E10:n vaikutus normikulutukseen

19 kommenttia

Mahtaako E10-bensiini vaikuttaa EU-normilla mitattaviin hiilidioksidipäästöihin, joita verotusperusteena käytetään?



Luulisi, että ainakin l/100km ilmoitettuun kulutukseen polttoaineella pitäisi olla vaikutusta, kun kerta vähemmän energiaa tämä uusi litku sisältää.

  
  • Luulisi testissä käytettävän polttoaineen olevan tarkkaan määritelty, eikä E10 sovi niihin rajoihin.

      
  • Tp. Kauppalehden mukaan E10:ssä ei ole välttämättä lainkaan etanolia. Siinä saattaa olla tai olla olematta sitä. Pensan sekoittelija Neste optimoi etanolin määrän markkinatilanteen eli hintojen mukaan miten milloinkin.

      
  • Nunchaku:

    Tp. Kauppalehden mukaan E10:ssä ei ole välttämättä lainkaan etanolia. Siinä saattaa olla tai olla olematta sitä. Pensan sekoittelija Neste optimoi etanolin määrän markkinatilanteen eli hintojen mukaan miten milloinkin.




    Nih, ja Neste ei tuoreimpien uutisten mukaan aio kertoa paljonko etanolia oikeasti seassa on.

    http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2011/01/neste_oil_ei_lampene_tasmatiedolle_e10-bensiinista_2272549.html



    Herääkin kysymys, että täyttyykö näin EU:n tavoitteet uusiutuvien käytöstä, jos kukaan ei sekoittajan lisäksi tiedä paljonko sitä bioa mukana olikaan.



    Ajatelkaas, jos EU:n biohöpötavoite olisi saavutettu pelkillä E10 tarroilla, kun kerta merkintä kertoo vain enimmäismäärän.



    Tarra letkuun ja samalla olisi tehty hiljainen herrasmiessopimus, että etanolia ei kuitenkaan todellisuudessa yli 5% mukaan lotrata. Voisi tankata kuin ennenkin, ei tarvitsisi kaataa sademetsää ja biohöpötavoite olisi saavutettu, kun kerta E10:llä tai vaikka E50:llä ajeltaisiin.





      
  • En ihan käsitä tätä juttua kyllä, että mikä järki tässä on päästöjen kannalta.



    Olen siis ymmärtänyt, että tätä uutta etanolilitkua kuluu enemmän joka tapauksessa, joten lopputulos olisi sama päästöjen suhteen, vai onko? Vai onko se jotenkin niin, että vaikka litkua kuluu enemmän, lopputulos siltikin on ympäristöystävällisempi?



    Osaisiko joku selventää?

      
  • Koetin noita linkkejä laittaa tuohon "Flexifuel"-keskusteluun, mutta ei monella kiinnostusta ole ollut.

    Jotainhan niistä kaiketi saa irti, jos käy läpi.

    (tääältä: http://re85-muunnos.wikidot.com/

    ja sitten kohtaan "Linkkejä" ja "Virallisia tietolähteitä"]

    Tietolinkkien kokooja löytyy myös noilta sivuilta, kuin myös hänen mielenkiintoinen kokeilunsa. (Minun mielestäni.)

    :smile:

      
  • Kiitos mhj.. Mutta tuo koko juttu haiskahtaa hieman kyllä oudolta ja riittämättömältä siihen mitä tavoitellaan, etenkin jos pidetään mielessä se, että missä ja miten etanolia tuotetaan enenevissä määrin. Mutta tässä pari:



    http://www.e10bensiini.fi/kysymyksia_ja_vastauksia/11._vaikuttaako_e10-bensiini_auton_polttoaineenkulutukseen



    "Jos polttoaineenkulutus mitataan perinteiseen tapaan litroina/100 km, niin odotettavissa on pientä kasvua kulutuksessa. Syynä on se, että etanolin energiasisältö on noin kaksi kolmasosaa bensiinin energiasisällöstä. Näin E10-bensiiniä tarvitaan saman energiamäärän saavuttamiseksi noin 2 % enemmän kuin nykyistä bensiiniä, joka sisältää vain 5 % etanolia. Polttoaineenkulutus ei kuitenkaan käytännössä aivan tarkasti seuraa energiasisällön muutoksia."



