskimäärin tankatessa laskettuna kesällä 5,5L/100km ja talvella (p-aine lisälämmitin käytössä ) 6,1L/100km.

    Typenoksidit taitaa olla herkkä paikka jonka vuoksi autonvalmistajat joutuvat rajoittamaan tehoa. Niitähän syntyy kun palotapahtuman lämpötila on korkea. Kulutus tosin on silloin alimmillaan. Lämpötilaa lasketaan mm. pakokaasujen takaisinkierrätyksellä, joka tuntuu melko keinotekoiselta menetelmältä, työnnetään likaisia pakokaasuja puhtaan ilman seassa moottoriin.

    Jos jonkun putkesta tupruaa koko ajan mustaa savua, todennäköisesti jotain voi olla vialla, kyse ei välttämättä ole lastusta. Yleinen selitys on hiukkassuodattimen puhtaaksipoltto, jonka auton diagnostiikka tekee automaattisesti kun arvioi että suodatin on tukkeutumassa. Silloin polttoainetta ruiskutetaan moottoriin liian myöhään ja reilusti jolloin lämpötila pakoputkessa nousee ja suodatin palaa puhtaaksi.

    Mustaa voimasavua tulee putkesta yleensä silloin kun kaasupoljin on lattiassa, sehän ei voi nykynopeusrajoituksilla olla kovin toistuva tai pitkäaikainen ilmiö. Sama savuilmiö tulee monista vakiodieseleistäkin kun ensin ajellaan kymmeniä kilometrejä hiljaa ja yhtä'äkkiä nostetaan pakokaasujen nopeutta putkessa jolloin hiukkasia irtoaa putken seinämistä kaasujen mukana. Lisääntyneen vääntömomentin/tehon täysimääräinen käyttö normaaliliikenteessä on hyvin satunnaista, itse arvioisin, että ennemminkin positiivista on lisääntynyt alavääntö joka tekee normaaliajostakin miellyttävämpää. Kun käytössä on 450-500Nm n. 2000rpm, auton nopeuden muutokset on varsin vaivatonta puuhaa. Vastaavantehoinen bensavapari kaipaa paria pykälää pienempää vaihdetta ja kierrokset 5000rpm. Silloinkin putkesta tulee hiukkasia, mutta niitä pienempiä, joita silmä ei näe ja joiden arvioidaan olevan paljon vaarallisempia kuin isojen hiukkasten.

      
  • Typenoksidit taitaa olla herkkä paikka jonka vuoksi autonvalmistajat joutuvat rajoittamaan tehoa. Niitähän syntyy kun palotapahtuman lämpötila on korkea. Kulutus tosin on silloin alimmillaan. (Jorma L)



    Selvyyden vuoksi: Kulutus g/KW on pienimmillään mutta L/h (L/100km) on suurin. Max tehon pisteessä ei voida käyttää pakokaasun takaisinkierrätystä (yleensä egr menee pois toiminnasta kun kuormitus n.80%) koska ilman riittävyys ongelma. mm. Ennakko, ruiskutuspaine, pisarakoko, suihkun reikien määrä ovat tuotekehityksessä käytettäviä keinoja pakokaasujen jälkikäsittelylaitteiston lisäksi.



    Silloin polttoainetta ruiskutetaan moottoriin liian myöhään ja reilusti jolloin lämpötila pakoputkessa nousee ja suodatin palaa puhtaaksi. (Jorma L)



    Moottorin käynnin kannalta polttoainetta ruiskutetaan ihan normaaliin aikaan mutta tähän lisätään jälkiruiskutus (tai 2kpl) jolloin saadaan kuvaamasi toiminto aikaisiksi. Jälkiruiskutus tapahtuu tosi myöhään.



    Aina kun puhutaan virittämisestä tarkoittaa se sitä että ruiskutetaan enemmän ainetta sillä tyhjä ei pamahda. Se tarkoittaa myös että päästöt muuttuvat sekä moottorin ja voimansiirron rasitus kasvaa. Turvallista tehdä jos pienempitehoisessa ei ole mekaanista eroa isompitehoiseen.

      
  • Kuten sanottu, Volvolla Polestar ja Saabilla Hirsch tarjoaa näitä ohjelmamuutoksia takuulla. Kun Volvolla noita saa suoraan auton jälleenmyyjiltäkin, niin varmasti niiden pitää läpäistä päästötkin? Polestar lupaa kulutuksen pysyvän ennallaan vaikka tehomuutos on joidenkin mallien osalta ihan tuntuvakin. Tiedä sitten mihin perustuu? Tuskin valehdellakaan voivat?



    Vähän varovainen olisin näiden "epävirallisten" jälkiasennuslastujen kanssa jos moottoriin ei tehdä mitään muita muutoksia. Lupaukset ovat suuria, mutta totuus saattaa olla jotain muuta.



    Volvoista tulee mieleen myös parin vuoden takaiset S80/V70 2.5T-koneelliset. Softalla kuristettu, jottei hyppisi liikaa 3.2l kutosen tontille. Mitattu suorituskyky kuitenkin 2.5T:llä jopa parempi, joten lieneeköhän vain paperilla kuristettu?

      
Kirjaudu kommentoidaksesi.

Kommentoiduimmat artikkelit