Autojen jako kokoluokkiin

10 kommenttia

Jälleen kerran lueskellessani TM:ää sattui silmiini autojen jako kokoluokkiin.

Koska en tunne kyseistä järjestelmää utelen tyhmyyttäni, onko ainoa jakoperuste auton leveys? Sattui nimittäin silmiin Fiatin Linea -mallin sijoittaminen pikkuautoihin. Linea on kuitenkin kookkaampi kuin esim. Toyota Corolla kaikissa muissa suunnissa paitsi leveydessä.

Jos siis jako tapahtuu pelkän leveyden perusteella, ei Euroopassa ole valmistettu oikeastaan koskaan eikä Jenkkilässäkään enää pitkään aikaan OIKEITA ISOJA henkilöautoja, s.o. henkilöautoja, joissa mahtuu kolme aikuista miestä istumaan takapenkillä reilusti ja rennosti vierekkäin.

Kertoisitteko sen minulle?

  
  • Tuntuu siltä, että luokitus on enemmänkin "sosiaalinen" kuin kokoon perustuva.



    Ongelmaa en tuosta saa aikaiseksi, koska itse ainakaan en ole kiinnostunut auton luokituksesta, vaan auton ominaisuuksista.

      
  • Eipä SIITÄ ongelmaksi olekaan. Ongelma onkin, että TM on olevinaan niin maan perusteellisen tarkka kaikissa mahdollisissa yhteyksissä, renkaiden kuluminenkin mitataan pikometrin tarkkuudella.

    Syö uskottavuutta, kun osa datasta on mutua ja loppu huttua. Onko autojen huippunopeuksia tai kiihtyvyyksiäkään mitattu radalla "tutkalla ja kellolla" vai ovatko ne matematiikan tuloksia? Entä kun kerrotaan auton A keskikulutukseksi tutustumisessa x l/100km, jota sitten verrataan autoon B. Kuinka voin vakuuttua, että ajot ovat olleet identtiset? SE on ongelma.

      
  • En kyllä näe kulutus- ja suorituskykymittauksilla mitään yhteyttä kokoluokkajakoon. Toinen on selkeästi mitattavissa oleva numeroarvo ja toinen enemmän ja vähemmän tunteella heitetty arvio, jota on hankala edes mitata.

      
  • Solschenizyn,

    voithan laittaa TM:lle kysymyksiä "palaute"-kohdan kautta.

    Kaiketi sitä kautta lähetetyt päätynevät myös lehden "Postilaatikko"-palstalle.

    Se on taas eri juttu, vastaavatko.

    Muutamaa asiaa olen kysynyt, harvaan on vastattu.



    Tilaajathan tätä lehteä omalta osaltaan rahoittavat. :sunglasses:

      
  • Solschenizyn:

    Onko autojen huippunopeuksia tai kiihtyvyyksiäkään mitattu radalla "tutkalla ja kellolla" vai ovatko ne matematiikan tuloksia? Entä kun kerrotaan auton A keskikulutukseksi tutustumisessa x l/100km, jota sitten verrataan autoon B. Kuinka voin vakuuttua, että ajot ovat olleet identtiset?


    Huippunopeuksia TM ei tietääkseni ole mitannut sitten 70-luvun. Mittalaitteistona kiihdytyskokeissa käytetään nykyään Vbox-järjestelmää, joka hyödyntää gps-paikennussatelliittien avulla saatavaa paikka- ja nopeustietoa.



    Kulutukset mitataan polttoainejärjestelmään asennettavan läpivirtausmittarin avulla. Vertailuissa autoilla ajetaan sama lenkki samaan aikaan ja kuskeja vaihdetaan tietyin välein, autojen paikka vaihtuu letkassa, mutta kuskien ei. Koeajoissa sääolosuhteet vaihtelevat jonkin verran, joten suoraa vertailua ei voi tehdä absoluuttisen tarkasti. Tasaisen nopeuden kulutukset tehdään mittaussuoralla molempiin suuntiin.



    Niin ja autojen kokoluokkiin tämä ei kai liity mitenkään.

      
  • FARwd



    En ole koskaan väittänytkään minkään (mitattavan suureen) liittyvän autojen kokoluokitukseen. Esitin, että koska osa lehden sisällöstä on mutua, saa se minut epäilemään myös muuta lehdessä muka faktana esitettävää. Siksi toivoisin, että kaikki tieto, jota lehdessä esitellään, perusteltaisiin.

    Itseään Suomen suurimmaksi autolehdeksi tituleeraava kilpaileva julkaisu on kertonut, että heidän kiihdytysmittauksensa eivät ala nollasta. Syynkin kertoivat. Kuinka Teknarissa? Alkaako mittaus nollasta, ja jos alkaa, niin kuinka lie sitten kuskin reaktioviiveen poisto hoidetaan? Toivoisin siis saavani lukea myös testien teknisestä toteutuksesta. Sehän ei lie salaista, jos testejä seuraamaan kutsutaan laumoittain toimittajia ympäri Euroopan.

      
  • Saksalaisilla on oma kokoluokituksensa ja pidän sitä varsin pätevänä. TM:llä on siihen poiketen todellakin muutama "sosiaalinen luokitus"!

      
  • Eiköhän TM seuraa aika hyvin EU-komission luokitusta, joka ei ole todellakaan mikään kiveen kirjoitettu. Sehän mainitaan perusteluissakin.



    http://ec.europa.eu/competition/mergers/cases/decisions/m1406_en.pdf



    The narrowest segmentation previously used by the Commission is
    the following:
    - A: mini cars
    - B: small cars
    - C: medium cars
    - D: large cars
    - E: executive cars
    - F: luxury cars
    - S: sport coupÈs
    - M: multi purpose cars
    - J: sport utility cars (including off-road vehicles)

    The boundaries between segments are blurred by factors other than the size or length of
    cars. These factors include price, image and the amount of extra accessories. Also, the
    tendency to offer more options like ABS, airbags, central locking etc. in small cars
    further dilutes the traditional segmentation. Customers choose their cars using a
    combination of parameters, such as brand, size, equipment and price. On the other
    hand, segmentation is generally used by the industry and it still seems to be regarded as
    an important indicator for the positioning of a car in the market place. In particular
    some differences still exist in price, technology and engineering requirements within
    the market. For the purposes of the competitive analysis of the present case, it is not
    necessary to further delineate the relevant product market, because in all the alternative
    market definitions considered, effective competition would not be significantly
    impeded, as explained below.
      
  • Ei seuraa, sillä TM luokittaa eri autot eri luokkiin kuin saksalaiset! Luokitukset voi olla samat, mutta tulkinnat erilaiset. Ja mielestäni juuri sosiaalisin perustein.

      
  • FARwd:


    Huippunopeuksia TM ei tietääkseni ole mitannut sitten 70-luvun.


    Kyllä ainakin jossain 80-luvun getari vertailussa huippunopeudetkin oli vielä mitattuna.



      
Kirjaudu kommentoidaksesi.

Kommentoiduimmat artikkelit