    Ok, siis enemmän litkua menee, se on siis fakta. Mutta taas jos kerran näin:



    http://re85-muunnos.wikidot.com/ekologia



    "Etanoli liikennepolttoaineena tuottaa bensiiniä vähemmän häkää, pienhiukkasia, typen oksideja ja alailmakehän otsonia."



    Niin sitten pitäisi päästöjen olla paremmalla tolalla, vaikkakin käytetään nestettä 2% enemmän.



    Pitää selvästi tutkiskella enemmän tuota asiaa.

      
  • Laitathan tänne sitten tietoa, kun asia aukenee.

    EU:stahan tämä tulee ilmastopolitiikkaan liittyen.



    Tavallisen kansalaisen on vain koetettava kulkea mukana, kun retuutetaan, ei yksin tässä asiassa.

    Paljonhan tämä E10 oli esillä, mutta ei varmaan riittävän selkeästi, yksinkertaisesti, että sen kansalainen ymmärtäisi.

    Eikä tunnu muutenkaan olevan loppuun asti kaikilta kohdin ajateltu.

    Ei ole esim. selvillä, kuka on maksaja, jos moottori ei kestäkään tätä seosta.

    Kansalaisen järki on kuitenkin toiminut siten kuin se on vain voinut; moni käyttää 98E5:sta.

    Ihan on järkeiltevää se myös, jos enemmäm kuluttaa, niin myös enemmän tupruttaa.

      
  • mhj:

    Laitathan tänne sitten tietoa, kun asia aukenee.
    EU:stahan tämä tulee ilmastopolitiikkaan liittyen.




    Kyynikko kyllä sanoisi, että tämä tulee maatalouspolitiikasta, joka on verhoiltu ilmastopolitiikan kaapuun.



    Noin periaatteessa 95E10:n päästösäästöt tulevat seuraavista asioista:



    #1 Polttoaineen tilavuudesta noin 10 % ja polttoarvosta noin 7 % tulee etanolista. Loput (siis 93 % polttoarvosta) tulee bensiinistä.



    #2 Etanoli tehdään kasveista, jolloin etanoliin sitoutunut hiili on kotoisin ilmakehästä, josta se on aurinkovoimalla yhteyttämisprosessissa siirtynyt biologiseen materiaaliin.



    Näistä kahdesta yhdistämällä päästään siihen toteamukseen, että 95E5:n käyttäminen vähentää fossiilisista lähteistä kotoisin olevan hiilen kulutusta 7 % verrattuna puhtaaseen bensiiniin (ja 3,5 % verrattuna 95E5:een).



    Homman takana on siis jossain määrin luonnontieteeseen perustuva päättelyketju. Tosin ketjun lenkki numero 2 on tehty ruosteesta eikä kestä minkäänlaista kriittistä tarkastelua.



    Jos nimittäin katsotaan tuon etanolin itsensä hiilitasetta, niin ei se niin hyvä ole. Yhdysvalloissa tuotetun maissietanolin viljelyyn ja valmistukseen tarvittava energiamäärä on tutkimuksesta riippuen välillä 0,7 - 1,5 -kertainen saatavaan energiaan. Tuo optimistisinkin luku tarkoittaa sitä, että prosessista saadaan vain vaivoin nettoenergiaa ulos. Monessa tutkimuksessa prosessi on kokonaisuudessan energiaa kuluttava!



    Brasilialainen sokeriruokoetanoli on huomattavasti parempi energiataseeltaan. Sen ekotase kokonaisuudessaan riippuu kuitenkin huomattavasti siitä, miten ja minkälaisella maankäytöllä sokeriruokoa on viljelty. Tulos ei ole kaikissa tapauksissa mitenkään kovin mairitteleva.



    Suomalaisen viljaetanolin tase on huonompi kuin amerikkalaisen maissietanolin. Toisaalta Suomessa jätteistä tehtävä ReFuel-etanoli on harvinaisen hyvä tässä vertailussa, se on aidosti varsin vähäpäästöistä. (Mutta RE85 ei silti ole ekokeksintö.)



    Lopputulos on se, että meillä ei ole ylläolevan kohdan 2 mukaista etanolia käytettävissämme kuin vähäisiä määriä. Niin vähäisiä, ettei siitä ole edes 95E5:n seosaineeksi, saati sitten 95E10:n seosaineeksi. Ja samalla päättelyllä voidaan helposti todeta, että E85 on hölmöläisten hommaa, koska sama etanoli voitaisiin käyttää 95E5:ssa ilman etanolin ongelmia tai flexfuel-vaatimuksia.



    Ylläolevassa ei ole mitään uutta eikä yllättävää asiaa tunteville tahoille. Joskus asioiden ekovaikutuksia on hyvin vaikea tutkia, mutta etanoli on aika selkeästi huono ajatus siinä suhteessa. Sillä on runsaasti huonoja puolia; se ei välttämättä oikeasti vähennä päästöjä, se sotkee maailman ruokataloutta, sillä on melkoisia paikallisvaikutuksia viljelypaikoilla, ja se on käyttöominaisuuksiltaan bensiiniä huonompaa.



    Tästä taas on helppo ymmärtää se, että päättäjillä on jokin toinen motivaatio ajaa etanolia bensiiniin. Ensisijainen syy lienee maatalouspolitiikka, toissijainen öljyriippuvuuden vähentäminen. Jälkimmäiseen tosin etanoli on paljon huonompi vaihtoehto kuin moni muu biomassan käyttötapa.

      
  • Hiilipäästö,

    kiitos! Alkaapi selvitä paremmin ja enempi.



    Voisitko ottaa kantaa myös tuohon "Flexifuel"-keskusteluun.

    Kohta: Mitä autonostajan on hyvä tietää?

    Se on suora kopio.



    Mainitset: "E85 on hölmöläisten hommaa".

    Ruotsissa sitä (E85 kauppaa) on harrastettu jo vuosikausia.

    E85=miljöbil ja samalla oikeuttanut verohelpotuksiin.

    Jostain luin, että tilaisuutta on käytetty myös hyväksi ja ajeltu E85-miljöbilillä tavallisella bensalla.



    St1 kertoo aloittavansa RE85:n valtakunnallisen jakelun.

    Tiedottaa asiasta kevään kuluessa. Riittäneekö tuotannossa tarvittavaa ainesta.



    Ostaako RE85 auto vai Toyota Prius?

    Eipä siihen taida löytyä vain yhtä totuutta.

    Vai onko nyt kuitenkin?

    (En ole unohtanut biokaasua. Sen liikennekäyttöön saanti vain ei tunnu edistyvän muualla kuin Etelä-Suomessa.)

    :sunglasses:

      
  • mhj:

    Voisitko ottaa kantaa myös tuohon "Flexifuel"-keskusteluun.




    En välttämättä. Tai voin ottaa kantaa, mutta ei minulla ole mitään sen parempaa tietoa. Huono kylmäkäytettävyys on osittain lisäaineistuksella korjattavissa, joten RE85 voi olla käytännössä yhtä hyvää kuin 95E10.



    Mitä sitten tulee muihin kuin CO2-päästöihin, niin niistäkin on liikkeellä monenlaista tietoa. Hiukkaspäästöistä usein sanotaan, että ne vähenevät E10:n tai E85:n käyttämisellä. Näyttää kuitenkin siltä, että tämä on moottorista kiinni; GDI-koneissa hiukkaspäästöt lisääntyvät rajusti. Tämä lienee ainakin osasyy siihen, että GDI-koneissa ei 95E10:tä saa useimmilla valmistajilla (kaikilla?) käyttää. Ainakin E85 ja GDI on huono ajatus.



    Lisäksi vertailuissa voidaan puhua hiukkasmääristä, kokonaismassasta, tietystä kokoluokasta, jne. Myös moottorin lämmöllä on tekoa asian kanssa. Aina löytyy omalle leirille sopiva argumentti.



    Mainitset: "E85 on hölmöläisten hommaa".
    Ruotsissa sitä (E85 kauppaa) on harrastettu jo vuosikausia.




    Ei kaikki Ruotsissa tehty fiksua ole, vaikka moni asia siellä onkin fiksummin kuin täällä. E85-kaupasta tekee hölmöläisten hommaa se, että jos sama etanoli lantrattaisiin tavallisen bensan sekaan, sillä saataisiin samat päästövähennykset ilman mitään flexifuel-sähläyksiä. Siis ekotehokkaammin.



    E85=miljöbil ja samalla oikeuttanut verohelpotuksiin.
    Jostain luin, että tilaisuutta on käytetty myös hyväksi ja ajeltu E85-miljöbilillä tavallisella bensalla.




    Tästä syystä flexfuel-autoa ei ihan helposti veroteta etanolin päästöillä, se kun usein kulkee sillä bensiinillä. Bensiinin kohdalla päästöt ovat selvästi määritettävissä, koska bensiinissä on tietty määrä fossiilista hiiltä. Päälle tulee sitten 20 % lisää jalostusmarginaalia.



    Etanolin kohdalla tilanne on toinen, sen todellisia päästöjä ei tiedä kukaan. RE85:ssa ne ovat pienet, mutta osassa etanolia ne voivat olla bensiiniä suuremmat, kun maankäytön ja tuotannon päästöt otetaan huomioon.



    Usein vielä on niin, että flexifuel-autot ovat ruotsalaisia tai saksalaisia isopäästöisiä autoja pohjaltaan.



    St1 kertoo aloittavansa RE85:n valtakunnallisen jakelun. Tiedottaa asiasta kevään kuluessa. Riittäneekö tuotannossa tarvittavaa ainesta.




    Ehkä, koska St1:llä on hinnanmuodostuksen kautta mahdollisuus vaikuttaa kysyntään. Mutta silti olisi ekologisempaa työntää tuo etanoli 95E10:nä menemään, kun ei se siihenkään riittäisi.



    Ymmärrän kyllä St1:n markkinoinnillisen näkökulman, mutta se ei läpäise minun seulaani ekotehokkuutensa osalta.



    Ostaako RE85 auto vai Toyota Prius?




    Jos haluat minimoida ekojalanjälkesi, ota vähän energiaa kuluttava auto ja aja vähän. Tämä perustuu siihen, että sinun autonvalintasi ei vaikuta siihen, paljonko St1 tuottaa ekologisesti kestävää etanolia. Sen sijaan jos otat vähän energiaa kuluttavan auton, sillä on todellista merkitystä.



    Sama koskee kaasuautoja. Ovathan ne kivoja, mutta jos se maakaasu käytettäisiin voimalassa hiiltä korvaamassa, sillä saataisiin suurempi päästösäästö. Kokonaisuuden kannalta on parempi polttaa bensiini autossa ja maakaasu voimalassa kuin maaakaasu autossa ja hiili voimalassa.



    Tässäkin on niin, että autonvalintasi ei vaikuta maakaasun tuotantomääriin. Sitä tuotetaan ja tuodaan joka tapauksessa niin paljon kuin pystytään.



    Ja edelleen sama juttu biokaasussa. Jos biokaasu poltetaan voimalassa sähköntuotannossa, se korvaa kivihiiltä. Lisäksi päästään helpommalla teknologialla kuin auton kanssa.



    Se tässä on tietysti tylsää, että mitään oikotietä ei ole. Omatuntoaan voi lohduttaa ajamalla vaikkapa etanolilla ja leikkimällä että päästöt ovat pieniä. Käytännössä on kuitenkin niin, että kokonaispäästöjen kannalta olennaisinta on energiatehokkuus.



    Ja energiatehokkuuteen taas hyvä mittari on autojen CO2-päästö fossiilisilla. Maantielle eko-diesel, kaupunkiin pihi hybridi.

      
  • Hiilipäästö,

    tulihan luettua muutamaan kertaan vastauksesi.

    Ajatusta antoi tästä asiasta. Pohjaa ja selkeyttä myös pohdinnalleni.

    Kiitos!

      
  • Hiilipäästö:

    Ja energiatehokkuuteen taas hyvä mittari on autojen CO2-päästö fossiilisilla. Maantielle eko-diesel, kaupunkiin pihi hybridi.


    Juuri näin PSA:kin on ajatellut ja on tuomassa HYbrid4 autonsa markkinoille tänä vuonna ensin Peugeot 3008 ja loppuvuodesta Citroen DS5:n.



      
  • Hullua juottaa viinaa autolle? :tongue:

      
  • Mutta kun sillä eko-dieselillä pitäisi ajaa pitkälle yli 25 tkm jotta se olisi edullisempi kuin hybridi ja aika harvassa on sellaiset autoilijat jotka ajavat autollaan pelkästään maantiellä.



    En tiedä pahemmin dieseleiden keskikulutuksia koko vuoden ajalta mutta epäilen ettei se ole alle 5.5 l/100km jota se on Toyotan hybrideillä. Toki jos tarvitsee isoja tavaratiloja tai vetää peräkärryä tilanne on toinen.



    http://www.automerkit.fi/uutiset-trendit/kaikki-uutiset/artikkelit/tutkimus-diesel-auton-osto-ei-yleensae-kannata.html?SC=1

      
  • Samppa1300:

    En tiedä pahemmin dieseleiden keskikulutuksia koko vuoden ajalta mutta epäilen ettei se ole alle 5.5 l/100km jota se on Toyotan hybrideillä.


    Oman n. 1500 kg painoisen 2,0 L dieselin keskikulutus viime vuonna oli tankkauksien mukaan laskettuna 5,36 L/100 km (vaihteluväli tankkauksittain 4,2 - 6,8 L/100km). Mittarivirhettä en tosin huomioinut (+ 0,1 %). Ajomäärä vuodessa oli vähän yli 30 000 km jakautuen karkeasti n. 30% kaupunki- ja taajama-ajoa, 30% moottoritieajoa ja loput 40%maantieajoa.



    En tosin ostanut dieselautoa polttoainekulujen perusteella, vaan lähinnä käytännön suorituskyvyn ja käyttömukavuuden. Bonuksena tuli sitten pidempi toimintasäde tankillisella ja toki myös pienemmät matkakulut varsinkin nopeavauhtisilla Keski-Euroopan matkoilla verrattuna lähinnä vastaavaan bensakoneiseen. Lisäksi matka-ajossa melu on hieman pienempi johtuen ilmeisesti alemmista kierrosnopeuksista. Haittapuolena tulee lähinnä mieleen moottorin ääni kylmänä, vaikka se ei auton sisällä häiritsekään. Niin ja valtion verotulojen pieneneminen. :wink:

    Hybridiä ei tuossa kokoluokassa ollut takavetoisena saatavana.

      
  • kuluerä kuin auton hankintahinta.

    Minusta esim. yhden litran pienempi kulutus per 100km ei tuo mitään merkittävää säästöä jos auton hankintahinta on 25 000+ EUR. Jos ajaa vaikka 20 000km/a niin säästät 300e. Auton hinta tippui samaan aikaa 3000-5000e. Parin kolmen vuoden polttoainesäästöt saa miettimällä vähän mitä lisävarusteita ruksaa ja säästömielessä ei autoon kyllä kannata laittaa ylimääräistä viittä tonnia jotta kulutus pienenisi.

    Vertailuun vaikka Verso 1.6 26.150,- vs halvin Prius 31.940,-. Avensiksen saisi vielä pari tonnia halvemmalla kuin verson.

    Taksina kaupungissa Prius voisi joku päivä maksaa erotuksen takaisin polttoaineen säästöillä.

      
  • 300e vuodessa ei hirveästi ole, mutta lisäkustannus sekin. Toisaalta pienemmistäkin summista on palkansaajat lakkoilleet. Ei pidä unohtaa sitäkään, että normikulutus on kytketty niin hankintaveroon, kuin ajoneuvoveroonkin.

      
  • Opelixi:

    300e vuodessa ei hirveästi ole, mutta lisäkustannus sekin. Toisaalta pienemmistäkin summista on palkansaajat lakkoilleet. Ei pidä unohtaa sitäkään, että normikulutus on kytketty niin hankintaveroon, kuin ajoneuvoveroonkin.




    Jos 300e tuntuu lisäkustannukselta, miltä tuntuu 5000e/a arvonmenetys?

    Ehdotankin, että siirrytään ajamaan noin 5v vuotta vanhoilla dieseleillä, kalliit kilometrit on ajanut joku muu, vaikkapa saksalainen. Silloin on säästynyt niin monta kertaa rahat tuohon "litraa pienempi kulutus" -autoon verrattuna, ettei pitäisi harmittaa.

    Kollega osti juuri 8-vuotiaan C 270CDI-A mersun, uutena hankintahinta (peruslistahinta) n. 61k, nyt 15k. Mittarissa reilut 200tkm ja siisti kuin porsas pienenä. Melko tarkkaan 5,5k vuodessa kadonnut pelkkää pääomaa.



      
  • Ymmärrän kyllä, että arvonmenetys on suurin kulu, mutta pointtini olikin se, että polttoaineenkulutus vaikuttaa myös tuohon arvonmenetykseen ja lisäksi käyttömaksuun.

      
Kirjaudu kommentoidaksesi.

Kommentoiduimmat artikkelit